Kummallisimmat isäntä/emäntäkokemukset vieraana -peukutusketju

Pieni juttu, mutta ihmetyttää aina nämä tarjoiluitaan vähättelevät. 

"On tämä meidän kahvipöytä nyt niin vaatimattoman näköinen..."

"Pahoittelut, kun meillä on vain Pavlovaa eikä montaa eri sorttia..."

Vierailija kirjoitti:

Isäntä ja emäntä alkavat tehdä remppatöitä mökillään, kun saavun paikalle. Tehtäväni on viihdyttää lapsia. Erään kerran emäntä totesi "lapset, menkää uimaan" ja oletti minun vahtivan rannassa. Aika äkkiä kysyin yhdeltä muksuista, antaako äiti teidän uida yksin. Muksu sanoi ei, niin kehotin hakemaan äidin rannalle. :D

Miksei isää?

Vierailija kirjoitti:

Onko nuo ennen vieraiden saapumista riidelleet parit yleisiäkin? Siis että tunnelma on kireä kuin viulunkieli, pariskunta ei välttämättä edes puhu keskenään tai sitten nokittelevat toisilleen...

Meilläkin oli joskus, kun mies oli mennyt yllättäen kutsumaan kavereitaan kylään ja alkoi viime tipassa sitten kohkaamaan ja järjestämään, kun sitä ja tätä pitää ostaa ja sitä ja tätä täytyy laittaa ja raivosi minulle, että minun pitää nyt myös auttaa ja tehdä niin ja näin... Voi h*lvetti. Minä en tiennyt näiden vieraiden tulosta ennen, kuin edeltävänä päivänä. Kysyin häneltä, että tuliko se jotenkin yllätyksenä, että pitää siivota ja käydä kaupassa ennen, kuin vieraat tulee, jos on luvannut tarjota vielä grillattavaakin. Olin raivoissani ja niin yllätetty tästä kaikesta, että saatoin olla tuollainen kireä viulunkieli, kun kaverinsa vihdoin saapuivat.

Oltiin kylässä tuolloin keskimmäisen lapsen kummien luona. Ihan olivat itse kutsuneet, ja pyytäneet jäämään yöksi.

Pariskunnan nainen oli minun lapsuuden ystäväni, ja hänelle monta kertaa kerroin että en mielellään jää yöksi kun vauva, heidän kummilapsensa, herää aamuisin seitsemän pintaan, ja saattaa yölläkin herätä kerran tai kaksi. Ystävä vakuutti että ei haittaa ja että kyllä hän tietää millaista vauvan kanssa on olla.

Nukuttiin sitten kolmion olohuoneessa, ja vauva ei herättänyt yöllä, mutta aamulla tasan 7. Ei itkien, vaan heräsi vain. Kymmenen minuuttia tästä, ystäväni mies kömpii makuuhuoneesta ja on vihainen ja mumisee, ettei "tämä ole mikään ihmisten aika herätä". Tuntui todella nololta olla se aamu siellä, kun tämä mies paiskoi keittiössä tavaroita ja kommentoi tylyyn sävyyn ystävälleni.

Lähdettiin sieltä ennen kymmentä jo kotiin, eikä sen koommin olla tätä miestä nähty - hänen toiveestaan.

Kaveri järjesti kotonaan 18-vuotissynttärit, joista myöhästyi itse yli tunnin. Saavuin paikalle 10 minuuttia ennen kuin juhlien oli ilmoitettu alkavan, eikä paikalla ollut muita kuin päivänsankarin siskot, äiti ja jonkun kaverin mummo (en ihan ymmärtänyt, miksi hän oli siellä). Juhlat olivat lopulta oikein hauskat, ihmettelin vain kovasti tätä alkua.

Mun yksi kaukaisempi sukulainen kovasti pyyteli kylään ja mainosti, miten sitten grillavat pihvejä ym. valmiiksi, että päästään heti matkan jälkeen syömään. Kaikille tarjottiin yksi Atrian marinetti, siis koko päivänä. Me emme edes menneet tyhjin käsin, vaan veimme syömisiä ja juomisia. Emmekä sanoneet, että ovat tuliaisia, vaan annoimme ymmärtää, että syödään yhdessä. Ei syöty, eikä siis juuri mitään muutakaan.

Mentiin miehen enon ja vaimonsa luo viikonlopuksi kylään. Haluttiin sitten viedä kiitoksena ja kohteliaisuutena vähän lahjaa ja ruokaa. Tuotiin pari pulloa viiniä, jotain lihaa sitten iha leipä tarvikkeita, maitoa kahvia jne. Tämä kyläpaikan vaimo alkoi päivitellä ettei olis tarvinnut. Luulin, että se oli ihan perus kursailua. Pakkasi suurimman osan meille mukaan lähtiessämme. Piti vain isännän haluaman viini ja maidon.

Yksi tuttu on sellainen, että vaikka heillä olisi viikkokausia etukäteen tiedetty juhla, ovat valmistelut silti etukäteen ilmoitettuna alkamishetkenä ihan vaiheessa. Talonväki saattaa touhuta leivonnaisten, tarjoilujen ja siivouksen kanssa toistakin tuntia, vaikka vieraat ovat jo paikalla. Itse pyrin siihen, että paikat ja tarjoilut olisivat valmiita siinä vaiheessa, kun juhlat alkavat. Yleensä meillä vieraat pääsevätkin saavuttuaan lähes suoraan tarjoilupöytään.