Miten toiset löytävät aina uuden kumppanin, mutta toiset eivät milloinkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tein kaiken oikeastaan päin vastoin kuin neuvotaan. Etsin pelkkää seksiseuraa, vaikka aina neuvotaan, ettei naisen nyt ainakaan pidä heti seksiä harrastaa. Kyllä muuten kannatti! Molemmat huomasivat heti sängyssä yhteyden jonkalaista ei ollut ennen ollut muiden kanssa ja että toisen kanssa on hyvä olla. Tuskin olisimme ensitreffeillä kaakaota ryystäessä tätä tajunneet kylmästä keskustelusta ja emme olisi menneet toisille treffeille! Nyt olemme olleet yhdessä vuosikymneniä. Itse ainakin haluan tietää heti, että sovimme myös sängyssä yhteen. Seksiä vältellään ihan turhaan! Kyllä se toisen kiinnostus loppuu seksin jälkeen, vaikka naisitte vasta viidensillä treffeillä, jos on vain sen perässä ollut! Ja sillon se ärsyttää enemmän, kun on jo itse ihastunut!

No kiva sulle, mutta kaikille ei sovi sama tapa. Itse en voisi kuvitellakaan meneväni sänkyyn tuntemattoman kanssa, eli en todellakaan edes viidensillä treffeillä. Tarvitsen voimakkaan ihastumisen/rakastumisen ennen kuin seksuaalinen halu edes syttyy enkä ala halutta panemaan. Eli tehdään kaikki kuten itselle sopii.

En tarkoittanutkaan, että sänkyyn pitäisi mennä, jos ei halua. Vaan että sitä ei pidä vältellä joidenkin sosiaalisten normien takia. Itse en olisi löytänyt omaa vuosisadan rakkaustarinaani, jos olisin toiminut toisin. "Kivat sulle". Miksi tämä meni sinulla niin tunteisiin? En vaatinut, että alat paneskella ympäriinsä. Kerroin vain, miten itse löysin puolisoni

Kirjoitit "Seksiä vältellään ihan turhaan! Kyllä se toisen kiinnostus loppuu seksin jälkeen, vaikka naisitte vasta viidensillä treffeillä, jos on vain sen perässä ollut! Ja sillon se ärsyttää enemmän, kun on jo itse ihastunut!"

Ei tämä tunteisiin mennyt vaan kuulosti kärkkäältä ja kaikkitietävältä elämänohjeelta mielestäsi turhaan pihtaaville.

Ystäväni meni töihin paikkaan X ja tapasi siellä miehen, jota näki vain kahvitauoilla. En tiedä, miten hän sen teki, mutta ilmeisesti flirttailivat ja kävivät pari kertaa ulkona n. vuoden ajan. Kypsyttelivät ajatusta ja sitten löivät hynttyyt yhteen ja muuttivat saman katon alle suorilta. En ole koskaan nähnyt rakastuneempaa pariskuntaa.

Itse odottelen, milloin koen samaa kemiaa ja sielujen sympatiaa jonkun kanssa. Olen kuitenkin aika varma, että elämä sinkkuna ja ikineitsyenä on kohtaloni. En ole helppo luonne.

Olen sitä mieltä, että jos heti suhteen päättymisen jälkeen löytää uuden, niin ei ole rima kovin korkealla, koska on läheisriippuvainen.

Toiset ovat koko ajan "markkinoilla", toiset keskittyvät töihin tai opintoihin eivätkä käy yhtä usein ulkina tai heillä ei ole yhtä laaja ystäväpiiri, vaikka olisivatkin huipputyyppejä ja kauniita. Tunnen useampia lähemmäs 30-vuotiaita mallista meneviä naisia, jotka eivät ole seurustelleet kuin maksimissaan kerran, sillä ovat keskittyneet aivan muihin asioihin kuin miesten etsimiseen.

Mä olen aika sulkeutunut tyyppi ja kun olen päättänyt alkaa etsimään kumppania olen sellaisen sitten aina löytänyt. Tavallaan avaan itseni löytääkseni toisen. Olen vain hieman lyhytpinnainen tässä hommassa ja mitään kovin hyvää ei ole löytynyt vaikka olen vuosia ollut vakavissakin suhteissa. Olen nainen.

