Lue keskustelun säännöt.
Kuulostaako tämä ihan ok järjestelylle?
parisuhteet
29.07.2020 |
Elämme avoliitossa mieheni kanssa.
Asumme vuokralla ja hakusessa olisi omistusasunto.
Meillä on yhteinen auto.
Jaamme vuokran ,sähkön, veden, autoon liittyvät kulut mm vakuutukset, diesel- verot eli kaiken puoliksi. Myös toki ruokaostokset ja muut menot puoliksi.
Mies tankkaa useammin auton kosk käyttää sitä
enemmän.
Kun muutumme yhteen, olen itse aina lähtenyt siitä että kaikki puoleksi ( no noin suurinpiirtein, ei nyt niin tarkkaan lasketa euron päälle).
Joskus ulkona syödessä mies tarjoaa, joskus minä vuorostani. Yleensä ostamme omat ravintola- annokset.
Tuli toisesta ketjusta mieleeni, jotkut olivat sitä mieltä että olisi reilua että enemmän tienaava laittaisi enemmän rahaa yhteisiin kuluihin kuin vähemmän tienaava.
Mielipiteitä?
Kommentit (37)
yleensä se mies tuppaa syömään enemmän, joten tuohon ruokakulujen puoliksi laittamiseen en suostuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap jatkaa.
Tosiaan etismme sitä omistusasuntoa.
Miehellä on enemmän säästöjä, itse olen nyt skarpannut säästämisessä jotta voisimme ostaa vähän arvokkaamman, hyvän asunnon.
Miehen säästöillä jo nyt tässä tilanteessa, hyvän asunnon ostaminen olisi mahdollista. Mies kysyy, paljonko minä jo olen saanut säästettyä rahaa, jotta voisimme molemmat laittaa pääomaa saman summan verran. Miehellä olisi varaa laittaa koko summa, esim jos asuntolainan saamiseen vaaditaan että omaa rahaa olisi oltava 10% verran asunnon hinnasta eli 25 000e, miehellä olisi tähän varaa.
Olemme sopineet että molemmat laitamme sen 12,5 000.
Jos en ole ehtinyt säästää tämän vertaa ja jos sattuisikin sopiva asunto löytymään, mies lupasi laittaa omista rahoista tarvittavan summan.
Sitten maksan miehelle kun saan säästettyä.
Tämä olisi yksi vaihtoehto. Mielusinta toki on se että omistaisimme asunnon yhdessä fifty fify.
Omapahan on asianne. Tuo toimii jos tulot on syht samalla tasolla. Jos taas ei, niin miten elintaso määräytyy? Pienituloinen laittaa kaikki rahansa yhteiseen pottiin, eikä yhtään jää itselle. Isotuloinen kylpee ylimääräisessä rahassa. Onko se sitten reilua?
hypergaminen nainen, kuinka yllättävää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä tahansa järjestely on ok, jos se on siihen osallistuville ok. Jos ei ole, silloin oikea foorumi keskustella asiasta on ne ihmiset, joita järjestely koskee.
Eli jos olet tyytymätön, istut miehesi kanssa saman pöydän ääreen ja keskustelette tästä. Jos olet tyytyväinen, niin voit nakata vesilintua palstamammojen mielipiteillä.
50-50 on hyvä, jos molempien rahat siihen riittävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mulla eli naisella on huomattavan paljon enemmän säästöjä työttömänä kuin työssäkäyvällä miehellä. Silti mirs maksaa menoista n. 93 prossaa. Kaikki on ok kun se parille sopii, ei kai hyvänen aika se kellekkään kuulu.
Siinä vaiheessa kun on lapsia, niin enemmän tienaavan tulee maksaa perheen menoista enemmän. Niin kauan kun olette vain avopari, niin 50-50 on ok, vaikka ostaisitte asunnonkin.
Tietty samassa perheessä pitää olla samanlainen elintaso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa.
Tosiaan etismme sitä omistusasuntoa.
Miehellä on enemmän säästöjä, itse olen nyt skarpannut säästämisessä jotta voisimme ostaa vähän arvokkaamman, hyvän asunnon.
Miehen säästöillä jo nyt tässä tilanteessa, hyvän asunnon ostaminen olisi mahdollista. Mies kysyy, paljonko minä jo olen saanut säästettyä rahaa, jotta voisimme molemmat laittaa pääomaa saman summan verran. Miehellä olisi varaa laittaa koko summa, esim jos asuntolainan saamiseen vaaditaan että omaa rahaa olisi oltava 10% verran asunnon hinnasta eli 25 000e, miehellä olisi tähän varaa.
Olemme sopineet että molemmat laitamme sen 12,5 000.
Jos en ole ehtinyt säästää tämän vertaa ja jos sattuisikin sopiva asunto löytymään, mies lupasi laittaa omista rahoista tarvittavan summan.
Sitten maksan miehelle kun saan säästettyä.
Tämä olisi yksi vaihtoehto. Mielusinta toki on se että omistaisimme asunnon yhdessä fifty fify.
Tämä nyt on jokin hassu 50-50 trolli, mutta onko teistä jompi kumpi ensiasunnon ostaja? Ensiasuntoon käsiraha on 5 %. Jos molemmat olette ensiasuntokelpoisia, niin teidän ei kannata omistaa 50-50 vaan säästää toisen ensiasunto-oikeus. Tätä kuviota voi sitten pyöritellä moneen suuntaan, että löytyy se kanattavin omistusosuusmalli.
