Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kokonaisvaltaisesti oloni on parempi ylipainoisena 75-kiloisena, kuin 60-kiloisena normaalipainoisena
29.07.2020 |
Ja kerron teille nyt miksi näin on.
Puhuin siis kokonaisvaltaisuudesta, eli siihen kuuluu psyykkinen hyvinvointi.
Olen kolme kertaa laihduttanut hitaasti ylikilot pois, saaden itseni n. 60-kiloiseksi noin vuodessa.
Ja vaikka tästä olikin tuloksena sinänsä hyvä mieli hoikasta kehosta ja siitä että sai ihailevia katseita ja kommentteja (fyysiseen kuntoon 15 kg laihtuminen ei hirveästi vaikuttanut, liikun tavoitteellisesti ja monipuolisesti oli painoni mikä hyvänsä. Myös verenpaineet ja veriarvot pysyivät samoissa)
niin henkisesti hoikkana pysytteleminen oli itselleni todella raskasta. Mietin ruokaa, vartaloani, syömisiä ja syömisten suunnittelua 95% ajasta, ja kaikki linkittyi koko ajan siihen painoon ja ulkonäköön. Kadulla kävellessä vertasin koko ajan itseäni muihin, kyttäsin peiliheijastumaani näyteikkunoista, pelkäsin lihomista, mitä tahansa tehdessäni mietin sen aina painon kautta, jopa alkaessani neulomaan mietin että "nyt kun neulon pari tuntia, sitten onkin jo ruoka-aika" jne. Oli mahdotonta olla miettimättä näitä asioita.
Ja tämä kävi niin raskaaksi ajan myötä, että lihoin kaikkina kolmena kertana kilot sittemmin takaisin. Ja nyt olen oivaltanut, kuinka paljon helpompaa, vapaampaa ja rennompaa elämäni onkaan, 75-kiloisena ylipainoisena, mutta en enää ajattele niin pakonomaisesti painoa, ruokaa enkä peilikuvaani. Erittäin paljon elämän arvoista elämää!
(Ja ei, en vetänyt kitudieettejä enkä kärsinyt puutostiloista).
Kommentit (46)
Mulla on päinvastoin, eli tulee stressiä ja huono fiilis jos alkaa kiloja kertyä. En pidä siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palstan laihat ortorektikot kovin hyökkääväisenä nyt. Taitaa ap:n havainnossa olla jotain perää.
No oikein hyvä jos olet onnellinen ja tyytyväinen. Tosin, 60-kiloisena peruskulutuksesi on vain parisataa kaloria vähemmän kuin 75-kiloisena. Sen verran kaloreita on yhdessä paistetussa kananmunassa tai 38 grammassa sipsejä.
Meinaatko, että painosi pysyy ilman tarkkailua loppuiän tuossa 75 kilossa?
Vierailija kirjoitti:
Eero kirjoitti:
No ei pitäis olla vaikeata pysytellä vaikka siinä puolessavälissä. Eli 67,5 kilossa. Mutta kun ihmisillä vaan on tapana syödä isot annokset monta kertaa päivässä, niin tämmöstähän tämä on.
Ja monilta puuttuu vähän tahdonvoimaa, mutta mukavuudenhalua kyllä löytyy. Ei sillä, että tässä tapauksessa olisi siitä varmuudella kyse. Kuulostaahan tuo kummalliselta, että liikkuu tavoitteellisesti ja monipuolisesti, oli paino mikä tahansa.
Mutta voi voi, kun ei se salilla käyminen juurikaan laihduta. Eikä kävely. Eli ei muuta kun hölkkälenkille, kyllä sitä nyt pari-kolme kertaa viikossa jaksaa juosta. Varsinkin jos on joku opiskelija tai perus istumatyöläinen.
Ihan tiedoksesi, että harrastan triathlonia.
Ap
No nyt. Triathlonisti joka on ollut jo useasti dieetillä kun jatkuvasti turpoaa 15kg. Kyllä kyllä. 😂😂
Johtuuko se sitten niinku geeneistä, jos harrastaa triathonia, mutta silti kertyy ylipainoa.
