Tyttäreni uhosi aikoinaan, että kun muuttaa omilleen ei siivoa ikinä ja syö pelkkiä keksejä! No nyt näyttää sitten siltä että piti sanansa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko täysi-ikäisestä tehdä jonkun suojeluilmoituksen?

Hänellä on ilmeisesti eläimiä. Jos ne jotenkin kärsivät tilanteesta, niin niistä voi kyllä tehdä ilmoituksen.

Tämmöinen idioottimainen kommentti saa 90 tykkäystä.. faktat kun ovat: roskaruokaa jääkaapissa. Kissat kärsivät miten? Niin mitenkä on? Mitä varten kukaa tekisi kiusallaan jostain kissoista (Jotka eivät kärsi) eläinsuojeluilmoituksen ja vieläpä oma vanhempi? Mikä on ajatus sen takana että tämmöinen kommentti kerää 90 tykkäystä?

Ihmiset eivät muuta halua kuin pahaa toisille, siinä oikea syy mitä varten 90 tykkäystä tuli.

Vierailija kirjoitti:

Eläinsuojeluilmoitus pitää tehdä äkkiä!

Mene sinä eläinsuojeluilmoituksesi kanssa..

Mitä tekee ja mitä suosittelee suomalainen? Marssii viranomaiselle x ja tekee virallisen ilmoituksen. Asia hoidettu.

Mitä tekee suomalainen? Tekee ilmoituksen viranomaisille.. Silläpä on asia ratkaistu.

Ei ihme että lapsilla on vaikeaa kun vanhempien ajatuksenjuoksu on tätä tasoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko täysi-ikäisestä tehdä jonkun suojeluilmoituksen?

Hänellä on ilmeisesti eläimiä. Jos ne jotenkin kärsivät tilanteesta, niin niistä voi kyllä tehdä ilmoituksen.

Tämmöinen idioottimainen kommentti saa 90 tykkäystä.. faktat kun ovat: roskaruokaa jääkaapissa. Kissat kärsivät miten? Niin mitenkä on? Mitä varten kukaa tekisi kiusallaan jostain kissoista (Jotka eivät kärsi) eläinsuojeluilmoituksen ja vieläpä oma vanhempi? Mikä on ajatus sen takana että tämmöinen kommentti kerää 90 tykkäystä?

Ihmiset eivät muuta halua kuin pahaa toisille, siinä oikea syy mitä varten 90 tykkäystä tuli.

Se ongelma taisi olla se että kissojen vessalaatikoita ei siivota.

Vierailija kirjoitti:

Eli elää ihan normaalia syrjäytyneen elämää. Kuten yli 50 tuhatta muutakin nuorta aikuista tänä päivänä.

Toivottavasti työkkäri edes tarjoaa jonkun pajamahdollisuuden niin pääsee jämäköittämään elämänhallintaansa.

Tämä on hyvä vitsi, juuri sitä nuo yhdessä kehvojen kanssa askarreltavat joulukoristepajat tarjoavat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MT ongelmia. Selkeästi....

Ei kai laiskuus ole MT-ongelma vielä nykyään?

Ei, mutta se on aika yleinen indikaattori esim. masennukselle.

Masennuksella ja laiskuudella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Siis oikealla masennuksella, ei sellaisella mua-ei-vaan-huvita-mennä-töihin -"masennuksella". 

Vierailija kirjoitti:

Eläinrääkkäystä on jos ei vatia siivota päivittäin! Ja kolme kissaa tarvitsee vähintään edes kaksi vatia. Vesi pitää vaihtaa pari kertaa päivässä varsinkin kesällä. Mua niin ärsyttää kun kissoja pidetään tuolla tavalla. Eläköön itse omassa paskassaan, mutta kissat pitäisi antaa parempaan kotiin. 

