En ymmärrä miksi mies haluaa olla kanssani. Tunnen olevani vain kodinhoitaja.

Vierailija kirjoitti:

Mies on kanssasi juuri siksi että hoidat kodin. Tutkitusti miehille on tärkein asia naisessa ja parisuhteessa se, että nainen tekee kotityöt.

Juuri tätä olin aikeissa kirjoittaa. Eli ap tulkitsee tilanteen täysin oikein otsikossa. Mies etsi kodinhoitajaa, sai kodinhoitajan ja on nyt varsin tyytyväinen, koska se on kodinhoitaja with benefits eikä sille tarvitse edes maksaa palkkaa vaan se kodinhoitaja maksaa jopa osan talouden kuluista. 

Ap on nyt vaan ihmeissään, koska ap luuli miehen etsivän romanttista rakkautta ja kumppanuutta. 

Mietin pois lähtöä jatkuvasti. Varsinkin yöt ja aamut ovat henkisesti synkkiä. 

Itkettää, raivostuttaa ja mietin kuolemaakin, sen toteuttamista paljon. 

Kun nukahdan näen painajaisia ja yleensä liittyy jollain tasolla mieheen. Pari yötä sitten näin, että jätin miehen mutta lopulta päädyin takaisin tilanteeseen. 

Minua pelottaa aika paljon, olen masentunut ja ahdistunut. Tunnen itseni tyhmäksi ja arvottomaksi. 

Mies on usein kertonut kuinka pässi tai tyhmä olen, uhkailee lyövänsä turpiin nykyään päivittäin jos joku naamataulussani ei miellytä. Siis jos olen masentuneen oloinen. Kertoo sen kuitenkin vain ivallisesti vitsaillen mutta ymmärrän sen olevan vallankäyttöä. En osaa suhtautua enää kovin puolustavasti koska olen puolustuskyvytön sanoin sitten takaisin mitä vain. En ymmärrä huumoria kuulemma.

Vastapainoksi kohtelee myös hyvin mutta tuo huono kohtelu on se joka jää nykyään pinnan alle kytemään ja purkautuu öisin kun pitäisi nukkua. 

Ei tämän pitäisi olla näin. Tilanne on pelottava ja raskas itselleni, pelkään miestä mutta enemmän pelkään mielenterveyteni puolesta. En ole enää oma itseni ja olen oikeasti tyhmentynyt. 

Muisti pätkii pahasti, ahdistaa, ajatukset kulkevat pienessä kuplassa samooja asioita vatvoten. 

Ei ole enää muuta kuin tämä pieni kupla koko elämä on supistunut ja muuttunut parisuhteen myötä. 

Kun lähden niin lähden tosiaan toiseen kaupunkiin. Ei se ole mikään kynnys tai este. Aika olisi nyt, sillä juuri nyt myös minulla vielä riittäisi rahat muuttoon. Kuukauden päästä ei ehkä enää. 

Olen miettinyt myös turvakotiin menemistä jos he voisivat auttaa kun voimatkin on aika lopussa ja pää pyörällä jos saisi vaikka jotain tukea ja lohdutusta. Mietin myös keneltä kehtaan pyytää apua muutossa mutta kyllä senkin pitäisi järjestyä tavalla tai toisella.

Ap

....

Vierailija kirjoitti:

Mietin pois lähtöä jatkuvasti. Varsinkin yöt ja aamut ovat henkisesti synkkiä. 

Itkettää, raivostuttaa ja mietin kuolemaakin, sen toteuttamista paljon. 

Kun nukahdan näen painajaisia ja yleensä liittyy jollain tasolla mieheen. Pari yötä sitten näin, että jätin miehen mutta lopulta päädyin takaisin tilanteeseen. 

Minua pelottaa aika paljon, olen masentunut ja ahdistunut. Tunnen itseni tyhmäksi ja arvottomaksi. 

Mies on usein kertonut kuinka pässi tai tyhmä olen, uhkailee lyövänsä turpiin nykyään päivittäin jos joku naamataulussani ei miellytä. Siis jos olen masentuneen oloinen. Kertoo sen kuitenkin vain ivallisesti vitsaillen mutta ymmärrän sen olevan vallankäyttöä. En osaa suhtautua enää kovin puolustavasti koska olen puolustuskyvytön sanoin sitten takaisin mitä vain. En ymmärrä huumoria kuulemma.

Vastapainoksi kohtelee myös hyvin mutta tuo huono kohtelu on se joka jää nykyään pinnan alle kytemään ja purkautuu öisin kun pitäisi nukkua. 

Ei tämän pitäisi olla näin. Tilanne on pelottava ja raskas itselleni, pelkään miestä mutta enemmän pelkään mielenterveyteni puolesta. En ole enää oma itseni ja olen oikeasti tyhmentynyt. 

Muisti pätkii pahasti, ahdistaa, ajatukset kulkevat pienessä kuplassa samooja asioita vatvoten. 

Ei ole enää muuta kuin tämä pieni kupla koko elämä on supistunut ja muuttunut parisuhteen myötä. 

Kun lähden niin lähden tosiaan toiseen kaupunkiin. Ei se ole mikään kynnys tai este. Aika olisi nyt, sillä juuri nyt myös minulla vielä riittäisi rahat muuttoon. Kuukauden päästä ei ehkä enää. 

Olen miettinyt myös turvakotiin menemistä jos he voisivat auttaa kun voimatkin on aika lopussa ja pää pyörällä jos saisi vaikka jotain tukea ja lohdutusta. Mietin myös keneltä kehtaan pyytää apua muutossa mutta kyllä senkin pitäisi järjestyä tavalla tai toisella.

