Miten tulla toimeen juopon kanssa?

Lopeta ainakin hyysääminen. Sillä et auta. Ne jotka laittaa korkin kiinni laittaa sen kyllä itse. Ei siinä toinen voi "auttaa".

Ehkä sua vain hivelee, kun henkilö on ressukka ja sinusta riippuvainen, sulle tulee tunne että sua tarvitaan?<-kannattaa miettiä tuota..

Siis, miksi ylipäätään virittelet suhdetta sen kanssa? Käsittämätöntä, jos nyt jo näet että on alkoholisoitunut.

Juopon kanssa tulee toimeen kun hoitaa omat asiansa, ei puutu sen asioihin, eikä saatat itseään juoposta riippuvaiseksi.

sä et voi auttaa miestä, ellei hän halua itse lopettaa. Jos haluaa, voit tea hänen tekemässään päätöksessä, mutta sä et voi hänen puolestaan päättää, että nyt hän paranee, ihan niin kuin se edellinen nainen ei päättänyt, että mies alkaa ryyppäämään - vaikka mies häntä siitä nyt syyttäisikin

Ei mitenkään. Lähde vielä kun voit. Sinä et pysty auttamaan, päätöksen juomisen lopettamisesta tekee vain ja ainoastaan juoppo itse. Minä läksin tukemaan ja "parantamaan" juoppoa nuoruudessani ja tein hänen kanssaan 2 lastakin. Kyllä, kultainen ja ihana ihminen pohjalla. Mutta hän ei raitistunut koskaan, vaikka rakastin ja tuin ja tein kaikkeni. Tuloksena rikki mennyt avioliitto ja oma mieli romuna. Tosin sen jälkeen kun irrottauduin hänestä, tapasin ihan tavallisen miehen. Ja vasta nyt tajuan mitä on tasapainoinen ja tavallinen elämä ja parisuhde. Luottamus ja rakkaus käytännön tasolla. Se kultainen ja ihana juoppo kyllä rakasti minua tunnetasolla todella vilpittömästi, mutta, käytännössä viina oli aina ensimmäsenä. Sovitut asiat ei viinan rinnalla olleet mitään, lapset ei viinan rinnalla olleet mitään, jne. Anteeksi kun tylytän, mutta suhde juopon kanssa ei tule toimimaan. Raitistukoon ensin ja ottakoon vastuun elämästään jos siihen pystyy, sitten vasta suhde.

Huumeisiinkin sortuu useinmiten herkät ihmiset, mutta se ei tilannetta helpota yhtään. Alkoholiongelmainen on sitä koko elämänsä, vaikka lopettaisi juomisensa. Sinä et häntä pysty pelastamaan tai auttamaan. Se on ongelmaisen itsensä tehtävä. Jos olet tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen go for it. Älä odota muutosta, paitsi ehkä pahempaan. Aloita suhde uudestaan kun hän on saanut itse juomisensa handlattua.

Kyseessä on vanha ystäväni, enkä tosiaan tiennyt aluksi, että alkoholista on tullut tälle tälläinen pakokeino nyt tms. En ole suostunut mihinkään suhteeseen enkä edes harrastanut seksiä tämän kanssa, mutta mies silti todellakin takertuu minuun ja on selkeästi myös kiinnostunut. Koska kyseessä on silti se vanha ystävä, en halua olla mitenkään törkeä tälle vaan lähinnä kannustaa ja auttaa ja suhdettakin voisin harkita vasta sitten, kun mies on hieman enemmän jaloillaan. En halua pilata välejäni tähän moraalisaarnoilla vaan juuri etsiä keinoja kannustaa ja tulla toimeen tämän kanssa siitä alkosta huolimatta. Mies kyllä myöntää sen, että alkoholista on tullut ongelma hänelle.

Ap

Jos pystyt suhteeseen, jossa et odota toiselta mitään ja kumpikin menee omia menojaan, ettekä muuta yhteen asumaan, voi suhde olla ihan toimivakin. Tiedän yhden naisen, joka on alkoholistin kanssa tällaisessa suhteessa, ja suhde toimii hyvin, koska nainen ei odotakaan mieheltä mitään, vaan he vain lähinnä pitävät hauskaa yhdessä.

Lähde karkuun ja lujaa!

terveisin juuri eropaperit oikeuteen jättänyt alkoholistin vaimo

Voi luoja.. eihän tommosella juopolla edes seiso. Miksi ihmeessä haluat selkärangattoman luuserin punttiisi roikkumaan, ihan sama kuinka suloinen on? Sääli on todella sairas syy aloitella suhdetta. Mutta jos haluat alkaa äidiksi täysin omasta tilastaan vastuuta ottamattomalle lierolle, niin mikäs siinä! Vuosien myötä pääset myös omaishoitajaksi, sillä terveys ja talous pettää varmasti tuota menoa kaverillasi.

