Lue keskustelun säännöt.
Kesäjuhlien järjestäjät. Toivomus vieraalta.
12.06.2013 |
Minä autan juhlien järkkäämisessä mielelläni, mutta kohtuus kaikessa. Olen viimeiset pari kesää ollut remmissä viikkotolkulla ennen juhlia, itse juhlissa essu juhlamekon päällä ja odottanut, pääsisikö itse vaikka välillä syömään töiden lomassa.
Ymmärrän, että tulee halvemmaksi, kun ei palkkaa apuvoimia ja ruoat tehdään itse, mutta mielestäni menee kohtuuttomaksi, että vietän monta päivää leipoen, kuskaten tavaraa ja vielä itse juhlassakin roudaan tavaraa.
Tämän lisäksi maksan lahjan, matkat, majoituksen yms. Ei tunnu enää reilulta. Nytkin olen koko illan hoitanut kaverin hääjuhlien järjestelyjä. Jos haluatte piian, maksakaa minulle myös palkkaa.
Kommentit (62)
Onpa erikoisia juhlia! Minä en ole ikinä, kertaakaan ollut minkäänlaisissa juhlissa, joissa vieraille nakitettaisiin tiskausta tai muuta työtä, ilman että siitä on erikseen sovittu. Olen kyllä käynyt häissä, ristiäisissä, synttäreillä ja ties missä kekkereissä.
Joskus oman porukan illanvietoissa on toki yhdessä tuumin tehty salaatteja ja siivottu pöytää, mutta ikinä, ikinä ei ole isäntä tai emäntä ehdottanut, että sähän voisit nyt siivota.
Pääkaupunkiseudulta olen, ja ikää liki 40.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen opetellut sanomaan EI ihan kaikkiin pyyntöihin. Ei, en voi katsoa lasten perään, kun käyt hammaslääkärissä (koska oletusarvoisesti olisin lasten kanssa koko iltapäivän, samalla reissulla ilman lapsia on kiva käydä shoppailemassa ja kahvilla). Ei, en tule hetkeksi keittiöön rupattelemaan, kun laittelet kahvia (koska siellä odottavat servetit, kahvikupit jne. laittajaansa ja se en ole minä). Ei, en tule katsomaan juhlapaikkaa (koska en halua, että minut jätetään sinne koristelemaan siksi ajaksi, kun pitää piipahtaa muualla).
Ihan kaikkeen pitää sanoa heti EI, koska jos myöntyy yhteen asiaan, on hankala sanoa ei, kun pitäisi tiskata.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 23:05"]
Ja jos sanot ei, niin huomaat, että sinua ei kuunnella!
Tänä kesänä/keväänä oltu kaksissa häissä, joissa oli säästetty nakittamalla ruuanlaitto anopeille ja tarjoilu/tiskaaminen alle 18v nuorille naisille. Eli kutsussa kyllä tytön nimi, mutta kun mentiin juhlapaikalle, ojennettiin esiliina ja sanottii, että sut on valittu tiskaamaan. Kun sanoo ei, saa kuulla pilaavansa häät. Harva nuori pystyy pysymään kannassaan, että on vieras eikä aio piikoa hääparin kavereille, vaikka kaaso käskee.
[/quote]
Siinä voi myös valita sen kannan että kääntyy samantien takaisin ovelle ja opstuu koko juhlista. Aivan käsittämätöntä käytöstä ihmisiltä... meidän häissä valokuvauksen hoiti yksi ystävä, mutta häneltä etukäteen nimenomaan kysyttiin oklisiko tämä OK ja toivottiin että hän antaisi sen meille häälahjana. Onneksi suostui, meillä on aivan mielettömiä kuvia häistämme:)
Onkohan tässä jotain alueellista eroa? Mä olen Hämeestä kotoisin enkä tuollaiseen ole törmännyt.
Hyvin samanlaista. Oman ja miehen perheen juhlissa olen auttanut, eniten miehen veljen lakkiaisissa (itse olin 20 silloin) mutta en silloinkaan niin että olisin tuntenut oloni hyväksikäytetyksi ja sain kyllä silloinkin suurimman osan ajasta olla vieraana. Parin kaverin häissä olen ollut esim. tekemässä hääkutsuja, mutta silloinkin ihan oikeasti vapaaehtoisena enkä yllärinakitettuna, ja jos esim. ollaan porukalla jonkun mökillä juhannuksena niin automaattisesti kaikki osallistuvat, laitetaan ruokaa yhdessä, korjataan yhdessä pöytä syönnin jälkeen jne.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2013 klo 10:20"]
Onpa erikoisia juhlia! Minä en ole ikinä, kertaakaan ollut minkäänlaisissa juhlissa, joissa vieraille nakitettaisiin tiskausta tai muuta työtä, ilman että siitä on erikseen sovittu. Olen kyllä käynyt häissä, ristiäisissä, synttäreillä ja ties missä kekkereissä.
