Lue keskustelun säännöt.
Ylipainoiset naiset. Onko teistä kiusallista riisuutua uuden miesystävän edessä alasti?
28.07.2020 |
Itse ylipainoisena on. Asia ei oo mulle ongelma, kunhan kysyin. Ei enää nykyisin vaan jaksa panostaa itseensä, mutta toisaalta ei ole tarvetta riisuutua miehen arvosteltavaksi.
Kommentit (152)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NO miksi te ette voi laihduttaa? tuollaki joku sanoo olleen 15v ilman seksiä yms.
Joo,no on herkut maistunu sen ajan ainaki seksin edestä.
Minä olen laihduttanut monta kertaa. Aina lihon takaisin. En jotenkin osaa syödä koko ajan niin vähän ettei lihoisi. Liikun sen verran että pysyn terveenä ja toimintakuntoisena mutta en nauti liikunnasta. Se on välttämätön paha. Eikä siinä sitten niin paljon kalorit pala, että syömisten määrää voisi oleellisesti lisätä. Herkkuja en ole erityisen paljon syönyt koskaan.
En jaksa enää laihduttaa koska olen kyllästynyt jojoiluun. Sen verran katson syömisiäni, etten nyt enää lihomaan enempää pääse ja että edes joten kuten suht terveellisiä ruokia söisin, mutta ei tämä näytä mainittavasti laihduttavan. Kuulostaa varmaan tekosyyltä, mutta ei voi mitään.
En ole tuo joka ei ole harrastanut seksiä 15 vuoteen. Mulla ei ole mennyt vasta kuin n. 4 vuotta selibaatissa. ;DMenee kyllä ohi ketjun aiheen, mutta olipa lohdullista lukea etten ole ainoa joka ei laihdu liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla vaan ainoastaan onnistuu pysymään +25 kiloa ylipainoisena eli lopettamaan lihomisen. Itsellä paino kertyy vielä keskivartaloon niin näytän todellistakin paksummalta pienemmilläkin liikakiloilla :-(
Tuntuu kyllä epäreilulta, että monikin hoikkana pysyvä syö paljon huonommin, herkuttelee ja käyttää vielä alkoholiakin.
Ja ketjun aiheeseen, ensimmäistäkään uutta miesystävää ei ole ollut sen jälkeen bmi alkoi lähestyä kolmeakymmentä vaan muutuin täysin näkymättömäksi miehille ja kuten sanoin, millään ilveellä tämä valitettavasti yli 30 ehtinyt bmi ei myöskään näytä pienenevän niin uutta miesystävää ei ihan heti ole myöskään odotettavissa. Enkä kyllä haluakaan ennen kuin olen taas normipainoinen vaikka ihmeen kai se vaatii.. Ollaan sitten loppuikä yksin s¤¤tana.
Jos tutustuisit uuteen mieheen, joka ei itse ole lihava ja joka harrastaa jonkin verran kuntoilua, niin miten suhtautuisit jos mies yrittäisi vaivihkaa saada sinut mukaansa kuntoilemaan? Tyyliin aluksi kävelylenkeille vähän rivakammin ja useammin kuin mitä olet tottunut. Sitten siitä vaivihkaa joskus pyöräilemään/ uimaan/ juoksulenkille. Tai vaikka sängyssä saada sinut ottamaan aktiivisemman roolin, niin että syke kasvaa ja energiaa kuluu.
Suuttuisitko tai loukkaantuisitko?
M/40
Syöksy sinä sementtiin. Mikä stana sinut sai kuvittelemaan että jokainen lihava on rapakuntoinen läski joka tarvitsee miehen nostamaan sykettä "hieman" korkeammalle?!
Jos kuntoilee paljon, mutta paino jatkuvasti nousee tai ei ainakaan laske, niin silloin ilmeisestikin on jonkinlaista ahmimisongelmaa pelissä. Itse saatan syödä paljonkin välillä, mutta urheilen todella paljon. Ehkä jos tulisi vastaan nainen, joka on lihava mutta kuntoilee paljon, niin sitten yrittäisin houkutella naista, että laitetaan meidän molempien ruokavaliot kuntoon ja yritetään rajoittaa annoskokoja. Entä olisiko tämä suututtavaa tai loukkaavaa?
M/40
Ohis, mutta eikö olisi kaikille kivempaa jos etsisit naisen, joka kelpaa sinulle sellaisena kuin on? Minusta kuulostaa aika huonolta lähtökohdalta se, että heti alussa haluaa alkaa muuttamaan toista.
- nro 62
Olen muutamaan otteeseen tavannut lihavia naisia, jotka ovat olleet naisina ihania, mutta sen verran lihavia, ainakin joku 30-35 BMI, että jos vielä siitä lihoo, niin alkaa olla sillä lihavuusasteella, jossa terveys alkaa pettää ja ennenaikainen kuolema tulee 20 vuotta ennen kuin oikeasti kuuluisi kuolla.
Onko väärin, jos naista deittaillessa yrittäisin ohjata häntä pois ennenaikaisen kuoleman polulta?
M/40
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NO miksi te ette voi laihduttaa? tuollaki joku sanoo olleen 15v ilman seksiä yms.
Joo,no on herkut maistunu sen ajan ainaki seksin edestä.
