Saatko vai menetätkö energiaa ihmisten seurassa?
Itse menetän enkä ymmärrä oikeastaan mitä ihmiset savat toistensa seurasta. Joko näprätään vaan puhelinta ollen ihan muualla kuin läsnä tilanteessa tai kehutaan itseä ja saavutuksiaan ja omaisuuttaan. Sit ihmetellään että "viihdyn"yksinäni niin paljon ja säälitellään ja holhotaan miten yksinäisen kurjaa ja huolestuttavaa elämäni tai siis ei-elämäni onkaan. Tungetaan myös väkisin neuvoja, mitä minun kannattaisi elämälläni tehdä, en ole pyytänyt tai halunnut mitään typeriäja vieläpä epärealistisia toisten käskytyksiä elämäni elämisen suhteen. No kyllä se helposti voittaa tuon ihmeellisen kulissi/kilpailu- seurustelun josta ainakin itselle jää vain ahdistuntu ja tyhjä olo. Joskus olen kyllä ollut paremmassakin seurassa, jossa edes hetkittäin on ollut hyväntahtoista ja kuuntelevaa seuraa, mutta ne ihmiset on jo taakse jääneet. Ja olen kyllä introvertti, mutta ihmettelen aina mitä tällä maailmalla muka olisi tarjottavana minulle tai mulla sille, kun tuntuu niin kaukaiselta kaikki ihmiset ja mitä ne nyt itse suorittavatkaan sata lasissa koko ajan vaikka hampaat irvessä jotain ja kilpailevat statuksillaan ym.
Kommentit (22)
Joudun töissä olemaan ihmisten keskellä ja tämä todella vie kaiken energian ja pahimmillaan jopa elämänhalun. Ihmisviha on kasvanut minussa järjettömiin mittoihin - kiitos asiakaspalvelutyön. Vapaa-aikana pysyttelen täysin poissa ihmisten ilmoilta ellei ole ihan pakko käydä kaupassa tms.
Tykkään olla ihmisten kanssa, mutta en mä mitään esittämistä ja kilpailua jaksa. Pidän kyllä, että yhdessä juodaan kahvia, leikitetään kissaa, kuuntelen toisen ajatuksia ym. Ei tarvitse olla mitään syvällistäkään toisaalta.
Jos ihmisten tapaamistilanne on hidas ja kaikki ovat riittävän pitkiä aikoja hiljaa, tilanne voi olla ok... mutta vain rajallisen ajan jaksan sitä
Vierailija kirjoitti:
Tykkään olla ihmisten kanssa, mutta en mä mitään esittämistä ja kilpailua jaksa. Pidän kyllä, että yhdessä juodaan kahvia, leikitetään kissaa, kuuntelen toisen ajatuksia ym. Ei tarvitse olla mitään syvällistäkään toisaalta.
Minä leikitän kissaa ehdottomasti mieluummin yksin!
Siihen vaikuttaa se seura. Mukavien seurassa saa mutta sitten vie narskut energiavampyyrit
Saan, kun olen kanssani samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten seurassa. Esimerkiksi kollegoiden kanssa voisi jutella vuorokaudet läpeensä. Ilmiöt ja ideat kiinnostavat.
Menetän, kun ihmiset ovat halukkaita puhumaan kaikesta muusta kuin minua kiinnostavasta. Juoruilu ja ylipäänsä ihmisten tekemiset on minusta melko joutavaa keskustelunaihetta, mutta tuntuu olevan monen suosiossa ja siksi joutuu näitä usein kohteliaisuudesta kuuntelemaan.
Olen kuitenkin perusluonteeltani tosi sosiaalinen: yksinäisyys ei tee hyvää enkä siitä ainakaan lataa yhtään mitään.
Jos saan olla vain kuuntelija, eikä minun tarvitse missään välissä puhua tai pelätä että joutuisin puhumaan. Jos saan olla täysin ilmeetön, eikä tarvitse kohteliaisuuden vuoksi hymyillä muille. Jos saan valita itse istuma-/seisomapaikkani, ja jos minulla on vapaus poistua milloin haluan. Siinä tapauksessa voin nauttiakin tilaisuudesta. Jos puhuja on älykäs, ja jos hänellä on mielenkiintoista asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkään olla ihmisten kanssa, mutta en mä mitään esittämistä ja kilpailua jaksa. Pidän kyllä, että yhdessä juodaan kahvia, leikitetään kissaa, kuuntelen toisen ajatuksia ym. Ei tarvitse olla mitään syvällistäkään toisaalta.
Minä leikitän kissaa ehdottomasti mieluummin yksin!
Minulla ei ole omaa kissaa, niin tarvitsen siihen kaverin + kaverin kissan. 4
Menetän. Aina menee loppupäivä työpäivästä toipumiseen. Onneksi ei oo ystäviä, jotka odottais jonkinlaista yhteydenpitoa.
Menetän kaikki energiani moneksi viikoksi kun tapaan jonkun ystävistäni tai tapaan kenet tahansa. Kavereissa ei ole mitään vikaa, ovat kivoja ihmisiä mutta en tiedä mikä itseäni vaivaa.
Enimmäkseen saan energiaa.
Olen niin onnellisessa asemassa, että voin valita itse seurani lähestulkoon aina ja luonnollisesti valitsen lähelleni ihmisiä, joiden kanssa on hyvä olla. Minulla on siis perheeni lisäksi muutamia hyviä ystäviä, muutamia ystäviä, sekä paljon hyviä kavereita ja tuttavia, joiden kanssa on helppo olla aina. Yrittäjänä valitsen myös asiakkaani siten, että he ovat vain hyviä tyyppejä. Olen onnellinen ihminen.
Menetän.
Tykkään kyllä ihmisistä, mutta en jaksa kuunnella pitkiä aikoja enkä varsinkaan puhua. Mulle on ihan fine olla hiljaa jonkun seurassa, en ymmärrä miten se on jonkun mielestä kiusallista.