Muita joita matkallelähtö/matkalla olo ahdistaa?

Ei ole tuollaisia tuntemuksia,. Me mennään lomalle nauttimaan ja rentoutumaan. Tokihan sitä voi jotain sattua, mutta ei kannata sellaisia pohtia. Toisenlaista asennetta kehiin. Tulee mitä tulee. Ja omalla toiminnallaan voi välttää vääriä tilanteita.

Me matkustetaan paljon, Menee siltä osin rutiinilla. Jotain pikkujuttuja ollut, mutta ne on mennyttä. AIna vaan nokka kohtia uusia juttuja.

Lisäilen vielä sen verran, että silloin kun olin pieni ja nuori (=asuin kotona) matkustimme useamman kerran vuodessa. Hotellit oli aina hyvätasoisia, nyt pakko valita halpa (ei nyt halvin) vaihtoehto ja taso on sen mukainen. Ahdistaa ne rotankolot.

ap

[quote author="Vierailija" time="30.06.2013 klo 11:43"]

Lisäilen vielä sen verran, että silloin kun olin pieni ja nuori (=asuin kotona) matkustimme useamman kerran vuodessa. Hotellit oli aina hyvätasoisia, nyt pakko valita halpa (ei nyt halvin) vaihtoehto ja taso on sen mukainen. Ahdistaa ne rotankolot.

ap

[/quote]

Eli sulle on nuoruudesta kuitenkin matkustelu tuttua. Sattuiko silloin jotain?

Seuraatko matkatoimistojen tarjouksia? Matkamessut, Happy Hour, Lomavalvojaiset jne. Niistä tekee hyvä löytöjä usein. Me ollaan  oltu niin 2**-4**** paikoissa. Eroja on, mutta ei ole yhtään sellaista tullut vastaan, että olisi latistanut lomafiilsitä tai sattunut mitään. Pitää suhtettaa tähdistys hintaan. Pääasiasssa se hotelli on vain kääntymispaikka.

t. se sama

Kyllä muakin ahdistaa kun se on niin normista poikkeavaa. Lähdön aikataulut, pakkaamiset, lennon jännitys, matkakohteen liikenne, vatsataudit, lääkäri ulkomailla, maanjäristys, tsunami. You name it.. Kotona tuntuu turvallisemmalta, vaikka tiedostan että voin jäädä tänään auton alle ja kuolla. Mutta vaikka järjellä ajattelen, ei se pelon tunne lähde.

[quote author="Vierailija" time="30.06.2013 klo 11:49"]

[quote author="Vierailija" time="30.06.2013 klo 11:43"]

Lisäilen vielä sen verran, että silloin kun olin pieni ja nuori (=asuin kotona) matkustimme useamman kerran vuodessa. Hotellit oli aina hyvätasoisia, nyt pakko valita halpa (ei nyt halvin) vaihtoehto ja taso on sen mukainen. Ahdistaa ne rotankolot.

ap

[/quote]

Eli sulle on nuoruudesta kuitenkin matkustelu tuttua. Sattuiko silloin jotain?

Seuraatko matkatoimistojen tarjouksia? Matkamessut, Happy Hour, Lomavalvojaiset jne. Niistä tekee hyvä löytöjä usein. Me ollaan  oltu niin 2**-4**** paikoissa. Eroja on, mutta ei ole yhtään sellaista tullut vastaan, että olisi latistanut lomafiilsitä tai sattunut mitään. Pitää suhtettaa tähdistys hintaan. Pääasiasssa se hotelli on vain kääntymispaikka.

t. se sama

[/quote]

Ei ole sattunut mitään silloin kun matkustin vanhempieni kanssa. Ei ahdistanut myöskään ennen lapsen syntymää. Mutta nyt ahdistaa. En tiedä miksi.

En seuraa tarjouksia enkä muitakaan etuja koska harvoin on rahaa maksaa mitään juuri tuolloin. Rahat (lomarahat) tulee vasta heinäkuussa jolloín voimme maksaa. Luottokortteja emme omista. Eli maksimi, mitä voimme matkaan laittaa on 1500 euroa, eli karsii kohteita ja hotelleja aika rankasti pois. Yleensä se hotelli on kuvissa kivempi kuin todellisuudessa.

