Miten saan perheeni tajuamaan, etten halua tavata heitä?
Kyse on siskostani. Hän asuu Helsingissä, jonne minäkin muutin kesän aikana. Muualla asuva äitini yrittää sitten jatkuvasti saada meitä tapaamaan. Siis voinhan minä vaikka kerran tavatakin tässä muuttopuuhien valmistuttua, mutta oikeasti vain sen kerran. En joka päivä, enkä joka viikko. Minulle riittäisi muutama kerta vuodessa. Mutta kun he haluaisivat olla kanssani läheisempiä. Kai minulla silti on oikeus päättää siitä? Ja ajankäytöstäni. Äitini tekee sen niin että on lähettänyt siskolleni tiedon, milloin voisimme tavata (ikään kuin minun kertomaa), ja sitten vaan lähettää minulle, että kerroin siskollesi että tapaatte silloin ja silloin. Ja koska siskoni on masentunut ja hieman herkkä, en löydä keinoa sanoa että ei. Varmaan äiti käyttää juuri sitä tietoa hyväkseen. Ja käyttääkin sitä syynä, että pitäisi tavata. Mutta kun en minä jaksa olla mikään siskoni viihdyttäjä. Sitten se taas menee siihen että meidän pitäisi touhuta yhdessä sitä sun tätä suunnilleen joka päivä. En haluaisi päästää sitä pyörää alkamaan, kun haluaisin ihan todella oman elämän. En viitsi sanoa töykeästi että nyt ei tavata vähään aikaan. Sitten minua syytetään siskoni masennuksen pahentumisesta.
Kommentit (77)
Muista kertoa siskollesi, että sopii mahdolliset myöhemmät tapaamiset sinun kanssasi, eikä äitinne kanssa.
Äiti on huolissaan lapsestaan ja se on nyt sitten paha asia. Viddu että ärsyttää itsekeskeiset ihmiset. Mun mielestä voitte kuolla pois siis ap ja sen myötäilijät
Et tapaa ellet halua.
Kuulostaa siltä, että oma irtaantumisesi lapsuuden kodista pahasti kesken. Et pääse itsenäistymään jos myötäilet heitä. He ei selkeästi halua antaa sinun mennä ja elää omaa elämää.
Ei ole sinun äidin asia sopia sinun tapaamisiasi.
Voit kai suoraan sanoa siskollesi, että nyt ei kyse ole hänestä millään tavalla, että haluat olla tukena, mutta nyt pystyt olemaan vain tämän verran ja kerrot, että syyn, koitat rakentaa omaa elämää ja se ei ole helppoa, se vie energiaasi, etenkin jos vanhemmat täytyy potkia etäälle.
En ihmettele, ettet halua tavata. Se, että äiti järjestelee seläntakana aikuisen lapsen asioita on hälytys merkki siitä, ettei hän kykene päästämään irti. Haluat olla kiva ja ystävällinen, eikä kukaan loukkaannu ja myötäilet ja joustat, se ei tule toimimaan, he hyväksikäyttäjät ystävällisyyttäsi.
Äidilläsi on ongelma ja se aiheuttaa sinun itsenäistymis kehityksen katkeamisen.
Napakasti ja ystävällisesti kieltäydyt kaikesta , mitä et halua tehdä. He suuttuu- tottakai- koska haluavat, että elät heidän pillin mukaan.
Itsenäistymistä on irtiotto vanhemmista. Terve vanhempi sallii tämän ja kannustaa menemään. Takertuva vanhempi sanelee, määräilee, hääräilee ja itkee hylkäämistä, jos et tottele. Kaikki määräily puetaan juurikin tuohon muotoon ” olisit nyt sairaan siskoni tukena” ,että et oikein kehtaa kieltäytyä. Se on kuitenkin manipulointia. Äitisi tuhoaa sinun ja siskoni välit tuolla menolla. Jokainen päättää itse millä volyymilla on kenenkin tukena.
Elä omaa elämääsi, joudut käsittelemään syyllisyyttä, joka nousee, kun et suostu heidän peliin. Se on rankkaa, mutta kun olet päässyt vanhempien vaikutuksesta irti omaan elämään voit tavata vanhempiasi aikuisena, eikä he pääse ihon alle ja määräilemään ja ohjailemaan elämääsi enää.