Minä olen laihduttanut monta kertaa. Aina lihon takaisin. En jotenkin osaa syödä koko ajan niin vähän ettei lihoisi. Liikun sen verran että pysyn terveenä ja toimintakuntoisena mutta en nauti liikunnasta. Se on välttämätön paha. Eikä siinä sitten niin paljon kalorit pala, että syömisten määrää voisi oleellisesti lisätä. Herkkuja en ole erityisen paljon syönyt koskaan.
En jaksa enää laihduttaa koska olen kyllästynyt jojoiluun. Sen verran katson syömisiäni, etten nyt enää lihomaan enempää pääse ja että edes joten kuten suht terveellisiä ruokia söisin, mutta ei tämä näytä mainittavasti laihduttavan. Kuulostaa varmaan tekosyyltä, mutta ei voi mitään.
En ole tuo joka ei ole harrastanut seksiä 15 vuoteen. Mulla ei ole mennyt vasta kuin n. 4 vuotta selibaatissa. ;DMenee kyllä ohi ketjun aiheen, mutta olipa lohdullista lukea etten ole ainoa joka ei laihdu liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla vaan ainoastaan onnistuu pysymään +25 kiloa ylipainoisena eli lopettamaan lihomisen. Itsellä paino kertyy vielä keskivartaloon niin näytän todellistakin paksummalta pienemmilläkin liikakiloilla :-(
Tuntuu kyllä epäreilulta, että monikin hoikkana pysyvä syö paljon huonommin, herkuttelee ja käyttää vielä alkoholiakin.
Ja ketjun aiheeseen, ensimmäistäkään uutta miesystävää ei ole ollut sen jälkeen bmi alkoi lähestyä kolmeakymmentä vaan muutuin täysin näkymättömäksi miehille ja kuten sanoin, millään ilveellä tämä valitettavasti yli 30 ehtinyt bmi ei myöskään näytä pienenevän niin uutta miesystävää ei ihan heti ole myöskään odotettavissa. Enkä kyllä haluakaan ennen kuin olen taas normipainoinen vaikka ihmeen kai se vaatii.. Ollaan sitten loppuikä yksin s¤¤tana.
Jos tutustuisit uuteen mieheen, joka ei itse ole lihava ja joka harrastaa jonkin verran kuntoilua, niin miten suhtautuisit jos mies yrittäisi vaivihkaa saada sinut mukaansa kuntoilemaan? Tyyliin aluksi kävelylenkeille vähän rivakammin ja useammin kuin mitä olet tottunut. Sitten siitä vaivihkaa joskus pyöräilemään/ uimaan/ juoksulenkille. Tai vaikka sängyssä saada sinut ottamaan aktiivisemman roolin, niin että syke kasvaa ja energiaa kuluu.
Suuttuisitko tai loukkaantuisitko?
M/40
Mistä sinä tiedät, kuinka paljon kirjoittaja liikkuu? Itse lihavana aktiiviurheilijana liikun enemmän kuin 95 % Suomen naisista, enkä taatusti ole edes ainoa.
Ei hävetä. Etsin seksiseurani Tinderistä, anonyyminä. Annan miehelle osoitteen, riisuudun itsekseni mutta laitan kommandopipon päähän. Asetun sängylle jalat levälleen ja annan miehen jyskyttää. Sitten se lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NO miksi te ette voi laihduttaa? tuollaki joku sanoo olleen 15v ilman seksiä yms.
Joo,no on herkut maistunu sen ajan ainaki seksin edestä.
Minä olen laihduttanut monta kertaa. Aina lihon takaisin. En jotenkin osaa syödä koko ajan niin vähän ettei lihoisi. Liikun sen verran että pysyn terveenä ja toimintakuntoisena mutta en nauti liikunnasta. Se on välttämätön paha. Eikä siinä sitten niin paljon kalorit pala, että syömisten määrää voisi oleellisesti lisätä. Herkkuja en ole erityisen paljon syönyt koskaan.
En jaksa enää laihduttaa koska olen kyllästynyt jojoiluun. Sen verran katson syömisiäni, etten nyt enää lihomaan enempää pääse ja että edes joten kuten suht terveellisiä ruokia söisin, mutta ei tämä näytä mainittavasti laihduttavan. Kuulostaa varmaan tekosyyltä, mutta ei voi mitään.
En ole tuo joka ei ole harrastanut seksiä 15 vuoteen. Mulla ei ole mennyt vasta kuin n. 4 vuotta selibaatissa. ;DMenee kyllä ohi ketjun aiheen, mutta olipa lohdullista lukea etten ole ainoa joka ei laihdu liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla vaan ainoastaan onnistuu pysymään +25 kiloa ylipainoisena eli lopettamaan lihomisen. Itsellä paino kertyy vielä keskivartaloon niin näytän todellistakin paksummalta pienemmilläkin liikakiloilla :-(
Tuntuu kyllä epäreilulta, että monikin hoikkana pysyvä syö paljon huonommin, herkuttelee ja käyttää vielä alkoholiakin.
Ja ketjun aiheeseen, ensimmäistäkään uutta miesystävää ei ole ollut sen jälkeen bmi alkoi lähestyä kolmeakymmentä vaan muutuin täysin näkymättömäksi miehille ja kuten sanoin, millään ilveellä tämä valitettavasti yli 30 ehtinyt bmi ei myöskään näytä pienenevän niin uutta miesystävää ei ihan heti ole myöskään odotettavissa. Enkä kyllä haluakaan ennen kuin olen taas normipainoinen vaikka ihmeen kai se vaatii.. Ollaan sitten loppuikä yksin s¤¤tana.