Ap

Tilanne on jo todella paha jos näet painajaisia miehestä ja mietit kuolemaa! Mies on tehnyt tämän sinulle, joten sinun täytyy äkkiä lähtä pois ja pelastaa itsesi! Tuo on miehen puolelta pitkän manipuloinnin tulos, jotta tuntisit itsesi mahdollisimman arvottomaksi ja taipuisit hänen tahtoonsa. Sama homma väkivallalla uhkailulla ja vitsailulla, se ei ole vitsailua! Minullekin mies "vitsaili" kuinka olen hänen kodinhoitajansa (koska olin!!) ja jos en toiminut hänen mielestään oikein että "pitäisikö tintata kun et tottele, heh heh" (ja kyllä teki kun suuttui!!). Tuossa ei voi voittaa, vastaan ei voi sanoa. Kirjassa Why does he do that on todella hyvin selvitetty näitä erilaisia vallankäytön tapoja, ja niitä on tosi paljon ja niille sokeutuu itse kun siihen on kaasuvalotettu ja manipuloitu! Se että kohtelee hyvin myös välillä, sekin on osa leikkiä. Hyvä ja paha kohtelu vuorottelee, aluksi niin että pahaa kohtelua on harvoin, ja lopulta se lisääntyy ja lisääntyy niin, että hyvää kohtelua ei juuri edes ole kun on saanut nujerrettua itsetuntosi maan tasalle etkä uskalla enää lähtä tilanteesta vaikka mies tekisi sinulle mitä.

Muista että sinä et ole tehnyt mitään väärää jotta "ansaitsisit" tuon tilanteen ja tuon kohtelun. Mies on väärässä ja paha kohdellessaan sinua noin. Sinä olet arvokas, ja ansaitset tulla kohdelluksi rakastavasti ja kunnioittavasti. Se että mies teetättää sinulla kaikki kotityöt, ja juoksuttaa kuin jotain kotiorjaa, ei ole kunnioittavaa käytöstä. Kaikenlainen väkivallalla uhkailu, töniminen, tökkiminen, puristaminen, tyhmäksi haukkuminen, saati tuota vakavemmat muodot, lyöminen, potkiminen, tukistaminen yms. Kaikki on väkivaltaa! Sinulla on oikeus mennä turvakotiin, suorastaan velvollisuus tuossa tilanteessa. Turvakodissa sinua osataan auttaa ja tukea jaloillesi. Tarvitset nyt apua, mies on nujertanut sinut ihan täysin, ja sinun pitää päästä hetkeksi pois tuolta, jotta jaksat lähtä. Muuta pois, ja pelasta itsesi! Muista että olet arvokas, ihan mitä tahansa mies sanookin tai tekeekin. Sinulla on oikeus omaan turvalliseen elämään.

/40

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin pois lähtöä jatkuvasti. Varsinkin yöt ja aamut ovat henkisesti synkkiä. 

Itkettää, raivostuttaa ja mietin kuolemaakin, sen toteuttamista paljon. 

Kun nukahdan näen painajaisia ja yleensä liittyy jollain tasolla mieheen. Pari yötä sitten näin, että jätin miehen mutta lopulta päädyin takaisin tilanteeseen. 

Minua pelottaa aika paljon, olen masentunut ja ahdistunut. Tunnen itseni tyhmäksi ja arvottomaksi. 

Mies on usein kertonut kuinka pässi tai tyhmä olen, uhkailee lyövänsä turpiin nykyään päivittäin jos joku naamataulussani ei miellytä. Siis jos olen masentuneen oloinen. Kertoo sen kuitenkin vain ivallisesti vitsaillen mutta ymmärrän sen olevan vallankäyttöä. En osaa suhtautua enää kovin puolustavasti koska olen puolustuskyvytön sanoin sitten takaisin mitä vain. En ymmärrä huumoria kuulemma.

Vastapainoksi kohtelee myös hyvin mutta tuo huono kohtelu on se joka jää nykyään pinnan alle kytemään ja purkautuu öisin kun pitäisi nukkua. 

Ei tämän pitäisi olla näin. Tilanne on pelottava ja raskas itselleni, pelkään miestä mutta enemmän pelkään mielenterveyteni puolesta. En ole enää oma itseni ja olen oikeasti tyhmentynyt. 

Muisti pätkii pahasti, ahdistaa, ajatukset kulkevat pienessä kuplassa samooja asioita vatvoten. 

Ei ole enää muuta kuin tämä pieni kupla koko elämä on supistunut ja muuttunut parisuhteen myötä. 

Kun lähden niin lähden tosiaan toiseen kaupunkiin. Ei se ole mikään kynnys tai este. Aika olisi nyt, sillä juuri nyt myös minulla vielä riittäisi rahat muuttoon. Kuukauden päästä ei ehkä enää. 

Olen miettinyt myös turvakotiin menemistä jos he voisivat auttaa kun voimatkin on aika lopussa ja pää pyörällä jos saisi vaikka jotain tukea ja lohdutusta. Mietin myös keneltä kehtaan pyytää apua muutossa mutta kyllä senkin pitäisi järjestyä tavalla tai toisella.