Niin, en minä ehkä naisten painoasioista niin hyvin ole perillä. Kieltämättä itsellänikin on silleen, että jos on väsynyt tai v***uttaa, niin usein ostan jotakin hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihan ymmärrä miten ap on ylipainoinen jos vaatekoko on M/L.
Pituuttansa hän ei kerro, eihän nuo 60 ja 75 itsessään paljasta oikein mitään mikä olisi ihannepaino hänen kohdallansa. Jos se kuudessakymmenessä pysyttely aiheuttaa ruoan pakonomaista ajattelua ja elämä pyörii koko ajan syömisen (miettimisen) ympärillä ei se minusta kuulosta siltä että se paino olisi ap:lle luontaisesti oikea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eero kirjoitti:
No ei pitäis olla vaikeata pysytellä vaikka siinä puolessavälissä. Eli 67,5 kilossa. Mutta kun ihmisillä vaan on tapana syödä isot annokset monta kertaa päivässä, niin tämmöstähän tämä on.
Ja monilta puuttuu vähän tahdonvoimaa, mutta mukavuudenhalua kyllä löytyy. Ei sillä, että tässä tapauksessa olisi siitä varmuudella kyse. Kuulostaahan tuo kummalliselta, että liikkuu tavoitteellisesti ja monipuolisesti, oli paino mikä tahansa.
Mutta voi voi, kun ei se salilla käyminen juurikaan laihduta. Eikä kävely. Eli ei muuta kun hölkkälenkille, kyllä sitä nyt pari-kolme kertaa viikossa jaksaa juosta. Varsinkin jos on joku opiskelija tai perus istumatyöläinen.
Ihan tiedoksesi, että harrastan triathlonia.
Ap
No nyt. Triathlonisti joka on ollut jo useasti dieetillä kun jatkuvasti turpoaa 15kg. Kyllä kyllä. 😂😂
Huomaa, ettet ole triathlon- tai muissa kestävyysurheilutapahtumissa itse viihtynyt, kun et tiedä, että mukana on aina pulleita kilpailijoita. Treenaamisesta tulee nälkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla pituutta 166cm ja painoa 75kg. Bmi 27,50, mikä on lievä ylipaino. Se ei kuitenkaan näy minussa, koska se on levittäytynyt tasaisesti. Ei ole mitään pullottavaa pötsiä. Tässä pysyn ihan luonnostaan ilman yritystä, kun päivittäis kcal saanti on 1800-2000. Työterveyshoitaja ei meinannut uskoa, että olen lievästi ylipainoinen. Hänen silmäänsä olen ihan normaalipainoinen. Fyysinen työ saa aikaan jonkin verran lihasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eero kirjoitti:
No ei pitäis olla vaikeata pysytellä vaikka siinä puolessavälissä. Eli 67,5 kilossa. Mutta kun ihmisillä vaan on tapana syödä isot annokset monta kertaa päivässä, niin tämmöstähän tämä on.
Ja monilta puuttuu vähän tahdonvoimaa, mutta mukavuudenhalua kyllä löytyy. Ei sillä, että tässä tapauksessa olisi siitä varmuudella kyse. Kuulostaahan tuo kummalliselta, että liikkuu tavoitteellisesti ja monipuolisesti, oli paino mikä tahansa.
Mutta voi voi, kun ei se salilla käyminen juurikaan laihduta. Eikä kävely. Eli ei muuta kun hölkkälenkille, kyllä sitä nyt pari-kolme kertaa viikossa jaksaa juosta. Varsinkin jos on joku opiskelija tai perus istumatyöläinen.
Ihan tiedoksesi, että harrastan triathlonia.
Ap
No nyt. Triathlonisti joka on ollut jo useasti dieetillä kun jatkuvasti turpoaa 15kg. Kyllä kyllä. 😂😂
En ala tätä sen enempää todistelemaan, usko tai älä. Missään sm-tasolla (kärkipäässä) en todellakaan puuhassa ole, enkä sinne tähtääkään, mutta kisoja kierrän koska puuhasta tykkään, ja uintia, juoksua ja pyöräilyä (sekä jonkin verran kuntosalia) tulee harrastettua keskimäärin 10 h viikossa.