Joskus oman porukan illanvietoissa on toki yhdessä tuumin tehty salaatteja ja siivottu pöytää, mutta ikinä, ikinä ei ole isäntä tai emäntä ehdottanut, että sähän voisit nyt siivota.
Pääkaupunkiseudulta olen, ja ikää liki 40.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herranisä mitä hommaa! En ollut kuvitellutkaan että joku voi järjestää juhlat joissa "vieraat" joutuvat tiskaamaan tai tarjoilemaan! Jos minä järjestän juhlat tai minkä tahansa tilaisuuden mihin kutsun ihmisiä, kyllä ne kutsutut ovat ihan vieraina nauttimassa.
Erikseen ollaan aina etukäteen palkattu ja sovittu sukulais- tai muuten tuttuja nuoria hoitamaan tiskaamiset ja tarjoilut. Itsekin olin monesti ihan sovitusti ja palkatusti (rahapalkalla tai muuten) tarjoilemassa. Jos/kun vieraat ovat keittiöön yrittäneet, ne on ystävällisesti ajettu sieltä ulos.
Ja Pohjois-Pohjanmaalla näin. Kotikasvatukseni on savolais-karjalainen enkä ole sukulaistenkaan kanssa törmännyt tuollaiseen vieraiden piiottamiseen.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2013 klo 10:20"]
Minä olen opetellut sanomaan EI ihan kaikkiin pyyntöihin. Ei, en voi katsoa lasten perään, kun käyt hammaslääkärissä (koska oletusarvoisesti olisin lasten kanssa koko iltapäivän, samalla reissulla ilman lapsia on kiva käydä shoppailemassa ja kahvilla). Ei, en tule hetkeksi keittiöön rupattelemaan, kun laittelet kahvia (koska siellä odottavat servetit, kahvikupit jne. laittajaansa ja se en ole minä). Ei, en tule katsomaan juhlapaikkaa (koska en halua, että minut jätetään sinne koristelemaan siksi ajaksi, kun pitää piipahtaa muualla).
Ihan kaikkeen pitää sanoa heti EI, koska jos myöntyy yhteen asiaan, on hankala sanoa ei, kun pitäisi tiskata.
[/quote]
No tähän se on ikävä kyllä mennyt, että täytyy sanoa ei alusta alkaen eikä missään voi enää suostua auttamaan, kun juhlien järjestäjillä (tai muilla) ei tosiaan sitä suhteellisuuden tajua ole! Kyllä mä auttaisin ihan mielelläni vaikka niiden servettien taittelemisessa tai voisin katsoa lasta sen parin tunnin ajan kun äiti on jossain asioilla. Mutta kun sen tietää johtavan siihen, että sitten ollaan koko loppupäivä/ juhla auttamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä jouduin kaverin lapsen ristiäisissä keittiöön.
Oli siskonsa kuulemma varannut kaveriksi, mutta sisko oli ihan onneton. 50 vierasta istui pöydissä ja kahvia ei kuulunut ja koko homma kusi.
Kaveri nätisti pyysi, että jos auttaisin hiukan hänen siskoaan. Kun pääsin keittiöön, sisko karkasi kahvipöytään ja minä jäin yksin. Eli siis kahvitin koko porukan. Kakut oli muovikääreissä ja pullat ja keksit laatikoissa. Keittiö alakerrassa ja kierreportaat saliin.
Siinä tuli jumppaa, kun juoksin edes takaisin.
Ei vain kehdannut siinä kieltäytyä ja lähteä kävelemään, kun näki, että koko homma oli perseestä ja ihmiset istui odottamassa kahvia ja kaveri istui kuin tolikka pöydässä ja ihmetteli, että miksi tarjoilu ei pelaa.
Juu, kun olin siivonnut keittiön ja vienyt tavarat heille, ihan kokonaisen whiskypaukun tarjosivat palkkioksi.