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni meni töihin paikkaan X ja tapasi siellä miehen, jota näki vain kahvitauoilla. En tiedä, miten hän sen teki, mutta ilmeisesti flirttailivat ja kävivät pari kertaa ulkona n. vuoden ajan. Kypsyttelivät ajatusta ja sitten löivät hynttyyt yhteen ja muuttivat saman katon alle suorilta. En ole koskaan nähnyt rakastuneempaa pariskuntaa.

Itse odottelen, milloin koen samaa kemiaa ja sielujen sympatiaa jonkun kanssa. Olen kuitenkin aika varma, että elämä sinkkuna ja ikineitsyenä on kohtaloni. En ole helppo luonne.

Siinä oikeassa parissa onkin juuri se pointti, että hänen kanssaan parhaat puolesi korostuvat ja huonot laimenevat/käyvät tarpeettomiksi.

Joillain ihmisillä on ollut helppo elämä ja laimea temperamentti, joten ovat säyseitä luonnostaan eikä kaikki ole niin nökönuukaa, heidän on helpompi sopeutua yhteen useamman ihmisen kanssa kuin sellaisen, jolla on enemmän tarpeita. 

Vierailija kirjoitti:

Emmä tajuu. Ois kiva kelvata edes yhdelle tavalliselle ja mukavalle miehelle. Mut ei.

Voisiko sillä yhdellä tavallisella ja mukavalla miehellä olla sinua vähemmän rahaa tai muuta omaisuutta?

Miksi pitää aina olla uusi kumppani? Eikö se tuttu ja turvallinen kelpaa?

Nyxän kanssa ollaan oltu 30 vuotta yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Minä siis olen se, jolle ei ole tuottanut vaikeuksia löytää kumppaneita. Luulisin, että kun jään sinkuksi, niin hormonit alkaa hyrrätä, kiinnostun miehistä, laittaudun enemmän, ja jotenkin vastakkainen sukupuoli aistii tämän ja kiinnostuu. Silloin aina alkaa miehiä pörrätä ympärillä. Jos tilanne jatkuisi pitkään, niin varmaan silloin oma innostus laskisi normaaliin ja lopulta muuttuisi epätoivoksi, jolloin miehet eivät enää olisi niin vastaanottavaisia.

Tutustumisesta, itse olen vaan lähtenyt vaikka sokkotreffeille, ja hölöttänyt siellä kaikkea tyhmää, kertonut itsestäni ehkä välillä liikaakin. Yleensä miehet pitävät siitä, ettei alussa tule kiusallisia hiljaisia hetkiä. Annan toki puheenvuoron välillä toisellekin, en mä koko ajan äänessä ole. Ja kyselen myös toiselta arjesta, harrastuksista ja muusta, mistä voisi löytyä yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Kannattaa välttää liian naisellisia puheenaiheita, useimpia miehiä ei kiinnosta shoppailu, muoti, kauneudenhoito tai horoskoopit. Kannattaa myös välttää liian spesifistä tulevaisuuden suunnittelua, ei kannata mainita avioliitto- tai lapsihaaveita aivan varhaisessa vaiheessa.

Mutta jäävätkö suhteet lyhytaikaisiksi?  Kyllä minunkin on ollut erittäin helppo löytää miehiä, joiden kanssa seurustella, mutta tosi vaikeaa löytää mies, josta olisi elämänkumppaniksi. 

Oma kokemus miehistä on ollut se, että lähes mies kuin mies olisi valmis aloittamaan suhteen. Miehet eivät valikoi, arvelen. Ja tiedän, ettei tuo kuitenkaan pidä paikkaansa. Oma kokemukseni ehkä johtuu siitä, että olen aina jotenkin tiennyt, millaiset miehet kiinnostuvat minusta ja tutustunut niihin. 

Kertakäyttöihmiset löytävät kertakäyttöihmisiä, sitten he heittävät ne pois ja löytävät tilalle uusia kertakäyttöihmisiä. Näin se näyttää toimivan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Emmä tajuu. Ois kiva kelvata edes yhdelle tavalliselle ja mukavalle miehelle. Mut ei.

Voisiko sillä yhdellä tavallisella ja mukavalla miehellä olla sinua vähemmän rahaa tai muuta omaisuutta?

Voisi. Mutta miehen pitäisi myös kestää se asia. 

