En jaksa lapsiani, kesälomailu on yhtä uupumista
Alkaisi jo koulut ja päiväkodit, niin saisi nuo kaksi hirviötä sinne edes päiviksi. Ei olisi koskaan pitänyt hankkia yhtään lasta, omat tuntuvat niin vääränlaisilta kun introverttina ja rauhallisena tyyppinä yrität paimentaa kahta järjettömän villiä kakaraa. Mikään ei mene perille, mitään ei uskota, juostaanhypitäänhuudetaan sisätiloissa vaikka on kielletty sata kertaa. Kaikki asiat alkaa huutamalla "Hei äiti"-vaikka olisit ihan vieressä. Puhetta ja typerää "siansaksaa" ja kyselyitä vaikka mistä tulee taukoamatta koko hereilläoloaikansa niin, etten jaksa enää edes kuunnella. Jos käy jossain vierailulla, saa koko ajan vahtia etteivät hajota mitään tai hypi sohvalla, vaikka sinne mennessä on autossa käyty läpi miten saa käyttäytyä, mitä ei saa tehdä ja molemmat ovat sanoneet ymmärtävänsä ja tottelavansa. Rannalla pitää vahtia muutenkin ihan todella lähellä, vaikka isompi osaa uida - ovat niin villejä että vaikka hukuttavat toisensa vahingossa. Koko ajan pitää toistaa ja toistaa ja toistaa kieltoja ja ohjeita, silti tehdään jotain ihan muuta - ja kun pysäyttää sen typerän tekemisen ja kysyy miksi, kun juuri asia kiellettiin sadannetta kertaa, toinen ei "muista" tai "kuullut" kieltoja. Tuntuu että kaikkialla saa vaan hävetä näitä kahta tuotostani ja kadun ajoittain oikeasti heitä, ei tällaista jaksa kukaan selväjärkisenä. Ikää näillä täystuhoilla on 8 ja 5v, poikia tietysti molemmat. Neuronormaaleja, koulussa ja päiväkodissa loistavat hyvällä ja sosiaalisella käytöksellään ja heistä tykätään - eivät tunnista ongelmaani. Kotona ei toimi uhkailu-lahjonta-kiristäminen, ei kiellot, ei ohjeet, ei mikään muu kuin kännykän pois ottamisella uhkaaminen (heillä on peliaikaa tunti päivässä). Tämä lomailu on kaukana rentouttavasta, olisi mieluummin vaikka siellä mansikanpoiminnassa pellolla.
Kommentit (250)
Virkistäävän rehellistä puhetta. Älä välitä dissaajista. Pojilla on liikaa virtaa käytössään, voisi helpottaa jos sen saisi kanavoitua johonkin hyödylliseen. Potkupalloa ja uimakoulu nyt ainakin. Ehkä kannattaa välttää kyläilyitä kunnes ovat vähän rauhoittuneet.
Sama. Kun ei sovi luonteet yksiin esikoisen kanssa, niin minkäs teet. Jatkuvasti olemme napit vastakkain, emmekä pysty ymmärtämään toisiamme. Hän esim. on todella fyysinen ja on ihan koko ajan tunkemassa iholle. Minulla taas on laaja oma reviiri, enkä pidä yhtään siitä, että minua kosketellaan koko ajan. Se on ihan hirveää, vastenmielistä suorastaan. Toki lapset saa syliin tulla välillä ja halata yms., mutta kun tuo on ihan taukoamatta minussa kiinni. Ei istu sylissäkään rauhassa, vaan pyörii ja myllää siinäkin. Koko ajan lääppii ja koskettelee minua. ARGH!
Mitä teette päivisin? Poikien energia pitää nyt saada kanavoitua johonkin järkevään tuon tohottamisen sijaan.
Nyt saa viimein avautua ihan kunnolla - antakaa tulla! Virkistävää sen "päiväkään en vaihtaisi pois ja lapset ovat ihania, nautin ajasta heidän kanssaan" -löpinän sijaan!
Urheileeko lasten isä lastensa kanssa ja vie heitä harrastuksiin? Se on isän homma. Yksinhuoltajaksi hommautuminen on ihan oma vika.
Vierailija kirjoitti:
Urheileeko lasten isä lastensa kanssa ja vie heitä harrastuksiin? Se on isän homma. Yksinhuoltajaksi hommautuminen on ihan oma vika.
Oma vika, kun mies kuollut tapaturmaisesti?
😕
Vierailija kirjoitti:
Mitä teette päivisin? Poikien energia pitää nyt saada kanavoitua johonkin järkevään tuon tohottamisen sijaan.
AP tässä. On tahkottu leikkipuistot, Superparkit, HopLopit, metsäpolut, takapihalla trampoliini, mökkeilty, kävelty luonnossa, Lintsi, Särkänniemi, jne. Pitäisi jotenkin väsyttää nämä jollain hamsteripyörällä joka päivä - mutta sitten nukahtaisivat sen jälkeen ja illalla nukkumaan meno olisi yhtä hel-vettttiä. En jaksa tätä! En jaksaisi olla joku hi-ton ohjelmatoimisto näille! Hetkeksi rauhoittuvat aina leikkimään vaikka Legoilla, mutta sen tunnin - parin jälkeen kaikki varastoitunut energia on valloillaan. En jaksa tätä.. Olen siis YH, isänsä ei hirveästi osallistu kun asuu töiden takia ulkomailla.
Ja tuo jonkun mainitsema iholle tunkeminen, sylissä riehuminen ja jatkuva koskeminen - kuopus tekee ihan samaa! Esikoinenkin välillä. En tykkää - vaikka sylissä saa istua ja olla, halataan ja kerrotaan että rakastetaan.
