Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lastensuojelun sosiaalityöntekijät

Vierailija
21.07.2020 |

Miksi lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat niin omituisia, kaikki asiat vääristellään ja kirjoitetaan raportit asian vierestä? Ollaan niin huolissaan, mutta sitten kuitenkin voimavarat keskitetään muihin kuin Viljaeerika-tyyppisiin tapauksiin. Onko täällä ketään ketä tekee sitä työkseen?

Kommentit (723)

Vierailija
501/723 |
24.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on itsestä kiinni miten suhtautuu sossuihin. Eivät he tyhjästä ilmesty lapsia viemään. Asiallista keskustelua niin kaikki etenee hyvin. Jos lapsella on hätä niin häntä täytyy auttaa. Lasta varten se lastensuojelu on eikä vanhempien paapomista.

Kuule, eipä tarvitse kuin aivan asiallisesti kysyä, että miksi papereita ei ole useista pyynnöistä huolimatta lähetetty, tai että miksi kirjauksista on muutettu asioita, esim. aikamuotoja, irrotettu asioita yhteyksistään jne., niin se jo riittää saamaan sossun raivoihinsa ja kirjoittamaan entistä pahempaa sontaa yhteistyökyvyttömyydestäsi ja mielenterveysongelmistasi (josta siis ainoana todisteena sossun omatekemä diagnoosi). Eli ihan sama oletko itse asiallinen, sossu ei sitä ole. 

Sossuun pitää suhtautua kuin narsistiin suhtudutaan. Ei narsisti tai koulukiusaajakaan ole asiallinen, jos sinä olet. Ihan muut keinot  kuin asiallisuus tarvitaan narsistien kanssa. 

Olen sosiaalityöntekijänä saanut näitä"asiallisia" kirjausmuutoksia ja pyyntöjä.  Kyseessä on voinut olla vanhempi, joka on kirjoittanut kokonaisen asiakassuunnitelman esimerkiksi kokonaan uusiksi. Vanhempi on voinut lisäillä tekstejä, jotka eivät perustu neuvottelussa käytäviin asioihin tai haluaa muuttaa kokonaisuudessaan johtopäätökset. Toiset oikovat jopa kirjoitusasua, muuttelevat sanamuotoja jne. Pääsääntöisesti pyrkimys näissä on ollut muuttaa sosiaalityöntekijän näkemystä. Vanhemmalla on esimerkiksi todistettava lääkärin tai psykologin todentama psykoottinen tila, jonka vanhempi kirjaukseen haluaa muuttaa muotoon lievä masennus esim. Toisinaan lapsen tilannetta vääristetään. Lapsi voi vetää päivittäin oman kertomuksensa mukaan kovia huumausaineita ja vanhempi kirjaa, että ei ole tarvetta päihdehoidolle. Sosiaalityöntekijänä olen eri mieltä ja minulla on oikeus se kirjata sen mukaan kuin mieltä olen. Haluan todentaa, että minulla ei ole mitään vaikeutta printata kirjauksia asiakkaan pyynnöstä tai tarvetta väärentää niitä, mutta asiakkaiden tilanteen väärentämispyrkimyksiin en lähde mukaan. 

Ei ole tullut mieleen että se sinun näkemyksesi on just. Vain se. Sinun näkemyksesi. Totta kai ihminen josta se näkemys on luotu on oikeutettu kertomaan mikä se todellinen tilanne on.

Tämä pn juuri se perusongelma. Erilaiset subjektiiviset huolet ja näkemykset ja mielipiteet määräävät liian isoista asioista.

Minä viruin vuoden siinä arvioinnissa ja sain ”yhteistyökyvyttömän” leiman kun kysyin, miksi me siellä olimme. Kukaan ei tiennyt, koska ilmoitukset oli niin sekavia. Tuli vääjäämättä tunne, että meitä vain pidettiin siellä ja yritettiin vain väkisin keksiä syy siihen. Ja sitten se keksittiinkin: Yhteistyökyvyttömyys.

Kokemus on todella kafkamainen.

Niin, se sosiaalityöntekijä on koulutettu siihen, että hän kykenee arvioimaan asiakkaan elämäntilannetta ja siihen sisältyviä ongelmia ja riskejä ja miten niitä voitaisiin lievittää. Asiakas voi toki kertoa oman näkemyksensä, mutta ei se välttämättä ole sama kuin sosiaalityöntekijän. 

Se asiakas tai asiakkaan vanhempi kyllä nyt oikeasti tuntee oman elämänsä paremmin.

