Raskaana ja mies ei tullut yöksi kotiin

Abortti kuulostaa hyvältä ratkaisulta tilanteessasi. Voimia päätökseen!

[quote author="Vierailija" time="24.06.2013 klo 16:32"]

Jos nyt ennemmin vaikka miettisitte täällä palstalla, mitä ap:n kannattaisi sanoa miehelleen, kun hän palaa reissultaan.

- - -

Minä ainakin kehottaisin ap:ta miettimään, mitä hän haluaa parisuhteeltaan. Mitä hän toivoo mieheltään, jotta parisuhde toimisi? Nythän se ei tunnu toimivan. 

Terveisin 

14

[/quote]

No olipa tuo sinulta todella syväluotaava puheenvuoro.

onko sillä jääny ryyppyputki päälle?

[quote author="Vierailija" time="24.06.2013 klo 20:38"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2013 klo 16:32"]

Jos nyt ennemmin vaikka miettisitte täällä palstalla, mitä ap:n kannattaisi sanoa miehelleen, kun hän palaa reissultaan.

- - -

Minä ainakin kehottaisin ap:ta miettimään, mitä hän haluaa parisuhteeltaan. Mitä hän toivoo mieheltään, jotta parisuhde toimisi? Nythän se ei tunnu toimivan. 

Terveisin 

14

[/quote]

No olipa tuo sinulta todella syväluotaava puheenvuoro.

[/quote]

Syväluotaavuudesta en tiedä, mutta oli se ainakin rakentavampi puheenvuoro kuin abortin ja eron tyrkyttäminen ennen kuin ap vielä tietää, missä ukko oikein luuraa.

Joku jo ehdottikin poliisiasemalle soittamista, koska mies on ollut kadoksissa näin kauan. Samalla voisi soittaa myös sairaalat. Kerrankos karkuteille lähteneille miehillekin voisi sattua jokin onnettomuus. Ja olisihan se ukko kivempi haukkua vasta sitten, kun ihan varmasti tietää, että on hengissä ja ehjin nahoin. 

Voi sua ): mut hei kokemuksesta ja erittäin paljon ikävemmästä voin sanoa että jätä se, niin kauheelta kun se tuntuukin. Itse siis "jouduin" yksinhuoltajaksi kahdeksannella viikolla, juuri tuollaisen episodin jälkeen. Ja siihe lisäks viel et siihe liittyi terveydellisetkin asiat miksi olisin toivonut että ei olisi aluksi lähteny, tai edes yöksi tullut kotiin. Mutta ei. Iha alkaa vanhat jutut muistuu ku luin tän, oon oikeesti todella pahoillani. 

Vaikka itsekin tulin petetyksi yms, ni jotain hyvää suhteesta sain nimittäin lapsen <3

[quote author="Vierailija" time="24.06.2013 klo 14:03"]

Mieheni lähti eilen aamulla yövuoron jälkeen kaverien kanssa pelaamaan frisbeegolfia ja ryyppäämään. Ei tullut yöksi kotiin eikä ole vieläkään näkynyt enkä ole saanut soitettuakaan. Kännykkä on kiinni ja laittoi aamulla klo 7 aikaan viestin että on dokaamassa edelleen. Olen niin rikki...

Miehen kaverilta sain tietää, että muut olivat lähteneet baarista kotiin illalla klo 20 aikaan. Kaikki olivat olleet yövuorossa ja lähteneet väsyneinä nukkumaan. Paitsi mieheni. En voi olla miettimättä missä sängyssä hän on yönsä viettänyt :(

Olo on niin raskas, kun en tiedä missä mies on ja mitä on tapahtunut.. Lähes varma olen että jonkun toisen naisen matkaan on lähtenyt.. Olen 7. viikolla raskaana, mikä tekee asiasta vieläkin surullisemman.. Onkohan tämä jotenkin yleistä, että mies eksyy toisen matkaan kun oma vaimo on raskaana? Luulin, että mies oli tulevasta lapsesta onnellinen ja innoissaan. Mutta nyt pelkään niin paljon että sydäntä särkee.. että olinko oikeasti niin väärässä.

Mies petti minua muutama vuosi sitten, jonka annoin anteeksi ja suhteemme palasi ennalleen. Silloin hän vain jätti tulematta yöksi kotiin ja piti puhelimensa kiinni kuten nyt. Vaikka tuon yhden pettämisen annoin anteeksi, en ole sitä koskaan pystynyt täysin unohtamaan ja nyt nuo muutaman vuoden takaiset tapahtumat palautuivat mieleeni. Montako kertaa pettämisen voi antaa anteeksi? Millainen mies haluaa hetken mielijohteesta uhrata oman perheensä?