Ap

Tilanne on jo todella paha jos näet painajaisia miehestä ja mietit kuolemaa! Mies on tehnyt tämän sinulle, joten sinun täytyy äkkiä lähtä pois ja pelastaa itsesi! Tuo on miehen puolelta pitkän manipuloinnin tulos, jotta tuntisit itsesi mahdollisimman arvottomaksi ja taipuisit hänen tahtoonsa. Sama homma väkivallalla uhkailulla ja vitsailulla, se ei ole vitsailua! Minullekin mies "vitsaili" kuinka olen hänen kodinhoitajansa (koska olin!!) ja jos en toiminut hänen mielestään oikein että "pitäisikö tintata kun et tottele, heh heh" (ja kyllä teki kun suuttui!!). Tuossa ei voi voittaa, vastaan ei voi sanoa. Kirjassa Why does he do that on todella hyvin selvitetty näitä erilaisia vallankäytön tapoja, ja niitä on tosi paljon ja niille sokeutuu itse kun siihen on kaasuvalotettu ja manipuloitu! Se että kohtelee hyvin myös välillä, sekin on osa leikkiä. Hyvä ja paha kohtelu vuorottelee, aluksi niin että pahaa kohtelua on harvoin, ja lopulta se lisääntyy ja lisääntyy niin, että hyvää kohtelua ei juuri edes ole kun on saanut nujerrettua itsetuntosi maan tasalle etkä uskalla enää lähtä tilanteesta vaikka mies tekisi sinulle mitä.

Muista että sinä et ole tehnyt mitään väärää jotta "ansaitsisit" tuon tilanteen ja tuon kohtelun. Mies on väärässä ja paha kohdellessaan sinua noin. Sinä olet arvokas, ja ansaitset tulla kohdelluksi rakastavasti ja kunnioittavasti. Se että mies teetättää sinulla kaikki kotityöt, ja juoksuttaa kuin jotain kotiorjaa, ei ole kunnioittavaa käytöstä. Kaikenlainen väkivallalla uhkailu, töniminen, tökkiminen, puristaminen, tyhmäksi haukkuminen, saati tuota vakavemmat muodot, lyöminen, potkiminen, tukistaminen yms. Kaikki on väkivaltaa! Sinulla on oikeus mennä turvakotiin, suorastaan velvollisuus tuossa tilanteessa. Turvakodissa sinua osataan auttaa ja tukea jaloillesi. Tarvitset nyt apua, mies on nujertanut sinut ihan täysin, ja sinun pitää päästä hetkeksi pois tuolta, jotta jaksat lähtä. Muuta pois, ja pelasta itsesi! Muista että olet arvokas, ihan mitä tahansa mies sanookin tai tekeekin. Sinulla on oikeus omaan turvalliseen elämään.

/40

Kaikki kuulostaa tutulta mitä näissä viesteissäsi olet maininnut. 

Olen niin vihainen itselleni, että olen tähän suostunut. Jopa raivoissani sekä itselleni, että miehelle. Se ei kuitenkaan hyödytä vaan kuluttaa vähäisiä voimia muutenkin itsesyyttely. 

Oksettaa jos mies käy käsiksi vielä. On ollut tapanani vähätelläkin kun on kännissä suuttunut olemattomasta ja käsiksi käynyt. Selvinpäin ei ole sitä tehnyt mutta henkistä nujertamista senkin edestä ja tuota uhkailua. On sairasta miten tämä on muuttunut tällaiseksi ja itse olen yrittänyt kaikkeni mutta millään panostuksella ei ole mitään väliä sittenkään ollut. Hauskaa varmaan miehen mielestä tämä minun uhriutuminen ja osaamattomuus käsitellä tätä kaikkea. Hiljaiseksi olen muuttunut ja yksinäiseksikin. 

Mitä jos olenkin vain tyhmä? Miksi ihmeessä olen jo niin sekaisin, että tuntuu kuin osa aivosoluista olisi kuolleet tai eläisi jonkun sumuharson läpi. Näkö ja kuulo on huonontunut, väsyttää valtavasti. en pysty lähtemään ihmisten ilmoille kun uloskin meno ahdistaa, pelkässä kaupassakäynti vaatii ponnistuksia. 

Kuitenkin olen levoton ja turhautunut. Muisti on niin surkea että sekin hävettää, unohtelen sanoja, olen varautunut enkä enää omista spontaania tapaani keskustella kun minusta on tullut arka. Tämä on kyllä tuttua itselleni jo aikasemmista masennuskausista, vaivun jonnekin toiseen maailmaan mutta tilanne on silti erilainen mielestäni.

Mietin viime yönä, että jos tämä kaikki on tämän vallankäytön tuottamaa oireilua, tekisi mieli haastaa mies oikeuteen. Tämä on niin väärin, miksi kukaan haluaisi käyttää ihmisiä tällä tavoin ja nujertaa elämän pieneksi. Miksi kukaan edes suostuu siihen kaiken lisäksi. Kun ei ymmärrä on helppo syyttää itseään kun se energia pitäs käyttää heti ongelmanratkaisuun ja tekoihin eikä jäädä tuleen makaamaan. 

Kaikki on niin mustaa ja absurdia, kyrsii mahdottomasti. Tekisi mieli huutaa apua ja saada konkreettista tukea, sieltä turvakodista se löytyy. 

Ap

Juuri mitään jälkiä ei ole tullut fyysisestä väkivallasta. Lääkärille niitä olisin näyttänyt kun olen pyytänyt apua masennukseeni jo. On ollut kuristamista, kasvoille läpsäisyä, tukistamista ja riepottelua, kotoa pois tönimistä niin, että ovi laitettu lukkoon yöllä ja minulla kaikki puhelin, lompakko yms. sisällä. Kaikki tapahtui lyhyessä ajassa ja nyt ei ole ollut mitään. Syytin itseäni tilanteista vaikka tiedän että kaikki tuo on tosi väärin.

