Tyttäreni uhosi aikoinaan, että kun muuttaa omilleen ei siivoa ikinä ja syö pelkkiä keksejä! No nyt näyttää sitten siltä että piti sanansa
Jääkaapissa energiajuomia, suklaavanukkaita ja suklaalevy. Keittiön pöydällä avattu sipsipussi. Vessanpaperi loppu. Suodatinpussit loppu. Lattia niin tahmea että sukat jää kiinni. Kolme kissaa joiden hiekkaloota siivoamatta ja silmiä kirvelevä kissanpissan lemu.
Kommentit (100)
Heh, mihin se energiajuomista saatava pöhinä suuntautuu kun ei jakseta tehdä yhtään kotitöitä. Eikö yksi kissa riittäisi tai kaikki kolme pois ainakin vähäksi aikaa, ei ole terveellistä misuille olla noin välinpitämättömän omistajan armoilla.
Itse eniten ihmettelen miten hän itsekään haluaa kissan pissan hajussa elää.. Oman kodin hajuun tietysti tottuu mutta jos käy muualla ja tulee takaisin asunnolle niin kyllä sen haistaa jos ja kun siellä joku voimakas tuoksu on. Kuulostaa kyllä aika paljon mielestäni siltä, että hän on masentunut tai jotain muuta mielenterveysongelmaa saattaa olla kun elämänhallinnassa näyttää olevan tuollaisia ongelmia.
Itse olen 16-vuotias ja juuri muuttanut omilleni enkä kyllä jaksaisi tommosessa kodissa viettää aikaa. En, vaikka synnyinkotonani minua ei todellakaan ole opetettu mihinkään erityiseen siisteyteen eikä terveelliseen ruokaan. Ehkä lähinnä sen takia haluan elää omassa taloudessani eri tavalla koska olen kyllästynyt aikaisempaan elämäntyyliin, ehkä tytölläsi on jotain kapinaa lapsuudenkodin tiukkoja siisteyssääntöjä vastaan ja haluaa nyt viettää vähän rennompaa elämää? Oli miten oli, tuo kolmen kissan siivoamattomien pissalaatikoiden keskellä eläminen tuskin on kissoilekaan hyväksi eikä tosiaan viesti siitä että kaikki olisi hyvin.
Mä olin 19-vuotiaana samanlainen. Kerran äiti itki, kun kävi meillä. Nyt 31-vuotiaana asun siistissä kämpässä, syön terveellisesti, käyn töissä ja huolehdin hyvin lapsistani. Ryhdistäytyminen tapahtui pikkuhiljaa siinä 26-vuotiaasta alkaen.
Ihan normaalia! Kun minä muutin omilleni(18vuotiaana) mässytin karkkia ja jätin karkkipussiin raatoja lojumaan ympäriinsä kun äiti ei ollut mäkättämässä. Nukuin varmaan 2kk samoissa lakanoissa ja tiskasin kun astiat oli jo homeessa. En ollut masentunut enkä syrjäytynyt, vain aikuisen elämän ensi askelista nauttiva nuori nainen.
Ap, älä sitten äitinä tee vielä sitä virhettä ,että käyt sitten tyttärellä siivoamassa ja tiskaamassa. Eräs ikätoverini on näin tehnyt eikä tytär, nyt jo yli 30v, saa vieläkään mitään aikaiseksi. Teki tietysti lapsia, kuinkas muuten, mutta nekin on jo hyvin pienestä asti tyrkätty isovanhemmille kaikkina mahdollisina loma-aikoina ja viikonloppuina. Lasten isä tietysti lähti jo ajat sitten kälppimään , oli myös keskenkasvuinen, kädetön pojan venkula jolta koulut käymättä ja työssäkäynti ei napannut.
Lopettakaa nyt jostain mt-ongelmista jauhaminen ja nuo suojeluilmoitukset. Ap voi sanoa lapselleen että jos hiekkalootat ei ala siistiytyä niin sitten kissoille etsittävä uusi koti.
Siivoamattomuus ja energiajuomat kaapissa ei ole mikään merkki mistään mt-ongelmista. Tuo on ihan normaalin nuoren aikuisen käytöstä joka etsii ja hakee vielä omia tapojaan elää omassa kodissaan.
Anna tytön oppia kantapään kautta, älä ainakaan ala siivota siellä tai tottuui siihen eikä ainakaan tee mitään! Kyllä hän jossain vaiheessa tajuaa että on itsekin mukavampaa asua siistissä kodissa. Mutta kissat! Niillä pitää olla puhdas hiekka-astia ja ruokaa!