Jos tutustuisit uuteen mieheen, joka ei itse ole lihava ja joka harrastaa jonkin verran kuntoilua, niin miten suhtautuisit jos mies yrittäisi vaivihkaa saada sinut mukaansa kuntoilemaan? Tyyliin aluksi kävelylenkeille vähän rivakammin ja useammin kuin mitä olet tottunut. Sitten siitä vaivihkaa joskus pyöräilemään/ uimaan/ juoksulenkille. Tai vaikka sängyssä saada sinut ottamaan aktiivisemman roolin, niin että syke kasvaa ja energiaa kuluu.
Suuttuisitko tai loukkaantuisitko?
M/40
Syöksy sinä sementtiin. Mikä stana sinut sai kuvittelemaan että jokainen lihava on rapakuntoinen läski joka tarvitsee miehen nostamaan sykettä "hieman" korkeammalle?!
Monet näistä miehistä vielä oikeasti kuvittelevat olevansa hyvässä kunnossa. Mikään ei ole parempaa kuin se katse miehen silmissä, kun hän tajuaa olevansa läskiä naista huonommassa hapessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen deittailukulttuuri on niin armoton, että kyllä riisuminen jännittää ja paljon vaikka olen ihan normaalipainoinen, 53 kg. Mutta kun useamman kerran on ollut vähän tyrmäävä vastaanotto, niin kyllähän siitä jää epävarma olo... Ei tarvisi löytää kuin yksi hyvä jolle kelpaa, mutta vaikeaa on.
Kyllä pitää olla munaton mies, jos kehtaa arvostella naisen kroppaa ennen seksiä.
Ei sekään kyllä kovin mieltä ylentävää ollut, kun mies kysyi seksin jälkeen että harrastatko sä ollenkaan liikuntaa kun oot noin löysässä kunnossa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja nyt jo palstalla julistetty pysyvä painonpudotus mahdottomaksi ja epäterveelliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NO miksi te ette voi laihduttaa? tuollaki joku sanoo olleen 15v ilman seksiä yms.
Joo,no on herkut maistunu sen ajan ainaki seksin edestä.
Minä olen laihduttanut monta kertaa. Aina lihon takaisin. En jotenkin osaa syödä koko ajan niin vähän ettei lihoisi. Liikun sen verran että pysyn terveenä ja toimintakuntoisena mutta en nauti liikunnasta. Se on välttämätön paha. Eikä siinä sitten niin paljon kalorit pala, että syömisten määrää voisi oleellisesti lisätä. Herkkuja en ole erityisen paljon syönyt koskaan.
En jaksa enää laihduttaa koska olen kyllästynyt jojoiluun. Sen verran katson syömisiäni, etten nyt enää lihomaan enempää pääse ja että edes joten kuten suht terveellisiä ruokia söisin, mutta ei tämä näytä mainittavasti laihduttavan. Kuulostaa varmaan tekosyyltä, mutta ei voi mitään.
En ole tuo joka ei ole harrastanut seksiä 15 vuoteen. Mulla ei ole mennyt vasta kuin n. 4 vuotta selibaatissa. ;DMenee kyllä ohi ketjun aiheen, mutta olipa lohdullista lukea etten ole ainoa joka ei laihdu liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla vaan ainoastaan onnistuu pysymään +25 kiloa ylipainoisena eli lopettamaan lihomisen. Itsellä paino kertyy vielä keskivartaloon niin näytän todellistakin paksummalta pienemmilläkin liikakiloilla :-(
Tuntuu kyllä epäreilulta, että monikin hoikkana pysyvä syö paljon huonommin, herkuttelee ja käyttää vielä alkoholiakin.
Ja ketjun aiheeseen, ensimmäistäkään uutta miesystävää ei ole ollut sen jälkeen bmi alkoi lähestyä kolmeakymmentä vaan muutuin täysin näkymättömäksi miehille ja kuten sanoin, millään ilveellä tämä valitettavasti yli 30 ehtinyt bmi ei myöskään näytä pienenevän niin uutta miesystävää ei ihan heti ole myöskään odotettavissa. Enkä kyllä haluakaan ennen kuin olen taas normipainoinen vaikka ihmeen kai se vaatii.. Ollaan sitten loppuikä yksin s¤¤tana.
Jos tutustuisit uuteen mieheen, joka ei itse ole lihava ja joka harrastaa jonkin verran kuntoilua, niin miten suhtautuisit jos mies yrittäisi vaivihkaa saada sinut mukaansa kuntoilemaan? Tyyliin aluksi kävelylenkeille vähän rivakammin ja useammin kuin mitä olet tottunut. Sitten siitä vaivihkaa joskus pyöräilemään/ uimaan/ juoksulenkille. Tai vaikka sängyssä saada sinut ottamaan aktiivisemman roolin, niin että syke kasvaa ja energiaa kuluu.
Suuttuisitko tai loukkaantuisitko?
M/40
Syöksy sinä sementtiin. Mikä stana sinut sai kuvittelemaan että jokainen lihava on rapakuntoinen läski joka tarvitsee miehen nostamaan sykettä "hieman" korkeammalle?!
