Meillä ei miehen kanssa ole mitään yhteistä
Nyt, kun olemme olleet lähes 25 vuotta naimisissa huomaan, että meillä ei ole miehen kanssa mitään yhteistä. Nuorena olin ilmeisesti ihastunut siihen, että luulin, että mies rakastaa minua ja se tuntui riittävän. Menimme naimisiin suoraa päätä. Lapsia syntyi ja kasvatin heitä sekä palvoin miestä. En huomannut, että kaikki nämä vuodet mies rillutteli myös muitten kanssa.
Nyt alkaa viimeinenkin lapsi lentää pesästä ja olen kovin yksinäinen. Olen huomannut, että kaikki nämä vuodet on menty miehen toiveiden ja vaatimusten mukaan. Itse haluaisin kovin erilaista elämää. Seksikään ei enää luista, kun minulle selvisi, miten mies on pitänyt muita suhteita vuosien mittaan yllä. Itse olisin kyllä valmis yrittämään, mutta mies ei halua nyt, kun on paljastunut.
Olen hyvin paljon yksin, kun mies viettää aikaa kesäasunnolla ja minulla on vain normaalit lomat töistä. Hänellä ei ole työtä, joten voi olla parikin kuukautta kesäasunnolla.
Mies rakastaa romantiikkaa, mutta ei minun kanssa, vaan muitten naisten. Hän kuitenkin lupasi jättää muut naiset, mutta meidän yhteiselämä on kuollutta.. ruuanlaittoa ja tiskausta yhdessä.
Itse haluaisin kumppanin, jonka kanssa voisin keskustella kulttuureista, historiasta ja muista maista. Matkustella maailmalla yhdessä tutkimassa muita maita, mutta mies ei ole kiinnostunut yhtään mistään. Kotona haluaisin hymyillä ja halata, iloita yhdessä pienistä asioista ja surra yhdessä suruja, mutta mies vain istuu koneen ääressä eikä ole kiinnostunut mistään.
Lapsetkaan eivät häntä kiinnosta, koska eivät ole kuunnelleet hänen neuvojaan, miten elää elämäänsä vaan ovat menneet ja päättäneet itse omasta elämästään.
Tätätkö on loppuelämä?
Kommentit (8)
Sinä itse päätät millainen loppuelämäsi on. Turha jäädä suremaan ja katumaan menneitä, elä tässä hetkessä ja tee nyt ne päätökset, jotka vaikuttavat loppuelämääsi. Jos päätät jäädä, lopeta surkuttelu ja valittaminen, ja ole onnellinen päätöksessäsi.
Siis miehen pitäisi muuttua sellaiseksi kuin sinä haluat tai mitä milloinkin keksit toivoa mutta sinä et halua muuttua miehen toiveiden mukaan lainkaan?? Oletko edes kysynyt mitä mies vaimoltaan toivoo? Olis ollu 25 vuotta aikaa...
Mieti, oletko oikeasti onnellinen. Yleensä, silloin kun ihminen on päästänyt itsensä vapaaksi tuollaisesta suhteesta, on eron jälkeen oikeasti vasta onnellinen. Kuollut liitto estää sinun onnen.
Kyllä tuo on valitettavasti aivan klassinen tapaus joka johtaa eroon, ja jos kitkutetaan yhdessä vielä väkisin muutama vuosi, kertyy vaan katkeruutta.
Jos AP olisi mies ja tyytymätön osapuoli nainen, AV-mammojen tyypillinen neuvo olisi PUHU HÄNELLE. Ota asia varovaisesti esiin, ole avoin ja kuuntele puolisoasi. Yllätä hänet positiivisesti jollain lahjalla. Näin siis sinunkin pitäisi tehdä.
[quote author="Vierailija" time="23.06.2013 klo 17:57"]
Siis miehen pitäisi muuttua sellaiseksi kuin sinä haluat tai mitä milloinkin keksit toivoa mutta sinä et halua muuttua miehen toiveiden mukaan lainkaan?? Oletko edes kysynyt mitä mies vaimoltaan toivoo? Olis ollu 25 vuotta aikaa...
[/quote]
Ei miehen tarvitse muuttua sellaiseksi kuin minä haluan vaan toivoisin, että voisimme joskus tehdä jotakin mitä minä haluan, sillä 25 vuotta on tehty kaikki niin kuin mies haluaa ja olen aina ymmärtänyt hänen tarpeensa ja menonsa. Itse olen pukeutunut niin kuin mies haluaa, ilmoittanut töissä etten pääse ulkomaantyömatkoille koska lapset pieniä, koska mies ei hoida, lasten lukumäärän mies on päättänyt, samoin mihin on sijoitettu perheen yhteiset varat jne.
Minä en ole keksinyt toivoa mitään, mutta mielestäni avioliitossa pitäisi olla jonkinlaista yritystä miellyttää toista ja ottaa huomioon myös toisen elämäntoiveita.
ap
No niin pitäisi. Mies on ollut neljännesvuosisadan tuollainen eikä ole tähän mennessä muuttunut, tuskin muuttuu jatkossakaan.
Minulla on yksi nelikirjaiminen neuvo, jota noudattamalla tulet olemaan onnellisempi jatkossa.
EROA.
Olen pahoillani puolestasi, ap.
Miehesi ei halua jatkaa kanssasi, joten ei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Suret surusi loppuun eron jälkeen ja rupeat sitten rakentamaan itsellesi uutta elämää. Toivottavasti vielä tapaat jonkun, jonka kanssa voit tehdä kaikkea sitä, mistä myös sinä pidät.
Tsemppiä.