Vierailija kirjoitti:
Mä olen muuten samanlainen mutta ikää 45 ja ei eläimiä. En vaan jaksa siivota enkä laittaa ruokaa, ei huvita. Ilmankin pärjää, ja kun itseäni ei sotku haittaa ja asun yksin, niin ei vaan viitsi. En ole muuten mitenkään syrjäytynyt, olen akateemisesti koulutettu ja hyväpalkkaisissa töissä.
Kukin tyylillään, mikäs siinä. Pakko kuitenkin sanoa, että tätä ihmettelen. Eikö sinulla käy vieraita? Ei sukulaisia kahvilla tai kavereita illanvietossa? Entä huoltomiehiä?
Mä olen sitä mieltä, että kun kotona tulee vietettyä huomattavan suuri osa ajasta, vaikka töissä käykin, joskus ulkona ja ehkä matkoilla, on kiva että koti on siisti ja sitä myöten viihtyisä. Ja niitä vieraitakin on kiva kutsua...
Normaali nuori aikuinen siivoaa edes joskus ja nauttii muutakin kuin karkkia ja energiadrinksuja. Eikä myöskään jätä lemmikkejä käytännössä heitteille. Viattomien eläinten ei pidä maksaa holtittoman omistajan itsensä etsimisestä.
Vierailija kirjoitti:
Voiko täysi-ikäisestä tehdä jonkun suojeluilmoituksen?
Minua huolettaa ne kissat. Ne pois häneltä. Ja sitten tyttärellesi apua.
Vierailija kirjoitti:
Osta sille robotti-imuri.
Kissataloudessa, jossa hiekka-astiaa ei tyhjennetä riittävän usein, toimii robotti-imuri lähinnä ulosteenlevittäjänä ei pölynimurina.
Vierailija kirjoitti:
Normaali nuori aikuinen siivoaa edes joskus ja nauttii muutakin kuin karkkia ja energiadrinksuja. Eikä myöskään jätä lemmikkejä käytännössä heitteille. Viattomien eläinten ei pidä maksaa holtittoman omistajan itsensä etsimisestä.
Tässä tapauksessa kyseessä on nippa napa teiniäiän ylittänyt henkilö jonka elää vielä riehakkaassa "nyt kukaan ei mua komenna"-kuplassa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia! Kun minä muutin omilleni(18vuotiaana) mässytin karkkia ja jätin karkkipussiin raatoja lojumaan ympäriinsä kun äiti ei ollut mäkättämässä. Nukuin varmaan 2kk samoissa lakanoissa ja tiskasin kun astiat oli jo homeessa. En ollut masentunut enkä syrjäytynyt, vain aikuisen elämän ensi askelista nauttiva nuori nainen.
Siis mitä raatoja??? Äitisi kun aikoi kerätä tyhjiä karkkipusseja pois, niistä tipahtikin jotain torakoita ja hiiriä?
Ilmoitus vuokranantajalle, jotta likka saa häädön, ja kissat turvaan vastuulliselle hoitajalle. Ehkä hän siitä sitten ymmärtää, että ihmisen kuuluu elää ihmisiksi.
Kyllä minäkin nautin vapaudenhuumasta, kun 18-vuotiaana omilleni muutin. En minä silti lakannut käymästä suihkussa tai syömästä hyvin tai siivoamasta kämppääni.
Kauanko hän on asunut omillaan? Voi olla ihan vaan keskenkasvuista uhmaa ja oman elämän opettelua vielä. Varsinkin jos on kotona saanut kuulla jatkuvaa nalkutusta siivoamisesta niin se voi kääntyä tuommoiseksi vastareaktioksi. Käykö hän töissä tai opiskeleeko? Jos elämä muuten on mallillaan en olisi kovin huolissani, eiköhän tuo kohta kyllästy roskaruokaan kissanpissan lemuun, kun huomaa, että kavereilla on siistit kodit eikä tuommoiseen läävään kukaan halua tulla kylään. Jos oikeasti herää huoli kissojen hyvinvoinnista niin siihen pitää kyllä puuttua, muuten kannattaa antaa olla, korkeintaan tarjota apuaan jos tyttö haluaa...
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia! Kun minä muutin omilleni(18vuotiaana) mässytin karkkia ja jätin karkkipussiin raatoja lojumaan ympäriinsä kun äiti ei ollut mäkättämässä. Nukuin varmaan 2kk samoissa lakanoissa ja tiskasin kun astiat oli jo homeessa. En ollut masentunut enkä syrjäytynyt, vain aikuisen elämän ensi askelista nauttiva nuori nainen.
Jaa, noh jokainen tyylillään. Meikäläinen on aina käsittänyt aikuiselämän ensi askelista nauttimisen vähän toisenlaisena, kuin sluibailuna ja sikolätissä elämisenä.
Ei, mutta se on aika yleinen indikaattori esim. masennukselle.