Jos kuntoilee paljon, mutta paino jatkuvasti nousee tai ei ainakaan laske, niin silloin ilmeisestikin on jonkinlaista ahmimisongelmaa pelissä. Itse saatan syödä paljonkin välillä, mutta urheilen todella paljon. Ehkä jos tulisi vastaan nainen, joka on lihava mutta kuntoilee paljon, niin sitten yrittäisin houkutella naista, että laitetaan meidän molempien ruokavaliot kuntoon ja yritetään rajoittaa annoskokoja. Entä olisiko tämä suututtavaa tai loukkaavaa?
M/40
Joo, tuon tosiaan haluaisin nähdä, koska entisenä painoluokkaurheilijana ravitsemusasiat ovat aivan hämäriä itselleni. Jaatko samalla vaikka omat suolistobakteerisi kanssani? Miten ajattelit korjata viallisen kilpirauhasen? Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt? Kuvittelet, että kaikki ihmiset ovat lihoneet samasta syystä: enemmän energiaa sisään kuin ulos. Tutkijat ovat tienneet tuon olevan hevonhuttua jo vuosikausia. Mutta jos läskiviha omaa päivääsi parantaa, niin jatka toki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NO miksi te ette voi laihduttaa? tuollaki joku sanoo olleen 15v ilman seksiä yms.
Joo,no on herkut maistunu sen ajan ainaki seksin edestä.
Minä olen laihduttanut monta kertaa. Aina lihon takaisin. En jotenkin osaa syödä koko ajan niin vähän ettei lihoisi. Liikun sen verran että pysyn terveenä ja toimintakuntoisena mutta en nauti liikunnasta. Se on välttämätön paha. Eikä siinä sitten niin paljon kalorit pala, että syömisten määrää voisi oleellisesti lisätä. Herkkuja en ole erityisen paljon syönyt koskaan.
En jaksa enää laihduttaa koska olen kyllästynyt jojoiluun. Sen verran katson syömisiäni, etten nyt enää lihomaan enempää pääse ja että edes joten kuten suht terveellisiä ruokia söisin, mutta ei tämä näytä mainittavasti laihduttavan. Kuulostaa varmaan tekosyyltä, mutta ei voi mitään.
En ole tuo joka ei ole harrastanut seksiä 15 vuoteen. Mulla ei ole mennyt vasta kuin n. 4 vuotta selibaatissa. ;DMenee kyllä ohi ketjun aiheen, mutta olipa lohdullista lukea etten ole ainoa joka ei laihdu liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla vaan ainoastaan onnistuu pysymään +25 kiloa ylipainoisena eli lopettamaan lihomisen. Itsellä paino kertyy vielä keskivartaloon niin näytän todellistakin paksummalta pienemmilläkin liikakiloilla :-(
Tuntuu kyllä epäreilulta, että monikin hoikkana pysyvä syö paljon huonommin, herkuttelee ja käyttää vielä alkoholiakin.
Ja ketjun aiheeseen, ensimmäistäkään uutta miesystävää ei ole ollut sen jälkeen bmi alkoi lähestyä kolmeakymmentä vaan muutuin täysin näkymättömäksi miehille ja kuten sanoin, millään ilveellä tämä valitettavasti yli 30 ehtinyt bmi ei myöskään näytä pienenevän niin uutta miesystävää ei ihan heti ole myöskään odotettavissa. Enkä kyllä haluakaan ennen kuin olen taas normipainoinen vaikka ihmeen kai se vaatii.. Ollaan sitten loppuikä yksin s¤¤tana.
Jos tutustuisit uuteen mieheen, joka ei itse ole lihava ja joka harrastaa jonkin verran kuntoilua, niin miten suhtautuisit jos mies yrittäisi vaivihkaa saada sinut mukaansa kuntoilemaan? Tyyliin aluksi kävelylenkeille vähän rivakammin ja useammin kuin mitä olet tottunut. Sitten siitä vaivihkaa joskus pyöräilemään/ uimaan/ juoksulenkille. Tai vaikka sängyssä saada sinut ottamaan aktiivisemman roolin, niin että syke kasvaa ja energiaa kuluu.
Suuttuisitko tai loukkaantuisitko?
M/40
Syöksy sinä sementtiin. Mikä stana sinut sai kuvittelemaan että jokainen lihava on rapakuntoinen läski joka tarvitsee miehen nostamaan sykettä "hieman" korkeammalle?!
Jos kuntoilee paljon, mutta paino jatkuvasti nousee tai ei ainakaan laske, niin silloin ilmeisestikin on jonkinlaista ahmimisongelmaa pelissä. Itse saatan syödä paljonkin välillä, mutta urheilen todella paljon. Ehkä jos tulisi vastaan nainen, joka on lihava mutta kuntoilee paljon, niin sitten yrittäisin houkutella naista, että laitetaan meidän molempien ruokavaliot kuntoon ja yritetään rajoittaa annoskokoja. Entä olisiko tämä suututtavaa tai loukkaavaa?
M/40
Ohis, mutta eikö olisi kaikille kivempaa jos etsisit naisen, joka kelpaa sinulle sellaisena kuin on? Minusta kuulostaa aika huonolta lähtökohdalta se, että heti alussa haluaa alkaa muuttamaan toista.
- nro 62
Ei tuo tyyppi etsi itselleen projektia, kunhan haluaa päteä ja leijua kuvitelmissaan, että on jotenkin itse parempi ihminen, koska ei ole lihonut huolimatta siitä, että hänen suolistoflooransa tekee 80 % työstä hänen puolestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NO miksi te ette voi laihduttaa? tuollaki joku sanoo olleen 15v ilman seksiä yms.