En ole kyseisen ihmisen kanssa enää tekemisissä. Enkä mennyt hänen toisen lapsensa ristiäisiin.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2013 klo 10:42"]
Minä jouduin kaverin lapsen ristiäisissä keittiöön.
Oli siskonsa kuulemma varannut kaveriksi, mutta sisko oli ihan onneton. 50 vierasta istui pöydissä ja kahvia ei kuulunut ja koko homma kusi.
Kaveri nätisti pyysi, että jos auttaisin hiukan hänen siskoaan. Kun pääsin keittiöön, sisko karkasi kahvipöytään ja minä jäin yksin. Eli siis kahvitin koko porukan. Kakut oli muovikääreissä ja pullat ja keksit laatikoissa. Keittiö alakerrassa ja kierreportaat saliin.
Siinä tuli jumppaa, kun juoksin edes takaisin.
Ei vain kehdannut siinä kieltäytyä ja lähteä kävelemään, kun näki, että koko homma oli perseestä ja ihmiset istui odottamassa kahvia ja kaveri istui kuin tolikka pöydässä ja ihmetteli, että miksi tarjoilu ei pelaa.
Juu, kun olin siivonnut keittiön ja vienyt tavarat heille, ihan kokonaisen whiskypaukun tarjosivat palkkioksi.
En ole kyseisen ihmisen kanssa enää tekemisissä. Enkä mennyt hänen toisen lapsensa ristiäisiin.
[/quote]
aika tyhmä ystävä oli alunperin kun siskonsa pyysi keittiöön. Eikö siskon paikka ole juhlimassa uutta sukulaista eikä olla keittiössä.
Mä olisin tässä tilanteessa vähintään lähettänyt laskun jos viskillä oli asia kuitattu.
Ja kiittänyt kauniisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.06.2013 klo 08:47"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2013 klo 08:38"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 23:48"]
Tämän vuoden puolella olen ollut vieraana kastejuhlassa, 50-v. päivillä, kaksissa lakkiaisissa ja kaksissa häissä. Yhdessäkään tilaisuudessa ei ole ollut pitopalvelua, vaan tarjoilut on hoidettu talkoovoimin. Eiköhän perusteluna ole vaan kuluissa säästäminen.
[/quote]
Onkohan tämäkin idiotismi jonkinlainen sukuvika tai alueellinen tapa kun en muista koskaan olleeni kekkereissä joissa vieraat olisi nakitettu tarjoilu- ja ruuanlaittohommiin? Isot juhlat kuten 50-v juhlat ja häät hoitaa pitopalvelu ja 10-15 hengen juhlat kuten ristiäiset hoitaa isäntäväki omin voimin.
[/quote]
Jos tää on joku pohjalainen nuukuusjuttu?
[/quote]
Helsingissä kaikki juhlat, eikä edes sukuvika koska kaikki eivät olleet saman suvun järjestämiä juhlia. Mikään noista ei ollut sadan hengen megajuhla, ja suurimmissa kemuissa oli isäntäväki selkeästi sopinut etukäteen kuka sinne keittiöön menee huhkimaan lähipiiristään ja kuka hoitaa mitä. Muut avuntarjoajat otettiin kiitollisena vastaan, esim. pari tuntia ennen juhlien alkua auttamaan. Erittäin hyvät bileet oli!
Kastejuhlassa oli enemmänkin keittiössä ryysistä, kun molemmista suvuista naiset tunkivat sinne hääräilemään :-)
Todella erikoista, en ole koskaan oman sukuni juhlissa edes törmännyt moiseen. Jos joku olisi edes yrittänyt, niin olisin varmaan katsonut huuli pyöreänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.06.2013 klo 08:21"]
Oletuksena on että minä tietysti maksaisin nuo tekohiukset, tekoripset, tekovarpaat, tekokynnet, tekotissit mitä lie, joita en edes halua, mutta hän on niitä varaillut.