Olen myös sitä mieltä, että hyssyttely ei todella auta. Moraalisaarnaaminen on turhaa, eihän tässä mistään synnistä ole kyse, mutta faktojen lyöminen pöytään ei tee pahaa juopollekaan, vaikka tottakai ulisee kun muistutetaan vastuusta ja maailman realiteeteista...

[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 10:06"]

Minulla on alkoholisoitunut miesystävä, tapaus on todella kultainen ja herkkä, mutta viina on selkeä ongelma tälle. Vähintään 3 kertaa viikosta humalassa -usein vielä putkeen juomista aamusta iltaan se 3-4 pvää ja muu aika menee lähinnä sitten toipumisessa. Tiedän, ettei tälläinen ole mikään ihanteellinen kumppani saati isäehdokas ( tapailemme toisiamme vasta), mutta ihan käytännön vinkkejä kaipailisin siitä, miten siis tulla toimeen tälläisen elämäntavan " valinneen" miehen kanssa. Ja miten voisin auttaa tätä? Kyseinen ihminen on pohjimmiltaan todella ihana ja vanha ystävä, mutta tässä viimeisen vuoden sisällä ( nainen jätti) romahtanut henkisesti ja alkoholista tullut jonkinlainen pakokeino.

[/quote]

Miten tulet toimeen juopon kanssa? Annat sen juoda ja silittelet päätä, samalla kun oma pääsi leviää pikkuhiljaa... Parhaiten tulet toimeen kun pysyttelet mahdollisimman kaukana, vaihdat numeroa ja unohdat.

Miten voit auttaa juoppoa? Lakkaa hyysäämästä, tukemasta ja auttamasta. Kaikki apu vain mahdollistaa juomaan lisää.

Älä hyväksy tuollaista henkilöä lähipiiriisi, juopoista on vain ongelmia ja oma elämäsi menee sekaisin! Ota etäisyyttä, heti!!!!!

Sä et ressu taida ymmärtää, että juopolle viina on aina tärkeämpi kuin suhteet, perhe, lapset tai ystävät. Viina ajaa valintatilanteessa aina ohi. Lähde eteenpäin, ei se mikää kultainen mies ole, kunhan oikeuttaa juomistaan esittämällä säälittävää.

Pitäisikö siis vain katkaista kylmästi välit ja pistää syyksi sen juomisen? Olen tuntenut tämän henkilön miltei 10 vuotta ja vasta nyt tälle tämä alkoholi astunut kuvioihin liiallisesti. En halua tosiaan hyysätä/yliymmärtää/liikaa auttaa ihmistä/ruokkia tämän paheita tms. Jotenkin oman onnensa nojaan jättö hieman liian kylmäveristä ja jotain haluaisi tehdä sentään. Tunnustan sen, että muistelen lähinnä sitä ihmistä jonka tunsin huomattavasti raittiinpana jatkuvasti enkä ehkä myönnä tosiasioita tarpeeksi nyt, mutta silti tuntuu liian kylmältä jättää tuollainen oman onnensa varaan.

Ap

Pitää katkaista välit eikä siinä ole mitään kylmää. Se on sinulle ja myös tälle juopolle paras ratkaisu, sillä juoppo jatkaa juomistta jos se hänelle aina mahdollistetaan. Ymmärrä, että suhde juopon kanssa imee sinut henkisesti ja emotionaalisesti tyhjäksi ja toipumisaika on pitkä tai sitten ratkeat itsekin juomaan kun et muuten kestä.

Sen ihanan ulkokuoren alla asuu itsekäs ihminen, jolle kaikkein tärkeintä on hän itse ja hänen tarpeensa. Ne ihanimmatkin alkoholistit ovat pohjimmiltaan äärimmäisen itsekkäitä ihmisiä, jotka etsivät kaltaisiasi kilttejä ihmisiä mahdollistamaan alkoholisminsa. 

Sinä olet tällä hetkellä kovin ihastunut häneen, mutta mietipä, millaista yhteiselämänne tulee olemaan: miehen jatkuvia katoamisia, oksentelua, housuun paskomista, örveltämistä, sammumisia, noloja tilanteita, kenties rattijuoppoutta ja työpaikan juomista alta pois. 

Oletko valmis kuuntelemaan kännisen örinöitä ja lähentelyä, kun vanha viina ja oksennus haisevat hengityksessä? Jaksatko kuunnella humalaisen jatkuvaa jankutusta, kun hän on omasta mielestään maailman hauskin seuramies? Pitäisitkö häntä vielä silloinkin ihanana, kultaisena ihmisenä, kun olisit seurannut tätä menoa vuosia?