Joo,no on herkut maistunu sen ajan ainaki seksin edestä.
Minä olen laihduttanut monta kertaa. Aina lihon takaisin. En jotenkin osaa syödä koko ajan niin vähän ettei lihoisi. Liikun sen verran että pysyn terveenä ja toimintakuntoisena mutta en nauti liikunnasta. Se on välttämätön paha. Eikä siinä sitten niin paljon kalorit pala, että syömisten määrää voisi oleellisesti lisätä. Herkkuja en ole erityisen paljon syönyt koskaan.
En jaksa enää laihduttaa koska olen kyllästynyt jojoiluun. Sen verran katson syömisiäni, etten nyt enää lihomaan enempää pääse ja että edes joten kuten suht terveellisiä ruokia söisin, mutta ei tämä näytä mainittavasti laihduttavan. Kuulostaa varmaan tekosyyltä, mutta ei voi mitään.
En ole tuo joka ei ole harrastanut seksiä 15 vuoteen. Mulla ei ole mennyt vasta kuin n. 4 vuotta selibaatissa. ;DMenee kyllä ohi ketjun aiheen, mutta olipa lohdullista lukea etten ole ainoa joka ei laihdu liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla vaan ainoastaan onnistuu pysymään +25 kiloa ylipainoisena eli lopettamaan lihomisen. Itsellä paino kertyy vielä keskivartaloon niin näytän todellistakin paksummalta pienemmilläkin liikakiloilla :-(
Tuntuu kyllä epäreilulta, että monikin hoikkana pysyvä syö paljon huonommin, herkuttelee ja käyttää vielä alkoholiakin.
Ja ketjun aiheeseen, ensimmäistäkään uutta miesystävää ei ole ollut sen jälkeen bmi alkoi lähestyä kolmeakymmentä vaan muutuin täysin näkymättömäksi miehille ja kuten sanoin, millään ilveellä tämä valitettavasti yli 30 ehtinyt bmi ei myöskään näytä pienenevän niin uutta miesystävää ei ihan heti ole myöskään odotettavissa. Enkä kyllä haluakaan ennen kuin olen taas normipainoinen vaikka ihmeen kai se vaatii.. Ollaan sitten loppuikä yksin s¤¤tana.
Jos tutustuisit uuteen mieheen, joka ei itse ole lihava ja joka harrastaa jonkin verran kuntoilua, niin miten suhtautuisit jos mies yrittäisi vaivihkaa saada sinut mukaansa kuntoilemaan? Tyyliin aluksi kävelylenkeille vähän rivakammin ja useammin kuin mitä olet tottunut. Sitten siitä vaivihkaa joskus pyöräilemään/ uimaan/ juoksulenkille. Tai vaikka sängyssä saada sinut ottamaan aktiivisemman roolin, niin että syke kasvaa ja energiaa kuluu.
Suuttuisitko tai loukkaantuisitko?
M/40
No sepä kiva että hieman liikuntaa harrastava mieskin on normaalipainoinen kun itse pysyy ylipainoisena ihan päivittäistä liikuntaa harrastaenkin. Ja ei, en harrasta kävelyä vaan tänäänkin kävin hölkkäämässä heti aamusta liki kympin lenkin.
Eli en tosiaan tarvitse yhdenkään miehen apua enkä varsinkaan tuollaisen lässyttäjän jonka suhtautuminen on noin alentuvaa, että ihan vaivihkaa voitaisiin hölkätä yhdessä. Haista siis pitkä ja haiseva pska ja suksi kuuseen tästä ketjusta.
Ehkä tiedät jo tämän mutta sanon silti että painon kannalta paljon oleellisempaa on se mitä syöt kuin se kuinka paljon liikut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen hyvin sporttinen nuori nainen, mutta koen silti välillä erittäin epävarmaa oloa alastomuudessa mieheni kanssa.
Tätä samaa "ongelmaa" on ystävienikin keskuudessa, että uskon sen olevan valitettavan yleistä kaikenkokoisilla naisilla.
Joskus saa viritettyä itselleen super seksikkään ja itsevarman olon sängyssä, mutta joskus taas tuntuu että mies huomaa siellä vain kaikki "virheet".Miksi naiset niin herkästi harrastavat baarista ja tinderistä poimittuja yhden yön juttuja ja "kaveripanosuhteita", jos kerta on epävarma olo alastomana? Aivan totaalisen mielisairasta, että häpeilee vartaloaan miehen edessä josta välittää, ja sitten antaa baarien ja tinderin panochadien tehdä mitä tahansa eikä häpeile yhtään.
M/40
Miksi ihmeessä teet naisista tällaisia yleistyksiä? Oletko koskaan ajatellut, että kaiketi ne, jotka häpeävät vartaloaan, eivät harrasta mitään yhden yön juttuja? Entä oletko ajatellut, että lihavakin nainen saattaa kuitenkin haluta seksiä edes joskus, vaikkei parisuhteeseen kenellekään kelpaisikaan? Baarissa voi sentään juoda itsensä sen verran humalaan, että pahimmat estot katoaa ja uskaltaa vaatteet riisua vaikka epävarmuutta ja häpeää tuntisikin. Ei sitä epävarmuutta sille miehelle ääneen sanota. Mieluummin teeskentelee itsevarmaa.