Eikä se sosiaalityöntekijä ole sanut edes koulutusta ihmissuhdetyöhön, ei psykologiksi, ei pöihdetyöntekijäksi tai edes koulutusta lastenhoitajaksi.

Hän kertoo vain mielipiteensä ja näkemyksensä, jotka pohjaavat hänen omiin arvoihinsa, omaan elämänkokemukseen, omiin traumoihin. Omiin ennakkoluuloihin.

Eihän lääkärikään saa määrätä edes hoitoa tuollaisilla perusteilla, vaan aina objektiivisten faktojen mukaan.

Koko lastensuojelu sen sijaan perustuu vain ja ainoastaan subjektiivisiin mielipiteisiin.

Jotka vielä kiertävät niin, että niitä jopa muodostetaan ilman, että ikinä edes puhutama sen ihmisen kanssa.

Eli jos lapsi käyttää huumeita, näkyy seuloissa ja lapsi myöntää, mutta vanhempi kieltää koko asian, niin ei niitä huumeita vaan ole. Se jotenkin katoaa?

Tässä se taas näkyy ettei minkäänlaista kykyä rakentavaan kommunikointiin ole. Miten kuvittelet ratkaisevasi ongelmia jos vaan haluat jyrätä oman näkemyksesi etkä selvittää miksi perheen näkemys on erilainen ja voisivatko havahtua näkemään miten sinä näet jne.

Miksi et voi kirjoittaa myös heidän näkemystä? Ai niin, koska haluat luoda negatiivista ongelmakuvaa jotta huostan valmistelu sujuu jouhevasti. Sinulla on siis taka-ajatus eli motiivi.

Vanhemmat pelkäävät. Syystä.

Vierailija
502/723 |
24.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on itsestä kiinni miten suhtautuu sossuihin. Eivät he tyhjästä ilmesty lapsia viemään. Asiallista keskustelua niin kaikki etenee hyvin. Jos lapsella on hätä niin häntä täytyy auttaa. Lasta varten se lastensuojelu on eikä vanhempien paapomista.

Kuule, eipä tarvitse kuin aivan asiallisesti kysyä, että miksi papereita ei ole useista pyynnöistä huolimatta lähetetty, tai että miksi kirjauksista on muutettu asioita, esim. aikamuotoja, irrotettu asioita yhteyksistään jne., niin se jo riittää saamaan sossun raivoihinsa ja kirjoittamaan entistä pahempaa sontaa yhteistyökyvyttömyydestäsi ja mielenterveysongelmistasi (josta siis ainoana todisteena sossun omatekemä diagnoosi). Eli ihan sama oletko itse asiallinen, sossu ei sitä ole. 

Sossuun pitää suhtautua kuin narsistiin suhtudutaan. Ei narsisti tai koulukiusaajakaan ole asiallinen, jos sinä olet. Ihan muut keinot  kuin asiallisuus tarvitaan narsistien kanssa. 

Olen sosiaalityöntekijänä saanut näitä"asiallisia" kirjausmuutoksia ja pyyntöjä.  Kyseessä on voinut olla vanhempi, joka on kirjoittanut kokonaisen asiakassuunnitelman esimerkiksi kokonaan uusiksi. Vanhempi on voinut lisäillä tekstejä, jotka eivät perustu neuvottelussa käytäviin asioihin tai haluaa muuttaa kokonaisuudessaan johtopäätökset. Toiset oikovat jopa kirjoitusasua, muuttelevat sanamuotoja jne. Pääsääntöisesti pyrkimys näissä on ollut muuttaa sosiaalityöntekijän näkemystä. Vanhemmalla on esimerkiksi todistettava lääkärin tai psykologin todentama psykoottinen tila, jonka vanhempi kirjaukseen haluaa muuttaa muotoon lievä masennus esim. Toisinaan lapsen tilannetta vääristetään. Lapsi voi vetää päivittäin oman kertomuksensa mukaan kovia huumausaineita ja vanhempi kirjaa, että ei ole tarvetta päihdehoidolle. Sosiaalityöntekijänä olen eri mieltä ja minulla on oikeus se kirjata sen mukaan kuin mieltä olen. Haluan todentaa, että minulla ei ole mitään vaikeutta printata kirjauksia asiakkaan pyynnöstä tai tarvetta väärentää niitä, mutta asiakkaiden tilanteen väärentämispyrkimyksiin en lähde mukaan. 

Ei ole tullut mieleen että se sinun näkemyksesi on just. Vain se. Sinun näkemyksesi. Totta kai ihminen josta se näkemys on luotu on oikeutettu kertomaan mikä se todellinen tilanne on.

