Vielä 1970-luvun alussa äidit olivat vain kuukauden poissa töistä synnytyksen aikoihin

Käytännössähän tämä tarkoitti sitä, että naiset yleensä joutuivat luopumaan työpaikastaan, ja mies elätti perheen. Jos nainen oli ns. uranainen ja perhe vähän paremmin toimeentuleva (keskiluokkainen tai korkeampi) otettiin kotiin lapsenpiika (siis sen jo olevan kotiapulaisen rinnalle). Mikä on, kun nykyajan pullapojat eivät suostu perhettään elättämään?

Eikös nykyään ole pikemminkin ongelmana se, että ihmiset tekevät mieluummin töitä kuin lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Eikös nykyään ole pikemminkin ongelmana se, että ihmiset tekevät mieluummin töitä kuin lapsia?

Ainakaan pidentyneet äitiyslomat ja hoitovapaat eivät ole erityisesti lapsenhankintaan kannustaneet. Ei sillä että ne olisivat muuten huonoja uudistuksia, mutta jotain muuta on keksittävä jos syntyvyyttä halutaan nostaa.

Olen syntynyt 1977 ja äitini imetti minua vain 3kk. Olen saanut kaksi lasta ja vuonna 2013 syntynyttä imetin yli kaksi vuotta.

Ei allergioita ja fiksu kuin mikä.

Lapsen takia niitä vapaita pidetään, ei äidin. Saahan adoptiovanhemmatkin äitiyslomaa.

Kotiäitiys ja kotirouvuus oli hyvin yleistä. Samaten osa-aikainen työnteko.

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1977 ja äitini imetti minua vain 3kk. Olen saanut kaksi lasta ja vuonna 2013 syntynyttä imetin yli kaksi vuotta.

Ei allergioita ja fiksu kuin mikä.

Aha.

Mun täysimetetty siskonpoika on allerginen vaikka mille ja sen nuorempi täysveli onnettomuudesta johtuen täyspullotettu on terve kuin mikä.

Ja fiksuja molemmat.

Näin VÄHÄN ohi aiheen.

Se on elintasokysymys. Olen itse syntynyt 1971 ja minut laitettiin jo vauvana perhepäivähoitoon. Vaikka äitini oli hyvin pienipalkkainen suhteessa isääni, ja perhepäivähoitokin maksoi varmaan ainakin puolet äidin palkasta, niin tuo pieni tulonlisä oli välttämätön kun perheessä oli vielä kolme minua vanhempaa sisarusta eletettävänä. Ei saatu silloin itse valita ollako kotiäiti vai uraäiti.

Vierailija kirjoitti:

Käytännössähän tämä tarkoitti sitä, että naiset yleensä joutuivat luopumaan työpaikastaan, ja mies elätti perheen. Jos nainen oli ns. uranainen ja perhe vähän paremmin toimeentuleva (keskiluokkainen tai korkeampi) otettiin kotiin lapsenpiika (siis sen jo olevan kotiapulaisen rinnalle). Mikä on, kun nykyajan pullapojat eivät suostu perhettään elättämään?

Parempi kysymys olisi, että miksi pullapojat eivät suostu huolehtimaan perheestään jäämällä kotiin? "Mutku työt" ei riitä perusteluksi, koska työssäkäyvät naisetkin pitävät perhevapaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös nykyään ole pikemminkin ongelmana se, että ihmiset tekevät mieluummin töitä kuin lapsia?

Ainakaan pidentyneet äitiyslomat ja hoitovapaat eivät ole erityisesti lapsenhankintaan kannustaneet. Ei sillä että ne olisivat muuten huonoja uudistuksia, mutta jotain muuta on keksittävä jos syntyvyyttä halutaan nostaa.

70-luvulla kyllä syntyvyys nousi kun äitiysvapaa piteni.

sellaista se oli. Olen syntynyt 1975 ja äitiysloma oli 1kk ennen synnytystä ja 2kk sen jälkeen.