Ap

Juuri mitään jälkiä ei ole tullut fyysisestä väkivallasta. Lääkärille niitä olisin näyttänyt kun olen pyytänyt apua masennukseeni jo. On ollut kuris.tamista, kasvoille läpsäisyä, tukistamista ja riepottelua, kotoa pois tönimistä niin, että ovi laitettu lukkoon yöllä ja minulla kaikki puhelin, lompakko yms. sisällä. Kaikki tapahtui lyhyessä ajassa ja nyt ei ole ollut mitään. Syytin itseäni tilanteista vaikka tiedän että kaikki tuo on tosi väärin.

Ap

Vahingossa lähti kaksi kertaa^

Ap

Todella outoa, ap. Yleensä miehet haluavat vain pi11ua. Paitsi neiti-miehet.

Ap, en ole lukenut kuin osan aloituksesta ja viestin nro 47, sen perusteella sanoisin, että parisuhde on aina saamista ja antamista eli sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Vain sinä voit määritellä, mikä on sinun olosuhteisiisi nähden siedettävää tai antoisaa; tietysti on laki, mutta pointtini on, että lailla ei voi parisuhdetta parantaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin pois lähtöä jatkuvasti. Varsinkin yöt ja aamut ovat henkisesti synkkiä. 

Itkettää, raivostuttaa ja mietin kuolemaakin, sen toteuttamista paljon. 

Kun nukahdan näen painajaisia ja yleensä liittyy jollain tasolla mieheen. Pari yötä sitten näin, että jätin miehen mutta lopulta päädyin takaisin tilanteeseen. 

Minua pelottaa aika paljon, olen masentunut ja ahdistunut. Tunnen itseni tyhmäksi ja arvottomaksi. 

Mies on usein kertonut kuinka pässi tai tyhmä olen, uhkailee lyövänsä turpiin nykyään päivittäin jos joku naamataulussani ei miellytä. Siis jos olen masentuneen oloinen. Kertoo sen kuitenkin vain ivallisesti vitsaillen mutta ymmärrän sen olevan vallankäyttöä. En osaa suhtautua enää kovin puolustavasti koska olen puolustuskyvytön sanoin sitten takaisin mitä vain. En ymmärrä huumoria kuulemma.

Vastapainoksi kohtelee myös hyvin mutta tuo huono kohtelu on se joka jää nykyään pinnan alle kytemään ja purkautuu öisin kun pitäisi nukkua. 

Ei tämän pitäisi olla näin. Tilanne on pelottava ja raskas itselleni, pelkään miestä mutta enemmän pelkään mielenterveyteni puolesta. En ole enää oma itseni ja olen oikeasti tyhmentynyt. 

Muisti pätkii pahasti, ahdistaa, ajatukset kulkevat pienessä kuplassa samooja asioita vatvoten. 

Ei ole enää muuta kuin tämä pieni kupla koko elämä on supistunut ja muuttunut parisuhteen myötä. 

Kun lähden niin lähden tosiaan toiseen kaupunkiin. Ei se ole mikään kynnys tai este. Aika olisi nyt, sillä juuri nyt myös minulla vielä riittäisi rahat muuttoon. Kuukauden päästä ei ehkä enää. 

Olen miettinyt myös turvakotiin menemistä jos he voisivat auttaa kun voimatkin on aika lopussa ja pää pyörällä jos saisi vaikka jotain tukea ja lohdutusta. Mietin myös keneltä kehtaan pyytää apua muutossa mutta kyllä senkin pitäisi järjestyä tavalla tai toisella.

Ap

Tilanne on jo todella paha jos näet painajaisia miehestä ja mietit kuolemaa! Mies on tehnyt tämän sinulle, joten sinun täytyy äkkiä lähtä pois ja pelastaa itsesi! Tuo on miehen puolelta pitkän manipuloinnin tulos, jotta tuntisit itsesi mahdollisimman arvottomaksi ja taipuisit hänen tahtoonsa. Sama homma väkivallalla uhkailulla ja vitsailulla, se ei ole vitsailua! Minullekin mies "vitsaili" kuinka olen hänen kodinhoitajansa (koska olin!!) ja jos en toiminut hänen mielestään oikein että "pitäisikö tintata kun et tottele, heh heh" (ja kyllä teki kun suuttui!!). Tuossa ei voi voittaa, vastaan ei voi sanoa. Kirjassa Why does he do that on todella hyvin selvitetty näitä erilaisia vallankäytön tapoja, ja niitä on tosi paljon ja niille sokeutuu itse kun siihen on kaasuvalotettu ja manipuloitu! Se että kohtelee hyvin myös välillä, sekin on osa leikkiä. Hyvä ja paha kohtelu vuorottelee, aluksi niin että pahaa kohtelua on harvoin, ja lopulta se lisääntyy ja lisääntyy niin, että hyvää kohtelua ei juuri edes ole kun on saanut nujerrettua itsetuntosi maan tasalle etkä uskalla enää lähtä tilanteesta vaikka mies tekisi sinulle mitä.