Miten tällaisesta voi selvitä... Yritin olla koko päivän töissä kuin mitään ei olisi tapahtunut, mutta nyt kun tulin kotiin niin lähes romahdin, kun mies ei ole vieläkään palannut. Onneksi tänne palstalle vou purkaa tuntojaan, kun en haluaisi tästä vielä kenellekään tuttavalle puhua.. jotenkin vielä elättelen toivoa, että tälle asialle olisi jokin looginen selitys kunhan mies tulee kotiin..

[/quote]

Aloituksessa oli niin turha virhe ettei jaksanut lukea viimeistä kappalette trollista: "muut" on yövuorossa, mutta menee baarista kotiin kasilta? Hohhoijaa.

Olen ollut samassa tilanteessa,kun odotin esikoistamme. Tosin mies ei pettänyt,mutta teki samanlaisia katoamistemppuja,selitti temput sillä,että elää täysillä vielä kun voi,eikä ilmoita koska tietää että tulee sanomista. Jaksoin raskausajan ja toivoin että asiat muuttuu kun lapsi syntyy. Usko tai älä,asiat muuttuivat. Olemme onnellisempia kuin koskaan,meillä on aivan ihana poika ja mies viihtyy kotona puuhastellen. Älä missään nimessä harkitse aborttia,äläkä ehkä eroakaan,ihmiset voi muuttua. Enkä väitä etteikö meidänkin tilanne voisi vielä joskus palautua samanlaiseksi kuin huonoina aikoina,mutta sitä voi murehtia sitten ja punnita vaihtoehdot uudelleen. Mies on kuitenkin paras mahdollinen isä lapselleen nyt ja mies minulle. Voimia sinulle,tiedän tasan tarkkaan mille sinusta tuntuu!

Ettei jotain olisi sattunut? Onko miehen kaverit saaneet häntä kiinni?

Miksi aina provoksi väitetään tällaisia, kun näitähän tapahtuu elämän käännekohdissa. Miehet ja naiset hairahtavat juomaan tai pettämään tai mitä vaan. Ap:n puolesta kyllä harmittaa, mutta miehellä on selvästi jo heti raskauden alettua ollut joku pakenemisen tarve. Häntä ehkä pelottaa tulla isäksi eikä osaa käsitellä tunteitaan. Niinpä "hoitaa" itseään viinalla..

Ei tuosta ilman terapiaa suhde selviä ennalleen. Kunnollisella pitkäjänteisellä terapialla voi selvitä. Ilman sellaista en suostuisi jatkamaan ap:n tilanteessa avioliittoa.

Niin, itsehän olen mieheni valinnut ja ei pitäisi valittaa siitä mitä on saanut.. Ehkä sitä jotenkin kuitenkin haluaisi täältä palstalta saada vertaistukea tai helpotusta tähän kurjaan oloon..kun en sitä tällä hetkeltä oikein mistään saa.. Ajattelin ihan että sitä varten tällaiset palstat ovat..

Mieheni ei ole aina ollut tuollainen vaan vuosien saatossa hän on muuttunut.. Ja hänessä on kuitenkin myös paljon hyvää, sellaista miksi hänet alunperin miehekseni valitsin. Olen aina olut sitä mieltä että jos alttarilla sanotaa tahdon ja luvataan toiselle olla tukena myötä- ja vastoinkäymisissä, niin avioliittoa ei pureta ihan tuosta vaan..Ja kerran jo vastoinkäymisten jälkeen saimme liiton pelastettua.. Välillä vain omaa luottamusta avioliittoon koetellaan kyllä todella rajusti ja on pakko miettiä miten paljon vastoinkäymisiä on valmis kestämään.

Mies tuli huojuen kotiin puolisen tuntia sitten joten sain huokaista helpotuksesta että hän on ainakin elossa! Oli kuulemma lähtenyt jonkin ryyppyseurueen matkaan, johon oli aiemmin baarissa tutustunut. Halusi viettää juhannusta, kun hänellä se meni töissä ja ajatteli ettei enää tulevaisuudessa vauvan takia pysty railakkaita juhannuksia viettämään. Ei sitten pystynyt kestämään minun tunteenpurkaustani vaan lähti taas ovesta ulos. Olisi varmaan pitänyt antaa vaan olla ja jutella aamulla kun hän olisi ensin nukkunut humalansa ja univelkansa pois.. Minulla on helpottunut olo, kun mies kävi edes pyörähtämässä kotona, mutta surullinen koska hän ei sen vertaa välitä että olisi minulle soittanut jonkun muun puhelimesta, kun omasta oli akku lopussa. Huomenna on pakko nostaa kissa pöydälle, minä en jaksa tällaista jatkuvaa huolta parisuhteesta jos mies kuvittelee että voi elää jotakin poikamieselämää.. Varmasti jokin perheneuvola voisi olla hyvä vaihtoehto, kiitos neuvosta!