Vierailija kirjoitti:
Äitisi yrittää tehdä sinusta siskosi hoitajan, koska on huolissaan siskostasi. Teet oikein, kun et halua olla paljon tekemisissä. Tapaa se kerta ja sen jälkeen sinulle ei sovi. Sitten taas vuoden päästä, tai jouluna, tai miten haluat.
Ai sunko mielestä masentunutta ei pidä auttaa.
Samalla ajatuksella jätetään syöpääkin sairastavat oman onnensa nojaan ja ajatellaan vaan, että "tehdään oikein, kun ei haluta olla paljon tekemisissä".
Huh huh
Jokainen tekee omat valintansa. Ei niistä ole tilivelvollinen sukulaisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi yrittää tehdä sinusta siskosi hoitajan, koska on huolissaan siskostasi. Teet oikein, kun et halua olla paljon tekemisissä. Tapaa se kerta ja sen jälkeen sinulle ei sovi. Sitten taas vuoden päästä, tai jouluna, tai miten haluat.
Ai sunko mielestä masentunutta ei pidä auttaa.
Samalla ajatuksella jätetään syöpääkin sairastavat oman onnensa nojaan ja ajatellaan vaan, että "tehdään oikein, kun ei haluta olla paljon tekemisissä".
Huh huh
Olen eri.
Tietysti pitää auttaa. Mutta Äiti ei voi sopia aikuisen tyttärensä puolesta, että tämä on siskonsa auttaja.
Perheellä on selkeästi ongelmia, mistä kenties siskon masennuskin johtuu. Arvailen vain. Äiti hääräilee liikaa aikuisten elämässä. Kenties paras apu masentuneelle siskolle tulee kodin ulkopuolelta, voi olla että tuo kuvio ylläpitää hänen masennusta?
Älä syyllistä toista siskoa, joka yrittää elää elämäänsä hallitsevan äidin kanssa. Ei ole helppo rasti.
Jokaisella masentuneellakin on itse vastuu hakea apua. Perhe tukee, jos pystyy ja jos masentunut itse haluaa perheen tukea. Jos on häiriintynyt perhe, sitä ei jaksa masentuneena sanoa tarpeeksi suoraan, että pysytäänpä poissa.
Kun sisko saa elää omaa elämää ja saa sen rullaamaan, voi olla masentuneen tukena niillä voimilla mitä itsellä on. On aika rankkaa olla masentuneen tukena. Omasta itsestä on huolehdittava ja vedettävä rajat paljonko tapa aja mitä jaksaa kuunnella, koska masentunut kyllä ilmaisee mukaansa, jos niin antaa tehdä. Jos omat asiat sekasin, ei siitä tahdon tulla oikein mitään.
Jokainen auttaa minkä voi, turha ulkopuolisen syyllistää yhtään enempää.
Et mitenkään, ei he tajua, kun eivät halua. Elä omaa elämääsi, älä tuhlaa aikaa siihen, että he tajuaisivat. Eivät halua tajuta.
Normaalijärjen ja tunne elämällä varustettu tajuaa heti, jos alkaa tuntua siltä, että pitää vääntää yksinkertainen normaali asia rautalangasta on kyse häiriökäytöksestä ja ongelmista taustalla.
Huh huh. Mä olen useasti nuorena aikuisena sanonut äidilleni ihan suoraan, että mä kaipaan enemmän itsenäisyyttä nyt. Silti hänelle ei se ole mennyt kaaliin ja alkoi tollasessa tilanteessa moittia, että on ihan normaalia nähdä perhettään. Siis ei halunnut hyväksyä ja tajuta, että mulla on omia itsenäistymisen tarpeita, mielipiteitä, arvoja jne. Voin kertoa, että ajan mittaan välit ovat yhä huonommat, kun niitä omia rajoja on tarvinnut puolustaa niin vääntämällä.
Läheinen on eri asia, kuin sanella mitä toinen tekee.