Muista että sinä et ole tehnyt mitään väärää jotta "ansaitsisit" tuon tilanteen ja tuon kohtelun. Mies on väärässä ja paha kohdellessaan sinua noin. Sinä olet arvokas, ja ansaitset tulla kohdelluksi rakastavasti ja kunnioittavasti. Se että mies teetättää sinulla kaikki kotityöt, ja juoksuttaa kuin jotain kotiorjaa, ei ole kunnioittavaa käytöstä. Kaikenlainen väkivallalla uhkailu, töniminen, tökkiminen, puristaminen, tyhmäksi haukkuminen, saati tuota vakavemmat muodot, lyöminen, potkiminen, tukistaminen yms. Kaikki on väkivaltaa! Sinulla on oikeus mennä turvakotiin, suorastaan velvollisuus tuossa tilanteessa. Turvakodissa sinua osataan auttaa ja tukea jaloillesi. Tarvitset nyt apua, mies on nujertanut sinut ihan täysin, ja sinun pitää päästä hetkeksi pois tuolta, jotta jaksat lähtä. Muuta pois, ja pelasta itsesi! Muista että olet arvokas, ihan mitä tahansa mies sanookin tai tekeekin. Sinulla on oikeus omaan turvalliseen elämään.

/40

Kaikki kuulostaa tutulta mitä näissä viesteissäsi olet maininnut. 

Olen niin vihainen itselleni, että olen tähän suostunut. Jopa raivoissani sekä itselleni, että miehelle. Se ei kuitenkaan hyödytä vaan kuluttaa vähäisiä voimia muutenkin itsesyyttely. 

Oksettaa jos mies käy käsiksi vielä. On ollut tapanani vähätelläkin kun on kännissä suuttunut olemattomasta ja käsiksi käynyt. Selvinpäin ei ole sitä tehnyt mutta henkistä nujertamista senkin edestä ja tuota uhkailua. On sairasta miten tämä on muuttunut tällaiseksi ja itse olen yrittänyt kaikkeni mutta millään panostuksella ei ole mitään väliä sittenkään ollut. Hauskaa varmaan miehen mielestä tämä minun uhriutuminen ja osaamattomuus käsitellä tätä kaikkea. Hiljaiseksi olen muuttunut ja yksinäiseksikin. 

Mitä jos olenkin vain tyhmä? Miksi ihmeessä olen jo niin sekaisin, että tuntuu kuin osa aivosoluista olisi kuolleet tai eläisi jonkun sumuharson läpi. Näkö ja kuulo on huonontunut, väsyttää valtavasti. en pysty lähtemään ihmisten ilmoille kun uloskin meno ahdistaa, pelkässä kaupassakäynti vaatii ponnistuksia. 

Kuitenkin olen levoton ja turhautunut. Muisti on niin surkea että sekin hävettää, unohtelen sanoja, olen varautunut enkä enää omista spontaania tapaani keskustella kun minusta on tullut arka. Tämä on kyllä tuttua itselleni jo aikasemmista masennuskausista, vaivun jonnekin toiseen maailmaan mutta tilanne on silti erilainen mielestäni.

Mietin viime yönä, että jos tämä kaikki on tämän vallankäytön tuottamaa oireilua, tekisi mieli haastaa mies oikeuteen. Tämä on niin väärin, miksi kukaan haluaisi käyttää ihmisiä tällä tavoin ja nujertaa elämän pieneksi. Miksi kukaan edes suostuu siihen kaiken lisäksi. Kun ei ymmärrä on helppo syyttää itseään kun se energia pitäs käyttää heti ongelmanratkaisuun ja tekoihin eikä jäädä tuleen makaamaan. 

Kaikki on niin mustaa ja absurdia, kyrsii mahdottomasti. Tekisi mieli huutaa apua ja saada konkreettista tukea, sieltä turvakodista se löytyy. 

Ap

Myös sinun tekstissä on paljon tuttua. Moni on käynyt samaa läpi, joten ei tarvitse hävetä! Syyttelin itseäni ääliöksi ja idiootiksi (ja niin teki mieskin ja lisäsi häpeääni) ja masennuin. Mutta miehen manipulointi on kaiken takana. Uhri ei koskaan ole syypää tai mitenkään tyhmä tai idiootti jos on joutunut manipuloinnin kohteeksi. Viha kuluttaa sinua, mutta voi toimia myös voimavarana jotta pystyt ponnistamaan tilanteesta pois. Kirjoita ylös kaikkia niitä hetkiä milloin mies on kohdellut sinua väärin. Piilota tekstit, kirjoita vaikka johonkin pilvipalveluun mihin vain sinulla on pääsy. Näin tilanteet todellisuudessaan pysyvät sinulla muistissa, eikä hetkelliset hyvät kaudet pyyhi niitä pois. Olet oikeassa että tuollainen kohtelu aiheuttaa masennusta, mahdollisesti jopa traumaattista stressihäiriötä. Oireesi viittaavat siihen. Unohtelet asioita, keskittyminen on hankalaa, ja olo tuntuu hitaammalta ja tyhmemmältä. Tiedän, koska minulla on ptsd. Aiemmat kaltoinkohtelut elämässä altistaa sille, että on mahdollisesti "helpompi" uhri. Suosittelen myös terapiaa, sitä kautta olen saanut itseni taas takaisin niin että muisti ja järki toimii ja pystyn nauttimaan elämästä.

