Uskonto ja filosofia ovat kuolleet

Itsekin uskon että uskonnon aika alkaa olla ohi, mutta toivon ettei filosofian ole, koska tieteen ja teknologian kehitys tuo koko ajan eteen uusia asioita joihin reagoiminen vaatii filosofista pohdintaa. 

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 10:41"]

Itsekin uskon että uskonnon aika alkaa olla ohi, mutta toivon ettei filosofian ole, koska tieteen ja teknologian kehitys tuo koko ajan eteen uusia asioita joihin reagoiminen vaatii filosofista pohdintaa. 

[/quote]

Filosofian täytyy sitten ainakin uudistua totaalisesti ja filosofien on arvoitava itsensä vakavasti otettavana tieteentekijöinä ja tehtävä älyllisesti rehellinen suunnanmuutos ja pian.

Kaikki vanhat filosofiset kysymyksenasettelut on hylättävä, kuten:

Onko jumalaa olemassa vai ei?

Onko ihmisellä vapaata tahtoa?

Onko ihmisen sielu kuolematon?

Mikä on elämän tarkoitus?

jne.

Jos filosofit pystyvät laskeutumaan maan pinnalle ja lähtevät tarkastelemaan konkreettisia asioita, niin filosofia voi pelastua, muutoin ei.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 10:06"]

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 08:50"]

Tapaus P. Himanen on suvaitsevaiston suosikkifilosofi, jonka argumentoinnin onttous ja tietäymyksen puute, on tullut kaikkien kansalaisten nähtäväksi ja kuultavaksi.

Himanen tekee meille kaikille suuren palveluksen viedessään jorinoillaan viimeisenkin uskottavuuden rippeet, joita filosofeilla on kenties ollut.

Jos joku ei usko vielä tapaus Himasesta, mistä filosofiasta on oikein kyse, kannattaa perehtyä muiden populaarifilosofien kuten E. Saarinen löpinöihin tai T. Airaksisen höpinöihin. 

[/quote]

P. Himanen on tyypillinen rappiofilosofi, joka hankki tieteellisen pätevyytensä väittelemällä kysymyksestä onko jumalaa olemassa vai ei? Himasen vastaus oli, että emme voi tietää tätä ja asiaa varten piti tehdä oikein väitöskirja.

Jokainen tietää, että filosofien vastaus kaikkiin kysymyksiin on vakiofraasi: En tiedä, mutta minä ainakin tiedän, etten tiedä, mikä tekee minusta poikkeuksellisen viisaan.

[/quote]

Samoja latteuksia tunnetut suomalaisfilosofit ovat aina toistaneet, kuten von Wright ja Niiniluoto. Ennen vaan ihmiset olivat typerämpiä ja täten arvostivat näitä korkeasti koulutettuja paskanpuhujia enemmän.

Nykyään sama sonta ei mene enää yhtä hyvin kaupaksi tavalliselle tervejärkiselle ihmiselle.

Mihin ap mielestäsi perustuu taide? Onko taidetta edes olemassa, jos sitä ei voi jollain mitata ja laskea ja todistaa taiteeksi? Jos nyt väität, ettei taide olekaan tiedettä, niin mietipä sitten, mihin perustuu onnistunut markkinointi: mielikuviin. Jos mielikuvia ei voi mitata ja laskea, niin mihin perustuu markkinointi? Jos markkinointikaan ei ole mielestäsi tiedettä, niin mihin ihmisten ostokäyttäytyminen perustuu?

Niin, Neuvostoliitohan on hyvä esimerkki siitä mitä tapahtuu kun ihmisen olemuksesta kielletään henkisyyden/hengellisyyden ulottuvuus.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 13:32"]

Mihin ap mielestäsi perustuu taide? Onko taidetta edes olemassa, jos sitä ei voi jollain mitata ja laskea ja todistaa taiteeksi? Jos nyt väität, ettei taide olekaan tiedettä, niin mietipä sitten, mihin perustuu onnistunut markkinointi: mielikuviin. Jos mielikuvia ei voi mitata ja laskea, niin mihin perustuu markkinointi? Jos markkinointikaan ei ole mielestäsi tiedettä, niin mihin ihmisten ostokäyttäytyminen perustuu?

[/quote]

Markkinointi on tiedettä ainakin, jos puhutaan markkinatutkimuksesta eli empiirisen tiedon hankinnasta. Muutoin en osaa sanoa, mikä osa markkinoinnista on tiedettä ja mikä ei.

