Hyväksyttekö munasolujen /siittiöiden luovutuksen?
Mitähän lapset isompana ajattelevat syntyperästänsä?
Kommentit (25)
Lapselle asia on luonnollinen kun kuulee sen varhain. Varmasti helpompi kuin adoptiotaustaisella, jolla on takana hylkäämiskokemus ja adoptiolapsestakin voi tulla eheä persoona.
Ei sukusolujen luovutuksessa ole mitään väärää, ihanaa että on keino saada elämää luoduksi. Varmasti luovutetuilla soluilla syntynyt ihminen on onnellinen elämästään ja siitä että joku teki suuren uhrauksen että hän sai elämän =)
Kaunis ja hieno asia!
En hyväksy hedelmättömyyshoitoja muutenkaan.
Olen sekä vastaanottanut luovutussiittiöitä että luovuttanut munasoluja.
Ja toisin kuin joku aiemmista vastaajista sanoi, me kyllä kerromme lapsille, että eivät ole isänsä biologisia lapsia.
Ollaan jo kerrottukin, mutta eivät oikein ymmärtäneet, mistä on kysymys. Otetaan uusi yritys, kunhan taas alkavat kysellä asioista.
Sekoittaa vaan turhaan lapsen pään! Jos siittiöt on virallisesti luovutettu, kukaan ei tiedä kenen ne on (paitsi henkilökunta, joka ei tietoa jakele), niin pitääkö mennä erikseen sanomaan, että " hei, sä et oo muuten mun biologinen lapsi, mä en oo sun oikea isä"
????
Ei mitään järkeä! Isä ja äiti on siellä mihin on synnytty ja pienestä pitäen kasvettu! Jos tulisi joku perinnöllinen sairaus, johon tarvitsi jotain tietoa sukulaisista, niin asia olisi erikseen.
Kuinka moni olisi valmis luovuttamaan?
Minusta pitää. En valehtele lapsilleni muistakaan isoista asioista, miksi sitten tästä?
7
Nämä lapset ovat kasvaneet isättöminä, eivätkä koskaan saa tietää kuka on heidän isänsä, eivät tiedä miltä isä näyttää tai onko hän edes elossa, eivät tunne isän sukulaisia, eivät tiedä suvussa kulkevista sairauksista, eivät mitään. Suhteeseen ryhtyessään he voivat tietämättään seurustella sisaruksensa (tai vaikka isänsä tai isoisänsä!) kanssa ja kadulla kulkiessaan he automaattisesti miettivät voisiko joku vastaantulijoista olla heidän isänsä. Äidin miesystävä ei näitä tarpeita pysty täyttämään vaikka parhaansa tekisikin.
Kyseessä on siis jo yli 30v. ihmiset jotka ovat saaneet alkunsa äitien yksipuolisesta halusta saada lapsia. He eivät ole keinohedelmöityksen tuloksia, mutta jakavat kuitenkin saman kohtalon.
Eli kahdesta syystä en hyväksy hedelmöityshoitoja luovutetuilla sukusoluilla:
1. Lapsen oikeudet tai oikeammin niiden puute
2. keinohedelmöitys on askel kohti rodunjalostusta
ja nähnyt isänsä viimeksi 3v. Mutta kun näin hänet niin hänen " hullut puheensa" sekä eleet ovat täysin isältä.Eli nekin asiat olivat perinnöllisiä eikä opittuja.
mistä tiedät, etteivät he ole esimerkiksi tulosta raiskauksesta?
hyväksynhän adoptionkin. kysyykö kukaan nykyään, hyväksytkö adoptiolapsen ottamista? Onko mielestäsi adoptiolapsi oikea, oma lapsi? Näitäkin on joskus pohdittu...
Vierailija:
Minusta pitää. En valehtele lapsilleni muistakaan isoista asioista, miksi sitten tästä?7
Mistä minä tietäisin olenko vanhempieni biologinen lapsi vai en (ottolapsi on erikseen)?! En tiedä enkä haluakaan tietää.
9
Ja toisekseen, mitä se muuttaisi jos he olisivat tulos raiskauksesta?? Silti he kärsisivät tilanteesta joten en siltikään hyväksyisi yhteiskunnan avustamista jotta saataisiin enemmän lapsia samaan tilanteeseen (=lapsilla ei ole tietoa biologisista vanhemmistaan)!
Ja adoptiosta; hyväksyn adoption ja sitä pitäisi helpottaa ja tukea huomattavasti nykyistä enemmän. On tärkeää auttaa jo olemassa olevia lapsia, sen sijaan että tehtäisiin lisää mähdollisesti kärsimään!
Adoptio ja keinohedelmöitys ovat kuitenkin hieman eri luokan asioita ja vähän erikoinen vertailukohta, vai mitä..?
12
ihmisillä on tapana kertoa asiat kauniimmaksi kuin ne on. minusta olisi aika eri asia ajatella että biologinen, minulle tuntematon isä on joku hetkellinen baarituttavuus kuin että isäni on raiskaaja, joka raiskasi äitini ja minä olen tuon tapahtuman tulos.
sellaista eroa.
Luovutussiittiöillä alkunsa saaneet lapseni eivät kasva isättöminä. Tietävät kyllä, kuka on heidän isänsä, koska isä asuu samassa talossa kanssamme. Tuntevat hänen sukulaisensa jne.
Aviomieheni on lastemme isä, myös lain mukaan. Siittiöiden luovuttaja on vain anonyymi mies, joka runkkasi spermat purkkiin, isä on hän, joka on koko lasten eliniän ollut iso osa heidän jokapäiväistä elämäänsä.
En myöskään pidä itseäni äitinä lapsille, jotka mahdollisesti ovat saaneet alkunsa lahjoittamistani munasoluista. Olen luovuttanut vain soluklöntin, äitiyteen tarvitaan aika paljon enemmän.