Sinun kannatta ehdottomasti mennä turvakotiin. Voit myös soittaa nollalinjalle (puhnro löytyy googlella, ilmainen auttava numero perheväkivallan uhreille), ja muitakin vastaavia palveluja taitaa olla joiden kautta pystyt saamaan selkeyttä ja apua tilanteeseen. Myös kirkolla on omat ilmaiset terapiapalvelut, joista on hyvä lähtä liikkelle. Nyt sinun pitää saada vahvistettua itseäsi. Mies on manipuloinut sinulle mieleen lukkoja, joiden avulla hallitsee sinua, ja terapian kautta ne lukot saadaan taas auki niin että sinä hallitset itse itseäsi. Siksi nyt tuntuu niin pahalta ja hankalalta lähtä tilanteesta. Juuri nyt sinusta tuntuu ihan kamalalta ja väsyneeltä, mutta sinun pitää saada itsesi pois sieltä ja turvaan. Tilanne tulee pahenemaan, vaikka miten toivoisi muuta. Kuvittele jos ystäväsi kertoisi sinulle tilanteesta, etkö neuvoisi häntä pelastamaan itsesi? Vain sinä pystyt pelastamaan itsesi. Mies ei selkeästi sinusta välitä, niinkuin omasta puolisosta kuuluisi välittää. Hän ei ajattele sinun parastaan, vaan omaa etuaan. Jos joudut joskus onnettomuuteen, hän ei jää vierellesi sinua passaamaan, niinkuin sinä tekisit hänelle. Tilanne ei ole vastavuoroinen, eikä terve. Tiedän että tilanne on kamala ja vaikea ja tuntuu kuin olisi yksin maailma vastaan, mutta kaikki tulee muuttumaan paremmaksi kun pääset omillesi.

/40

Lähde turvakotiin heti. Googlaa paikkakuntasi turvakoti ja soita sinne. Jos siellä ei ole tilaa, he järjestävät sinulle paikan muualta. Voit ottaa taksin, jonka turvakoti maksaa. Siellä he auttavat sinua eteenpäin asunnon hankinnassa ja kaikessa. Et ole yksin <3

Ja lue tämä!

https://www.docdroid.net/py03/why-does-he-do-that-pdf

Ap sinä tiedät jo mitä pitää tehdä. Lähde heti, et odota enää hetkeäkään. Menet sinne turvakotiin tai vähintäänkin teet asuntohakemuksen ja alat järjestellä asioita. Soita lääkäriin ja kerro masennuksestasi. Tuo aivosumu, unohtelu ja väsymys johtuu kaikki masennuksesta, et ole muuttunut tyhmemmäksi kuin ennen, olet vain psyykkisesti heikko nyt. Se palautuu kyllä, kun saat taas elämäsi raitelleen.

Vierailija kirjoitti:

Juuri mitään jälkiä ei ole tullut fyysisestä väkivallasta. Lääkärille niitä olisin näyttänyt kun olen pyytänyt apua masennukseeni jo. On ollut kuris.tamista, kasvoille läpsäisyä, tukistamista ja riepottelua, kotoa pois tönimistä niin, että ovi laitettu lukkoon yöllä ja minulla kaikki puhelin, lompakko yms. sisällä. Kaikki tapahtui lyhyessä ajassa ja nyt ei ole ollut mitään. Syytin itseäni tilanteista vaikka tiedän että kaikki tuo on tosi väärin.

Ap

Se on miehen manipulaatiota, jotta saa sinut syyttämään kaikesta itseäsi! Tiedän että jotenkin sen järjellä tajuaa, että asia on väärin, mutta sitten itsessä on se nujerrettu osa joka ei usko asiaa ja luulee että kaikki on ansaittua. Niin ei ole. Tiedän että ei auta sanoa asiaa, koska se ei niin muutu, vaan hitaasti ajan kanssa ja terapian. Tuo on jo vakavan tason väkivaltaa mitä kuvailet. Sinua on fyysisesti häväisty monta kertaa, ja jopa estetty pääsy omaan asuntoosi! Koskaan, koskaan ei ole sellainen tilanne että on ok kuristaa, läpsäistä, tukistaa, riepotella, jne. Silloin vika on ihan aina siinä joka väkivaltaa harjoittaa! Itsepuolustus asia erikseen kun torjuu toisen tekemän iskun, mutta tässä on vissi ero väkivallan kanssa. Ei ole mikään kumma kun sinulla on masennusta. Tuo elämäntilanne jossa olet, on ihan normaali syy olla masentunut. Sinun mielesi on terve kun reagoi masentumalla epäterveessä ja vaarallisessa tilanteessa. Sinä olet terve. Mies ei ole, hänen tekemänsä asiat on väärin.

Et tarvitse todisteita väkivallasta. Ei henkisestäkään väkivallasta saa mitään kirjallisia todisteita. Sinulla on oma kokemuksesi, ja se riittää. Mies on varmasti hyvä puhumaan ja manipuloimaan sinut hiljaiseksi. Mutta et tarvitse hänen hyväksyntää että asiat on tapahtuneet, etkä sitä tule koskaan saamaan. Riittää että sinä itse tiedät, että sinua on kohdeltu kaltoin ja väkivaltaisesti. Kenenkään muun ei tarvitse asiaa uskoa. Mies voi valehdella muille vaikka ja mitä, mutta muiden ajatuksilla ei tässä ole väliä. Vain sillä on, että saat itsesi turvaan ja pelastettua. Turvakodissa kyllä varmasti ymmärtävät kuinka nujerrettu ihmismieli on ja osaavat auttaa sinua vaikka alkaisit epäilemään että onko sittenkään tilanne niin vakava, että tarvitsee turvakotiin mennä. Tiedän että sinulla tulee sellaisiakin ajatuksia, mutta tilanne on niin vakava! Usko tunteitasi. Epäilys johtuu miehen tekemästä manipulaatiosta, joka on todella vahvaa.

/40

Kiitos viestien 40 kirjoittaja. Kiitos kun ymmärrät ja tahdot auttaa. Kiitos tietenkin muillekin.

Olen pahoillani sinunkin kokemuksistasi, tämä on kyllä helvettiä joka tuntuu joskus epätodelliseltakin. Toivon sinulle paljon hyvää elämääsi jatkossa. 

