Lue keskustelun säännöt.
En jaksa yksilapsisia perheitä!
27.06.2013 |
Meillä on neljä lasta, he ovat syntyneet korkeintaan kahden vuoden ikäeroilla. On siis aivan selvää, että he leikkivät keskenään, koska ovat samanikäisiä. Heistä on seuraa toisillensa ja aina on joku, jonka kanssa tehdä jotain.
Minulla on kolme tuttavaa, jotka ovat vuosikausia vannoneet, etteivät ikinä aio hankkia kuin yhden lapsen. Se heillä kaikilla jo on. Ovat sanoneet, etteivät nuo yksinäiset tarvitse sisaruksia. Että aivan hyvin pärjäävät yksinään kotonaan, viihtyvät yksin ja näkevät ihan tarpeeksi kavereita päiväkodissa. Kaikki nämä ovat viisivuotiaita. Eivät tunne toisiaan, mutta siis kaikki tuntevat minut.
No, nyt kaikilla näillä on kesäloma. Kaikki haluaisivat koko ajan tuoda lapsensa meille leikkimään, kun meillähän on jo ne neljä ja yksi menisi siinä sivussa ja tuo yksi kaipaa niin leikkikavereita.
Yhdelle hermostuin jo tarpeettomasti, kun alkoi syyttää minua itsekkääksi kieltäytyessäni ilmaishoidosta. Sanoin, että olisitte sitten hankkineet sille sisaruksen, niin ei olisi tätä ongelmaa yksinäisestä lapsesta. Sanoin tosi typerästi ja pyysin anteeksi, mutta nyt en vain jaksa.
Meillä on ollut ihan tarpeeksi työtä noiden omien neljän lapsen kanssa. Ei yksi vieras ihan oikeasti mene siinä sivussa, kun tulee riitaa leluista, pitää vahtia vessakäyttäytymistä ja neuvotella sopivasta ruoasta. Kokemusta on, viisivuotiaat eivät välttämättä ole ihan äänettömiä ja huomaamattomia lapsivieraita. Omani ovat 3, 5, 6 ja 8.
Jos on tehnyt päätöksen hankkia vain se yksi lapsi, opettakoot lapsellensa sietämään yksinäisyyttä. Me olemme tehneet omat valintamme ja meillä on omat ongelmamme.
Kommentit (85)
Mä ymmärrän ap:ta aivan totaalisesti. Minulla ei ole "kuin" kolme lasta mutta se riittää, en kaipaa tänne ylimääräisiä 5-vuotiaita, puhumattakaan nuoremmista. Kaikki yli 8-vuotiaat lasteni toverit ovat tervetulleita, mutta en todellakaan ala lomaviikollani avustamaan naapurin pikkuvekaroiden wc-käyntejä ym. Enkä edes ymmärrä miksi tänne sisälle pitäisi tulla; minä olen lomalla ja haluan maata terassilla ja hoitaa korkeintaan omat jälkeläiseni. Leikkikööt lapset pihalla minun lasteni kanssa, jos seurankaipuusta on kyse. Omaan kotiin sitten juomaan ja syömään ja vessaan. Mutta ei, sehän se juuri onkin että nämä "seuraksitungettavat" ovat niin pieniä että vanhemmat eivät halua jättää niitä omilleen pihaan eivätkö itse vaivaudu vahtimaan. Niin naapuri niin näppärästi lomaviikollaan vois hoitaa homman. Murrrr.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.06.2013 klo 11:43"]
Miten se sisaruus pelastaisi tilanteen? Ei kaikki sisarukset ole kuin paita ja peppu, lapsi voi olla yksinäinen muutenkin.
[/quote]
Tämä on niin totta, ei sisarukset aina leiki keskenään ja tule toimeen. Jos on esim. tyttö ja poika niin heidän leikit eroavat toisistaan kyllä. Lisäksi on itsekästä ajatella että miksei yksilapsiset perheet hanki lisää lapsia, voin aivan suoraan sanoa, että JOTKUT saavat olla onnellisia siitä että ovat ylipäätänsä saaneet sen yhden lapsen, se ei aina niin itsestään selvää ole, helkkari!
Ikävät sulle.