Tämä pn juuri se perusongelma. Erilaiset subjektiiviset huolet ja näkemykset ja mielipiteet määräävät liian isoista asioista.

Minä viruin vuoden siinä arvioinnissa ja sain ”yhteistyökyvyttömän” leiman kun kysyin, miksi me siellä olimme. Kukaan ei tiennyt, koska ilmoitukset oli niin sekavia. Tuli vääjäämättä tunne, että meitä vain pidettiin siellä ja yritettiin vain väkisin keksiä syy siihen. Ja sitten se keksittiinkin: Yhteistyökyvyttömyys.

Kokemus on todella kafkamainen.

Niin, se sosiaalityöntekijä on koulutettu siihen, että hän kykenee arvioimaan asiakkaan elämäntilannetta ja siihen sisältyviä ongelmia ja riskejä ja miten niitä voitaisiin lievittää. Asiakas voi toki kertoa oman näkemyksensä, mutta ei se välttämättä ole sama kuin sosiaalityöntekijän. 

Se asiakas tai asiakkaan vanhempi kyllä nyt oikeasti tuntee oman elämänsä paremmin.

Eikä se sosiaalityöntekijä ole sanut edes koulutusta ihmissuhdetyöhön, ei psykologiksi, ei pöihdetyöntekijäksi tai edes koulutusta lastenhoitajaksi.

Hän kertoo vain mielipiteensä ja näkemyksensä, jotka pohjaavat hänen omiin arvoihinsa, omaan elämänkokemukseen, omiin traumoihin. Omiin ennakkoluuloihin.

Eihän lääkärikään saa määrätä edes hoitoa tuollaisilla perusteilla, vaan aina objektiivisten faktojen mukaan.

Koko lastensuojelu sen sijaan perustuu vain ja ainoastaan subjektiivisiin mielipiteisiin.

Jotka vielä kiertävät niin, että niitä jopa muodostetaan ilman, että ikinä edes puhutama sen ihmisen kanssa.

Eli jos lapsi käyttää huumeita, näkyy seuloissa ja lapsi myöntää, mutta vanhempi kieltää koko asian, niin ei niitä huumeita vaan ole. Se jotenkin katoaa?

Ihan turhaan vedät nyt tähän noita huumeitasi, joilla pyrit vain leimaamaan asiakkaita ja joilla toki saat helposti suuren yleisön nyökyttelemään. Sossuna sinun pitäisi kuitenkin tietää tilastot, joiden mukaan huumeet ovat vain pieni osa näistä keisseistä. Suurin osa on ihan tavallisia perheitä, jotka sinne mielivaltaiseen myllytykseenne joutuvat, joista suurin osa ei ole huumeita ikinä nähnytkään! Osoitat vääristelyä jopa tässä asiassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
503/723 |
24.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on itsestä kiinni miten suhtautuu sossuihin. Eivät he tyhjästä ilmesty lapsia viemään. Asiallista keskustelua niin kaikki etenee hyvin. Jos lapsella on hätä niin häntä täytyy auttaa. Lasta varten se lastensuojelu on eikä vanhempien paapomista.

Kuule, eipä tarvitse kuin aivan asiallisesti kysyä, että miksi papereita ei ole useista pyynnöistä huolimatta lähetetty, tai että miksi kirjauksista on muutettu asioita, esim. aikamuotoja, irrotettu asioita yhteyksistään jne., niin se jo riittää saamaan sossun raivoihinsa ja kirjoittamaan entistä pahempaa sontaa yhteistyökyvyttömyydestäsi ja mielenterveysongelmistasi (josta siis ainoana todisteena sossun omatekemä diagnoosi). Eli ihan sama oletko itse asiallinen, sossu ei sitä ole. 

Sossuun pitää suhtautua kuin narsistiin suhtudutaan. Ei narsisti tai koulukiusaajakaan ole asiallinen, jos sinä olet. Ihan muut keinot  kuin asiallisuus tarvitaan narsistien kanssa. 