7
" 1. Lapsen oikeudet tai oikeammin niiden puute
2. keinohedelmöitys on askel kohti rodunjalostusta "
Millä tavalla luovutettu solu vie lapsen oikeuksia? Ne korkeintaan antavat elämän ja oikeuden siihen.
Millä tavalla jalostan rotua, kun lapseni on siskoni luovuttamasta munasolusta, kahdesta terveestä sukusolusta alkunsa saanut? Voisihan olla, että siskoni olisikin tavannut mieheni ja heillä olisi perhe, sekö ei ole rodunjalostusta?
Minun lapseni ei ole isätön eikä äiditön!! Ei todellakaan, vaan hänellä on läsnäolevat vanhemmat, joita ei muuten ole kaikilla luomusti alkunsa saaneilla lapsilla... Minun lapseni myös tietää alkuperänsä eikä siinä ole mitään hämärää tai outoa.
12:n mielipiteistä kyllä huomaa, ettei ole kokenut näitä asioita eikä ole joutunut miettimään niitä kovin syvällisesti. Elämä se opettaa... :) Ehkä hän olisi onnellisempi jos me mieheni kanssa edelleen kärsisimme lapsettomuudesta ja elämäniloa hehkuva tyttäremme ei olisi koskaan saanut syntyä, mutta se olkoon hänen mielipiteensä, säälittävän putkinäköinen tosin.
En edelleenkään tajua, miten tuo muuttaisi sitä tosiseikkaa että lapset kärsivät koska eivät tiedä BIOLOGISTA isäänsä..? Äiti on hyvinkin voinut valehdella, se tuskin olisi enää mitään tuollaisen " petoksen" rinnalla. Mutta toisaalta, miksi äiti valhtelisi tuollaista ja nostaisi samalla isän pyhimyksen rooliin ja alentaisi itsensä epäluotettavaksi huoraksi, kuten lähipiirissäni on käynyt?
Mutta nyt oli kyse siis pelkästään siitä, miltä lapsesta tuntuu kasvaa ilman biologista isää.
Ja sitten joku toinen vastaaja; se, että sinulla on aviomies joka on papereissa merkitty lasten isäksi, ei poista mitään noista mainitsemistani ongelmista joista nämä isättömät lapset ovat kertoneet.
Fakta nyt sattuu olemaan, että lapsi syntyy kun munasolu ja siittiösolu kohtaavat ja sulautuvat yhteen. Munasolun omistajasta tulee äiti ja siittiösolun omistajasta isä. Lapsilla voi olla erittäin läheisiä, jopa huomattavasti läheisempiä, aikuisia lähipiirissään, mutta silti jokaisen ihmisen takana on vain 1 isä ja 1 äiti. Valitettava tosiasia on myös se, että sinä et voi lopultakaan tietää, miten lapsesi tämän asian kokee ja millaisia vaikeuksia se hänen elämässään aiheuttaa.
Toivoisin hieman ymmärrystä myös näille lapsille, jotka ovat surullinen todiste siitä, mitä vanhempien/äidin halu saada lapsi hinnalla millä hyvänsä (koska se on muka ihmisoikeus!) voi pahimmillaan tarkoittaa.
Ne lapsetkin kun ovat ihmisiä ja heillä on (pitäisi olla) samat oikeudet kuin sinulla ja minullakin.
12
Olen pahoillani jos kirjoitukseni loukkasi jotakin, en tarkoita kirjoitustani kenellekään henkilökohtaisesti enkä tietenkään toivo että ihanat lapsenne olisivat jääneet syntymättä!
Kirjoitin selvästi liian kärkevästi ja pyydän sitä anteeksi. Tämä aihe vaan koskettaa minua todella läheisesti ja henkilökohtaisista syistä tiedän myös näiden asioiden varjopuolista... :ó(
Poistun nyt keskustelusta, ja toivotan kaikille iloisempaa illanjatkoa!
12
miten ihmeessä niistä naisista on lähipiirissäsi tullut epäluotettavia huoria?!? Olen tavannut erään ihmisen, jolla oli tuollainen tarina taustallaan, eikä hän *todellakaan* huoritellut omaa äitiään. Toivoi vain että olisi saanut enemmän infoa.
ja nythän on tarkoitus muuttaa lakia niin,että lapsi 18-vuotiaana voi halutessaan saada tietää luovuttajan henkilöllisyyden ja ottaa yhteyttä.
" Munasolun omistajasta tulee äiti ja siittiösolun omistajasta isä. Lapsilla voi olla erittäin läheisiä, jopa huomattavasti läheisempiä, aikuisia lähipiirissään, mutta silti jokaisen ihmisen takana on vain 1 isä ja 1 äiti."
Kukakohan lapsen isä on luovutetuissa soluissa? Luovuttaja joka masturboi vai isä joka on lapsen elämässä hedelmöityksestä asti seuraten raskautta ja lapsen kehitystä?
Entä kumpi on äiti? Se jolta punkteerataan munasolut vai se jonka kohdussa lapsi kasvaa ja joka synnyttää ja kasvattaa lapsen?
Minun näkemykseni on ettei vanhemmuus ole biologiaa vaan vanhempana olemista. 12:n kirjoituksessa oli myös outoa se, että hän hyväksyy kuitenkin adoption joka aiheuttaa lapselle paljon rankempia juurettomuuden tunteita... No mutta, tästähän emme voi jatkaa kun keskustelija katosi, jäinpä vaan miettimään :)
Jos lapsemme syntyisi ei- mieheni siittiöillä, emme tietenkään ikinä kertoisi sitä lapselle, miksi kertoisimme??!