Toissa vuonna uima-altaan vesi niin klooripitoista, että silmiä kirveli kun tippakin osui silmään. Eli uimakelvotonta. Huone ankea, kylppärin hanat täynnä kalkkia. Ovessa glappia ja pelkäsin koko ajan, että joku pääsee huoneeseemme. Itku meinasi tulla kun päivän olimme olleet. Laskin päiviä kotiinpaluuseen.

ap

Olen aivan samanlainen, Inhoan kotoa lähtemistä, pakkaamista ja purkamista. Olen käynyt ulkomailla viimeksi v. 1991, Tallinnassa kesällä 2011, kotimaassa 2010. Ja en aio enää matkustaa. Oikein ärsyttää, kun työkaveritkin aina elvistelee matkoillaan ja kyselee, että missäs kävit. Olen hankkinutkin 2 kissaa ja koiraa, joten voin aina sillä tekosyyllä sanoa, etten missään kun ei ole hoitajaa. Sillä vaikka olisikin, en halua matkustaa. Tuolla selityksellä pääsee helpoimmalla. Ei tarvitse ruveta inttämään matkojen "ihanuudesta" ;) Tosin ne matkat eivät olleet syy eläinten ottamiseen, rakastan niitä. Mutta niistä on hyötyä myös tuossa asiassa ;)

[quote author="Vierailija" time="30.06.2013 klo 11:58"]

Kyllä muakin ahdistaa kun se on niin normista poikkeavaa. Lähdön aikataulut, pakkaamiset, lennon jännitys, matkakohteen liikenne, vatsataudit, lääkäri ulkomailla, maanjäristys, tsunami. You name it.. Kotona tuntuu turvallisemmalta, vaikka tiedostan että voin jäädä tänään auton alle ja kuolla. Mutta vaikka järjellä ajattelen, ei se pelon tunne lähde.

[/quote]

Juuri näin...

Yritän aina ajatella ettei mitään pahaa tapahdu jos on varovainen. Yritän myös ajatella järjellä, mutta jostain syystä se ei vaan auta.

Haluaisin niin nauttia lomasta, mutta murhedin. En näytä sitä ulospäin, mutta sisimmässäni sellainen jännitys pulppuaa koko ajan. Tämä laantuu yleensä päivää ennen kotiinpaluuta. Kotiinpaluupäivänä huokaisen helpotuksesta kun saan pakata tavarat laukkuun. Eli 7 päivän matkasta menee ainakin 5 päivää ahdistuksen vallassa.

ap

Ap, täällä toinen samanlainen. En tosin pelkää mitään kauheaa tapahtuvaksi, mutta matkustaminen on mielestäni väsyttävää. On ihana nähdä uusia paikkoja, mutta hotelli nyt vaan ei ole koti. Enkä siis ole samaa mieltä kuin 4 siitä, että hotelli on vain kääntymispaikka. Toki se on niille, jotka jaksaa koko päivän kävellä (tai maata rannalla), mutta oma kunto on sen verran huono, että hotellissa tulee varmasti vietettyä aikaa muutenkin kuin nukkuen.

Inhoan matkalaukkujen raahaamista (taas se huono kunto... ja ennen kuin joku tulee sanomaan, että laita itsesi kuntoon, niin nyt on ihan syntymässä saadusta viasta, jota ei voi korjata).

En ole perheellinen, joten onneksi minulla ei ole tilannetta, että pitäisi lapsille antaa elämyksiä. Matkustan 2-5 vuoden välein ulkomaille. Olen huono pakkaajakin. Otan aina todella paljon tavaraa mukaan (ja yleensä kyllä tarvitsenkin sen kaiken). Jos esim. lähtö on klo 10 aamulla, niin pakkaan jonnekin klo viiteen asti aamulla ahdistuneena. En voi pakata aikaisemmin, koska yleensä tarvitsen melkein kaikkia mukaan otettavia asioita viimeiseen asti.

Silloin harvoin kun matkustan, yritän vain psyykata itseäni ajattelemalla niitä paikkoja, jotka haluan nähdä. Niiden asioiden takiahan olen matkalle lähdössä.

[quote author="Vierailija" time="30.06.2013 klo 11:27"]

Minua ahdistaa aina matkallelähtö ja osittain perilläolo. Pelkään, että tapahtuu jotain kamlaa jne.

Miten eroon tästä olosta?

Osittain johtuu varmaan kokemuksen puutteesta. Kokemusta ei hirveästi myöskään saa kun rahat riittää juuri ja juuri viikon matkalle per vuosi.

Nukun huonosti matkalla ja tarvitsen kotiinpalattuani melkein viikon toipumisloman. Olen siis kotona viihtyvää sorttia.