[/quote]
Tekovarpaat :D reps
[quote author="Vierailija" time="13.06.2013 klo 09:56"]
Mut on myös nuorempana nakitettu keittiöön perunoita kuorimaan jne. Juhlien pitäjä on kysynyt äidiltäni voinko auttaa ja äiti on luvannut. Paikan päällä minulle on homma selvinyt. Pari kertaa olen ovella sanonut minun kanssa ei asiasta sovittu ja silloin äitini on loukkaantunut ja sanonut hän lupasi jne. Asuin jo tähän aikaan omillani. Kun tuli kolmannet juhlat, ilmoitin äidille etten enää mene keittiöön auttamaan, jos hän on luvannut voi peruuttaa. Soitin varmuuden vuoksi myös juhlapaikalle ja kysyin onko minut tarkoitus laittaa keittiöön, jos on, en tule ja olen soittanut myös äidilleni ja sanonut minä en tule töihin. Jos tulen, tulen juhlimaan vieraaksi, en ilmaiseksi piikomaan. tällä kertaa oli taas sovittu jo, mutta kumpikaan osapuoli ei myöntänyt ja juhlapaikalla minulle annettiin taas essu ja luvattiin maksaa. Sain 50 mk, kun olin koko päivän keittiössä. Tämän jälkeen en mennyt mihinkään suvun juhliin vuosikausiin, jäi monet rippijuhlat ja ylioppilasjuhlat väliin. Ilmoitin suoraan etten viitsi tulla, koska minut kuitenkin laitetaan keittiöön vaikka olisin kieltäytynytkin hommasta etukäteen. Vaikka olen yli 20 v, jonkun mielestä minun äitini on se ihminen keneltä pitää kysyä lupa ottaa minut orjaksi.
Vasta kun serkkuni meni naimisiin ja hän erikseen soitti ja lupasi että paikalla on pitopalvelu ja minun ei pidä tehdä mitään kuin juhlia, menin. Matka on pitkä, yli 500 km ja asuntovelalliselle junalippu + lahja oli jo sinällään kiva uhraus. Kun tulin paikalle, oli minut laitettu serkkujeni lasten kanssa samaan pöytään istumaan ja oli tarkoitus että autan näitä pieniä pilttejä syömään. Hyvin nopeasti, kun juhla alkoi, siirryinkin vapaaseen pöytään. todella moni tuli kysymään miksi olen täällä ja kuka katsoo lapsia ja mä ihmettelin jokaiselle pitäiskö sinun katsoa omia lapsia, eihän ne minun ole. Serkkuni haukuin, alhaista käytöstä minulle, suoraan päin naamaa hänen omissa häissään ja lähdin pois. Hääkuvankin palautin ja sanoin että oli elämäni huonoimmat häät, kun ei morsiamen sanaan voi luottaa. Tässäkin tapauksessa äitini oli luvannut että autan lasten syöttämisessä, vaikka erikseen olin sekä äidille että morsiamelle sanonut etten tule tekemään mitään työtä. Eihän lasten syöttäminen ole työtä. Jos ei, miksi joku muu ei sitä tee ?
tosiasia on että hyväksikäyttäjiä maailmassa on tarpeeksi ja vaikka kuinka sanoo ei, siitä huolimatta aina apua odotetaan ja viime kädessä vaaditaan.
Jos vahingossa valitsee ammatin esim lastenohjaaja, taatusti saa antaa ilmaista apua niin paljon kun juhlia on.
Näiden häiden jälkeen olen käynyt suvun juhliassa vasta kun olin mennyt naimisiin ja tullut äidiksi. Tämän jälkeen minua ei ole enää keittiöön pyydetty, joskus on vihjastu ja olen sanonut suoraan ei.
Suku on pahin !
[/quote]
Siis aivan käsittämätöntä kyykytystä olet joutunut kokemaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 23:10"]
Ymmärrän, että on vaikea sanoa ei. Ensin kutsutaan, sitten kun vastaat kutsuun myöntävästi niin kysytään, että voitko sitten vähän jelppiä järjestelyissä. Tässä kohtaa on aika tylyä kieltäytyä "vähän jelppimästä", etenkin jos kyseessä on hyvä ystävä tai lähisukulainen. Ja kun olet luvannut vähän auttaa, niin homma onkin jo melkein karannut käsistä.