Vierailija kirjoitti:
Huh huh. Mä olen useasti nuorena aikuisena sanonut äidilleni ihan suoraan, että mä kaipaan enemmän itsenäisyyttä nyt. Silti hänelle ei se ole mennyt kaaliin ja alkoi tollasessa tilanteessa moittia, että on ihan normaalia nähdä perhettään. Siis ei halunnut hyväksyä ja tajuta, että mulla on omia itsenäistymisen tarpeita, mielipiteitä, arvoja jne. Voin kertoa, että ajan mittaan välit ovat yhä huonommat, kun niitä omia rajoja on tarvinnut puolustaa niin vääntämällä.
Siksipä se kannattaa tehdä heti ja vetää tiukat rajat. Aikaa ehtii kulua ja molemmin puolin välit palautua muutamassa kymmenessä vuodessa ennenkuin vanhemmat kuolla kupsahtavat. Pakko lapsen on itsenäistyä, se on nirmaalia. Kaikki syyllistäminen perheen kanssa aikaa viettämään, on sairasta, silloin kun aikuinen lapsi on siinä iässä, että tulee elää omaa elämää. Kyllä se sitten haluaa viettää aikaa, jos saa sen tehdä. Jos sidotaan kiinni, ei ihmekään, kun ei halua tavata.
Jo tuo väite, että on normaalia tavata perhettä on sairas. Jos on normi perhe ja hyvät välit, kukaan ei yritä toista hallita tai kahlita, niin varmasti tekeekin mieli nähdä.
Jostain se tarve repäistä itsensä irti sitä kannataa kuunnella ja tehdä niin, kumpuaa, syystäkin! kun annetaan kuva normaalista perheestä, vaikka kuka sen määrittelee? Äitikö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi yrittää tehdä sinusta siskosi hoitajan, koska on huolissaan siskostasi. Teet oikein, kun et halua olla paljon tekemisissä. Tapaa se kerta ja sen jälkeen sinulle ei sovi. Sitten taas vuoden päästä, tai jouluna, tai miten haluat.
Ai sunko mielestä masentunutta ei pidä auttaa.
Samalla ajatuksella jätetään syöpääkin sairastavat oman onnensa nojaan ja ajatellaan vaan, että "tehdään oikein, kun ei haluta olla paljon tekemisissä".
Huh huh
Olen eri.
Tietysti pitää auttaa. Mutta Äiti ei voi sopia aikuisen tyttärensä puolesta, että tämä on siskonsa auttaja.
Perheellä on selkeästi ongelmia, mistä kenties siskon masennuskin johtuu. Arvailen vain. Äiti hääräilee liikaa aikuisten elämässä. Kenties paras apu masentuneelle siskolle tulee kodin ulkopuolelta, voi olla että tuo kuvio ylläpitää hänen masennusta?
Älä syyllistä toista siskoa, joka yrittää elää elämäänsä hallitsevan äidin kanssa. Ei ole helppo rasti.
Jokaisella masentuneellakin on itse vastuu hakea apua. Perhe tukee, jos pystyy ja jos masentunut itse haluaa perheen tukea. Jos on häiriintynyt perhe, sitä ei jaksa masentuneena sanoa tarpeeksi suoraan, että pysytäänpä poissa.
Kun sisko saa elää omaa elämää ja saa sen rullaamaan, voi olla masentuneen tukena niillä voimilla mitä itsellä on. On aika rankkaa olla masentuneen tukena. Omasta itsestä on huolehdittava ja vedettävä rajat paljonko tapa aja mitä jaksaa kuunnella, koska masentunut kyllä ilmaisee mukaansa, jos niin antaa tehdä. Jos omat asiat sekasin, ei siitä tahdon tulla oikein mitään.
Jokainen auttaa minkä voi, turha ulkopuolisen syyllistää yhtään enempää.
Sopimisesta toisen puolesta ei ollut kyse vaan auttamisesta.
Tuossa syyllistettiin tasan sitä ihmista, joka sanoi, että aloittaja tekee ihan oikein, kun ei halua olla tekemisessä.
Missä on teidän ymmärtämisen taso. (Retorinen kysymys.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi yrittää tehdä sinusta siskosi hoitajan, koska on huolissaan siskostasi. Teet oikein, kun et halua olla paljon tekemisissä. Tapaa se kerta ja sen jälkeen sinulle ei sovi. Sitten taas vuoden päästä, tai jouluna, tai miten haluat.
Ai sunko mielestä masentunutta ei pidä auttaa.