Sanon kyllä näille kissavouhkaajille että mitkään hiekat ei määritä onko eläinrääkkäystä vai ei, oletteko noin sinisilmäisiä? että luulette, että jonkun 19 vuotiaan kissat ja niistä tehtävä ilmoitus on nyt jollakin tapaa ratkaisevassa asemassa? Luuletteko että eläinlääkäri tai kuka sitten tuleekin tarkistamaan, on järkytykseltä suunniltaan?

Itse elän vähän samoin. Tosin yritän kyllä ruokaa tehdä ja syödä monipuolisemmin. Siivoaminen sitten välillä jää ja toisaalta täällä ei koskaan käy kukaan ja muutenkin aika ahdasta joten jos siivoaa ei kaikkea tavaraa vaan saa mahtumaan hyvin.  Esimerkiksi talvivaatteille ei ole oikein mitään paikkaa ja en siis tarkoita sitä, että omistaisin paljon mitään turhaa vaan muuten säilytys hankalaa. Kun minulla oli lemmikki niin hoisin kyllä sen niin hyvin kuin pystyin ja aina pakotin itseni lenkille usein, vaikka ei aina olisi jaksanutkaan.  Silloin kaikki menikin vähän niin, että lemmikki oli se tärkein asia. Muut jutut sitten sen jälkeen. Siinä mielesä ymmärrän kyllä jotenkin tämän tilanteen ja jos täällä kävisi ihmisiä niin olisin varmaan tarkempi kaikessa.

Joku myös ihmetteli erään viestin yhteydessä, että miten voi olla ettei kukaan käy kylässä yms, mutta onhan meitä yksinäisiä ihmisiä vaikka kuinka paljon. Täytyy myös muistaa se, että jokin asia mikä toiselle on normaalia voi olla itsellä vierasta ja herkästi mietitään sitä, että toinen on se "epänormaali" ja eihän se syyttely auta mitään. Asioista voi puhua muutenkin. Minustakin on tehty se huoli-ilmoitus, kun en päässyt opiskelemana ja olen ollut pitkään työtön yms ja voin sanoa, että se oli aika alentavaa todellakin ja häpesin sitä kaikkea paljon.  Aina kun ihminen ei itse ole syyllinen siihen kaikkeen vaan elämässä sattuu mitä vaan. Sitä monesti kun häpeää elämäänsä jo muutenkin. Syrjäytyminen ei ole mitään juhlaa ja ei se monestikaan ole oma valinta vaan monia asia vaikuttaa. Minulla menneisyyden kokemukset ovat vieneet paljon uskoa ihmisiin ja muutenkin ne asiat vaikuttavat elämääni. 

Vierailija kirjoitti:

Ilmoitus vuokranantajalle, jotta likka saa häädön, ja kissat turvaan vastuulliselle hoitajalle. Ehkä hän siitä sitten ymmärtää, että ihmisen kuuluu elää ihmisiksi.

Kyllä minäkin nautin vapaudenhuumasta, kun 18-vuotiaana omilleni muutin. En minä silti lakannut käymästä suihkussa tai syömästä hyvin tai siivoamasta kämppääni.

Joo mutta tää onkin nykyaikaa. Ei nyt sentään vasta 19-vuotiaalta pikkuiselta saa vaatia liikoja, kun se vasta opettelee. Ja siltä lapsukaisten käytös kyllä näyttääkin, koskaan ei ole vaadittu yhtään mitään kun se on "niin pieni" vasta ja voi traumatisoitua. 

Kyllä on ihmiset eläneet tynnyrissä ja itsekin melkoisessa pumpulissa, jos luulevat, että eläinlääkäri jostain kissanhiekoista järkyttyy.