Minä en pitänyt. Jotkut alkoholistit muuttuvat kultaisesta aggressiivisiksi kusipäiksi vähitellen, ja siitä on suloisuus kaukana. 

[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 11:14"]

Pitäisikö siis vain katkaista kylmästi välit ja pistää syyksi sen juomisen? Olen tuntenut tämän henkilön miltei 10 vuotta ja vasta nyt tälle tämä alkoholi astunut kuvioihin liiallisesti. En halua tosiaan hyysätä/yliymmärtää/liikaa auttaa ihmistä/ruokkia tämän paheita tms. Jotenkin oman onnensa nojaan jättö hieman liian kylmäveristä ja jotain haluaisi tehdä sentään. Tunnustan sen, että muistelen lähinnä sitä ihmistä jonka tunsin huomattavasti raittiinpana jatkuvasti enkä ehkä myönnä tosiasioita tarpeeksi nyt, mutta silti tuntuu liian kylmältä jättää tuollainen oman onnensa varaan.

Ap

[/quote]

Minusta ei pidä katkaista välejä. Syvempään suhteeseenkaan toki ei kannata mennä jos mies juo liikaa, mutta ystävänä voi kyllä olla rinnalla.

Eihän tämä mies ilmeisimmin ole mikään krooninen alkoholisti vaan on hiljattain alkanut jostain syystä juoda enemmän. Ei se ole kovin tavatonta, että varsinkin miehet hoitaa erilaisia asioita kuten masennusta, erosurua, yksinäisyyttä tai ahdistusta viinalla, ja onneksi läheskään kaikki jotka elämässään on tuollaisen jostain syystä liikajuomisjakson kokenee, eivät jää loppuiäkseen alkoholisteiksi. 

Itsekin join eron jälkeen vuoden verran ihan liikaa, mutta nykyään käytänä erittäin harvoin alkoholia. Ikävää se olisi ollut jos kaikki läheiset olisivat hylänneet minut juomiseni takia silloin kun lievitin ahdistusta ja tyhjyyden tunnetta kaljalla.

Sehän se on, usein luonteeltaan heikko tai herkkä ihminen pakenee pelkojaan, stressiä ja surujaan juomiseen. Heikolla ei ehkä ole työkaluja työstää ongelmiaan ja herkkä on ehkä niin herkkä ja tunteellinen, että kokee kaiken hypervoimakkaasti ja tunteiden vuoristoradassa alkoholi hetkeksi nostaa sieltä aallonpohjalta..kunnes taas tietenkin koukataan pohjia myöden. Alkoholistilla voisi ajatella olevan tällainen luonneheikkous taustalla. Mitä enemmän hän juomiseen pakenee, sitä enemmän niitä pelkoja, suruja ja ongelmia tulee ja sitä suuremmilta ne tuntuu ja sitä voimattomammaksi hän itsensä niiden edessä kokee. Ja taas on vaan helpompi paeta -edes hetkeksi. Ja sen jälkeen tietenkin rypeä ja kerjätä sääliä katumuksen kera. Hän on se, jolla on paha olla ja hän tarvitsee huomiota ja lohtua.

Ihminen muutenkin helposti yrittää blokata pettymyksen, surun ja ahdistuksen taka-alalle, keinolla millä hyvänsä, mutta joskus ja jossain vaiheessa niitä tarjotaan käsiteltäväksi ja vähemmällä pääsisi kun käsittelisi asioita sitä mukaa kun niitä kertyy, eikä musertuisi taakan alle vuosien päästä.

Jos päättynyttä parisuhdetta pitää parantaa viinalla, niin se on hänen mielestä varmasti hyvä lääke elämän muissakin epämiellyttävissä/ikävissä kohdissa. Kun kaikki ei elämässä menekään, kuten juuri itse toivoo. Alkoholisti on kuin itkupotkuraivarissa kaupan lattialla sätkivä lapsi. Pienikin pettymys on kerrostalon kokoinen. Alkoholisti ei itse näe juomisongelmaansa, voi myöntää sen hetkeksi miellyttääkseen sinua (jos vaikka pelkää sinun jättävän hänet), kunnes huomaat, että taas juomiselle löytyy selityksiä ja mies rypee sumussaan pullon kanssa. Ja sinä olet hänelle kuin ilmaa.

Vaikka toinen olisi hyvinä hetkinään ja perusluonteeltaan kuinka ihana ja suloinen hyvänsä, niin kannattaa miettiä oletko valmis ottamaan hänen taakkansa kantaaksesi. Kestääkö oma mielenterveys ja voimavarat ja voisitko ehkä itse elää elämäsi helpommin ja tasapainoisemmin jonkun toisen miehen kanssa. Iloiten, elämästä nauttien,  eikä ainaisesti murehtien ja eri asioiden takia peläten. Vaikka hän ei olisikaan väkivaltainen, niin alkoholisti on manipuloiva, käyttää henkistä väkivaltaa mahdollistaakseen juomisensa/tehdäkseen siitä omissa silmissään  muidenkin mielestä hyväksyttävän. Lisäksi vuosien myötä tulee kaupanpäällisinä terveysongelmat ja omaishoitajuus.