Ihan niin kuin itsestä parhaalta tuntuu ja sovitaan. Mä oon aina ajatellut, että perhe on taloudellinen yksikkö. Näin meillä oli kotona. Mieheni ajattelee samoin. Tietysti tässä on se, että emme ole kumpikaan kauhean kiinnostuneita rahasta tai ostamisesta. Periaate on se, että ensin pakolliset menot, sitten huvitukset. Olemme molemmat kohtuullisia harrastuksissamme ja kiinnostuksenkohteissamme. Kallein harrastus, moottoripyöräily, on molempien juttu. Eikä se enää vuositasolla kallista ole, koska pyörät on hankittu kauan sitten ja niissä on halvat vakuutukset. Rahasta emme ole riidelleet koskaan, vaikka siitä on välillä puutetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
50-50 toimii, jos elintaso on sitten mitoitettu sen matalammin ansaitsevan mukaan. Jos enemmän ansaitseva haluaa isompaa kämppää, kalliimpaa ruokaa, hienompia huonekaluja, sitten on jakosuhteen muututtava. Ja kun lapset tulevat kuvaan mukaan, jommankumman tulot ainakin hetkellisesti romahtavat ja se on otettava huomioon jakosuhteessa.
No yleinen mielipide tuossa ketjussa oli kuitenkin se, ettei parisuhteessa pitäisi pyrkiä hyötymään toisesta. Esimerkiksi joku likka kertoi ukkonsa tienaavan palttiarallaa 15000 ekeä kuukaudessa ja tämän maksavan yhteiset menot. Lokkeiluahan toi on, menot fifty-fifty, oli opiskelija tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emme ole kumpikaan ensiasunnon ostajia.
Mikä tuossa minun kirjoituksessani vaikuttaa trollilta?
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Omapahan on asianne. Tuo toimii jos tulot on syht samalla tasolla. Jos taas ei, niin miten elintaso määräytyy? Pienituloinen laittaa kaikki rahansa yhteiseen pottiin, eikä yhtään jää itselle. Isotuloinen kylpee ylimääräisessä rahassa. Onko se sitten reilua?
No tuota jankattiin jo yksi ilta ja lopputulema oli se, että tuloista riippumatta 50-50.
Vierailija kirjoitti:
No yleinen mielipide tuossa ketjussa oli kuitenkin se, ettei parisuhteessa pitäisi pyrkiä hyötymään toisesta. Esimerkiksi joku likka kertoi ukkonsa tienaavan palttiarallaa 15000 ekeä kuukaudessa ja tämän maksavan yhteiset menot. Lokkeiluahan toi on, menot fifty-fifty, oli opiskelija tai ei.
Jännä että ne on aina köyhiä miehiä, joita eniten kismittää rikkaampien miesten rahankäyttö.
Fiksu nainen tuo esimerkin tapaus.
Mies tienaa melkein pari tonnia enemmän kuin minä
Ap.
Vierailija kirjoitti:
No yleinen mielipide tuossa ketjussa oli kuitenkin se, ettei parisuhteessa pitäisi pyrkiä hyötymään toisesta. Esimerkiksi joku likka kertoi ukkonsa tienaavan palttiarallaa 15000 ekeä kuukaudessa ja tämän maksavan yhteiset menot. Lokkeiluahan toi on, menot fifty-fifty, oli opiskelija tai ei.
No toi on elätti meininkiä jos kuluja ei laiteta tasan. Sama, tienaako toinen kymppitonnin kuukaudessa ja toinen satasen. Miehen kustannuksella ei siipeillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No yleinen mielipide tuossa ketjussa oli kuitenkin se, ettei parisuhteessa pitäisi pyrkiä hyötymään toisesta. Esimerkiksi joku likka kertoi ukkonsa tienaavan palttiarallaa 15000 ekeä kuukaudessa ja tämän maksavan yhteiset menot. Lokkeiluahan toi on, menot fifty-fifty, oli opiskelija tai ei.
No toi on elätti meininkiä jos kuluja ei laiteta tasan. Sama, tienaako toinen kymppitonnin kuukaudessa ja toinen satasen. Miehen kustannuksella ei siipeillä.
No eikö mies tai nainen tavallaan silloin myös siipeile kun tienaa esimerkiksi kaksi kertaa enemmän ja silti kumppani maksaa puolet kuluista?
Silloinhan paremmin tienaavat hyötyy, säästöön jää runsaasti kun toinen maksaa puolet kuluista.
Toiselle ei jää oikein mitään säästöön ja toiselle paljon.
En tarkoita, etteikö osallistuisi lainkaan, mutta tulojen suhteessa on reilumpaa.
Ei se ole mikään hyvä parisuhde jos toinen laskee koko ajan tarkkaan että varmaan menee tasan ja kokonaisuutena huushollissa rahasta ei kuitenkaan ole puutetta.
En kumppanina kehtaisi pyytää toisen liki viimeisiä rahoja johonkin laskuun ja oman tilin saldo reippaasti plussalla.
Totta kai se on reilua, jos enemmän ansaitseva myös maksaa enemmän. Vain typerys suostuu 50-50-järjestelyyn, jos tienaa itse vähemmän.