Taide on taidetta, kuten hevonen on hevonen. En itse osaa sanoa mitään yleispätevää taiteesta, ei suoraan sanottuna kiinnosta ja en sitä täten harrasta. Tuskinpa taidetta pystytään määrittelemään millään tavoin yleisellä tasolla, jokainen saa mieltää taiteeksi sen, mihin intohimoja esiintyy.

Itse rinnastaisin filosofian nimenomaan taiteeksi, lähinnä kaunokirjallisuuteen verrattavaksi olevaksi asiaksi. Tiedettä filosofia ei joka tapauksessa ole. 

Miten pitkälle nenäänne edemmäs katsotte, kun väitätte että uskonto on kuollut tai edes kuolemassa?

Tai tämä Himas-antifani, jolle Himanen on maailman ainut "filosofi? Oho, mitä tapahtui?

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 13:50"]

Miten pitkälle nenäänne edemmäs katsotte, kun väitätte että uskonto on kuollut tai edes kuolemassa?

Tai tämä Himas-antifani, jolle Himanen on maailman ainut "filosofi? Oho, mitä tapahtui?[/quote]

Filosofit ovat harrastaneet filosofointia 2500 vuotta eivätkä ole pystyneet vastaamaan yhteenkään merkittävään filosofiseen kysymykseen. Hyödyllistä toimintaa, eikö vain?

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 13:42"]

Itse rinnastaisin filosofian nimenomaan taiteeksi, lähinnä kaunokirjallisuuteen verrattavaksi olevaksi asiaksi. Tiedettä filosofia ei joka tapauksessa ole. 

[/quote]

Ei kai filosofian tiedettä pitäisikään olla. Minusta alentaisi filosofiaa rajoittaa se tieteeksi. Filosofian pitäisi olla jotain, joka voi tutkia tiedettä siinä missä muitakin ilmiöitä. Tehdäänhän sitä tieteenfilosofiaakin.

Itseäni filosofiasta käytännön elämässä kiinnostaa erityisesti etiikka. Kun tulee näitä uusia mahdollisuuksia esim. alkioiden kantasolujen hyödyntämiseen, geenimuunteluun, tai pohditaan esimerkiksi tiettyjen eläinkokeiden oikeutusta, niin on hyvä että on filosofeja jotka ihan työkseen pohtivat tällaisia kysymyksiä, eikä niin että tieteilijät ja teknologit ovat ainoat joilal on sanansa sanottavana kun lainsäätäjät päättävät mikä on sallittua ja mikä ei.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 14:07"]

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 13:42"]

Itse rinnastaisin filosofian nimenomaan taiteeksi, lähinnä kaunokirjallisuuteen verrattavaksi olevaksi asiaksi. Tiedettä filosofia ei joka tapauksessa ole. 

[/quote]

Ei kai filosofian tiedettä pitäisikään olla. Minusta alentaisi filosofiaa rajoittaa se tieteeksi. Filosofian pitäisi olla jotain, joka voi tutkia tiedettä siinä missä muitakin ilmiöitä. Tehdäänhän sitä tieteenfilosofiaakin.

Itseäni filosofiasta käytännön elämässä kiinnostaa erityisesti etiikka. Kun tulee näitä uusia mahdollisuuksia esim. alkioiden kantasolujen hyödyntämiseen, geenimuunteluun, tai pohditaan esimerkiksi tiettyjen eläinkokeiden oikeutusta, niin on hyvä että on filosofeja jotka ihan työkseen pohtivat tällaisia kysymyksiä, eikä niin että tieteilijät ja teknologit ovat ainoat joilal on sanansa sanottavana kun lainsäätäjät päättävät mikä on sallittua ja mikä ei.

[/quote]

Mitä konkreettista filosofit ovat etiikan alueelle pystyneet tuottamaan tai innovoimaan? Itse en tiedä yhtään asiaa tai ajatusta. Tiedätkö sinä?

Huomasin jo ajat sitten, että kannattaa välttää sellaisia "tieteitä", jotka eivät pysty edes määrittelemään, mitä tuo tiede on yleisellä tasolla. Esim. jos kysyt 10 filosofian proffalta kysymyksen: Mitä filofosofia on?, saat 10 eri vastausta. Filofosofia on siis oppi ei mistään ja kun luet sitä, tiedät et mistään. Tai oikeus"tiede", joka pohjautuu oikeudenmukaisuudelle, eli sellaiselle käsitteelle, jolla ei ole edes merkitystä, jne.

Jos ihminen oikeasti haluaa tietää, niin silloin tulee opiskella luonnontieteitä, teknikkaa, matematiikkaa tai logiikkaa, ja ehkä lääketiedettä, psykologiaa tai rajoitetusti yritystaloutta. Muutoin tuhlaat vain aikaasi.