En tiedä mitä sinusta on panosuhteiden harrastaminen. Omalla kohdallani sellainen sattuu kohdalle ehkä parin vuoden välein. Nyt on kyllä mennyt melkein 3 vuotta. En minä miellä tätä harrastukseksi. Se on seksuaalisten tarpeiden tyydyttämistä kun parempaa vaihtoehtoa ei ole. En ole tietääkseni koskaan ollut sängyssä minkään panochadin kanssa, mikäli nyt oikein ymmärrän mitä se edes tarkoittaa. Jos minulla olisi mahdollisuus harrastaa seksiä miehen kanssa, josta välitän ja joka välittää minusta, niin tottakai mieluummin valitsisin sen. Mutta kun ei ole reiluun kymmeneen vuoteen sellaista näkynyt.
Saat vapaasti harrastaa panosuhteita, jos se sinusta tekee onnellisemman. Minusta ei tee, ja toivon löytäväni naisen joka ei myöskään niitä harrasta.
Se on sitten eri asia, että siitä huolimatta että minulle on ihan okei jos sinä tuntematon nainen harrastat panosuhteita, en kuitenkaan ymmärrä mitä järkeä on siinä, että häpeilet sen miehen edessä jonka kanssa voisit saada kunnollisen suhteen, mutta jonkun random panoäijän kanssa et tunne mitään estoja. Ei vaan kuulosta terveeltä.
M/40
Luitko edes viestiäni?
En harrasta panosuhteita. Minulla on ollut joku yhden yön juttu karkeasti ottaen kahden vuoden välein. En katso myöskään harrastavani uimista, vaikka sentään 2-3 krt vuodessa uimassa käynkin.
Sanoin myös mielestäni ihan selvällä suomen kielellä, että olisin onnellisempi jos voisin harrastaa seksiä miehen kanssa, josta välitän ja joka välittää minusta, mutta kun sellaista miestä ei ole. Etkö oikeasti ymmärrä mitä tämä tarkoittaa, vai miksi vieläkin jauhat että "häpeilen sen miehen edessä, jonka kanssa voisin saada kunnollisen suhteen"?
En ole liioin väittänyt olevani täysin estoton jonkun random panoäijän kanssa. En tosiaan edes tiedä mikä se random panoäijä on. Ihan tavallisia tyyppejä, joiden kanssa on baarissa synkannut nuo ovat olleet. Ei mitään ihmeen alfoja tms. Enkä niidenkään kanssa olisi edes sitä yhtä yötä, jos löytyisi mies, jonka kanssa voisin saada kunnollisen suhteen.
Sellaisen vinkin jos voin antaa, että lukaise jatkossa ihan ajatuksen kanssa se viesti johon olet vastaamassa, ennen kuin vastaat. Keskustelu pysyy kivempana ja asiallisempana, jollei tarvitse samoja asioita samalle henkilölle montaa kertaa toistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen hyvin sporttinen nuori nainen, mutta koen silti välillä erittäin epävarmaa oloa alastomuudessa mieheni kanssa.
Tätä samaa "ongelmaa" on ystävienikin keskuudessa, että uskon sen olevan valitettavan yleistä kaikenkokoisilla naisilla.
Joskus saa viritettyä itselleen super seksikkään ja itsevarman olon sängyssä, mutta joskus taas tuntuu että mies huomaa siellä vain kaikki "virheet".Miksi naiset niin herkästi harrastavat baarista ja tinderistä poimittuja yhden yön juttuja ja "kaveripanosuhteita", jos kerta on epävarma olo alastomana? Aivan totaalisen mielisairasta, että häpeilee vartaloaan miehen edessä josta välittää, ja sitten antaa baarien ja tinderin panochadien tehdä mitä tahansa eikä häpeile yhtään.
M/40
Miksi ihmeessä teet naisista tällaisia yleistyksiä? Oletko koskaan ajatellut, että kaiketi ne, jotka häpeävät vartaloaan, eivät harrasta mitään yhden yön juttuja? Entä oletko ajatellut, että lihavakin nainen saattaa kuitenkin haluta seksiä edes joskus, vaikkei parisuhteeseen kenellekään kelpaisikaan? Baarissa voi sentään juoda itsensä sen verran humalaan, että pahimmat estot katoaa ja uskaltaa vaatteet riisua vaikka epävarmuutta ja häpeää tuntisikin. Ei sitä epävarmuutta sille miehelle ääneen sanota. Mieluummin teeskentelee itsevarmaa.
En tiedä mitä sinusta on panosuhteiden harrastaminen. Omalla kohdallani sellainen sattuu kohdalle ehkä parin vuoden välein. Nyt on kyllä mennyt melkein 3 vuotta. En minä miellä tätä harrastukseksi. Se on seksuaalisten tarpeiden tyydyttämistä kun parempaa vaihtoehtoa ei ole. En ole tietääkseni koskaan ollut sängyssä minkään panochadin kanssa, mikäli nyt oikein ymmärrän mitä se edes tarkoittaa. Jos minulla olisi mahdollisuus harrastaa seksiä miehen kanssa, josta välitän ja joka välittää minusta, niin tottakai mieluummin valitsisin sen. Mutta kun ei ole reiluun kymmeneen vuoteen sellaista näkynyt.