Tämä ahdistu on alkanut vasta kun olemme perheenä ruvenneet matkustamaan.

Onko muilla samanlaisia fiiliksiä? Miten psyykkaatte itsenne?

[/quote]

Normaali-ihmisillä tähän auttaa aika ja kokemuksien karttuminen. Viikon toipumistarve reissun jälkeen ei ole normaalia. Ahdistusta voisi ehkä lieventää huolellinen valmistautuminen matkaan, joka antaisi varmuutta, että mahdollisiin eteen tuleviin haasteisiin on varauduttu.

Matkustelu on muuten kivaa, mutta nukkuminen on aina hyvin huonoa. Unenpuutteen vuoksi matka ei  ole mitään lomaa minulle. 

Lähteminen ahdistaa. Mutta perillä yleensä viihdyn ja rentoudun. Tuntematon pelottaa. Tämä on myös tullut lapsen aikana. Ennen matkustin ihan missä vain. Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Arabimaissa ja jonkin verran Aasiassa. Suuri ero entiseen. Verivetää, mutta hermot ei kestä. Matkoilla ei ihan kauheita tapahtunut, mutta olen joutunut aika kovan kolun käymään tässä välissä, eli luulen siitä juontaa hermojen toleranssin puute.

MIksi sitten matkustat,jos se on sinulle vaikeata. Teetkö sen puolisosi vaatimuksesta? Ettekö voisi käyttää pientä budjettianne vaikka kotimaan lomaan tai muualla lähialueilla matkustamiseen. Tai perustakaa erillinenamtkatili,jonne pistätte sen 1 vuoden matkan hinnan eli ette matkusta joka vuosi, vaikka vain joka toinen tai kolmas. Kun budjettia on enemmän, niin silloin se matkustaminenkin on nautittavampaa.

Kestän huonosti kuumuutta, joten saattaa olla, että kohteessa olen sitten väsynyt Useimmat lomamatkathan tehdään lämpimiin maihin. Onhan niissä matkoissa myös hyvät puolensa ja olenkin kohtuullisen paljon matkustanut verrattuna siihen, miten ne minua stressaavat ja vievät vomia (sen kuumuuden vuoksi).. . 

Lähden erittäin mielelläni reissuun, mutta mun vika on se, että suunnittelen niitä ehkä liikaakin. Niinpä ennen matkaa olen turhan kireä kun yritän muistaa ja tehdä kaiken + laittaa kodin niin, että on kiva tulla kotiin. Kun perheessä on kolme lasta ja hajamielinen mies, niin tiedän huolehtivani liian paljon ja että vähemmälläkin säheltämisellä päästäisiin matkaan. Mutta kun matkaan päästään, niin rentoudun parin minuutin matkan päästä kotoa. Aina on mennyt reissut hyvin, ehkä "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty" myös.

Matkoilla nukun minäkin aika huonosti, mutta ihmeen hyvin sitä jaksaa huonoillakin unilla. Ja jos muutama yö jää vähille unille, niin jossakin vaiheessa kyllä uni tulee.

Olemme aseet vuosia ulkomailla, reissanneet niin ilman lapsia, kuin lasten kanssakin aika paljon ja olleet myös paikoissa ja tilanteissa, missä muita ihmisiä ei ole kilometrien päässäkään meistä ja missä kännyköillä ei ole kenttää (merellä, vaelluksilla). Niissä tilanteissa olen oppinut luottamaan, että tilanteesta selvitään kyllä.

En nyt sano, että kaikkien pitää tykätä matkustamisesta, mutta yleensä matkat antavat enemmän kuin ottavat. Onpahan sitten mitä vanhana muistella, kotona ehtii kyllä olla ihan tarpeeksi.

Täällä yksi ahdistuja. Alan panikoida kun matka lähestyy. Lähtöaamuna toivon, että voisin perua koko jutun. Matkalla pari päivää menee tuskaillessa, sitten yleensä rentoudun. Yleensä jaksan sillä ajatuksella, että tämä on viimeinen reissu. Kotona olen ihan uupunut ja tarviin vain unta. Sitten kaipaan taas uutta matkaa :) Mielisairas, tiedetään. 

Matkustan siksi, että olen kiinnostunut maailmasta ja erityisesti Euroopasta. Nautin kauniista maisemista ja erilaisesta ruoasta, shoppailusta, luonnosta, uima-altaista...