Mutta joo, tykkään syömisestä, selkeästi 😅
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
68-kiloisena oli vaikea elää, koko ajan vahtia mitä söi. Nyt painan myös 75 kiloa, vähän liikaa vatsaa, ja vaatekoko saisi olla vähän pienempi. Mutta olo on parempi. Syön mitä tykkään.
Vierailija kirjoitti:
No oikein hyvä jos olet onnellinen ja tyytyväinen. Tosin, 60-kiloisena peruskulutuksesi on vain parisataa kaloria vähemmän kuin 75-kiloisena. Sen verran kaloreita on yhdessä paistetussa kananmunassa tai 38 grammassa sipsejä.
Meinaatko, että painosi pysyy ilman tarkkailua loppuiän tuossa 75 kilossa?
Parisataa kaloria päivässä on kuitenkin yli tuhat viikossa, mikä on esim hampurilaisateria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä miten ap on ylipainoinen jos vaatekoko on M/L.
Pituuttansa hän ei kerro, eihän nuo 60 ja 75 itsessään paljasta oikein mitään mikä olisi ihannepaino hänen kohdallansa. Jos se kuudessakymmenessä pysyttely aiheuttaa ruoan pakonomaista ajattelua ja elämä pyörii koko ajan syömisen (miettimisen) ympärillä ei se minusta kuulosta siltä että se paino olisi ap:lle luontaisesti oikea.
Tuo "luontainen paino" on aika jännä juttu. Itselläni on päinvastainen kokemus kuin ap:lla. 65-kiloisena olin jatkuvasti ahdistunut ulkomuodostani ja syömisistäni, stressasin, kituutin, repsahtelin. Aivan kamalaa.
Vaihdoin hiilaripainotteisen ruokavalion rasvapainotteiseen, laihduin 15kg ja aivan ongelmitta olen pysynyt tässä painossa yli 10 vuotta. Enää ei ahdista, ei stressaa ruoka, ei tarvitse miettiä syömisiä. Taisi olla ihan nopeat hiilarit ja jatkuva verensokerin heittely syynä tuohon aiempaan painoon ja ahdistukseen.
Kumpi näistä nyt sitten on se luontainen painoni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos paino pysyy jollain dieetillä 75-kiloisena niin sen pitäisi pysyä myös samalla dieetillä 60-kiloisena.
Jostain muusta syystä normipainoisena olo tekee sinusta neuroottisen, tarpeettomasti.
Ihmisen energiankulutus kasvaa hänen lihoessaan. Se dieetti, jolla pysyy 60-kiloisena on paljon tiukempi kuin se, jolla pysyy 75-kiloisena. Miten et tällaista perusasiaa tiedä :D
Miten paljon enemmän se 15 kiloa painavampi henkilö voi oikeasti kuluttaa? Sanot paljon tiukempi, mutta en nyt jaksa uskoa, että 60 kiloisena pysymiseen tarvitaan mitään bikinifitness-kisadieettiä. Itse olen 167cm/58kg ja syön ihan kyllikseni joka päivä ja sen lisäksi vielä herkkuja. Olen arkiaktiivinen, mutta en käy salilla tai harrasta mitään "kunnollista".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä, olen 190cm mies joten normaalipaino menee 90kg asti. Mutta 100-105 kiloisena psyykkinen vointi paras kun ei jatkuvasti tarvi katsoa mitä syö ja voi nauttia asioista hyvä ruoan ääressä. Tuo 100-105 on jotenkin luonnollinen paino minulle, lihavampana alkaa läskit häiritä, mutta hoikempana se on yhtä jatkuvaa kyttäämistä mitä syö, henkisesti rasittavaa.
Hyvä Ap, kommenteista voi vetää sen johtopäätöksen että olet yksi harvoja normaaleja ihmisiä tässä ketjussa. Juuri noin pitääkin ajatella jos lopputulos on aina sama.
Miksi helevetissä tuhlaisit elämäsi joutavanpäiväiseen yrittämiseen jos se kerran on tuomittu epäonnistumaan? Tsempit että uskallat ajatella järkevästi vastavirtaan. Itse olen samanlainen harvinaisuus :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oikein hyvä jos olet onnellinen ja tyytyväinen. Tosin, 60-kiloisena peruskulutuksesi on vain parisataa kaloria vähemmän kuin 75-kiloisena. Sen verran kaloreita on yhdessä paistetussa kananmunassa tai 38 grammassa sipsejä.