Pitkän terapian avulla mielen heikkouksien ja ongelmien työstäminen voisi olla hänelle apu raittiuden tielle, mutta jos hänellä sellaiseen ei ole kiinnostusta, niin itse pysyisin miehestä kaukana. Ja tähän mielipiteeseeni vaikuttaa se, että olen tällaisen ihanan, rakastavan, mutta tunnetyökalupakin hukanneen ihmisen kasvattama, jonka käsittelemättömät ongelmat johtivat "lääkkeellisestä alkoholinkäytöstä" hautaan.

Voimia sinulle!

Eli kun ihmisellä menee huonosti, ni täällä on neuvo, että käännetään selkä?

Huh, toivottavasti kaltaisianne ei tule koskaan löytymään omasta lähipiiristäni.

Ei alkoholistia pidä hyysätä eikä käyttää enempää voimavaroja kuin mitä itseltä löytyy, tietenkään. Mutta sitä voi ensinnäkin ottaa tiukan linjan, lähtien vaikka siitä, että ei tapaa henkilöä, jos tämä on humalassa ja kun ensimmäinen huikka menee kurkusta alas, poistuu paikalta.

Tottahan sekin on, että jos toinen ei sitä juomistaan saa hallintaan, niin ihan ystävyyssuhdekin kuolee ajan myötä. Mutta kyllä toista nyt pitäisi sentään edes yrittää auttaa ja tukea eikä vaan jättää suoraan kylmiltään oman onnensa nojaan!

Älä ihmeessä ap katkaise välejä mieheen, ei siihen ole mitään syytä. Teet hänen kanssaan vain diilin, että tapaatte vain hänen ollessa selvin päin. Etkä myöskään ala mihinkään parisuhteeseen hänen kanssaan niin pitkään kuin viina on kuvioissa. Alkkiksille on hemmetin tärkeää, että ympärillä on mahdollisuus nousta suosta. 

Älä siis hyysää, älä paapo, äläkä yritä pelastaa kundia - mutta älä myöskään katkaise välejä tuollaisen asian takia. Selkeät säännöt selvinpäintapaamisesta riittävät loppuun asti. Vaikka hän joisi itsensä hautaan, hän tietää että olet heti kuvioissa kun korkki menee kiinni. Sen enempää et voi (eikä kannata) tehdä.

Näille diilejä ehdottaville tiedoksi:

Alkoholistit ovat loistavia diilien tekijöitä. Ilman muuta he suostuvat ihan mihin tahansa saadakseen pitää teidät lähellänne. He ovat myös erinomaisia unohtamaan lupauksensa. Turha odottaa, että he pitäisivät oman osuutensa sopimuksista, vaikka se olisi kuinka hyvä ja armollinen sitä juoppoa kohtaan. 

Huomaa kyllä, että ette ole olleet tekemisissä alkoholistien kanssa. 

[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 11:34"]

Eli kun ihmisellä menee huonosti, ni täällä on neuvo, että käännetään selkä?

Huh, toivottavasti kaltaisianne ei tule koskaan löytymään omasta lähipiiristäni.

Ei alkoholistia pidä hyysätä eikä käyttää enempää voimavaroja kuin mitä itseltä löytyy, tietenkään. Mutta sitä voi ensinnäkin ottaa tiukan linjan, lähtien vaikka siitä, että ei tapaa henkilöä, jos tämä on humalassa ja kun ensimmäinen huikka menee kurkusta alas, poistuu paikalta.

Tottahan sekin on, että jos toinen ei sitä juomistaan saa hallintaan, niin ihan ystävyyssuhdekin kuolee ajan myötä. Mutta kyllä toista nyt pitäisi sentään edes yrittää auttaa ja tukea eikä vaan jättää suoraan kylmiltään oman onnensa nojaan!

[/quote]

Valitettavasti aika monelle alkoholistille auttaa ainoastaan kylmäpäinen selän kääntäminen. Alkoholisti kun on hyvä valehtelemaan itselleen. Hänen mielestään ystävä on antanut hiljaisen luvan ryypätä ja örveltää, kun ei ole katkaissut välejä häneen. 

Niin kauan kuin alkoholistilla on ympärillään ihmisiä, jotka mahdollistavat hänen ryyppäämisensä, hänen ei tarvitse vaivautua ajattelemaan sitä mahdollisuutta, että hänessä voisi olla jotakin vikaakin. Ja että se vika on viinan juominen.