[/quote]
Tuossa tilaanteessa itse kuitenkin tarkentaisin, minkä homman tekemistä multa pyydetään, ja ilmaisisin, että haluaisin myös itse juhlia illan aikana jne. Siis että en kyllä sokkona lupautuisi hommiin.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2013 klo 11:31"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2013 klo 09:56"]
Mut on myös nuorempana nakitettu keittiöön perunoita kuorimaan jne. Juhlien pitäjä on kysynyt äidiltäni voinko auttaa ja äiti on luvannut. Paikan päällä minulle on homma selvinyt. Pari kertaa olen ovella sanonut minun kanssa ei asiasta sovittu ja silloin äitini on loukkaantunut ja sanonut hän lupasi jne. Asuin jo tähän aikaan omillani. Kun tuli kolmannet juhlat, ilmoitin äidille etten enää mene keittiöön auttamaan, jos hän on luvannut voi peruuttaa. Soitin varmuuden vuoksi myös juhlapaikalle ja kysyin onko minut tarkoitus laittaa keittiöön, jos on, en tule ja olen soittanut myös äidilleni ja sanonut minä en tule töihin. Jos tulen, tulen juhlimaan vieraaksi, en ilmaiseksi piikomaan. tällä kertaa oli taas sovittu jo, mutta kumpikaan osapuoli ei myöntänyt ja juhlapaikalla minulle annettiin taas essu ja luvattiin maksaa. Sain 50 mk, kun olin koko päivän keittiössä. Tämän jälkeen en mennyt mihinkään suvun juhliin vuosikausiin, jäi monet rippijuhlat ja ylioppilasjuhlat väliin. Ilmoitin suoraan etten viitsi tulla, koska minut kuitenkin laitetaan keittiöön vaikka olisin kieltäytynytkin hommasta etukäteen. Vaikka olen yli 20 v, jonkun mielestä minun äitini on se ihminen keneltä pitää kysyä lupa ottaa minut orjaksi.
Vasta kun serkkuni meni naimisiin ja hän erikseen soitti ja lupasi että paikalla on pitopalvelu ja minun ei pidä tehdä mitään kuin juhlia, menin. Matka on pitkä, yli 500 km ja asuntovelalliselle junalippu + lahja oli jo sinällään kiva uhraus. Kun tulin paikalle, oli minut laitettu serkkujeni lasten kanssa samaan pöytään istumaan ja oli tarkoitus että autan näitä pieniä pilttejä syömään. Hyvin nopeasti, kun juhla alkoi, siirryinkin vapaaseen pöytään. todella moni tuli kysymään miksi olen täällä ja kuka katsoo lapsia ja mä ihmettelin jokaiselle pitäiskö sinun katsoa omia lapsia, eihän ne minun ole. Serkkuni haukuin, alhaista käytöstä minulle, suoraan päin naamaa hänen omissa häissään ja lähdin pois. Hääkuvankin palautin ja sanoin että oli elämäni huonoimmat häät, kun ei morsiamen sanaan voi luottaa. Tässäkin tapauksessa äitini oli luvannut että autan lasten syöttämisessä, vaikka erikseen olin sekä äidille että morsiamelle sanonut etten tule tekemään mitään työtä. Eihän lasten syöttäminen ole työtä. Jos ei, miksi joku muu ei sitä tee ?
tosiasia on että hyväksikäyttäjiä maailmassa on tarpeeksi ja vaikka kuinka sanoo ei, siitä huolimatta aina apua odotetaan ja viime kädessä vaaditaan.
Jos vahingossa valitsee ammatin esim lastenohjaaja, taatusti saa antaa ilmaista apua niin paljon kun juhlia on.
Näiden häiden jälkeen olen käynyt suvun juhliassa vasta kun olin mennyt naimisiin ja tullut äidiksi. Tämän jälkeen minua ei ole enää keittiöön pyydetty, joskus on vihjastu ja olen sanonut suoraan ei.
Suku on pahin !
[/quote]
Siis aivan käsittämätöntä kyykytystä olet joutunut kokemaan!
[/quote]
aivan samaa mieltä. Olen esim lapsien ristiäisissä äitini loukannut, kun hän en heti ekaksi alkanut vieraista miettimään kuka tulee hoitamaan keittiön. Olen ollut tosi vihainen ja kertonut kuinka paljon minua kyrsi se, että hän sopi minun selän takanani avusta, joka ei ollut mitään pientä auttamista vaan kokopäiväistä työtä enkä mitään kiitosta kummempaa ikinä saanut. Muistutin häntä näistä häistä, joista äitini sitten sanoi että oli hävennyt silmät päästäni tekemistäni. Niin oli. Mutta tämän tempun jälkeen minua ei enää oletettu keittiöön ilmaiseksi apulaaksi. Mitä järkeä on pitää juhlat ja pyytää niihin ystäviä ja sukua jos odotusarvo on että mennään töihin ?