Samalla ajatuksella jätetään syöpääkin sairastavat oman onnensa nojaan ja ajatellaan vaan, että "tehdään oikein, kun ei haluta olla paljon tekemisissä".
Huh huh
Olen eri.
Tietysti pitää auttaa. Mutta Äiti ei voi sopia aikuisen tyttärensä puolesta, että tämä on siskonsa auttaja.
Perheellä on selkeästi ongelmia, mistä kenties siskon masennuskin johtuu. Arvailen vain. Äiti hääräilee liikaa aikuisten elämässä. Kenties paras apu masentuneelle siskolle tulee kodin ulkopuolelta, voi olla että tuo kuvio ylläpitää hänen masennusta?
Älä syyllistä toista siskoa, joka yrittää elää elämäänsä hallitsevan äidin kanssa. Ei ole helppo rasti.
Jokaisella masentuneellakin on itse vastuu hakea apua. Perhe tukee, jos pystyy ja jos masentunut itse haluaa perheen tukea. Jos on häiriintynyt perhe, sitä ei jaksa masentuneena sanoa tarpeeksi suoraan, että pysytäänpä poissa.
Kun sisko saa elää omaa elämää ja saa sen rullaamaan, voi olla masentuneen tukena niillä voimilla mitä itsellä on. On aika rankkaa olla masentuneen tukena. Omasta itsestä on huolehdittava ja vedettävä rajat paljonko tapa aja mitä jaksaa kuunnella, koska masentunut kyllä ilmaisee mukaansa, jos niin antaa tehdä. Jos omat asiat sekasin, ei siitä tahdon tulla oikein mitään.
Jokainen auttaa minkä voi, turha ulkopuolisen syyllistää yhtään enempää.
Teettkö jo diagnooseja yhden viestin perustella.
Heh heh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi yrittää tehdä sinusta siskosi hoitajan, koska on huolissaan siskostasi. Teet oikein, kun et halua olla paljon tekemisissä. Tapaa se kerta ja sen jälkeen sinulle ei sovi. Sitten taas vuoden päästä, tai jouluna, tai miten haluat.
Ai sunko mielestä masentunutta ei pidä auttaa.
Samalla ajatuksella jätetään syöpääkin sairastavat oman onnensa nojaan ja ajatellaan vaan, että "tehdään oikein, kun ei haluta olla paljon tekemisissä".
Huh huh
Olen eri.
Tietysti pitää auttaa. Mutta Äiti ei voi sopia aikuisen tyttärensä puolesta, että tämä on siskonsa auttaja.
Perheellä on selkeästi ongelmia, mistä kenties siskon masennuskin johtuu. Arvailen vain. Äiti hääräilee liikaa aikuisten elämässä. Kenties paras apu masentuneelle siskolle tulee kodin ulkopuolelta, voi olla että tuo kuvio ylläpitää hänen masennusta?
Älä syyllistä toista siskoa, joka yrittää elää elämäänsä hallitsevan äidin kanssa. Ei ole helppo rasti.
Jokaisella masentuneellakin on itse vastuu hakea apua. Perhe tukee, jos pystyy ja jos masentunut itse haluaa perheen tukea. Jos on häiriintynyt perhe, sitä ei jaksa masentuneena sanoa tarpeeksi suoraan, että pysytäänpä poissa.
Kun sisko saa elää omaa elämää ja saa sen rullaamaan, voi olla masentuneen tukena niillä voimilla mitä itsellä on. On aika rankkaa olla masentuneen tukena. Omasta itsestä on huolehdittava ja vedettävä rajat paljonko tapa aja mitä jaksaa kuunnella, koska masentunut kyllä ilmaisee mukaansa, jos niin antaa tehdä. Jos omat asiat sekasin, ei siitä tahdon tulla oikein mitään.
Jokainen auttaa minkä voi, turha ulkopuolisen syyllistää yhtään enempää.
Haista huilu.
Aloittaja ei ole kiinnostunut tippaakaan sairastuneesta siskostaan.
Sisko vain häiritsee aloittajan elämää. Olkookin, että äitin olisi hyvä antaa aikuisten sopia omat menonsa ja tapaamisensa.
Ap myisi oman mummonsakin torilla ensimmäiselle tarjoajalle.