Tuli jo kyyneleet näitäkin viestejä lukiessa. 

Kyllä tuo traumaperäinenkin stressihäiriö voi olla aivan totta. Elämässä on paljon ollut ihmisiä, jotka ovat altistaneet masennukselle, toki olen muutenkin melko herkkä ja empaattinen. Lapsuus oli jo epävakaata ja vanhempani ovat päihderiippuvaisia olleet niin kauan kun olen heidät tunteneet. Minua on ollut helppo hyväksikäyttää ja harmittaa, että olen langennut siihen jälleen ja nyt vielä aika pahastikin, ei ole ensimmäinen tai toinenkaan kerta mutta toivottavasti viimeinen. Siksi olo on niin häpeällinen koska en ole kuunnellut vaistojani vaikka olen syvällä sisimissäni tiennyt ja "haistanut" ihmiset, jotka eivät ole minulle hyväksi. Kai sitä on aina uskonut, että voisin saada jossakin ihmissuhteessa korjattua joko omat traumani tai naiviisti sanoen ehkä jopa toisen ihmisen. Ehkä olen halunnut pelastaa jonkun kustannuksellani ja rakkaudenosoituksilla enkä ole siinä taaskaan onnistunut. En lähimainkaan, suoranaista itsetuhoa tämä ennemminkin.

Lääkärissä olen käynyt, turvakotiin soittanut ja osoite sinne on tiedossa. Terapiaan olen hakeutumassa mutta viivästyy nyt kesän vuoksi mutta ainakin laitettu alulle jotain. Tuskin kyllä tässä kaupungissa aloitan terapiaa, pitää muuttaa jonnekin mutta ensisijaisesti käyn juttelemassa psykologilla pian. 

Ap 

Vierailija kirjoitti:

Kiitos viestien 40 kirjoittaja. Kiitos kun ymmärrät ja tahdot auttaa. Kiitos tietenkin muillekin.

Olen pahoillani sinunkin kokemuksistasi, tämä on kyllä helvettiä joka tuntuu joskus epätodelliseltakin. Toivon sinulle paljon hyvää elämääsi jatkossa. 

Tuli jo kyyneleet näitäkin viestejä lukiessa. 

Kyllä tuo traumaperäinenkin stressihäiriö voi olla aivan totta. Elämässä on paljon ollut ihmisiä, jotka ovat altistaneet masennukselle, toki olen muutenkin melko herkkä ja empaattinen. Lapsuus oli jo epävakaata ja vanhempani ovat päihderiippuvaisia olleet niin kauan kun olen heidät tunteneet. Minua on ollut helppo hyväksikäyttää ja harmittaa, että olen langennut siihen jälleen ja nyt vielä aika pahastikin, ei ole ensimmäinen tai toinenkaan kerta mutta toivottavasti viimeinen. Siksi olo on niin häpeällinen koska en ole kuunnellut vaistojani vaikka olen syvällä sisimissäni tiennyt ja "haistanut" ihmiset, jotka eivät ole minulle hyväksi. Kai sitä on aina uskonut, että voisin saada jossakin ihmissuhteessa korjattua joko omat traumani tai naiviisti sanoen ehkä jopa toisen ihmisen. Ehkä olen halunnut pelastaa jonkun kustannuksellani ja rakkaudenosoituksilla enkä ole siinä taaskaan onnistunut. En lähimainkaan, suoranaista itsetuhoa tämä ennemminkin.

Lääkärissä olen käynyt, turvakotiin soittanut ja osoite sinne on tiedossa. Terapiaan olen hakeutumassa mutta viivästyy nyt kesän vuoksi mutta ainakin laitettu alulle jotain. Tuskin kyllä tässä kaupungissa aloitan terapiaa, pitää muuttaa jonnekin mutta ensisijaisesti käyn juttelemassa psykologilla pian. 

Ap 

Olen aikanani täältä saanut paljon apua, ja laitan nyt hyvän kiertämään. Sitten kun sinulla on toinen elämäntilanne ja olet taas jaloillasi, laita myös hyvä kiertämään. :) Tällaista sontaa valitettavasti tapahtuu, myös vaikka ei olisi traumataustaa takana. Manipulaattorit on sen verran hyviä, että saa sorrettua "vahvojakin" mieliä. Suosittelen sinulle traumaterapiaa. Se tulee kestämään vuosia, mutta on niin sen arvoista! Olen saanut omaa elämääni takaisin, ja ymmärtänyt että olen vähätellyt minulle tapahtuneita kauheuksia, ja se on myös osa tätä traumaa. Mieli jopa tietoisesti välillä tai kokonaan unohtaa pahat tilanteet, siksi neuvoin sinua kirjoittamaan niitä ylös, se auttoi minua suunnattomasti. Se että snua on helppo hyväksikäyttää ei ole sinun vikasi. Ei vaikka olet osittain tiedostanut asian. Sama oli minulla, mutta ihmismieli on todella monimutkainen kapine, ja kun on kasvanut väkivallan ja pelon ja ahdistuksen ilmapiirissä (mitä voin kuvitella sinullakin olleen) silloin mieli ei toimi täysin oikein. Osa itsestä kuvittelee että on ansainnut kaiken. Tai että se mitä tapahtuu ei ole väkivaltaa koska se tapahtuu itselle, luulee että se on ansaittu rangaistus, varsinkin kun toinen manipuloi niin. Ptsd ei vaadi välttämättä "selkeää" henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Voi olla että et eedes muista hylkäämiskokemuksia lapsuudestasi, josta se kumpuaa. Kestää aikansa että oppii nuista malleista pois, joten kannattaa hetkeksi vetäytyä pois parisuhde-elämästä jotta välttyy ongelmilta.