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Emmä tajuu. Ois kiva kelvata edes yhdelle tavalliselle ja mukavalle miehelle. Mut ei.

Eli kun lähestyt tavallista ja mukavaa miestä esim. kirjastossa, niin mitä sitten tapahtuu?

Se vilkaisee, kääntyy nopeasti ympäri ja kävelee pois.

Tuijotatko vain hullunkiilto silmissä vai sanotko jotain?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Emmä tajuu. Ois kiva kelvata edes yhdelle tavalliselle ja mukavalle miehelle. Mut ei.

Voisiko sillä yhdellä tavallisella ja mukavalla miehellä olla sinua vähemmän rahaa tai muuta omaisuutta?

Voisi. Mutta miehen pitäisi myös kestää se asia. 

-eri

On paljon miehiä, joille rikkaampi, koulutetumpi, pidempi, terveempi...jne. nainen ei ole ongelma. Nainen sen sijaan näkee tässä ongelman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Emmä tajuu. Ois kiva kelvata edes yhdelle tavalliselle ja mukavalle miehelle. Mut ei.

Eli kun lähestyt tavallista ja mukavaa miestä esim. kirjastossa, niin mitä sitten tapahtuu?

Se vilkaisee, kääntyy nopeasti ympäri ja kävelee pois.

Tuijotatko vain hullunkiilto silmissä vai sanotko jotain?

Olisi tosiaan kiva tietää mitä sen vilkaisun aikana tapahtuu. Mitä sanot siinä hetkessä?

Ne värähtelee eri taajuuksilla.

Minutkin miehet kiertävät kaukaa kuin ruton. Vitsailenkin välillä et ei tarvi pelätä raiskausta kun olen niin näkymätön miehille ( tämä siis vitsi, mulla on pippurisuihke ja tajuan et rais*aus on väkivaltaa ei seksiä). Mut joo toiset vetää miehiä kuin magneetti. Mä oon se vastakohta kun laittaa ne magneetin väärät päät vastakkain. Mä vedän puoleeni koiria ja lapsia et ihan kuvottava mun ei pitäis olla.

Vierailija kirjoitti:

Minutkin miehet kiertävät kaukaa kuin ruton. Vitsailenkin välillä et ei tarvi pelätä raiskausta kun olen niin näkymätön miehille ( tämä siis vitsi, mulla on pippurisuihke ja tajuan et rais*aus on väkivaltaa ei seksiä). Mut joo toiset vetää miehiä kuin magneetti. Mä oon se vastakohta kun laittaa ne magneetin väärät päät vastakkain. Mä vedän puoleeni koiria ja lapsia et ihan kuvottava mun ei pitäis olla.

Täällä toinen samanlainen! Ekat ns. hitaat pääsin tanssimaan vasta lähes 20v ikäisenä, ja pari kertaa olen suudellut. Siinäpä ne kokemukset sitten ovatkin, ja ikääkin on jo 40v. paremmalla puolella. Lapsia ja eläimiä vedän puoleeni kuin hevonp*ska kärpäsiä, joten en ihan täysi hirviö ole. En tahtoisi olla mitenkään supersuosittu, yksi ainoa (hyvä) kokemus vastakkaisesta sukupuolesta riittäisi vaikka loppuiäksi. Joskus olen miettinyt, että pitäisikö jotenkin mainostaa tätä kokemattomuuttani, niin joku erikoisuudentavoittelija voisi tarttuakin siihen...

Kauniille kaikki on aina helpompaa. 

Joo, ei voi kuin ihmetellä miten helppoa kumppanin löytäminen joillekin on. Jouduin elämään päälle parikymppiseksi että kohtasin miehen johon ihastuin ja jonka kanssa olisin voinut ajatella parisuhdetta. Kun noin harvoin osuu kiinnostava ihminen kohdalle, voikin melkein arvata onko sillä toisella sama fiilis minusta. Nyt saan varmaan odotella ainakin seuraavat kymmenen vuotta että löytyy vastaava, jos löytyy sittenkään. Toisaalta haluan ajatella optimistisesti että jos elämä vaikka kerrankin yllättäisi, eihän sitä tiedä.

Minä olen huomannut, että he jotka löytävät, eivät omaa mitään listoja, millainen toisen pitää olla. He suhtautuvat uusiin ihmisiin avoimesti.