Minun ainokaiseni on aina ollut yksin viihtyvää sorttia ja ei ole ikinä tunkenut leikkimään ei yksi- eikä monilapsisiin perheisiin. Onneksi, Pienituloisena silpputyöläisenä, jonka mies osoittautui hulttiona ei ollut varaa tehdä kuin yksi lapsi.
Onpa ap:lla tökeröitä kavereita. Itse ottaisin mielelläni (ja otankin) ainokaiselleni meille leikkikaverin isommasta katraasta. Välillä on kyllä sitten meillä taas käynyt niin, että toinen osapuoli on suuttunut, kun vain yksi kolmesta on päässyt meille yökylään. Mutta pointtini on, että me ainokaisten äiditkin ollaan keskenämme erilaisia :-). Meillä toinen aikuisista leikkii usein lapsen kanssa, mutta hän leikkii paljon myös itsekseen. Paljon käy myös kavereita/serkkuja kyläilemässä.
Minusta on todella julmaa sanoa "miksette tehneet sille sisarusta leikkikaveriksi" edes suutuspäissään, koska kaikki eivät vain halustaan huolimatta voi saada lapsia (esikoisen lisäksi). Onneksi yksilapsisen perheenkin elämä voi olla rikasta, muulla tavoin kuin sisaruuden kautta.
Ai jaa, mä taas yhden lapsen äitinä otan tosi mielelläni kavereiden lapsia meille leikkimään ja vaikka yökylään, jotta oma lapsi saa seuraa - ja että kaverit saa helpotusta arkeensa ja joskus jopa kahdenkeskistä aikaa puolisonsa kanssa. Joskus meidän lapsikin käy muualla leikkimässä, mutta yleensä sellaisissa perheissä missä on kanssa yksi lapsi tai ainakin niin että vanhemmat ovat jaksavia ja oikeasti haluavat lapsemme sinne leikkimään. Minulle lapsen ystävyyssuhteet ovat tärkeitä ja mielelläni vanhempana osallistun niiden ylläpitoon kutsumalla meille kavereita leikkimään, olkootkin että siinä samalla saa osallistua erilaisiin avustustehtäviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ei kyllä liity millään tavalla yksilapsisuuteen tai lasten määrään. Ap:n kokemuksen mukaan ehkä, mutta on todella olemassa ihmistyyppi, joka mielellään hoidattaa muksunsa muilla. Itse olen opettaja ja arvatkaa vaan, kuinka paljon saan viettää lomaa oman perheeni kanssa, kun minulle työnnetään joka ikinen kesä päiväleirin vetäjän viitta. Kiltteyttäni monena vuonna valvoin isoa lapsikatrasta, mutta sitten oli pakko sanoa jo suoraan. On opettajakin lomansa ansainnut, eikä mikään ilmainen lastenvahti. Meidän suvussa ko. hyväksikäyttäjät olivat monilapsisia perheitä.
Mutta meillä lapset leikkivät kavereidensa kanssa paljon ja aktiivisesti kyläillään puolin ja toisin. Soitetaan vaan ovikelloa ja tullaan leikkimään. En ymmärrä, miksi leikkiminen pitäisi rajoittaa perheen sisälle. Mutta lasten tunkeminen suorastaan hoitoon (pidemmäksi aikaa) on tökeröä, jollei vanhemmat todella ole akuuti avun tarpeessa. Mielelläni kyllä itse auttelen ja otan yhden tutun lapsen meille, kun hänen vanhemmillaan osuu yövuorot päällekkäin. No problem! Mutta en minäkään koko kesää toisten lapsia hoitaisi.
Helpottuu, kun lapset ovat kouluiässä ja sopivat itse menoistaan.
Tyhmä kysymys, mutta miksi ne kaikki neljä on vietävä sinne viisivuotiaan luokse? Miksi ei vaan sitä viisivuotiaan kaveria? Meillä on kaksi lasta, ja ei se niin mene, että meiltä menisivät aina molemmat lapset yhdessä kavereille leikkimään, koska molemmilla on omatkin kaverit. Eiväthän sisarukset ole mikään lauma, jota kohdellaan laumana myös ihmissuhteissa. Ovathan nämäkin lapset päivät erillään, koulussa, eskarissa tms. ja kaikilla on varmasti sieltä omiakin kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap, olet outo. Ekaks on ihan oma syy, että olet ottanut näitä 1 lapsisia perheitä vastaan, mutta edes viitsit ajatella että se menee päittäin niin että joku ottaa teidän kaikki 4.