Hyvä ystäväni on ollut parina jouluna keittiössä anoppilassa. Sinne tulee aina kaikki 3 poikaa vaimoineen ja ruuan jälkeen anoppi sitten määrää ystävän keittiöön tiskaamaan. Heillä on tietenkin tiskikone, mutta jouluna on niin kiva syödä perintöastioista. Eka joulu meni ihan että häh, tokana ehdotti jo ennen joulua että syötäisiin niistä astioista, jotka voi laittaa astianpesukoneeseen, koska hän ei tykkää tiskaamisesta ja hirvittää jos joku menee rikki. Seuraavana vuotena mies, onneksi asia oli käsitelty etukäteen, tuli mukaan ja sanoi ettei ole järkeä että 1 vieraista tiskaa, mennään kaikki auttamaan, tuli pientä apua, mutta sekin meni ihan puihin lopulta. Kolmantena vuotena ystäväni antoi kaikille joululahjaksi esiliinat joissa luki tiskivuoro jouluna 201? eli pariskunnalle saman esiliinan ja jokaisessa luki 2 vuosilukua. Anopille sanoi hän on oman osuutensa tiskannut, hänen mielestään perintöastiat voidaan laittaa tiskikoneeseen ja jos ei kelpaa, sitten tiskivuorot kiertämään. Appiukollakin luki 1 vuosi ja appihan ei ole eläessään tiskiharjaan koskenut. Lisäksi appivanhemmat saivat joululahjaksi ison kasan tosi kauniita kertakäyttöastioita. Viime vuonna tiskaamiset jäivät siis toiselle pariskunnalle, innolla odottaa mitä tänä vuonna.
Kuulemma jokainen tuorein miniä joutuu keittiöön tiskaamaan, kunnes tulee seuraava miniä ja sitten vuoro vaihtuu. Nyt 2 miniää on jo naimisissa, eli ihan heti tuskin uusia tulee ja hyvä vaan että sai kampoihin laitettua asian näinkin nopeasti.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2013 klo 09:56"]
Mut on myös nuorempana nakitettu keittiöön perunoita kuorimaan jne. Juhlien pitäjä on kysynyt äidiltäni voinko auttaa ja äiti on luvannut. Paikan päällä minulle on homma selvinyt. Pari kertaa olen ovella sanonut minun kanssa ei asiasta sovittu ja silloin äitini on loukkaantunut ja sanonut hän lupasi jne. Asuin jo tähän aikaan omillani. Kun tuli kolmannet juhlat, ilmoitin äidille etten enää mene keittiöön auttamaan, jos hän on luvannut voi peruuttaa. Soitin varmuuden vuoksi myös juhlapaikalle ja kysyin onko minut tarkoitus laittaa keittiöön, jos on, en tule ja olen soittanut myös äidilleni ja sanonut minä en tule töihin. Jos tulen, tulen juhlimaan vieraaksi, en ilmaiseksi piikomaan. tällä kertaa oli taas sovittu jo, mutta kumpikaan osapuoli ei myöntänyt ja juhlapaikalla minulle annettiin taas essu ja luvattiin maksaa. Sain 50 mk, kun olin koko päivän keittiössä. Tämän jälkeen en mennyt mihinkään suvun juhliin vuosikausiin, jäi monet rippijuhlat ja ylioppilasjuhlat väliin. Ilmoitin suoraan etten viitsi tulla, koska minut kuitenkin laitetaan keittiöön vaikka olisin kieltäytynytkin hommasta etukäteen. Vaikka olen yli 20 v, jonkun mielestä minun äitini on se ihminen keneltä pitää kysyä lupa ottaa minut orjaksi.
Vasta kun serkkuni meni naimisiin ja hän erikseen soitti ja lupasi että paikalla on pitopalvelu ja minun ei pidä tehdä mitään kuin juhlia, menin. Matka on pitkä, yli 500 km ja asuntovelalliselle junalippu + lahja oli jo sinällään kiva uhraus. Kun tulin paikalle, oli minut laitettu serkkujeni lasten kanssa samaan pöytään istumaan ja oli tarkoitus että autan näitä pieniä pilttejä syömään. Hyvin nopeasti, kun juhla alkoi, siirryinkin vapaaseen pöytään. todella moni tuli kysymään miksi olen täällä ja kuka katsoo lapsia ja mä ihmettelin jokaiselle pitäiskö sinun katsoa omia lapsia, eihän ne minun ole. Serkkuni haukuin, alhaista käytöstä minulle, suoraan päin naamaa hänen omissa häissään ja lähdin pois. Hääkuvankin palautin ja sanoin että oli elämäni huonoimmat häät, kun ei morsiamen sanaan voi luottaa. Tässäkin tapauksessa äitini oli luvannut että autan lasten syöttämisessä, vaikka erikseen olin sekä äidille että morsiamelle sanonut etten tule tekemään mitään työtä. Eihän lasten syöttäminen ole työtä. Jos ei, miksi joku muu ei sitä tee ?
tosiasia on että hyväksikäyttäjiä maailmassa on tarpeeksi ja vaikka kuinka sanoo ei, siitä huolimatta aina apua odotetaan ja viime kädessä vaaditaan.