Keskity palkitsemaan niitä hyvin sujuneita juttuja, vaikka kuinka pieniä ja lyhyitä aluksi. Itse myös kyllä kasvattaisin sanktioiden suuruutta. Pojat on poikia. Ei ne rikki mee kurista.
Voi voi sentään. Suomessa on helppoa, kun kesäloman jälkeen voi lastenhoidonkin ulkoistaa kunnalle, vaikka ei kävisi töissäkään. Voi voi sentään, kun on raskasta.
Jenkkilässäkin moni vanhempi valittaa, että avatkaa nyt ne koulut ja tarhat, me ei enää kestetä näitä meidän kakaroita. Vanhemmuus nykyään totaalisen hukassa?
Vehnä ja sokeri pois ruokavaliosta, kalaöljykapselit käyttöön. Aktiiviset pojat tarvitsevat paljon fyysistä tekemistä, pyöräilyä, ulkoilua tms. Joskus ns. päätön meno voi olla oire stressistä, kannattaa pohtia, onko poikien elämässä jotain stressin aiheuttajia, joihin voisi vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Keskity palkitsemaan niitä hyvin sujuneita juttuja, vaikka kuinka pieniä ja lyhyitä aluksi. Itse myös kyllä kasvattaisin sanktioiden suuruutta. Pojat on poikia. Ei ne rikki mee kurista.
Voi Hel.. ku ärsyttää toi pojat on poikia! Ei oo mikään oikeutus käyttäytyä päin persettä. Tytöt on tyttöjä. Ne saa sit itkee ja vinkua ja leikkiä prinsesaa kotona vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Urheileeko lasten isä lastensa kanssa ja vie heitä harrastuksiin? Se on isän homma. Yksinhuoltajaksi hommautuminen on ihan oma vika.
Oma vika, kun mies kuollut tapaturmaisesti?
😕
Ei sentään, mutta riskien varalle otetaan vakuutukset, joilla voi ostaa lastenhoitopalveluitakin. Jos ei kestä yhtä kesälomaa lastensa kanssa, onhan se aika erikoista kuitenkin. Useimmat pojat kyllä tarvitsevat liikunnallisia harrastuksia.
Semmosta se lasten kanssa on. Terveitä, eloisia lapsia. Ota siitä hyvät puolet irti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Urheileeko lasten isä lastensa kanssa ja vie heitä harrastuksiin? Se on isän homma. Yksinhuoltajaksi hommautuminen on ihan oma vika.
Oma vika, kun mies kuollut tapaturmaisesti?
😕
Marginaalien mukaan taas lähdettiin. Valitettavaa kannaltasi, mutta tosiasia on että suurimmalla osalla yksinhuoltajuus on valinta.
Kysehän ei ole aina siitä, että lapset tarvitsevat lisää liikuntaa ja paikkoja purkaa energiaa, vaan lapsille pitää myös opettaa aktiivisesti rauhoittumisen taitoa. Jopa ADHD lapsille tätä pystytään opettamaan, joten aivan varmasti AP sinunkin lapsillesi.
Mutta muuten toivotan tsemppiä! Jos se vanhemmuus olisi niin helppoa kuin jotkut väittävät, niin sitten varmaan kaikki elämässä olisi helppoa. Kyllä joillakin lapsilla on vaikeat temperamentit ja totta kai myös joskus ongelma on siinä kasvatuksessakin. Itsellänikin on ollut paikkoja, jolloin on pitänyt käydä miettimässä omaa osuutta.
Joskus on niinkin, että lapset törttöilevät, jotta saavat selville missä menee raja, ja vanhempi ei uskalla sitä lopullista rajaa kunnolla vetää. Lapsen voi vaatia esimerkiksi leikkimään itsekseen puoli tuntia, ja jos hän pelleilee, huutaa ja riehuu, niin sitten se ruutuaika ihan oikeasti lähtee pois. Eli ei vain uhata, mutta myös toteutetaan.
Aapeella ei ole auktoriteettiä lapsiin.
Meillä kanssa lasten äiti ei pärjää pojan kanssa yhtään, on energinen, itsepäinen ja oma ehtoinen.
Ei auttaneet mitkään lanutalon perhetyöntekijät tai vastaavat.
Sitä en osaa sanoa mikä auttaisi, mutta meillä poika kulkee paljon mun mukana ja touhuillaan miesten "juttuja" ja paljon liikuntaa.
Eikö 8-vuotiaalla ole kavereita, joita tavata? En pitäisi näitä poikia samalla viivalla, kun on noin suuri ikäero. Meillä isompi oli kouluiästä alkaen myös välillä omien kavereden kanssa, joten pienemmän piti opetella se yksinolo ja oli jotenkin rauhallisempaa mennä vain yhden kanssa.
Miten olisi harrastus? Vaikka jalkapallo? Vie sen verran energiaa, että rauhoittuvat hetkeksi. Uimakoulu pienemmälle? On kuskaamista mutta vie samalla poikien energiaa. Pienempi uimakoulussa ja sinä ja isompi uitte samaan aikaan. Yhden kanssa on aina helpompaa kuin kahden.
Lomalla voi myös lisätä peliaikaa/kännykkäaikaa niin, että tunti päivällä ja tunti vaikkapa alkuillasta, kun on ensin liikuttu ja puuhailtu muuta. Lisäksi sitä kännyaikaa voi lisätä niin, että jos jokin meno tai tapaaminen sujuu hyvin ja ohjeiden mukaan, niin saavat sen ylimääräisen ajan palkkiona.
Eihän se lasten vika ole, että ovat tänne syntyneet :(
Jee, enää 20 vuotta niin helpottaa! Nauti nyt kun lapset ovat pieniä!!
t: vela