Äitini laittoi mut 2kk ikäisenä vauvana hoitoon kokopäiväisesti. Järkyttävää. Äiti ek kiintynyt muhun mitenkään, minulle tuli turvaton kiintymyssuhde, äiti oli aina mulle kylmä ja tyly ja etäinen, ilkeä ja pahansuopa.

Pikkuveli syntyi 5v mun jälkeen ja silloin äippäloma kesti sen 9kk synnytyksen jälkeen. Äiti imettk pikkusisarustani (mua ei ollenkan) ja kiintyi siihen kun sai olla kotona vuorovaikutuksessa.

Aikuisena äiti on hylännyt mut liki täysin ja veljelle ostetaan autot, asunnot ja ulkomaanmatkat sun muut. Ja kyllä, olen katkera.

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1977 ja äitini imetti minua vain 3kk. Olen saanut kaksi lasta ja vuonna 2013 syntynyttä imetin yli kaksi vuotta.

Ei allergioita ja fiksu kuin mikä.

Minua ei ole imetetty lainkaan ja lastani 3kk, ei meillä silti allergioita ole.

Olen syntynyt -67, mummu hoiti, sisareni syntyi -73 ja meni 3 kk ikäisenä tarhan seimiosastolle. Äitini kävi töissä.

Seitkytluvulla ei ymmärrettykään yhtä hyvin kiintymyssuhteen muodostumisesta ja tärkeydestä lapselle. Sosiaalitukiakaan ei ollut samanlaisia.

Kuka sen 1kk vauvan hoiti kun äiti meni töihin? Ja millä palkalla?

Varmasti löytyy nykyäänkin 10e/h lastenhoitajia 45h/vk joista siis 4h yli 40h on 50% korotusta.

Se 4h äidin työmatkaa varten kun äiti tekee 40h viikossa itse.

Hoitajan palkka kuukaudessa jos 4vk x (40hx10 + 4x10+(4hx10x1.5))=1840e/kk

Kyllähän äidin ehdottomasti kannattaa töihin mennä. Isät luonnollisesti eivät osallistu hoitomaksuhin koska se on äidin kuluerä. (sarkasmi)

Hoitopaikkojen puute. 70-luvulla oli perhepäivähoitajia. Mihin vastasyntynyt hoitoon?

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt -67, mummu hoiti, sisareni syntyi -73 ja meni 3 kk ikäisenä tarhan seimiosastolle. Äitini kävi töissä.

Jep. Ja lastenhoitaja-mummolle ei maksettu mitään palkkaa, saihan hän syödäkseen isäntäväen piikkiin ja teki ruuat sekä siivosi myöskin lastenhoidon ohella. Ehkä kävi myös kaupassa, koska olihan hänellä aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Hoitopaikkojen puute. 70-luvulla oli perhepäivähoitajia. Mihin vastasyntynyt hoitoon?

70-luvulla piti ottaa yksityinen perhepäivähoitaja tai palkata hoitaja kotiin. Kunnalliseen päivähoitoon oli vaikea päästä kun ei ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt -67, mummu hoiti, sisareni syntyi -73 ja meni 3 kk ikäisenä tarhan seimiosastolle. Äitini kävi töissä.

Jep. Ja lastenhoitaja-mummolle ei maksettu mitään palkkaa, saihan hän syödäkseen isäntäväen piikkiin ja teki ruuat sekä siivosi myöskin lastenhoidon ohella. Ehkä kävi myös kaupassa, koska olihan hänellä aikaa.

Sekä tietty leivän leipoi ja pullat. Eihän sitä kaupasta kallista jos olikaan.

-sama

Tosi moni nainen, myös 1974 ja 1976 lapsensa saanut äitini, jäikin sitten kotiäidiksi ja perhe eli miehen tuloilla. Pienen vauvan hoitoon olisi tarvinnut palkata omalla rahalla maksaen yksityinen hoitaja, ja koska äiti oli pienipalkkainen myyjä, hoitoon laitto ei ollut taloudellisesti mitenkään järkevää. Joten insinööri-isän palkalla eli koko perhe ja äiti meni töihin vasta kun lapset oli koulussa.