Ap itse sairastuessa, olisi ap ensimmäisenä vaatimassa apua muilta. Itse ei kuitenkaan suostu auttamaan.
Siskoaankin haluaa nähdä vain pari kertaa vuodessa - maksimissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi yrittää tehdä sinusta siskosi hoitajan, koska on huolissaan siskostasi. Teet oikein, kun et halua olla paljon tekemisissä. Tapaa se kerta ja sen jälkeen sinulle ei sovi. Sitten taas vuoden päästä, tai jouluna, tai miten haluat.
Ai sunko mielestä masentunutta ei pidä auttaa.
Samalla ajatuksella jätetään syöpääkin sairastavat oman onnensa nojaan ja ajatellaan vaan, että "tehdään oikein, kun ei haluta olla paljon tekemisissä".
Huh huh
Olen eri.
Tietysti pitää auttaa. Mutta Äiti ei voi sopia aikuisen tyttärensä puolesta, että tämä on siskonsa auttaja.
Perheellä on selkeästi ongelmia, mistä kenties siskon masennuskin johtuu. Arvailen vain. Äiti hääräilee liikaa aikuisten elämässä. Kenties paras apu masentuneelle siskolle tulee kodin ulkopuolelta, voi olla että tuo kuvio ylläpitää hänen masennusta?
Älä syyllistä toista siskoa, joka yrittää elää elämäänsä hallitsevan äidin kanssa. Ei ole helppo rasti.
Jokaisella masentuneellakin on itse vastuu hakea apua. Perhe tukee, jos pystyy ja jos masentunut itse haluaa perheen tukea. Jos on häiriintynyt perhe, sitä ei jaksa masentuneena sanoa tarpeeksi suoraan, että pysytäänpä poissa.
Kun sisko saa elää omaa elämää ja saa sen rullaamaan, voi olla masentuneen tukena niillä voimilla mitä itsellä on. On aika rankkaa olla masentuneen tukena. Omasta itsestä on huolehdittava ja vedettävä rajat paljonko tapa aja mitä jaksaa kuunnella, koska masentunut kyllä ilmaisee mukaansa, jos niin antaa tehdä. Jos omat asiat sekasin, ei siitä tahdon tulla oikein mitään.
Jokainen auttaa minkä voi, turha ulkopuolisen syyllistää yhtään enempää.
Haista huilu.
Aloittaja ei ole kiinnostunut tippaakaan sairastuneesta siskostaan.
Sisko vain häiritsee aloittajan elämää. Olkookin, että äitin olisi hyvä antaa aikuisten sopia omat menonsa ja tapaamisensa.
Ap myisi oman mummonsakin torilla ensimmäiselle tarjoajalle.
Ap itse sairastuessa, olisi ap ensimmäisenä vaatimassa apua muilta. Itse ei kuitenkaan suostu auttamaan.
Siskoaankin haluaa nähdä vain pari kertaa vuodessa - maksimissaan.
Tämä!
Vierailija kirjoitti:
Et mitenkään, ei he tajua, kun eivät halua. Elä omaa elämääsi, älä tuhlaa aikaa siihen, että he tajuaisivat. Eivät halua tajuta.
Normaalijärjen ja tunne elämällä varustettu tajuaa heti, jos alkaa tuntua siltä, että pitää vääntää yksinkertainen normaali asia rautalangasta on kyse häiriökäytöksestä ja ongelmista taustalla.
Niiiiin, mitäpä sitä tuhlaamaan aikaansa sairaaseen läheiseen.
Melko itsekästä, sanoisinko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi yrittää tehdä sinusta siskosi hoitajan, koska on huolissaan siskostasi. Teet oikein, kun et halua olla paljon tekemisissä. Tapaa se kerta ja sen jälkeen sinulle ei sovi. Sitten taas vuoden päästä, tai jouluna, tai miten haluat.
Ai sunko mielestä masentunutta ei pidä auttaa.
Samalla ajatuksella jätetään syöpääkin sairastavat oman onnensa nojaan ja ajatellaan vaan, että "tehdään oikein, kun ei haluta olla paljon tekemisissä".
Huh huh
Olen eri.
Tietysti pitää auttaa. Mutta Äiti ei voi sopia aikuisen tyttärensä puolesta, että tämä on siskonsa auttaja.