Meillä ei ole kuin 1 lapsi, johtuu minun sairaudesta ja enää lapsia en voi edes saada lisää. Olen siitä todella surullinen, mutta surun kanssa pystyn elämään. Onneksi lapsi on hyvin avoin ja hänellä on paljon ystäviä.
Olen myös törmännyt vain 3 lapsen äitiin, joka ensiksi arvosteli minua, täysin tuntematonta ihmistä, tässä vaiheessa ei tiedetty edes toistemme nimiä, itsekkääksi, kun en ole lapselleni hankkinut enempää sisaruksia. miten se meneekin niin että nämä joilla on enemmän lapsia, siis vähintään 3 ovat kaikkein pahimpia arvostelijoita. Tämän jälkeen yritti myös ehdottaa tätä vuorovastasuutta 1 lapsi sinne ja 3 lasta meille.
Lapseni meni tekemään sen virheen, kun hän kerran kävi soittamassa heille ovikelloa ja pyysi omaikäistä samaa sukupuolta olevaa lasta hänen kanssaan ulos leikkimään. Mamma lappas heidän mukaan 2 muuta ja sanoi tulkaa 4 h päästä takas. Poikani soitti, kun ei ollut taaperon perään ennen joutunut katsomaan, isoveljeä ei tietenkään kiinnostanut, kun joutui aina pikkusiskojaan katsomaan perään. Sanoin että nyt tulet kotiin ja jätät perheen lapset keskenään ulos. Mamma soitti meille ja taas tuli haukut. En edes tiedä miten sai numeroni tietoon, koska puhelin on miehen nimellä, jolla on eri sukunimi kuin minulla. Ja ovessa lukee vain 1 sukunimi.
Joten hyvä ap. Kaikki eivät saa 4 lasta, he vaan eivät ehkä kerro tätä asiaa sinulle. Jos yrittävät käyttää sinua ilmaisena lapsenvahtina, sanot vuorostaan ensi tiistaina tulee meiltä 1 lapsi, ei 4. Ei tarvi olla ahne.
[quote author="Vierailija" time="27.06.2013 klo 12:36"]
Tämä ei kyllä liity millään tavalla yksilapsisuuteen tai lasten määrään. Ap:n kokemuksen mukaan ehkä, mutta on todella olemassa ihmistyyppi, joka mielellään hoidattaa muksunsa muilla. Itse olen opettaja ja arvatkaa vaan, kuinka paljon saan viettää lomaa oman perheeni kanssa, kun minulle työnnetään joka ikinen kesä päiväleirin vetäjän viitta. Kiltteyttäni monena vuonna valvoin isoa lapsikatrasta, mutta sitten oli pakko sanoa jo suoraan. On opettajakin lomansa ansainnut, eikä mikään ilmainen lastenvahti. Meidän suvussa ko. hyväksikäyttäjät olivat monilapsisia perheitä.
Mutta meillä lapset leikkivät kavereidensa kanssa paljon ja aktiivisesti kyläillään puolin ja toisin. Soitetaan vaan ovikelloa ja tullaan leikkimään. En ymmärrä, miksi leikkiminen pitäisi rajoittaa perheen sisälle. Mutta lasten tunkeminen suorastaan hoitoon (pidemmäksi aikaa) on tökeröä, jollei vanhemmat todella ole akuuti avun tarpeessa. Mielelläni kyllä itse auttelen ja otan yhden tutun lapsen meille, kun hänen vanhemmillaan osuu yövuorot päällekkäin. No problem! Mutta en minäkään koko kesää toisten lapsia hoitaisi.
Helpottuu, kun lapset ovat kouluiässä ja sopivat itse menoistaan.