Meinaatko, että painosi pysyy ilman tarkkailua loppuiän tuossa 75 kilossa?
Parisataa kaloria päivässä on kuitenkin yli tuhat viikossa, mikä on esim hampurilaisateria.
Mieluummin syön hampurilaisaterian, tosin en milloinkaan syö sellaista -kuvainnollisesti nyt. Olen 70 vuotias nainen ja kiipeän kevyesti 75-kilolla katolle kun pitää korjailla jotain kotipihassa.
On hyvä olla vähemmällä roskaruualla, vaikka sipsit kuumalla maistuvatkin. Hampurilaiset ja pitsat ovat suurta roskaruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Good for you! Jokaisella on se painohaarukka missä on helpointa olla, eikä se aina mene siihen terveellisen määritelmään.
Jännä kyllä, miten monille terveellisessä painossa pysyminen on niin vaikeaa että mielenterveys alkaa hajoilla. Nykykulttuuri kai on vain semmoinen.
Mutta se terveellisen bmi:n asteikko on 18,5-25. Se on jo sellainen 20 kilon haarukka, joten siinä pitäisi jo olla tarpeeksi haarukkaa 99 prosentille väestöstä.
Olen seurannut jenkkien läskiaktivisteja ja healthy at every size -juttuja. Se tuntuu usein menevän niin, että voit olla terve jonain 200 kiloisena infiniläskinä, mutta suurin piirtein normaalipainon rajoilla olevat ihmiset ovat jo laihoja ja syömishäiriön kourissa.
Eero kirjoitti:
No ei pitäis olla vaikeata pysytellä vaikka siinä puolessavälissä. Eli 67,5 kilossa. Mutta kun ihmisillä vaan on tapana syödä isot annokset monta kertaa päivässä, niin tämmöstähän tämä on.
Ja monilta puuttuu vähän tahdonvoimaa, mutta mukavuudenhalua kyllä löytyy. Ei sillä, että tässä tapauksessa olisi siitä varmuudella kyse. Kuulostaahan tuo kummalliselta, että liikkuu tavoitteellisesti ja monipuolisesti, oli paino mikä tahansa.
Mutta voi voi, kun ei se salilla käyminen juurikaan laihduta. Eikä kävely. Eli ei muuta kun hölkkälenkille, kyllä sitä nyt pari-kolme kertaa viikossa jaksaa juosta. Varsinkin jos on joku opiskelija tai perus istumatyöläinen.
No nyt on kyllä faktat hukassa jos vain hölkkälenkki laihduttaa ja että kyllä nyt hölkätä pari-kolme kertaa viikossa jaksaa varsinkin jos on osiskelija tai istumatyöläinen. Mistä oikein revit näitä juttuja 😂
Vierailija kirjoitti:
Mutta se terveellisen bmi:n asteikko on 18,5-25. Se on jo sellainen 20 kilon haarukka, joten siinä pitäisi jo olla tarpeeksi haarukkaa 99 prosentille väestöstä.
Olen seurannut jenkkien läskiaktivisteja ja healthy at every size -juttuja. Se tuntuu usein menevän niin, että voit olla terve jonain 200 kiloisena infiniläskinä, mutta suurin piirtein normaalipainon rajoilla olevat ihmiset ovat jo laihoja ja syömishäiriön kourissa.
Hyviä pointteja. Ei normaalipainossa pysyminen ole mullekaan vaikeaa. Kiitän kyllä kotikasvatusta, sillä ainakaan sokerikoukkuun ja/tai ruoalla palkitsemiseen mua ei kasvatettu. Eikä nuo laihaksi/alipainoseksi haukkumiset ylipainosten toimesta oo mitään uutta auringon alla. Monesti on tullut kommenttia ruokavaliosta tyyliin "ei ihmekään että oot noin laiha", johon tekis mieli vastata että "eikä oo kyllä ihme että sää oot lihava", mutta mulla on sentään käytöstapoja.
-19
Alue: Aihe vapaa
Ihan tiedoksesi, että harrastan triathlonia.
Ap