Saat vapaasti harrastaa panosuhteita, jos se sinusta tekee onnellisemman. Minusta ei tee, ja toivon löytäväni naisen joka ei myöskään niitä harrasta.
Se on sitten eri asia, että siitä huolimatta että minulle on ihan okei jos sinä tuntematon nainen harrastat panosuhteita, en kuitenkaan ymmärrä mitä järkeä on siinä, että häpeilet sen miehen edessä jonka kanssa voisit saada kunnollisen suhteen, mutta jonkun random panoäijän kanssa et tunne mitään estoja. Ei vaan kuulosta terveeltä.
M/40
Eiköhän noita random panosuhteita useimmiten hankita päihteiden alaisena, jolloin estot on alhaalla. En kutsuisi sellaista "harrasteeksi" ellei sitten ole useinkin päihtyneenä. Silloin on varmasti jo muitakin elämänhallinnallisia ongelmia.
Aika harva täysjärkinen ja selväpäinen nainen tykkää hoidella seksuaalisen puolen elämässään pelkillä irtosuhteilla. Hekin jotka sitä tekee tienaamistarkoituksella eli ovat ammattihooria, sanovat sen vaativan todella paljon mielenlujuutta ja jokaisesta naisesta ei siihen työhön ole.
Köyhissä maissa siihen työhön liittyy vahvasti huumeet, koska muuten niillä naisilla ei pää kestä sitä touhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 57v, 163/72 eronnut nainen. Kävin viikko sitten baarissa ensimmäisen kerran tälle vuodelle. Kiinnostuneita miehiä oli useampia. Sain kuulla että olen kaunis nainen ja miten voin olla sinkku.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen tätä, koska eihän se yllätyksenä tule. Peniksen pieni koko on ainoa asia, joka riisuessa voi yllättää ja ehkä aiheuttaa pettymyksen. Läskit tai pienet rinnat toinen on jo huomannut ja hyväksynyt.
Näinhän sitä luulisi. Silti useammin kuin kerran on käynyt niin että mies on pettynyt näkemäänsä. Kun saisikin kerran elämässä saisi kokea sen että joku mies hyväksyy sellaisena kuin olen. Ja vielä himoitsisi sängyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa laskea se haarukka joskus alas. Karkit, jätskit, limut, mehut, sipsit ja muut voi jättää myös ostamatta. Kas kummaa alkaa paino laskea tasaiseen.
Siinä superlihavien ohjelmassa moni sanoo saavansa syömisestä parasta nautintoa, parempaa kuin seksi. Olen samaa mieltä. En minä mitään siitä saa, että olen jonkun äijän panopatjana. Mutta syömisestä saan hyvän olon joka kerta.
Et tietenkään saa. Rakastelu on sitten eri asia.
Ja mitä pitäisi tehdä kun ei koko elämän aikana ole kohdannut yhtään miestä joka olisi halunnut rakastella, hyväksynyt sellaisena kuin olen ja kokenut tunteita minua kohtaan? Ei tämä nelikymppisen neitsyen elämä mitään herkkua ole. T. Normaalipainoinen
Vierailija kirjoitti:
Olen 57v, 163/72 eronnut nainen. Kävin viikko sitten baarissa ensimmäisen kerran tälle vuodelle. Kiinnostuneita miehiä oli useampia. Sain kuulla että olen kaunis nainen ja miten voin olla sinkku.
Olen kateellinen. Olen 37v, 164cm, 60kg ja viimeksi kun kävin ulkona, eräs mies jutteli kanssani puoli tuntia ja sanoi sitten - en kyllä pidä sinusta yhtään. Aha. Kiitos. Eikä ole ensimmäinen kerta. Olen nätti ja hauska ja meillä oli kiva keskustelu...
Vierailija kirjoitti:
Ei helvetti naiset!
Eron jälkeen ajattelin että 3n kelpaa läskeineni kellekkään. Menin seuranhakupalstalle ja sovin sexitreffit pitkän laihan komean miehen kanssa. Ei jäänneet yhteen tapaamiskertaan. Sain aivan valtavasti itseluottamusta. Siellä olis ollut miehiä vaikka kuinka aivan seurusteluaikeinkin.
Mulle ei sovellu tuollainen itseluottamuksen kasvattaminen panosuhteilla. Minusta se on itsensä huijaamista. Kyllä mä sen tiedän, että tuolta deittisivustoilta löytyisi kaiken ikäisiä ja hoikkiakin miehiä valmiina panemaan jopa vanhaa läskiä ämmää.
En tee mitään sellaisella itseluottamuksella, mikä johdattaa minua vain sellaisia miehiä kohti joita en kuitenkaan halua. Koska itse haluan miehen, joka ei ole itsetuntoaan kohotellut ympäriinsä paneskelemalla.
Vierailija kirjoitti:
Olen harrastanut seksiä useiden ns. ylipainoisten naisten kanssa. Kaikki olivat sinut itsensä kanssa. Ihania naisia olivat kaikki. Olivat tosin kaikki yli 40-v eli iällä lienee vaikutusta asiaan.
Kiitos! Olet ihana mies. Kumpa kaikki tajuaisivat sen, että ulkonäkö ja esim. kyky miellyttää toista sängyssä ei ole kiloista tai näöstä vaan korvien välistä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun rakastelen vain rakastamani miehen kanssa joka myös on rakastunut ja hyväksyy tälläisena niin ei ole ollut vaikeaa. Ei tarvi rakastella ennen kuin tunteet ovat syventyneet. Voi sitä tutustua muutenkin.