[/quote]
Mun tapauksessa liittyy lasten määrään se paljonko jaksan naapurin lapsia kaitsea. Koululaisteni ollessa matkalla mielellään otin (kutsuin itse) naapurin muksun meille iltakylään oman 3-vuotiaani seuraksi. Siinähän se todellakin meni sivussa! Mutta kun kaikki omat kolme omaani ovat paikalla, vaikka isommat jo koululaisia ovatkin, tapahtumaa todellakin riittää, ja silloin "ylimääräiset" , syötettävät juotettavat ja avustettavat, eivät mene "siinä sivussa", ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.06.2013 klo 12:42"]
Tyhmä kysymys, mutta miksi ne kaikki neljä on vietävä sinne viisivuotiaan luokse? Miksi ei vaan sitä viisivuotiaan kaveria? Meillä on kaksi lasta, ja ei se niin mene, että meiltä menisivät aina molemmat lapset yhdessä kavereille leikkimään, koska molemmilla on omatkin kaverit. Eiväthän sisarukset ole mikään lauma, jota kohdellaan laumana myös ihmissuhteissa. Ovathan nämäkin lapset päivät erillään, koulussa, eskarissa tms. ja kaikilla on varmasti sieltä omiakin kavereita.
[/quote]
Sanos muuta, samaa ihmettelen. Tarttis varmaan kysyä naapurilta :P
t.
se lomaviikollaan oleva kolmen äiti
Minä en ymmärtänyt aloitusta, anteeksi. :) Oliko kyse siitä, että
- ap haluaa joskus kaikki lapsensa jonnekin hoitoon? Sillon fokus tässäkin keskustelussa on siis siitä kuka aikuinen saa lapsistaan eniten lomaa, ja on ihan sama montako lasta kenelläkin on
- siitä että lapsilla on kavereita kylässä leikkimässä? Jos näin, niin tykkäävätkö tosiaan kaikki ap:n lapset näistä viisivuotiaista niin paljon, että haluavat hänen luokseen kylään? Ihan tottako se 8-vuotiaskin jaksaa innostua puolitutu viisivuotiaan seurasta niin paljon?
Ymmärrän, että ap on varmasti tosiaan rasittunut, mutta ongelma on jotenkin epälooginen. Käyhän ap:n luona varmasti nyt sentään muitakin lapsien kavereita kylässä, ainakin koululaisella, eihän kenessäkään perheessä voi olla sääntöä, että pitää leikkiä vain sisarusten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en usko tätä.
On tuollaisia yksilapsisia mutta aivan yhtä paljon ellei enemmän on nelilapsisia, ja kolmilapsisia, ketkä ajattelevat että heillä on jo omasta takaa ruokittavia ja hoidettavia ja heidän kersat saavat kyllä mennä muualle mutta heille ei.
[quote author="Vierailija" time="27.06.2013 klo 11:55"]
No pöh. Yleistin tarpeettomasti. En siis jaksa näitä kolmea yksilapsista perhettä.
Olen tuhansia ja tuhansia kertoja pyytänyt vastavuoroisesti heitä ottamaan nämä meidän neljä leikkimään, kun se heidän yksinäinen on ollut meillä leikkimässä. Kaikki ovat nauraneet päin naamaa, etteivät he siihen pysty. Ihan liikaa lapsia, ei osaa olla. Ymmärrän tietenkin, että yhden lapsen talouteen neljä lisää on ihan eri asia kuin neljän lapsen talouteen yksi lisää. Silti. Tuntuu vaan niin hölmöltä, että meille voi heittää sata lasta tuohon sivuun leikkimään, mutta me ei saada lapsia kuin isovanhemmille. Meidän lapset eivät ole ikinä, siis täysin valehtelematta ikinä olleet muualla leikkimässä kaikki samaan aikaan kuin isovanhemmillaan ja kotona. Kukaan ei ikinä ota. Tämä on meidän valintamme, enkä siitä voi pahastua, mutta haluaisin vastavuoroisuutta näille ilmaishoidattajille.
ap
[/quote]
Mutta toihan on sairaan itsekäs ajatus.
Mulle ei tulisi edes mieleenkään tuollaista vaatia keneltäkään, paitsi jos mulla olisi tuttavaperhe, jossa olisi suunnilleen sama määrä lapsia (teidän tapauksessa 3-5) ja olisimme sopineet että hoidamme toistemme katrasta vuorotellen.
