Toisen keskustelun inspisoimana: miten vaikeaa on saada asunto jos poikaystävä ulkomaalainen (hollanti)
Emme ole vielä päättäneet muutammeko Suomeen vai Hollantiin. Mies on ammatiltaan poliisi, mutta jos muutamme Suomeen joutuu luultavasti uudelleenkouluttautumaan kokonaan. Opettelee suomea, mutta edistyminen on varsin heikkoa.
Mitenhän paljon meitä syrjitään Suomessa kun etsimme vuokra-asuntoa? Onko edes järkeä yrittää muuttaa kun mies tulisi olemaan opiskelija tai hanttiduunari täällä. Vai onkohan mitään saumaa että saisi tehdä poliisin töitä Suomessa?
Kommentit (107)
Jos olisin ap niin lähtisin ilomielin Hollantiin
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös yksi Hollannissa asuva. Niinkuin osa on jo suositellutkin, niin Hollantiin muutto voisi olla teille parempi vaihtoehto. Täällä on pulaa poliiseista ja sinä työllistyisit ulkomaalaisena varmasti helpommin kuin poikaystäväsi Suomessa. Ja Amsterdam ei ole koko Hollanti, itsekin asun maalla ja ihan eri puolella maata, joten myös kohtuuhintaisia asuntoja löytyy.
Tuosta osa-aikatyöstä vielä; täällä tosiaan reilu 70% naisista ja osa miehistä tekee osa-aikatöitä ja siis nimenomaan ihan omasta halustaan. Esim. lasten kasvaessa naiset eivät useinkaan halua lisätä työtuntejaan, jos ei ole pakko. Itselläni ei ole lapsia, mutta olen tehnyt osa-aikatyötä (70-80%) jo yli kymmenen vuotta. Oikeasti parasta ikinä!
Mielenkiintoista. Kuulosta samantyyppiseltä kuin täällä Saksassa. Monet haluavat tehdä max 50-70%. Miehetkin. Varsinkin jos ei ole asuntolainaa yms.
Olen aina pitänyt hollantia hyvin turvallisena maana, onko se sitä?
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös yksi Hollannissa asuva. Niinkuin osa on jo suositellutkin, niin Hollantiin muutto voisi olla teille parempi vaihtoehto. Täällä on pulaa poliiseista ja sinä työllistyisit ulkomaalaisena varmasti helpommin kuin poikaystäväsi Suomessa. Ja Amsterdam ei ole koko Hollanti, itsekin asun maalla ja ihan eri puolella maata, joten myös kohtuuhintaisia asuntoja löytyy.
Tuosta osa-aikatyöstä vielä; täällä tosiaan reilu 70% naisista ja osa miehistä tekee osa-aikatöitä ja siis nimenomaan ihan omasta halustaan. Esim. lasten kasvaessa naiset eivät useinkaan halua lisätä työtuntejaan, jos ei ole pakko. Itselläni ei ole lapsia, mutta olen tehnyt osa-aikatyötä (70-80%) jo yli kymmenen vuotta. Oikeasti parasta ikinä!
Moni käsittää tuon osa-aikaisuuden yleisyyden väärin. Myös minä säikähdin sitä alkuun. Mutta tosiaan naisilla on mahdollisuus tehdä kokoaikaista työtä. He valitsevat omasta tahdostaan pienemmät työtunnit. Viime vuosina nuoret naiset ovat valinneet enemmän kokoaikaisuutta kun taas useampi nuori mies tekee osa-aikaisuutta. Eli erot kaventuvat pikkuhiljaa. Elämänlaatu on parempaa, kun ei tarvitse puurtaa kahdeksan tuntia päivässä. Vähemmälläkin saa riittävän hyvän elintason.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös yksi Hollannissa asuva. Niinkuin osa on jo suositellutkin, niin Hollantiin muutto voisi olla teille parempi vaihtoehto. Täällä on pulaa poliiseista ja sinä työllistyisit ulkomaalaisena varmasti helpommin kuin poikaystäväsi Suomessa. Ja Amsterdam ei ole koko Hollanti, itsekin asun maalla ja ihan eri puolella maata, joten myös kohtuuhintaisia asuntoja löytyy.
Tuosta osa-aikatyöstä vielä; täällä tosiaan reilu 70% naisista ja osa miehistä tekee osa-aikatöitä ja siis nimenomaan ihan omasta halustaan. Esim. lasten kasvaessa naiset eivät useinkaan halua lisätä työtuntejaan, jos ei ole pakko. Itselläni ei ole lapsia, mutta olen tehnyt osa-aikatyötä (70-80%) jo yli kymmenen vuotta. Oikeasti parasta ikinä!