Olen sosiaalityöntekijänä saanut näitä"asiallisia" kirjausmuutoksia ja pyyntöjä.  Kyseessä on voinut olla vanhempi, joka on kirjoittanut kokonaisen asiakassuunnitelman esimerkiksi kokonaan uusiksi. Vanhempi on voinut lisäillä tekstejä, jotka eivät perustu neuvottelussa käytäviin asioihin tai haluaa muuttaa kokonaisuudessaan johtopäätökset. Toiset oikovat jopa kirjoitusasua, muuttelevat sanamuotoja jne. Pääsääntöisesti pyrkimys näissä on ollut muuttaa sosiaalityöntekijän näkemystä. Vanhemmalla on esimerkiksi todistettava lääkärin tai psykologin todentama psykoottinen tila, jonka vanhempi kirjaukseen haluaa muuttaa muotoon lievä masennus esim. Toisinaan lapsen tilannetta vääristetään. Lapsi voi vetää päivittäin oman kertomuksensa mukaan kovia huumausaineita ja vanhempi kirjaa, että ei ole tarvetta päihdehoidolle. Sosiaalityöntekijänä olen eri mieltä ja minulla on oikeus se kirjata sen mukaan kuin mieltä olen. Haluan todentaa, että minulla ei ole mitään vaikeutta printata kirjauksia asiakkaan pyynnöstä tai tarvetta väärentää niitä, mutta asiakkaiden tilanteen väärentämispyrkimyksiin en lähde mukaan. 

Ei ole tullut mieleen että se sinun näkemyksesi on just. Vain se. Sinun näkemyksesi. Totta kai ihminen josta se näkemys on luotu on oikeutettu kertomaan mikä se todellinen tilanne on.

Tämä pn juuri se perusongelma. Erilaiset subjektiiviset huolet ja näkemykset ja mielipiteet määräävät liian isoista asioista.

Minä viruin vuoden siinä arvioinnissa ja sain ”yhteistyökyvyttömän” leiman kun kysyin, miksi me siellä olimme. Kukaan ei tiennyt, koska ilmoitukset oli niin sekavia. Tuli vääjäämättä tunne, että meitä vain pidettiin siellä ja yritettiin vain väkisin keksiä syy siihen. Ja sitten se keksittiinkin: Yhteistyökyvyttömyys.

Kokemus on todella kafkamainen.

Niin, se sosiaalityöntekijä on koulutettu siihen, että hän kykenee arvioimaan asiakkaan elämäntilannetta ja siihen sisältyviä ongelmia ja riskejä ja miten niitä voitaisiin lievittää. Asiakas voi toki kertoa oman näkemyksensä, mutta ei se välttämättä ole sama kuin sosiaalityöntekijän. 

Se asiakas tai asiakkaan vanhempi kyllä nyt oikeasti tuntee oman elämänsä paremmin.

Eikä se sosiaalityöntekijä ole sanut edes koulutusta ihmissuhdetyöhön, ei psykologiksi, ei pöihdetyöntekijäksi tai edes koulutusta lastenhoitajaksi.

Hän kertoo vain mielipiteensä ja näkemyksensä, jotka pohjaavat hänen omiin arvoihinsa, omaan elämänkokemukseen, omiin traumoihin. Omiin ennakkoluuloihin.

Eihän lääkärikään saa määrätä edes hoitoa tuollaisilla perusteilla, vaan aina objektiivisten faktojen mukaan.

Koko lastensuojelu sen sijaan perustuu vain ja ainoastaan subjektiivisiin mielipiteisiin.

Jotka vielä kiertävät niin, että niitä jopa muodostetaan ilman, että ikinä edes puhutama sen ihmisen kanssa.

Eli jos lapsi käyttää huumeita, näkyy seuloissa ja lapsi myöntää, mutta vanhempi kieltää koko asian, niin ei niitä huumeita vaan ole. Se jotenkin katoaa?

Ihan turhaan vedät nyt tähän noita huumeitasi, joilla pyrit vain leimaamaan asiakkaita ja joilla toki saat helposti suuren yleisön nyökyttelemään. Sossuna sinun pitäisi kuitenkin tietää tilastot, joiden mukaan huumeet ovat vain pieni osa näistä keisseistä. Suurin osa on ihan tavallisia perheitä, jotka sinne mielivaltaiseen myllytykseenne joutuvat, joista suurin osa ei ole huumeita ikinä nähnytkään! Osoitat vääristelyä jopa tässä asiassa.

Kyllä lähes kaikilla lastensuojelun asiakkailla (vanhemmalla tai lapsella) on mt tai päihdrongelma.

Vierailija
504/723 |
24.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on itsestä kiinni miten suhtautuu sossuihin. Eivät he tyhjästä ilmesty lapsia viemään. Asiallista keskustelua niin kaikki etenee hyvin. Jos lapsella on hätä niin häntä täytyy auttaa. Lasta varten se lastensuojelu on eikä vanhempien paapomista.