Kyllä se siitä vielä aikuistuu. Minun siskoni oli ihan samanlainen, kun muutti omilleen kotoa. Olin siellä silloin tällöin yökylässä viikonloppuja. Kyllä se 16-17-vuotiaan silmään pisti, kun siskolla oli paitsi pyykkikori täynnä likapyykkiä, myös sen korin vieressä kasa likapyykkiä. Ei viitsinyt kovin usein varailla pesutuvasta pyykkivuoroja. Pesemättömät paistinpannut lojui tiskialtaassa ja vessan nurkassa tyhjiä vessapaperirullia iso kasa. Ja näin oli asiat joka kerta kun siellä kävin.

Saatettiin elää koko viikonloppu jollain Saarioisten pitsoilla ja valmislihapullilla ja juotiin vanhempien antamilla ruokarahoilla litrakaupalla kokista päälle. Ei uskoisi nykyisin, kun hän on 3 lapsen äiti, nelikymppinen, ja heillä on kotona aina niin siistiä. Minullekin jakaa välillä hyviä ruokareseptejä, tämä entinen valmispitsojen suurkuluttaja.

Meitä on moneen lähtöön tämän ketjun perusteella. Kun lähdin parikymppisenä ekaa kertaa omilleni asumaan, niin pidin suorastaan kunnia-asiana pitää oma asunto siistinä ja elämä hallinnassa. Eli ei mitään sikailua ja roskaruoan ahmintaa ja siivousta tyyliin joskus ja jouluna. Suklaavanukkaat ja limsat yns. ovat hyviä herkutteluhetkiin, mutta päivittäisenä ruokavaliona...ei kiitos. Syön mielummin ravitsevaa ja itse kokattua kotiruokaa, kuin korvaan tarvittavat kalorit kittaamalla cokista ja energiajuomaa. Aloittajan tyttö kuulostaa melko nuorelta ikäisekseen, mutta 5-10 vuoden sisään voi olla jo ihan eri meininki. 

Minä olen 50-vuotias nainen enkä ole enää 10 vuoteen siivonnut tai laittanut ruokaa. Elän lähinnä karkeilla ja energiajuomalla. Mies jonkun verran siivoaa siellä kotona, mutta vain keittiötä ja eteistä, joten esimerkiksi vessat ovat aikamoisessa kunnossa...

Minulla on kuitenkin paljon mielenkiintoisempaa puuhailtavaa, kuin joku siivoaminen. En myöskään juuri oleskele siellä "kotona". Jos menisin sinne siivoamaan, tuntisin itseni joksikin piiaksi, joka sinne tulee palkatta siivouspalveluja tarjoamaan.

Kotona on vielä lapsiakin, mutta ovat jo teinejä ja ovatpahan saaneet oppia laittamaan ruokansa itse.

Vierailija kirjoitti:

Kuka tuon asunnon omistaa? Ilmoita omistajalle/vuokranantajalle, millaista tuo "huolenpito" asunnosta on nyt eikä vasta kolmen vuoden päästä, kun tytär on kuollut paskoihinsa. Hänen pitää opetella kunnioittamaan edes toisten omaisuutta, vaikka itsestään ei välitä.

Onko neidon vuokrasopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassa? Jos ensin mainittu niin omistaja (jos yksityiseltä vuokrattu) varmaankin käväisee visiitillä uusimassa sopparin, ja viimeistään siinä vaiheessa kämpän törkeä yleiskunto paljastuu. Voipi jäädä sopimukset syntymättä. Ja vaikka olisikin jatkuva niin tuon tason huolimaton taloudenpito on hyvä saattaa omistajan tietoon, ajoissa eikä vasta kun kämppä suunnilleen mätänee pystyyn.  

Kokeeko AP nyt onnistuneensa kasvatuksessa? Olisiko peiliin katsomisen paikka?

Vierailija kirjoitti:

Mun poika 1myös uhosi, ettei tarvi opetella ruoanlaittoa, take away pizza ja McDonalds on keksitty. N. kuukauden kuluttua kyseli puhelimessa, miten makaronilaatikkoa ja lihapullia tehdään. Nykyään kutsuu meitä jopa illalliselle ja ruoka on herkullista. Koti on todella siisti vaikka on kissakin, tosin hänellä käy siivooja, kotoa opittu. Paitansa silittää itse, ei kuulemma uskalla muiden antaa koskea, siis tyttöystävän tai siivojan.