Sitten kun on oikea hetki niin ei tällaisilla jutuilla ole tai pitäisi olla enää väliä. Itsekin olen niin lihava että mitään yllätystä ei alasti lihavuudessani enää ole. Onneksi on löytynyt aina miesystävä.
Miksi tällaista suhtautumista on käytännössä mahdoton löytää yhtään hoikemmilta naisilta? Ja en edes tarkoita mitään todella hoikkia naisia, vaan sanotaan nyt alle 35 BMI. Haluaisin vain löytää naisen, jolle seksi on rakkaudenosoitus eikä mikään tinder netflix and chill.
M/40 jolle kyllä käy lihavatkin naiset, mutta olisi kiva löytää silti vielä terveellisissä mitoissa oleva nainen ettei tartte sydänkohtausta pelätä
Ylipaino suojaa sydänkohtaukselta, mutta voit toki jatkaa elämistä omien ennakkoluulojesi varassa.
Tarkoitit varmaan että ylipaino suojelee sydänsuruilta? Muuten tuossa ei ole mitään järkeä mitä sanoit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NO miksi te ette voi laihduttaa? tuollaki joku sanoo olleen 15v ilman seksiä yms.
Joo,no on herkut maistunu sen ajan ainaki seksin edestä.
Minä olen laihduttanut monta kertaa. Aina lihon takaisin. En jotenkin osaa syödä koko ajan niin vähän ettei lihoisi. Liikun sen verran että pysyn terveenä ja toimintakuntoisena mutta en nauti liikunnasta. Se on välttämätön paha. Eikä siinä sitten niin paljon kalorit pala, että syömisten määrää voisi oleellisesti lisätä. Herkkuja en ole erityisen paljon syönyt koskaan.
En jaksa enää laihduttaa koska olen kyllästynyt jojoiluun. Sen verran katson syömisiäni, etten nyt enää lihomaan enempää pääse ja että edes joten kuten suht terveellisiä ruokia söisin, mutta ei tämä näytä mainittavasti laihduttavan. Kuulostaa varmaan tekosyyltä, mutta ei voi mitään.
En ole tuo joka ei ole harrastanut seksiä 15 vuoteen. Mulla ei ole mennyt vasta kuin n. 4 vuotta selibaatissa. ;DMenee kyllä ohi ketjun aiheen, mutta olipa lohdullista lukea etten ole ainoa joka ei laihdu liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla vaan ainoastaan onnistuu pysymään +25 kiloa ylipainoisena eli lopettamaan lihomisen. Itsellä paino kertyy vielä keskivartaloon niin näytän todellistakin paksummalta pienemmilläkin liikakiloilla :-(
Tuntuu kyllä epäreilulta, että monikin hoikkana pysyvä syö paljon huonommin, herkuttelee ja käyttää vielä alkoholiakin.
Ja ketjun aiheeseen, ensimmäistäkään uutta miesystävää ei ole ollut sen jälkeen bmi alkoi lähestyä kolmeakymmentä vaan muutuin täysin näkymättömäksi miehille ja kuten sanoin, millään ilveellä tämä valitettavasti yli 30 ehtinyt bmi ei myöskään näytä pienenevän niin uutta miesystävää ei ihan heti ole myöskään odotettavissa. Enkä kyllä haluakaan ennen kuin olen taas normipainoinen vaikka ihmeen kai se vaatii.. Ollaan sitten loppuikä yksin s¤¤tana.
Jos tutustuisit uuteen mieheen, joka ei itse ole lihava ja joka harrastaa jonkin verran kuntoilua, niin miten suhtautuisit jos mies yrittäisi vaivihkaa saada sinut mukaansa kuntoilemaan? Tyyliin aluksi kävelylenkeille vähän rivakammin ja useammin kuin mitä olet tottunut. Sitten siitä vaivihkaa joskus pyöräilemään/ uimaan/ juoksulenkille. Tai vaikka sängyssä saada sinut ottamaan aktiivisemman roolin, niin että syke kasvaa ja energiaa kuluu.
Suuttuisitko tai loukkaantuisitko?
M/40
Olen eri kuin lainaamasi, mutta jos nyt olisi niin hullusti päässyt käymään, että olisin päätynyt yhteen kuntoilua harrastavan miehen kanssa, niin todennäköisesti en vain tarttuisi noihin ”vaivihkaa” esitettyihin tarjouksiin. :D
Kauppareissut voi hoitaa kävellen, mutta ”lenkillä” tykkään kuunnella musiikkia ja katsella maisemia, enkä haluaisi miestä silloin edes mukaan. Ja tosiaan ihan vain leppoisalla päiväkävelyllä, juoksemaan minusta ei ole. Uimassa voi käydä pari kertaa kesässä, ja pyörällä matka taittuu jos se on liian pitkä käveltäväksi.
Mutta en varmaan edes tajuaisi miehen yrittävän markkinoida minulle jotain terveellisempää elämäntapaa, ”lähdettäisiinkö yhdessä iltakävelylle?” -kyselyihin saattaisin vastata, että emmääny, mee sä vaan. :D
Ylipaino suojaa sydänkohtaukselta, mutta voit toki jatkaa elämistä omien ennakkoluulojesi varassa.