Kuule, eipä tarvitse kuin aivan asiallisesti kysyä, että miksi papereita ei ole useista pyynnöistä huolimatta lähetetty, tai että miksi kirjauksista on muutettu asioita, esim. aikamuotoja, irrotettu asioita yhteyksistään jne., niin se jo riittää saamaan sossun raivoihinsa ja kirjoittamaan entistä pahempaa sontaa yhteistyökyvyttömyydestäsi ja mielenterveysongelmistasi (josta siis ainoana todisteena sossun omatekemä diagnoosi). Eli ihan sama oletko itse asiallinen, sossu ei sitä ole. 

Sossuun pitää suhtautua kuin narsistiin suhtudutaan. Ei narsisti tai koulukiusaajakaan ole asiallinen, jos sinä olet. Ihan muut keinot  kuin asiallisuus tarvitaan narsistien kanssa. 

Olen sosiaalityöntekijänä saanut näitä"asiallisia" kirjausmuutoksia ja pyyntöjä.  Kyseessä on voinut olla vanhempi, joka on kirjoittanut kokonaisen asiakassuunnitelman esimerkiksi kokonaan uusiksi. Vanhempi on voinut lisäillä tekstejä, jotka eivät perustu neuvottelussa käytäviin asioihin tai haluaa muuttaa kokonaisuudessaan johtopäätökset. Toiset oikovat jopa kirjoitusasua, muuttelevat sanamuotoja jne. Pääsääntöisesti pyrkimys näissä on ollut muuttaa sosiaalityöntekijän näkemystä. Vanhemmalla on esimerkiksi todistettava lääkärin tai psykologin todentama psykoottinen tila, jonka vanhempi kirjaukseen haluaa muuttaa muotoon lievä masennus esim. Toisinaan lapsen tilannetta vääristetään. Lapsi voi vetää päivittäin oman kertomuksensa mukaan kovia huumausaineita ja vanhempi kirjaa, että ei ole tarvetta päihdehoidolle. Sosiaalityöntekijänä olen eri mieltä ja minulla on oikeus se kirjata sen mukaan kuin mieltä olen. Haluan todentaa, että minulla ei ole mitään vaikeutta printata kirjauksia asiakkaan pyynnöstä tai tarvetta väärentää niitä, mutta asiakkaiden tilanteen väärentämispyrkimyksiin en lähde mukaan. 

Ei ole tullut mieleen että se sinun näkemyksesi on just. Vain se. Sinun näkemyksesi. Totta kai ihminen josta se näkemys on luotu on oikeutettu kertomaan mikä se todellinen tilanne on.

Tämä pn juuri se perusongelma. Erilaiset subjektiiviset huolet ja näkemykset ja mielipiteet määräävät liian isoista asioista.

Minä viruin vuoden siinä arvioinnissa ja sain ”yhteistyökyvyttömän” leiman kun kysyin, miksi me siellä olimme. Kukaan ei tiennyt, koska ilmoitukset oli niin sekavia. Tuli vääjäämättä tunne, että meitä vain pidettiin siellä ja yritettiin vain väkisin keksiä syy siihen. Ja sitten se keksittiinkin: Yhteistyökyvyttömyys.

Kokemus on todella kafkamainen.

Niin, se sosiaalityöntekijä on koulutettu siihen, että hän kykenee arvioimaan asiakkaan elämäntilannetta ja siihen sisältyviä ongelmia ja riskejä ja miten niitä voitaisiin lievittää. Asiakas voi toki kertoa oman näkemyksensä, mutta ei se välttämättä ole sama kuin sosiaalityöntekijän. 

Se asiakas tai asiakkaan vanhempi kyllä nyt oikeasti tuntee oman elämänsä paremmin.

Eikä se sosiaalityöntekijä ole sanut edes koulutusta ihmissuhdetyöhön, ei psykologiksi, ei pöihdetyöntekijäksi tai edes koulutusta lastenhoitajaksi.

Hän kertoo vain mielipiteensä ja näkemyksensä, jotka pohjaavat hänen omiin arvoihinsa, omaan elämänkokemukseen, omiin traumoihin. Omiin ennakkoluuloihin.

Eihän lääkärikään saa määrätä edes hoitoa tuollaisilla perusteilla, vaan aina objektiivisten faktojen mukaan.

Koko lastensuojelu sen sijaan perustuu vain ja ainoastaan subjektiivisiin mielipiteisiin.

Jotka vielä kiertävät niin, että niitä jopa muodostetaan ilman, että ikinä edes puhutama sen ihmisen kanssa.