Mielenkiintoista. Kuulosta samantyyppiseltä kuin täällä Saksassa. Monet haluavat tehdä max 50-70%. Miehetkin. Varsinkin jos ei ole asuntolainaa yms.
Olen aina pitänyt hollantia hyvin turvallisena maana, onko se sitä?
Täällä on paljon rikollisuutta. Mutta sen pystyy välttämään, jos ei sekaannu huumeisiin. Terve järki pitää olla mukana, jos kävelee myöhään ulkona. Mutta ei tarvitse jatkuvasti pälyillä olan yli. Hollantilaiset eivät ole asehullua kansaa, kuten monessa muussa paikkaa.
Yksi ongelma rikollisuudessa on se, että esimerkiksi seksuaalirikoksista saa ihan naurettavan olemattomia tuomioita. Sama ongelma on toki muissakin länsimaissa. Mutta mun mielestä se ei auta ehkäisemään rikollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hollantilaisen kanssa pitäisi olla ongelmia, suomalaisten rasismi kohdistuu muihin. Jos hanjit itse jonkun kämpän ja muutaman kuukauden päästä kysyt sopiiko puolison tulla, niin luultavasti sopii, kerta olet jo todistanut olevasi hyvä vuokralainen.
Eipä kansalaisuus ole ainoa jolla perusteella rasismia joutuu kokemaan. Oma mieheni on amerikkalainen ja (puoliksi) musta, niin rasismi on taattua. Onneksi lapsemme ns käyvät valkoisista.
Jos USA ei olisi niin perustuksiaan myöten läpimätä maa, olisimme varmaan jääneet sinne. Suomessa kuitenkin on paljon etuja - parempi koulutus, turvallisempi yhteiskunta, tasa-arvoisempi, ja isoimpana henkilökohtaisesti se että perheeni on täällä. Miehellä ei ole USAssa muuta kuin firmansa, joten vaakakuppi kääntyi Suomeen päin, miehen alkuvastusteluista huolimatta. Olemme asuneet täällä tyytyväisenä nyt jo reilun viitisen vuotta. Kuitenkin jos vaihtoehtona olisi ollut yhtään järkevämpi maa kuin USA, olisimme saattaneet jäädä sinne.Miten helppoa/vaikeaa oli tyollistyminen seka sinulle etta miehellesi?
t. Paluumuuttoa harkitseva
Minä en ole työelämässä ollenkaan ja mieheni työskentelee edelleen USAssa (etänä nykyisin). Uskon että hän työllistyisi melko hyvin omalle alalleen, muttei missään nimessä samalle tasolle kuin oman firmansa kanssa.
Minulla jäi tutkinto USAssa kesken ja siitä on jo sen verran vuosia että jos haluaisin työelämään Suomessa, pitäisi minun aloittaa yliopistolla ihan alusta, mikä voisi tietty olla ihan kivaakin.
Uskon että meidän kohtaamamme ongelmat Suomessa johtuvat pääasiallisesti miehen etnisyydestä, ei kansalaisuudesta. Moni on tietysti ihmetellyt miksi lähdimme sellaisesta Ihmemaasta tänne peräpohjolaan...Ei kukaan pidä Yhdysvaltoja ihmemaana :D
Ilmeisesti tulonsiirtojen perässä tulitte? Mies maksaa verot kotimaahansa koska työ on siellä ja sinä et maksa mihinkään.
Saatte suorien tukien lisäksi terveydenhoidon ja ilmaiset koulut ja yliopistot lapsille. Se on varmaan amerikkalaiselle käsittämätöntä, siellä kun kertyy helposti satojentuhansien opintovelatkin.
Et taida tuntea Yhdysvaltojen kulttuuria kovin hyvin? Kyllä siellä vain pidetään maata ihmemaana ja ihmetellään kun joku haluaa muuttaa pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hollantilaisen kanssa pitäisi olla ongelmia, suomalaisten rasismi kohdistuu muihin. Jos hanjit itse jonkun kämpän ja muutaman kuukauden päästä kysyt sopiiko puolison tulla, niin luultavasti sopii, kerta olet jo todistanut olevasi hyvä vuokralainen.
Eipä kansalaisuus ole ainoa jolla perusteella rasismia joutuu kokemaan. Oma mieheni on amerikkalainen ja (puoliksi) musta, niin rasismi on taattua. Onneksi lapsemme ns käyvät valkoisista.