Jos vahingossa valitsee ammatin esim lastenohjaaja, taatusti saa antaa ilmaista apua niin paljon kun juhlia on.
Näiden häiden jälkeen olen käynyt suvun juhliassa vasta kun olin mennyt naimisiin ja tullut äidiksi. Tämän jälkeen minua ei ole enää keittiöön pyydetty, joskus on vihjastu ja olen sanonut suoraan ei.
Suku on pahin !
[/quote]
Jos tää oli totta niin uskomatonta porukkaa sun sukulaisissa! Repesin varsinkin tohon viimeseen, että lasten vanhemmat tulee kyseleen että miks et ole syöttämässä heidän lapsiaan. =D
En ole koskaan kuullut, että näin oltaisiin toimittu! Aina on ollut pitopalvelu tai sukulaistyttöjen kanssa on sovittu tarjoilemisesta ja tästä on myös heille MAKSETTU.
Äitini pitää pitopalvelua, ja hän saa tietysti usein puolitutuilta pyyntöjä "laittaa juhliin vähän ruokaa". Ilmoittaa aina taksansa. Usein ruuat häneltä sitten tilataankin. Jos hänet halutaan keittiön puolelle auttelemaan, ilmoittaa myös tästä taksan.
Minun suurimmat juhlani (rippijuhlat, lakkiaiset, kihlajaiset, häät ja lasten ristiäiset) äitini on järjestänyt. Mutta se on ollut häneltä lahja. En siis ole maksanut järjestämisestä, eikä hän ole antanut muuta lahjaa. Mielestäni tuo on ollut todella toimiva järjestely. Jos juhliin on tarvittu keittiön puolelle apua, heidän palkoistaan on sovittu äidin kanssa tilanteen mukaan (eli maksaako hän vai me).
Ap tässä taas. Onpa tullut paljon keskustelua!
Se EIn sanominen ei ole niin helppoa, tai nyt alan tosin jo olla kouliintuneempi välttämään nakkeja. Mutta tässä esimerkki eräältä kesältä:
Kaveri kutsui kesähäihin ja kun vastasin myöntävästi, hän pyysi, että voisinko auttaa vähän juhlien järjestämisessä. Tottakai, autan mielelläni. Kaveri pyysi, voisinko yhdessä toisen kaverin kanssa laittaa juhlapaikalla nimikortit pöytiin ja auttaa hieman koristeluissa. Lisäksi pitäisi avata lahjat ja asetella ne kortteineen lahjapöydälle kaikkien katsottavaksi. Tietenkin, vastasin.
Kuukausi ennen häitä kaverini kutsui minut ja muutaman muun ystävän käymään kesälauantaina. Hän ehdotti, että voisimme juttelun lomassa leipoa vähän pikkuleipiä häihin. Tietysti, leipominenhan on mukavaa puuhaa. Kun tulin paikalle, ihmettelin pöydällä olevia valtavia jauho- ja sokerilaatikoita. Pian selvisi, että kyse olikin työleiristä: teimme käytännössä kaikki juhlien makeat tarjottavat pakastimeen. Montaa sorttia pikkuleipiä, marjapiirakkaa ja kakkupohjia. 150 hengelle. Yötä myöten näitä väännettiin, eikä kukaan kehdannut vetäytyä, kun ajattelimme varmaan kaikki, että olemme itse käsittäneet asian väärin.
Alkoi jo vähän hymy hyytyä, mutta olihan tietysti mukavaa, että voi auttaa ystävää. Häitä edeltävänä päivänä kaveri soitti, että nyt pitäisi kiireesti hakea musavehkeitä, hän ei pysty kun oli menossa jonnekin kosmetologille. Kysyin, eikö niitä kukaan muu voisi hakea, mutta kuulemma ei, please hae. No minä hain.