Eli jos lapsi käyttää huumeita, näkyy seuloissa ja lapsi myöntää, mutta vanhempi kieltää koko asian, niin ei niitä huumeita vaan ole. Se jotenkin katoaa?

Ihan turhaan vedät nyt tähän noita huumeitasi, joilla pyrit vain leimaamaan asiakkaita ja joilla toki saat helposti suuren yleisön nyökyttelemään. Sossuna sinun pitäisi kuitenkin tietää tilastot, joiden mukaan huumeet ovat vain pieni osa näistä keisseistä. Suurin osa on ihan tavallisia perheitä, jotka sinne mielivaltaiseen myllytykseenne joutuvat, joista suurin osa ei ole huumeita ikinä nähnytkään! Osoitat vääristelyä jopa tässä asiassa.

Kyllä lähes kaikilla lastensuojelun asiakkailla (vanhemmalla tai lapsella) on mt tai päihdrongelma.

Tilastollinen tieteellinen lähde tälle väitteelle?

Vierailija
505/723 |
24.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on itsestä kiinni miten suhtautuu sossuihin. Eivät he tyhjästä ilmesty lapsia viemään. Asiallista keskustelua niin kaikki etenee hyvin. Jos lapsella on hätä niin häntä täytyy auttaa. Lasta varten se lastensuojelu on eikä vanhempien paapomista.

Kuule, eipä tarvitse kuin aivan asiallisesti kysyä, että miksi papereita ei ole useista pyynnöistä huolimatta lähetetty, tai että miksi kirjauksista on muutettu asioita, esim. aikamuotoja, irrotettu asioita yhteyksistään jne., niin se jo riittää saamaan sossun raivoihinsa ja kirjoittamaan entistä pahempaa sontaa yhteistyökyvyttömyydestäsi ja mielenterveysongelmistasi (josta siis ainoana todisteena sossun omatekemä diagnoosi). Eli ihan sama oletko itse asiallinen, sossu ei sitä ole. 

Sossuun pitää suhtautua kuin narsistiin suhtudutaan. Ei narsisti tai koulukiusaajakaan ole asiallinen, jos sinä olet. Ihan muut keinot  kuin asiallisuus tarvitaan narsistien kanssa. 

Olen sosiaalityöntekijänä saanut näitä"asiallisia" kirjausmuutoksia ja pyyntöjä.  Kyseessä on voinut olla vanhempi, joka on kirjoittanut kokonaisen asiakassuunnitelman esimerkiksi kokonaan uusiksi. Vanhempi on voinut lisäillä tekstejä, jotka eivät perustu neuvottelussa käytäviin asioihin tai haluaa muuttaa kokonaisuudessaan johtopäätökset. Toiset oikovat jopa kirjoitusasua, muuttelevat sanamuotoja jne. Pääsääntöisesti pyrkimys näissä on ollut muuttaa sosiaalityöntekijän näkemystä. Vanhemmalla on esimerkiksi todistettava lääkärin tai psykologin todentama psykoottinen tila, jonka vanhempi kirjaukseen haluaa muuttaa muotoon lievä masennus esim. Toisinaan lapsen tilannetta vääristetään. Lapsi voi vetää päivittäin oman kertomuksensa mukaan kovia huumausaineita ja vanhempi kirjaa, että ei ole tarvetta päihdehoidolle. Sosiaalityöntekijänä olen eri mieltä ja minulla on oikeus se kirjata sen mukaan kuin mieltä olen. Haluan todentaa, että minulla ei ole mitään vaikeutta printata kirjauksia asiakkaan pyynnöstä tai tarvetta väärentää niitä, mutta asiakkaiden tilanteen väärentämispyrkimyksiin en lähde mukaan. 

Ei ole tullut mieleen että se sinun näkemyksesi on just. Vain se. Sinun näkemyksesi. Totta kai ihminen josta se näkemys on luotu on oikeutettu kertomaan mikä se todellinen tilanne on.

Tämä pn juuri se perusongelma. Erilaiset subjektiiviset huolet ja näkemykset ja mielipiteet määräävät liian isoista asioista.

Minä viruin vuoden siinä arvioinnissa ja sain ”yhteistyökyvyttömän” leiman kun kysyin, miksi me siellä olimme. Kukaan ei tiennyt, koska ilmoitukset oli niin sekavia. Tuli vääjäämättä tunne, että meitä vain pidettiin siellä ja yritettiin vain väkisin keksiä syy siihen. Ja sitten se keksittiinkin: Yhteistyökyvyttömyys.

