Mitä ajattelet 4-kymppisestä naisesta, jolla ei ole omia lapsia, mutta

Hä? Pitäiskö siitä ajatella jotain?

Mun mielestä toi olisi aika ihanteellinen tilanne, ei tarvitsisi itse lapsia tehdä, mutta kuitenkin saa jonkin verran olla lasten elämässä mukana. Mutta olenkin vela...

Enpä mitään ihmeellistä, olen samassa tilanteessa nimittäin. Olen 39, mieheni minua 10 vuotta vanhempi ja hänellä 13- ja 16-vuotiaat lapset edellisestä avioliitosta. Itseäni ei miehen lapset mietityttäneet yhtään vertaa kun mentiin yhteen, päin vastoin, ajattelin että hyvä että pääsen elämässäni kokemaan edes vähän lapsiperhe-elämää, vaikka itse olenkin jo liian vanha tekemään lapsia. Minä olisin aina halunnut omia biologisia lapsiakin mutta kun tapasin miehen vasta ollessani 37 niin ei sitä enää alkanut siihen hommaan, ja miehelle on ehdoton ei lapset, ymmärrettävää kyllä viisikymppiseltä joka on juuri "vapautumassa" aiemmasta lapsierästä.

Mitäs minä nyt olisin itsestäni mieltä...

Lapseton mies toki olisi ehkä helpompi tietyiltä osin, mutta näillä mennään. Ei vaikuta tietääkseni persoonaani tms.

Tänään just ollaan menossa miehen tyttären kanssa rantsulle "hengaileen". Tytön aloitteesta, joten ainakaan vissiin ihan hirveä ihminen en ole.

Olisitko halunnut omia biologisia lapsia miehesi kanssa, jos lapsia ei olisi ennestään kummallakaan ollut?

[quote author="Vierailija" time="26.06.2013 klo 09:15"]

Mitäs minä nyt olisin itsestäni mieltä...

Lapseton mies toki olisi ehkä helpompi tietyiltä osin, mutta näillä mennään. Ei vaikuta tietääkseni persoonaani tms.

Tänään just ollaan menossa miehen tyttären kanssa rantsulle "hengaileen". Tytön aloitteesta, joten ainakaan vissiin ihan hirveä ihminen en ole.

[/quote]

Ehkä saattaisin miettiä, että eivätkö ole halunneet tai saaneet yhteistä lasta. Ja toivoa, että kyse on tosiaan, siitä, että eivät ole halunneet.