Kokemusta on tuollaisista 3-5 lapsen sisarusparvista ja ovat todella jästipäisiä ja itsekkäitä kun kaikki paikalla, ovat tottuneet kilpailemaan (varsinkin nuoremmat) huomiosta ja kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.06.2013 klo 12:03"]
Idiootti! Kaikki eivät voi syystä tai toisesta valita milloin, millä ikäerolla, kuinka monta jne. lasta saavat. Monet saavat olla kiitollisia siitä yhdestäkin. Ilmeisesti sulla noita lapsia sikiää niin, ettet tajua edes arvostaa niitä vaan luulet, että kaikilla se perhesuunnittelu toimii napista painamalla. Ja tosiaan, se ei tosiaan ole vain sisaruksista kiinni leikkiikö lapsi toisten lasten kanssa tai onko yksinäinen.
[/quote]
parahin Idiootti !
apn:n pointti ei ollenkaan ollut lasten lukumäärässä sinänsä :-) vaan vastavuoroisuuden puutteessa.
Ja usein juuri näillä yksilapsilla on se kumma sääntö, että vain yksi vieras lapsi kylässä kerralla. Meillä on neljä lasta ja en rajoita kaverimäärää. Jos meille saa tulla, meille saa tulla. Ja jos yltyy riehumiseksi tai happi loppuu kun kaikilla on pari kolme kaveria, käsken pihalle.
Minusta on vaan inhottavaa opettaa lapsistaan sellasia syrjiöitä, jollasia niistä väistämättä tulee tällä yhden kaverin politiikalla.
Ja jos kaverini lapsi tulee meille hoitoon, niin en oleta että ottaa kaikki meidän neljä lasta vastaavasti kotiinsa, mutta esim. jos omansa on kerran viikossa meillä, voisi hän ottaa meidän lapset kerran kuussa. Näin karkeasti ajateltuna.
Tuo ap:n juttu vaan on meilläkin niin totta, yksilapsiset eivät ole valmiit ottamaan meidän yhtäkään lasta vastavuoroisesti. Lykkäävät vaan omansa seuranpuutteessa meille, vaikka meidän pärjäävät hyvin keskenäänkin ilman tylsistymistä. Ja tekee hyvää sisarussuhteille olla välillä vaan keskenään. Kavereita löytyy kaikilta, mutta on eri asia olla välillä kotona vaan oman perheen seurassa ja selvästikin tykkäävät välillä näin keskenään olla, joten en jaksa joka päivä näitä yksinäisiä kyläiljöitä. Onhan se ihan eri itselleenkin olla kotona kun ei pyöri vieraita lapsia ympärillä.
Meillä on yksi lapsi ja mulla pitkä kesäloma. Kesäloman alusat saakka meillä on ollut joka päivä 1-3 hoitolasta. Osa tietysti yökylässä. Nyt tulee hoitokoira viikoksi. Musta on kivaa, että meillä on paljon lapsivieraita kun on vaan se yksi lapsi.(Tosin laadukas tietysti :))
Itsehän en kestä marttyriäitejä, joiden jaloa sukukuntaa ap näyttää edustavan.
Yhdellä lapsella voi kyllä olla ihan kavereitakin yksinäisyyden tappamiseen.
Mitäs sä lorttouuni oikein ajattelit, kuinka itsekästä on tehdä neljä lasta tähän maailmaan, jossa ihmisiä on jo ihan liikaa? Oikein tarkoituksella haluat kasvattaa väkimäärää?
T. Onnellinen ainokainen
Mä en ymmärrä miksi nää yli kolmen lapsen äidit luulevat aina olevansa täydellisiä.
[quote author="Vierailija" time="27.06.2013 klo 12:03"]
Idiootti! Kaikki eivät voi syystä tai toisesta valita milloin, millä ikäerolla, kuinka monta jne. lasta saavat. Monet saavat olla kiitollisia siitä yhdestäkin. Ilmeisesti sulla noita lapsia sikiää niin, ettet tajua edes arvostaa niitä vaan luulet, että kaikilla se perhesuunnittelu toimii napista painamalla. Ja tosiaan, se ei tosiaan ole vain sisaruksista kiinni leikkiikö lapsi toisten lasten kanssa tai onko yksinäinen.
[/quote]
Ihanaa, ettet viitsinyt lukea aloitusta! Tulee aina freesiä keskustelua, kun ei keskitytä ja aletaan aukoa päätä miten sattuu. Hienoa.
ap