Kokemus on todella kafkamainen.

Niin, se sosiaalityöntekijä on koulutettu siihen, että hän kykenee arvioimaan asiakkaan elämäntilannetta ja siihen sisältyviä ongelmia ja riskejä ja miten niitä voitaisiin lievittää. Asiakas voi toki kertoa oman näkemyksensä, mutta ei se välttämättä ole sama kuin sosiaalityöntekijän. 

Se asiakas tai asiakkaan vanhempi kyllä nyt oikeasti tuntee oman elämänsä paremmin.

Eikä se sosiaalityöntekijä ole sanut edes koulutusta ihmissuhdetyöhön, ei psykologiksi, ei pöihdetyöntekijäksi tai edes koulutusta lastenhoitajaksi.

Hän kertoo vain mielipiteensä ja näkemyksensä, jotka pohjaavat hänen omiin arvoihinsa, omaan elämänkokemukseen, omiin traumoihin. Omiin ennakkoluuloihin.

Eihän lääkärikään saa määrätä edes hoitoa tuollaisilla perusteilla, vaan aina objektiivisten faktojen mukaan.

Koko lastensuojelu sen sijaan perustuu vain ja ainoastaan subjektiivisiin mielipiteisiin.

Jotka vielä kiertävät niin, että niitä jopa muodostetaan ilman, että ikinä edes puhutama sen ihmisen kanssa.

Eli jos lapsi käyttää huumeita, näkyy seuloissa ja lapsi myöntää, mutta vanhempi kieltää koko asian, niin ei niitä huumeita vaan ole. Se jotenkin katoaa?

Ihan turhaan vedät nyt tähän noita huumeitasi, joilla pyrit vain leimaamaan asiakkaita ja joilla toki saat helposti suuren yleisön nyökyttelemään. Sossuna sinun pitäisi kuitenkin tietää tilastot, joiden mukaan huumeet ovat vain pieni osa näistä keisseistä. Suurin osa on ihan tavallisia perheitä, jotka sinne mielivaltaiseen myllytykseenne joutuvat, joista suurin osa ei ole huumeita ikinä nähnytkään! Osoitat vääristelyä jopa tässä asiassa.

Kyllä lähes kaikilla lastensuojelun asiakkailla (vanhemmalla tai lapsella) on mt tai päihdrongelma.

Tilastollinen tieteellinen lähde tälle väitteelle?

Lapsen vanhempiin paikannetusta on-gelmallisesta käyttäytymisestä korostui eniten vanhemman mielenterveysongelmat. Lähes 60 prosenttia lapsista asui perheessä, jossa vanhemman mielenterveysongel-ma tuli esiin, mutta se kuvasi paljon joka kolmannen lapsen (33 %) sijoitustilannetta. Yli 40 prosenttia lapsista näki vanhemman alkoholinkäyttöä perheessään, mutta joka neljännen (26 %) lapsen kohdalla alkoholinkäytön arvioitiin vaikuttavan paljon lap-sen tilanteen taustalla. Useamman kuin joka viidennen (22 %) lapsen perheessä il-meni tai epäiltiin vanhemman muuta päihteiden ja huumeiden käyttöä, ja 14 prosent-tia lapsista asui perheessä jossa tämä ilmiö oli paljon sijoituksen taustalla. On syytä nostaa esiin, että lähes 30 prosenttia lapsista oli tilanteessa, jossa lapsen pahoinpitely tai sen epäily tunnistettiin, ja 14 prosentilla sosiaalityöntekijät arvioivat lapsen tilan-teen taustalla olevan paljon pahoinpitelyä tai sen epäilyä.

Lähes kaikki vanhemmat (89 %) olivat jossain määrin uupuneita ja jaksamattomia ja yli puolet lapsista (58 %) asui perheissä, joissa van-hempien uupumattomuus ja jaksamattomuus olivat paljon sijoituksen taustalla. Suoranainen perheväkivalta tai sen uhka esiintyy sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan lapsen tilanteen taustalla lähes joka toisella (48 %) lapsella, ja lähes joka neljännen lapsen (23 %) elämässä se on paljon läsnä. Lisäksi lasta repivät jat-kuvat huoltoriidat näkyvät sijoitusten taustalla paljon joka kymmenennen lapsen kohdalla, ja huoltoriitoja ylipäätään tunnistettiin 23 prosentilla lapsista.