Toivon, että jossain iässä tämä menee ohi!

HALOO, EI MATKUSTAMINEN OLE PAKOLLISTA!!!

En ole varsinaisesti kohtalotoverisi, mutta minuakin matkustaminen tietyssä mielessä ahdistaa. Minulla on jatkuva matkakuume. Usein suunnittelen ja jahkailen kuukausia ennen kuin saan matkan varattua. Sitten, kun matka on vihdoin varattu, suunnittelen ja odotan matkaa innolla. Samalla matkasta tulee ikään kuin suorituspaineita. Matkailu maksaa aina, ja pelkään sitä, että matka ei jostain syystä onnistukaan. En oikein ymmärrä, mistä tuo tunne tulee, kun mikään matkoista ei ole koskaan mennyt totaalisesti pieleen. Aina kaikki ei ole ollut niin mukavaa kuin on odottanut. Sitä ainakin pelkään, että se kovasti odottamani matka ei olekaan odotuksien mukainen. Kärsin myös univaikeuksista ja matkoilla joudun turvautumaan unilääkkeisiin, että saan nukuttua edes vähän. Ristiriitaista - toisaalta haluan kokea ja nähdä monenlaista, toisaalta matkailu ja siihen liittyvät suorituspaineet ahdistavat.

Tykkään matkailusta ja jos en pääse pitkään aikaan matkalle, alkaa matkakuume vaivata.

Mutta yksi ilmiö, joka toistuu aina, on lähtöä edeltävien päivien harmitus siitä että "miksi minun nyt piti tuonnekin ilmoittautua?" ja tekisi mieli perua koko reissu mikäli se olisi mahdollista ilman kuluja. Tuntuu siltä että olisi parempaakin tekemistä kuin lähteä matkalle. Olen yrittäjä ja hommaa tosiaan riittäisi joka vuorokaudelle vaikka eläkeikään asti.

Sitten kun matka on alkanut niin rentous kuitenkin valtaa mielen ja työasiat unohtuvat, ja olen iloinen siitä että pääsin reissuun :)

Täällä yksi ahdistushäiriöinen lisää. Otan ahdistus- ja masennuslääkkeet mukaan matkalle, jotta pääsen loman alkuun. Vähitellen sitten rentoudun, kun tiedän, että on lääkitys mukana, jos sitä tarvitsee. Perhematkoilla minua ahdisti lähinnä arvaamattomasti käyttäytyvä eksä. Nyt ei ole enää eksää riesana, mutta enpä minäkään matkustele juuri minnekään. 

Pakkoko teidän on mennä ulkomaille, jos ahdistaa ja taso ei ole haluamaasi:-O 1500 eurolla lomailee kotimaassa ihan kevyesti.

Esimerkiksi onella ammattiliitolla on lomaviikkoja tasokkaissakin paikoissa, ja noi viikot on yleensä huomattavan edullisia.

Toinen keino on säästää talven aikana.

[quote author="Vierailija" time="30.06.2013 klo 11:59"]

En seuraa tarjouksia enkä muitakaan etuja koska harvoin on rahaa maksaa mitään juuri tuolloin. Rahat (lomarahat) tulee vasta heinäkuussa jolloín voimme maksaa. Luottokortteja emme omista. Eli maksimi, mitä voimme matkaan laittaa on 1500 euroa, eli karsii kohteita ja hotelleja aika rankasti pois. Yleensä se hotelli on kuvissa kivempi kuin todellisuudessa.

Toissa vuonna uima-altaan vesi niin klooripitoista, että silmiä kirveli kun tippakin osui silmään. Eli uimakelvotonta. Huone ankea, kylppärin hanat täynnä kalkkia. Ovessa glappia ja pelkäsin koko ajan, että joku pääsee huoneeseemme. Itku meinasi tulla kun päivän olimme olleet. Laskin päiviä kotiinpaluuseen.

ap

[/quote]

Olen mies ja olen käynyt 11kertaa puolassa ja olen sairastunut influenssaan 4 kertaa. Olen niin stressaantunut ulkomailla, että se häiritsee minun immuniteettijärjestelmääni ja siksi sairastun influenssaan. Käytän koko lomamatkani ajan rauhoittavia lääkkeitä, koska minulla on niin huono olo ulkomailla. Käyn puolassa koska minulla on muutama

puolalainen tuttu puolassa ja he eivät halua suin surminkaan matkustaa ulkomaille, joten minä matkustan puolaan kaikesta huolimatta.