Perheellä on selkeästi ongelmia, mistä kenties siskon masennuskin johtuu. Arvailen vain. Äiti hääräilee liikaa aikuisten elämässä. Kenties paras apu masentuneelle siskolle tulee kodin ulkopuolelta, voi olla että tuo kuvio ylläpitää hänen masennusta?
Älä syyllistä toista siskoa, joka yrittää elää elämäänsä hallitsevan äidin kanssa. Ei ole helppo rasti.
Jokaisella masentuneellakin on itse vastuu hakea apua. Perhe tukee, jos pystyy ja jos masentunut itse haluaa perheen tukea. Jos on häiriintynyt perhe, sitä ei jaksa masentuneena sanoa tarpeeksi suoraan, että pysytäänpä poissa.
Kun sisko saa elää omaa elämää ja saa sen rullaamaan, voi olla masentuneen tukena niillä voimilla mitä itsellä on. On aika rankkaa olla masentuneen tukena. Omasta itsestä on huolehdittava ja vedettävä rajat paljonko tapa aja mitä jaksaa kuunnella, koska masentunut kyllä ilmaisee mukaansa, jos niin antaa tehdä. Jos omat asiat sekasin, ei siitä tahdon tulla oikein mitään.
Jokainen auttaa minkä voi, turha ulkopuolisen syyllistää yhtään enempää.
Teettkö jo diagnooseja yhden viestin perustella.
Heh heh
En. Mutta annan yhden vaihtoehdon. Se voi osua oikeaan tai olla osumatta. Luotan siihen, että aloittaja poimii ne jutut, jotka hänen kohdalla ja tilanteessa pitää paikkaansa. Yhden viestin perusteella ei voi tietää, voi vaan arvailla tai pyytää aloittajaa kertomaan enemmän.
Usein nuoren masentuminen taustalla yhtenä syynä monista on perhe suhteet, ei tietysti kaikilla.
Sisko kuvaa äitiä joka toimii seläntakana, järjestelee tapaamisia ja kuvaa omaa ahdistustaan, että miten sen perheen saisi tajuamaan, että haluaakin elää omaa elämää ja päättää itse. Tästä päättelen, että jotakin häiriötä on menossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi yrittää tehdä sinusta siskosi hoitajan, koska on huolissaan siskostasi. Teet oikein, kun et halua olla paljon tekemisissä. Tapaa se kerta ja sen jälkeen sinulle ei sovi. Sitten taas vuoden päästä, tai jouluna, tai miten haluat.
Ai sunko mielestä masentunutta ei pidä auttaa.
Samalla ajatuksella jätetään syöpääkin sairastavat oman onnensa nojaan ja ajatellaan vaan, että "tehdään oikein, kun ei haluta olla paljon tekemisissä".
Huh huh
Olen eri.
Tietysti pitää auttaa. Mutta Äiti ei voi sopia aikuisen tyttärensä puolesta, että tämä on siskonsa auttaja.
Perheellä on selkeästi ongelmia, mistä kenties siskon masennuskin johtuu. Arvailen vain. Äiti hääräilee liikaa aikuisten elämässä. Kenties paras apu masentuneelle siskolle tulee kodin ulkopuolelta, voi olla että tuo kuvio ylläpitää hänen masennusta?
Älä syyllistä toista siskoa, joka yrittää elää elämäänsä hallitsevan äidin kanssa. Ei ole helppo rasti.
Jokaisella masentuneellakin on itse vastuu hakea apua. Perhe tukee, jos pystyy ja jos masentunut itse haluaa perheen tukea. Jos on häiriintynyt perhe, sitä ei jaksa masentuneena sanoa tarpeeksi suoraan, että pysytäänpä poissa.
Kun sisko saa elää omaa elämää ja saa sen rullaamaan, voi olla masentuneen tukena niillä voimilla mitä itsellä on. On aika rankkaa olla masentuneen tukena. Omasta itsestä on huolehdittava ja vedettävä rajat paljonko tapa aja mitä jaksaa kuunnella, koska masentunut kyllä ilmaisee mukaansa, jos niin antaa tehdä. Jos omat asiat sekasin, ei siitä tahdon tulla oikein mitään.