Meilläkään ei poika osallistunut mitenkään kotitöihin mutta kun muutti kotoa niin 1. puhelu tuli kaupasta: äiti, mitäs siihen makaronilaatikkoon laitettiinkaan?

Siitä lähtien laittanut perheelleen ruokaa ja on tosi gurmandi kuten koko ystäväpiirinsäkin. Kuten mekin.

Oppi sitten kuitenkin jotain kotoaan.

Taisi tosiaan tapahtua Porvoossa, kun ei mammasta mittään kuulu.

Ei se kissoille taida olla kumma ongelma siirtyä isompaan vessalaatikkoon tytön sänkyyn. Se voi enemmän heitä pänniä jos tassut juuttuvat lattiaan.

Mutta fiksu katti kiertää tahmakohdat.

Miksi äitee hyppää omilleen muuttaneen kämpässä, kumpi hänet sinne kutsui?

Taitaa nyt olla överiksi mennyttä alleviivaamista äidille omista rajoista. Mikä kertoo, että niissä on ongelmaa.

Siispä äiti juttusille terapeutin kanssa, josko asiassa olisi isompiakin vaikeuksia niin on hyvä siivota omaa tonttia ensin. Voisi suorastaan pyytää anteeksi jos ei ole oikein ollut rajavalvonta kunnossa. Sopikaa kanssakäymiselle sivistyneet säännöt. Sitten kissa pöydälle ja keskustelu. Aihe: jossain kohtaa tulee ne ulkorajat vastaan, ja se ei riipu äidistä.

Eläinsuojeluilmoituksella voi uhata ja kertoa, mitä siivoustasoa niiden suhteen vaatii. Muu ei äidille oikein kuulu.

Itse kun muutin kotoa opisekelemaan ja 4 vuotta asuin soluasunnossa. 3 asumisvuoden jälkeen muutin toiseen soluasuntoon ja loppusiivousta tehdessäni tajusin sen pölyn määrän. En ollut imuroinut tai muuten siivonnut kuin pari kertaa. Toisessa soluasunnossa sitten siivosin jo huolellisemmin ja muuttaessani omilleni, hankin jo imurin, rätit ja muita tarvikkeita. Otti aikansa mutta minusta tuli ihan siisti ja kotiani kehtaa näyttää muillekin.

Ongelma oli varmasti se että kotona äitini teki kaikki kotityöt ja hän oli supersiisti. Hän ei paljonkaan pakottanut muuta kuin keräämään omat tavarani lattialta. En oikeastaan oppinut tekemään paljoakaan ja piti vähän kuin "pudota pohjalle" ennen kuin ymmärsin että ei se huusholli itsestään pysy puhtaana ja kiipesin itse kaivamasta kuopasta ylös.

Eli älä heitä kirvestä kaivoon, luulen että aika monella tuo sottaisuusvaihe voi kestää jopa vuosia ennen kuin aikuistuu siitä. Nuo kissat tosin vähän huolettavat. Jos asuu vuokrakämpässä, voi joutua maksamaan kämpän remontin pinttyneen ulosteen hajun takia pois muuttaessaan. Ehkäpä vuokraisännän kannattaisi käydä katsomassa kämppäänsä...

Kiitos kaikille vastauksista. Tyttö ei todellakaan ole masentunut vaan ainoastaan tuntuu pitävän sanansa, että nyt ei siivoa kun minä enää voi käskeä. Kun asui vielä kotona pistin imuroimaan huoneensa ja vaihtamaan lakanat ym. Teki ja nurisi.

Ruoan laitostakaan ei ikinä innostunut vaan kyseli eikö voida ostaa jotain mikroruokaa.

Aloittaja