Tietoa ei ole vain se, mitä voi mitata ja laskea. Tietoa on myös taito ja sitä kautta se taide tulee tähän yhtälöön mukaan. Se, miten tehdään jotain kaunista, on myös tietoa. Muuten ei voi selittää sitä, miksi taiteilijat pystyvät luomaan useita taideteoksia. Jos näkemys, visio, ei perustuisi mihinkään tietoon, sehän olisi vain sattumaa, jolloin taideteokset tulisivat lottovoittona kenen tahansa kohdalle.

Vaikka itse ymmärtäisi vain luonnontietee logiikkaa, ei pidä _uskoa_ että se on ainut totuus.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 14:23"]

Mitä konkreettista filosofit ovat etiikan alueelle pystyneet tuottamaan tai innovoimaan? Itse en tiedä yhtään asiaa tai ajatusta. Tiedätkö sinä?

[/quote]

Riippuu siitä mitä tarkoitat "konkreettisella". Luultavasti jotain sellaista, että et hyväksyisi konkreettiseksi mitään mitä voisin listata.

Viime aikoina olen lukenut esimerkiksi eläinetiikkaa, ja olen saanut siitä uusia näkökulmia oman mielipiteenmuodostukseni tueksi. Demokratiassahan me kaikki olemme päättäjiä, joten se että tuodaan uusia ajatuksia ja näkökulmia ihmisille, ei ole ollenkaan mihinkään vaikuttamaton asia. Ne itsessään abstraktilta vaikuttavat filosofiset pohdinnat ovat usein päätyneet osaksi valtavirran arvomaailmaa lopulta, ja siten muokkaamaan lakeja ja toimintatapoja. 

Olen muuten itse matemaattis-luonnontieteellisellä alalla, ja teen työtäni hyvinkin konkreettisten asioiden kanssa, mutta en silti ajattele että vain sellaisella on merkitystä.

Jos ihminen oikeasti haluaa tietää, niin silloin tulee opiskella luonnontieteitä, teknikkaa, matematiikkaa tai logiikkaa, ja ehkä lääketiedettä, psykologiaa tai rajoitetusti yritystaloutta. Muutoin tuhlaat vain aikaasi.

[/quote]

Mutta jos ei riitäkään se, että tietää, että osaa käsitellä tietoja ja käyttää niitä johonkin tarkoitukseen. Entä, jos haluaakin ymmärtää, laajentaa näkemyksiään ja ajattelutapojaa? Siihen on jollain matematiikalla tai logiikalla kovin vähän annettavaa.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 14:59"]

Tietoa ei ole vain se, mitä voi mitata ja laskea. Tietoa on myös taito ja sitä kautta se taide tulee tähän yhtälöön mukaan. Se, miten tehdään jotain kaunista, on myös tietoa. Muuten ei voi selittää sitä, miksi taiteilijat pystyvät luomaan useita taideteoksia. Jos näkemys, visio, ei perustuisi mihinkään tietoon, sehän olisi vain sattumaa, jolloin taideteokset tulisivat lottovoittona kenen tahansa kohdalle.

Vaikka itse ymmärtäisi vain luonnontietee logiikkaa, ei pidä _uskoa_ että se on ainut totuus.

[/quote]

Taide perustuukin tietoon eli taide onkin tiedettä. Näkemys sekin on, tosin tuskin monikaan ihminen jakaa tuota ajatusta kanssasi.

Olisi mielenkiintoista tietää, että mihin tieteellisiin tosiasioihin moderni taide nojaa?

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 15:16"]

Jos ihminen oikeasti haluaa tietää, niin silloin tulee opiskella luonnontieteitä, teknikkaa, matematiikkaa tai logiikkaa, ja ehkä lääketiedettä, psykologiaa tai rajoitetusti yritystaloutta. Muutoin tuhlaat vain aikaasi.

[/quote]

Mutta jos ei riitäkään se, että tietää, että osaa käsitellä tietoja ja käyttää niitä johonkin tarkoitukseen. Entä, jos haluaakin ymmärtää, laajentaa näkemyksiään ja ajattelutapojaa? Siihen on jollain matematiikalla tai logiikalla kovin vähän annettavaa.

[/quote]

Miten voit ymmärtää, jos et tiedä? Kerro toki.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 15:13"]

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 14:23"]

Mitä konkreettista filosofit ovat etiikan alueelle pystyneet tuottamaan tai innovoimaan? Itse en tiedä yhtään asiaa tai ajatusta. Tiedätkö sinä?