Jokainen auttaa minkä voi, turha ulkopuolisen syyllistää yhtään enempää.
Haista huilu.
Aloittaja ei ole kiinnostunut tippaakaan sairastuneesta siskostaan.
Sisko vain häiritsee aloittajan elämää. Olkookin, että äitin olisi hyvä antaa aikuisten sopia omat menonsa ja tapaamisensa.
Ap myisi oman mummonsakin torilla ensimmäiselle tarjoajalle.
Ap itse sairastuessa, olisi ap ensimmäisenä vaatimassa apua muilta. Itse ei kuitenkaan suostu auttamaan.
Siskoaankin haluaa nähdä vain pari kertaa vuodessa - maksimissaan.
Voi olla ettei ole kiinnostunut tai voi olla ettei jaksa olla kiinnostunut, kun oma elämä on solmussa tai jotakin muuta, emme tiedä. Toiset on aina helppo tuomita sen pahimman mukaan- kamala , itsekäs , kylmä sisko, joka hylkää sairaan siskonsa.
Itsellemme löydämme selitykset ja pään taputukset. Armoa vähän kehiin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi yrittää tehdä sinusta siskosi hoitajan, koska on huolissaan siskostasi. Teet oikein, kun et halua olla paljon tekemisissä. Tapaa se kerta ja sen jälkeen sinulle ei sovi. Sitten taas vuoden päästä, tai jouluna, tai miten haluat.
Ai sunko mielestä masentunutta ei pidä auttaa.
Samalla ajatuksella jätetään syöpääkin sairastavat oman onnensa nojaan ja ajatellaan vaan, että "tehdään oikein, kun ei haluta olla paljon tekemisissä".
Huh huh
Olen eri.
Tietysti pitää auttaa. Mutta Äiti ei voi sopia aikuisen tyttärensä puolesta, että tämä on siskonsa auttaja.
Perheellä on selkeästi ongelmia, mistä kenties siskon masennuskin johtuu. Arvailen vain. Äiti hääräilee liikaa aikuisten elämässä. Kenties paras apu masentuneelle siskolle tulee kodin ulkopuolelta, voi olla että tuo kuvio ylläpitää hänen masennusta?
Älä syyllistä toista siskoa, joka yrittää elää elämäänsä hallitsevan äidin kanssa. Ei ole helppo rasti.
Jokaisella masentuneellakin on itse vastuu hakea apua. Perhe tukee, jos pystyy ja jos masentunut itse haluaa perheen tukea. Jos on häiriintynyt perhe, sitä ei jaksa masentuneena sanoa tarpeeksi suoraan, että pysytäänpä poissa.
Kun sisko saa elää omaa elämää ja saa sen rullaamaan, voi olla masentuneen tukena niillä voimilla mitä itsellä on. On aika rankkaa olla masentuneen tukena. Omasta itsestä on huolehdittava ja vedettävä rajat paljonko tapa aja mitä jaksaa kuunnella, koska masentunut kyllä ilmaisee mukaansa, jos niin antaa tehdä. Jos omat asiat sekasin, ei siitä tahdon tulla oikein mitään.
Jokainen auttaa minkä voi, turha ulkopuolisen syyllistää yhtään enempää.
Haista huilu.
Aloittaja ei ole kiinnostunut tippaakaan sairastuneesta siskostaan.
Sisko vain häiritsee aloittajan elämää. Olkookin, että äitin olisi hyvä antaa aikuisten sopia omat menonsa ja tapaamisensa.
Ap myisi oman mummonsakin torilla ensimmäiselle tarjoajalle.
Ap itse sairastuessa, olisi ap ensimmäisenä vaatimassa apua muilta. Itse ei kuitenkaan suostu auttamaan.
Siskoaankin haluaa nähdä vain pari kertaa vuodessa - maksimissaan.
Minusta AP kuulostaa siltä, että myisi oman mummonsa torilla vähiten tarjoavalle.
Äitisi yrittää tehdä sinusta siskosi hoitajan, koska on huolissaan siskostasi. Teet oikein, kun et halua olla paljon tekemisissä. Tapaa se kerta ja sen jälkeen sinulle ei sovi. Sitten taas vuoden päästä, tai jouluna, tai miten haluat.