Juhlissa laitoin pöytäkortit sovitusti ja pääsin jopa hieman rentoutumaan. Juuri, kun olin saanut haettua ruoan, morsiamen äiti kiiruhti hössöttämään, että ne lahjat pitäisi nyt avata. Sanoin jo vähän napakasti, että kyllä, mutta minulla on nyt ruoka kesken ja on sovittu, että avaan ne ruoan jälkeen. Tästä äiti meni täysin sekaisin, alkoi muiden vieraiden edessä valittaa minulle, että sovitut asiat pitää hoitaa. En halunnut, että juhla menee pilalle tämän takia, joten menin avaamaan ne lahjat... ja palasin tunnin päästä kyselemään keittiöstä, olisiko jotain ruokaa vielä jäljellä.
Että näin. Nyt osaan jo paremmin sanoa ei.
Mut on myös nuorempana nakitettu keittiöön perunoita kuorimaan jne. Juhlien pitäjä on kysynyt äidiltäni voinko auttaa ja äiti on luvannut. Paikan päällä minulle on homma selvinyt. Pari kertaa olen ovella sanonut minun kanssa ei asiasta sovittu ja silloin äitini on loukkaantunut ja sanonut hän lupasi jne. Asuin jo tähän aikaan omillani. Kun tuli kolmannet juhlat, ilmoitin äidille etten enää mene keittiöön auttamaan, jos hän on luvannut voi peruuttaa. Soitin varmuuden vuoksi myös juhlapaikalle ja kysyin onko minut tarkoitus laittaa keittiöön, jos on, en tule ja olen soittanut myös äidilleni ja sanonut minä en tule töihin. Jos tulen, tulen juhlimaan vieraaksi, en ilmaiseksi piikomaan. tällä kertaa oli taas sovittu jo, mutta kumpikaan osapuoli ei myöntänyt ja juhlapaikalla minulle annettiin taas essu ja luvattiin maksaa. Sain 50 mk, kun olin koko päivän keittiössä. Tämän jälkeen en mennyt mihinkään suvun juhliin vuosikausiin, jäi monet rippijuhlat ja ylioppilasjuhlat väliin. Ilmoitin suoraan etten viitsi tulla, koska minut kuitenkin laitetaan keittiöön vaikka olisin kieltäytynytkin hommasta etukäteen. Vaikka olen yli 20 v, jonkun mielestä minun äitini on se ihminen keneltä pitää kysyä lupa ottaa minut orjaksi.
Vasta kun serkkuni meni naimisiin ja hän erikseen soitti ja lupasi että paikalla on pitopalvelu ja minun ei pidä tehdä mitään kuin juhlia, menin. Matka on pitkä, yli 500 km ja asuntovelalliselle junalippu + lahja oli jo sinällään kiva uhraus. Kun tulin paikalle, oli minut laitettu serkkujeni lasten kanssa samaan pöytään istumaan ja oli tarkoitus että autan näitä pieniä pilttejä syömään. Hyvin nopeasti, kun juhla alkoi, siirryinkin vapaaseen pöytään. todella moni tuli kysymään miksi olen täällä ja kuka katsoo lapsia ja mä ihmettelin jokaiselle pitäiskö sinun katsoa omia lapsia, eihän ne minun ole. Serkkuni haukuin, alhaista käytöstä minulle, suoraan päin naamaa hänen omissa häissään ja lähdin pois. Hääkuvankin palautin ja sanoin että oli elämäni huonoimmat häät, kun ei morsiamen sanaan voi luottaa. Tässäkin tapauksessa äitini oli luvannut että autan lasten syöttämisessä, vaikka erikseen olin sekä äidille että morsiamelle sanonut etten tule tekemään mitään työtä. Eihän lasten syöttäminen ole työtä. Jos ei, miksi joku muu ei sitä tee ?
tosiasia on että hyväksikäyttäjiä maailmassa on tarpeeksi ja vaikka kuinka sanoo ei, siitä huolimatta aina apua odotetaan ja viime kädessä vaaditaan.
Jos vahingossa valitsee ammatin esim lastenohjaaja, taatusti saa antaa ilmaista apua niin paljon kun juhlia on.
Näiden häiden jälkeen olen käynyt suvun juhliassa vasta kun olin mennyt naimisiin ja tullut äidiksi. Tämän jälkeen minua ei ole enää keittiöön pyydetty, joskus on vihjastu ja olen sanonut suoraan ei.
Suku on pahin !