[/quote]

Riippuu siitä mitä tarkoitat "konkreettisella". Luultavasti jotain sellaista, että et hyväksyisi konkreettiseksi mitään mitä voisin listata.

Viime aikoina olen lukenut esimerkiksi eläinetiikkaa, ja olen saanut siitä uusia näkökulmia oman mielipiteenmuodostukseni tueksi. Demokratiassahan me kaikki olemme päättäjiä, joten se että tuodaan uusia ajatuksia ja näkökulmia ihmisille, ei ole ollenkaan mihinkään vaikuttamaton asia. Ne itsessään abstraktilta vaikuttavat filosofiset pohdinnat ovat usein päätyneet osaksi valtavirran arvomaailmaa lopulta, ja siten muokkaamaan lakeja ja toimintatapoja. 

Olen muuten itse matemaattis-luonnontieteellisellä alalla, ja teen työtäni hyvinkin konkreettisten asioiden kanssa, mutta en silti ajattele että vain sellaisella on merkitystä.

[/quote]

Itse en enää nykyisin lue mitään sellaista, mikä ei liity suoraan reaalimaailmaan eli käytäntöön. Teoriaherrat ja -naiset eivät innosta.

Mitä yritin sanoa on se, että etiikkaa on tutkittu filosofian piirissä 2500 vuotta, eikä mitään konkreettista ole saatu aikaan. Toisaalta tekniikkaa on tutkittu 150 vuotta ja katso lopputuloksia.

Ymmärrät varmaan mistä tuo johtuu, siis siitä, että filosofian perusopit, joihin filosofia on aina nojannut (eli Plato & kumppanit) olivatkin puhdasta valhetta; Ei tieto voi täten kumuloitua, jos sitä ei alunperin ollutkaan. 

Mitään vastauksia et tule filosofiasta löytämään etiikan alalta, ellet itse kykyne luomaan jotain aivan uutta sen piirissä. 

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 13:37"]Niin, Neuvostoliitohan on hyvä esimerkki siitä mitä tapahtuu kun ihmisen olemuksesta kielletään henkisyyden/hengellisyyden ulottuvuus.[/quote]

Tai kun sovelletaan Marxin filosofiaa, joka yhdistelmä uskontoa ja rationalismia eli suomeksi uskontoa rationalismin kaavussa. 

Filosofit eivät ymmärrä todellisuutta, siis mikä on totta tai epätotta.

Väitteen tai asian totuuden luonnollisesti määrittää sen käyttöarvo eli välinearvo eli hyöty: Jos asia, väite, malli, teoria, menetelmä jne. toimii käytännössä, se kuvastaa todellisuutta ja on täten totta.

Insinöörit ovat tämän tietenkin oivaltaneet, fiksuja kun ovat. Ottakaamme siis kaikki mallia insinööreistä, jotka luovat uutta ja ovat täten kovia.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 15:19"]

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 14:59"]

Tietoa ei ole vain se, mitä voi mitata ja laskea. Tietoa on myös taito ja sitä kautta se taide tulee tähän yhtälöön mukaan. Se, miten tehdään jotain kaunista, on myös tietoa. Muuten ei voi selittää sitä, miksi taiteilijat pystyvät luomaan useita taideteoksia. Jos näkemys, visio, ei perustuisi mihinkään tietoon, sehän olisi vain sattumaa, jolloin taideteokset tulisivat lottovoittona kenen tahansa kohdalle.

Vaikka itse ymmärtäisi vain luonnontietee logiikkaa, ei pidä _uskoa_ että se on ainut totuus.

[/quote]

Taide perustuukin tietoon eli taide onkin tiedettä. Näkemys sekin on, tosin tuskin monikaan ihminen jakaa tuota ajatusta kanssasi.

Olisi mielenkiintoista tietää, että mihin tieteellisiin tosiasioihin moderni taide nojaa?

[/quote]

Sinäpä sen sanoit. Taidetta ei voi laskea, ei kaavoittaa. Silti se on olemassa ja perustuu johonkin - mihin mielestäsi, ellei muuta todellista ole olemassa kuin matematiikka ja luonnonlait?

Ja hei, mitä on luovuus, jota sanoit insinööreillä olevan? Luovuus ei ole kaavoihin kangistumista, vaan niiden rikkomista. Sellaiseen ajatteluun ei pysty, jos pitäytyy pelkissä "tieteellisissä tosiasioissa" ja siinä, mitä on tehty aina ennenkin.