Hyvä että olet ottanut yhteyttä turvakotiin! Nyt voi tuntua että maailma on paha paikka, ja vain pahat ihmiset ympäröi sinua, mutta niin ei ole. Maailmassa on myös hyvää, ja hyviä ihmisiä jotka tahtoo auttaa sinut jaloilleen. Terapiaan pääsy kestää kauan, mutta kannattaa odotellessa lukea itse kirjoja kirjastosta (ja tuo vinkkaamani kirja). Mm. Tommy Helstenin Vrtahepo olohuoneessa on klassikko, sekä Traumaterapiakeskuksella on paljon kirjoja, Jäljet kehossa yms. Parisuhdeväkivaltaankin löytyy varmasti opuksia. Saat niiden kautta uusia ajatuksia vanhojen tilalle.

Toipuminen vie aikaa, ja on todella raskasta. On väärin että yhdelle ihmiselle sattuu paljon pahaa elämän aikana. Toivon sinulle kaikkea hyvää, ja energiaa tulevia koitoksia varten. Muista kuunnella intuitiotasi. Sinä olet hyvä ja arvokas ihminen. Sillä on väliä että sinä pelastut ja voit hyvin. Ansaitset parempaa. Jätä se sika.

/40

Vierailija kirjoitti:

Juuri mitään jälkiä ei ole tullut fyysisestä väkivallasta. Lääkärille niitä olisin näyttänyt kun olen pyytänyt apua masennukseeni jo. On ollut kuristamista, kasvoille läpsäisyä, tukistamista ja riepottelua, kotoa pois tönimistä niin, että ovi laitettu lukkoon yöllä ja minulla kaikki puhelin, lompakko yms. sisällä. Kaikki tapahtui lyhyessä ajassa ja nyt ei ole ollut mitään. Syytin itseäni tilanteista vaikka tiedän että kaikki tuo on tosi väärin.

Ap

Seuraavan kerran kun mies ja lapset ovat muualla, soita jollekulle kaverille, sukulaiselle tai kenelle tahansa, joka voisi auttaa ja majoittaa sinut hetkellisesti. Sitten pakkaat kamasi, varmaan pystyt laittamaan joitakin tavaroita kasseihin valmiiksi ja piilottamaan kaappiin yhdeksi yöksi niin, että mies ei niitä hoksaa. Seuraavana aamuna heti kun mies on lähtenyt, soitat taksin ja hilpaiset menemään. Et ole miehelle mitää velkaa. Sitten vain etsimään elämälle uutta suuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri mitään jälkiä ei ole tullut fyysisestä väkivallasta. Lääkärille niitä olisin näyttänyt kun olen pyytänyt apua masennukseeni jo. On ollut kuristamista, kasvoille läpsäisyä, tukistamista ja riepottelua, kotoa pois tönimistä niin, että ovi laitettu lukkoon yöllä ja minulla kaikki puhelin, lompakko yms. sisällä. Kaikki tapahtui lyhyessä ajassa ja nyt ei ole ollut mitään. Syytin itseäni tilanteista vaikka tiedän että kaikki tuo on tosi väärin.

Ap

Seuraavan kerran kun mies ja lapset ovat muualla, soita jollekulle kaverille, sukulaiselle tai kenelle tahansa, joka voisi auttaa ja majoittaa sinut hetkellisesti. Sitten pakkaat kamasi, varmaan pystyt laittamaan joitakin tavaroita kasseihin valmiiksi ja piilottamaan kaappiin yhdeksi yöksi niin, että mies ei niitä hoksaa. Seuraavana aamuna heti kun mies on lähtenyt, soitat taksin ja hilpaiset menemään. Et ole miehelle mitää velkaa. Sitten vain etsimään elämälle uutta suuntaa.

Tässä ei ole ongelmaa. Lapset ovat täällä vain vuoroviikoin, joten kun mies on töissä niin pystyn tämän toteuttamaan. Ensin tahdon turvakotiin selvittämään päätäni ja keskutelemaan miten hoidan muutot yms. 

Täytyy katsoa asunto ja joudun ehkä pyytämään taloudellista avustusta jostain, kysyn sitäkin sieltä turvakodista. Sitten kysyn jos perhe voisi auttaa, he ovat varmasti pettyineitä minuun. 

Esimerkiksi äitini on tietoinen kyllä tilanteesta, ettei kaikki ole kunnossa mutta ei puutu, lähinnä pyörittelee silmiään tai on vaiti (tai kehuu meistä ja käskee minun ymmärtämään) mutta auttaa jos on pakko. Hänkin on ollut väkivaltainen, siitäkin mies saanut oikeutensa kun olen avautunut äitini käytöksestä, oikeastaan sen jälkeen alkoi fyysinen väkivalta. 

 Täytyy kestää sekin sitten mutta luultavasti äiti on nyt ainut joka voi sitten muutossa auttaa vaikka ei välttämättä ymmärrä eroa tai miksi edes päädyin miehen kanssa yhteen. Tai ehkä pyydän sisartani, vaikka sekin on vaikeaa mutta on ainakin hyvä ja fiksu ihminen hän. 

Ap

Ai että, varmaan täältä palstalta saisit hyvät muuttokaverit tarvittaessa 😁 mutta hienoa että joku yhteys perheeseesi löytyy. tsempit tilanteeseen. Olet rohkea ja vahvempi kuin tiedätkään.