Jos USA ei olisi niin perustuksiaan myöten läpimätä maa, olisimme varmaan jääneet sinne. Suomessa kuitenkin on paljon etuja - parempi koulutus, turvallisempi yhteiskunta, tasa-arvoisempi, ja isoimpana henkilökohtaisesti se että perheeni on täällä. Miehellä ei ole USAssa muuta kuin firmansa, joten vaakakuppi kääntyi Suomeen päin, miehen alkuvastusteluista huolimatta. Olemme asuneet täällä tyytyväisenä nyt jo reilun viitisen vuotta. Kuitenkin jos vaihtoehtona olisi ollut yhtään järkevämpi maa kuin USA, olisimme saattaneet jäädä sinne.Miten helppoa/vaikeaa oli tyollistyminen seka sinulle etta miehellesi?
t. Paluumuuttoa harkitseva
Minä en ole työelämässä ollenkaan ja mieheni työskentelee edelleen USAssa (etänä nykyisin). Uskon että hän työllistyisi melko hyvin omalle alalleen, muttei missään nimessä samalle tasolle kuin oman firmansa kanssa.
Minulla jäi tutkinto USAssa kesken ja siitä on jo sen verran vuosia että jos haluaisin työelämään Suomessa, pitäisi minun aloittaa yliopistolla ihan alusta, mikä voisi tietty olla ihan kivaakin.
Uskon että meidän kohtaamamme ongelmat Suomessa johtuvat pääasiallisesti miehen etnisyydestä, ei kansalaisuudesta. Moni on tietysti ihmetellyt miksi lähdimme sellaisesta Ihmemaasta tänne peräpohjolaan...Ei kukaan pidä Yhdysvaltoja ihmemaana :D
Ilmeisesti tulonsiirtojen perässä tulitte? Mies maksaa verot kotimaahansa koska työ on siellä ja sinä et maksa mihinkään.
Saatte suorien tukien lisäksi terveydenhoidon ja ilmaiset koulut ja yliopistot lapsille. Se on varmaan amerikkalaiselle käsittämätöntä, siellä kun kertyy helposti satojentuhansien opintovelatkin.Et taida tuntea Yhdysvaltojen kulttuuria kovin hyvin? Kyllä siellä vain pidetään maata ihmemaana ja ihmetellään kun joku haluaa muuttaa pois.
Yhdysvaltalaiset edelleen uskovat elävänsä aivan uskomattomassa ihmemaassa, joka on parempi kuin mikään toinen maa. Trumpin myötä osa on herännyt näkemään, ettei asia ehkä ole aivan niin kuin heille on aina uskoteltu, mutta pieni osa. Myös Suomessa on ihmisiä jotka kuvittelevat kaiken olevan isompaa ja hienompaa ja parempaa rapakon toisella puolen.
Onhan siellä asioita jotka ovat todella mahtavia, esim ruokakauppojen valikoima, luksusasuntojen varustelu, johon Suomessa ei vain päästä, maan sisällä vaihteleva ilmasto josta riittää valittavaa, isot kaupungit joissa on niin erilainen fiilis (vrt New York ja New Orleans). Mutta sitten ensinnäkin se paperisota. Siis kirjaimellisesti kaikkeen pitää täyttää viisi eri lomaketta kolmena eri kappaleena. Turvattomuus, en ole ikinä Helsingissä pelännyt. Suuret tuloerot ja sosiaaliekonomisen luokan näkyminen lähes kaikessa joka päivä.
Tuli vähän OT, sori siitä.
Täällä myös yksi Hollannissa asuva. Niinkuin osa on jo suositellutkin, niin Hollantiin muutto voisi olla teille parempi vaihtoehto. Täällä on pulaa poliiseista ja sinä työllistyisit ulkomaalaisena varmasti helpommin kuin poikaystäväsi Suomessa. Ja Amsterdam ei ole koko Hollanti, itsekin asun maalla ja ihan eri puolella maata, joten myös kohtuuhintaisia asuntoja löytyy.
Tuosta osa-aikatyöstä vielä; täällä tosiaan reilu 70% naisista ja osa miehistä tekee osa-aikatöitä ja siis nimenomaan ihan omasta halustaan. Esim. lasten kasvaessa naiset eivät useinkaan halua lisätä työtuntejaan, jos ei ole pakko. Itselläni ei ole lapsia, mutta olen tehnyt osa-aikatyötä (70-80%) jo yli kymmenen vuotta. Oikeasti parasta ikinä!