Lähde. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…

Vierailija
506/723 |
24.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on itsestä kiinni miten suhtautuu sossuihin. Eivät he tyhjästä ilmesty lapsia viemään. Asiallista keskustelua niin kaikki etenee hyvin. Jos lapsella on hätä niin häntä täytyy auttaa. Lasta varten se lastensuojelu on eikä vanhempien paapomista.

Kuule, eipä tarvitse kuin aivan asiallisesti kysyä, että miksi papereita ei ole useista pyynnöistä huolimatta lähetetty, tai että miksi kirjauksista on muutettu asioita, esim. aikamuotoja, irrotettu asioita yhteyksistään jne., niin se jo riittää saamaan sossun raivoihinsa ja kirjoittamaan entistä pahempaa sontaa yhteistyökyvyttömyydestäsi ja mielenterveysongelmistasi (josta siis ainoana todisteena sossun omatekemä diagnoosi). Eli ihan sama oletko itse asiallinen, sossu ei sitä ole. 

Sossuun pitää suhtautua kuin narsistiin suhtudutaan. Ei narsisti tai koulukiusaajakaan ole asiallinen, jos sinä olet. Ihan muut keinot  kuin asiallisuus tarvitaan narsistien kanssa. 

Olen sosiaalityöntekijänä saanut näitä"asiallisia" kirjausmuutoksia ja pyyntöjä.  Kyseessä on voinut olla vanhempi, joka on kirjoittanut kokonaisen asiakassuunnitelman esimerkiksi kokonaan uusiksi. Vanhempi on voinut lisäillä tekstejä, jotka eivät perustu neuvottelussa käytäviin asioihin tai haluaa muuttaa kokonaisuudessaan johtopäätökset. Toiset oikovat jopa kirjoitusasua, muuttelevat sanamuotoja jne. Pääsääntöisesti pyrkimys näissä on ollut muuttaa sosiaalityöntekijän näkemystä. Vanhemmalla on esimerkiksi todistettava lääkärin tai psykologin todentama psykoottinen tila, jonka vanhempi kirjaukseen haluaa muuttaa muotoon lievä masennus esim. Toisinaan lapsen tilannetta vääristetään. Lapsi voi vetää päivittäin oman kertomuksensa mukaan kovia huumausaineita ja vanhempi kirjaa, että ei ole tarvetta päihdehoidolle. Sosiaalityöntekijänä olen eri mieltä ja minulla on oikeus se kirjata sen mukaan kuin mieltä olen. Haluan todentaa, että minulla ei ole mitään vaikeutta printata kirjauksia asiakkaan pyynnöstä tai tarvetta väärentää niitä, mutta asiakkaiden tilanteen väärentämispyrkimyksiin en lähde mukaan. 

Ei ole tullut mieleen että se sinun näkemyksesi on just. Vain se. Sinun näkemyksesi. Totta kai ihminen josta se näkemys on luotu on oikeutettu kertomaan mikä se todellinen tilanne on.

Tämä pn juuri se perusongelma. Erilaiset subjektiiviset huolet ja näkemykset ja mielipiteet määräävät liian isoista asioista.

Minä viruin vuoden siinä arvioinnissa ja sain ”yhteistyökyvyttömän” leiman kun kysyin, miksi me siellä olimme. Kukaan ei tiennyt, koska ilmoitukset oli niin sekavia. Tuli vääjäämättä tunne, että meitä vain pidettiin siellä ja yritettiin vain väkisin keksiä syy siihen. Ja sitten se keksittiinkin: Yhteistyökyvyttömyys.

Kokemus on todella kafkamainen.

Niin, se sosiaalityöntekijä on koulutettu siihen, että hän kykenee arvioimaan asiakkaan elämäntilannetta ja siihen sisältyviä ongelmia ja riskejä ja miten niitä voitaisiin lievittää. Asiakas voi toki kertoa oman näkemyksensä, mutta ei se välttämättä ole sama kuin sosiaalityöntekijän. 

Se asiakas tai asiakkaan vanhempi kyllä nyt oikeasti tuntee oman elämänsä paremmin.

Eikä se sosiaalityöntekijä ole sanut edes koulutusta ihmissuhdetyöhön, ei psykologiksi, ei pöihdetyöntekijäksi tai edes koulutusta lastenhoitajaksi.

Hän kertoo vain mielipiteensä ja näkemyksensä, jotka pohjaavat hänen omiin arvoihinsa, omaan elämänkokemukseen, omiin traumoihin. Omiin ennakkoluuloihin.

Eihän lääkärikään saa määrätä edes hoitoa tuollaisilla perusteilla, vaan aina objektiivisten faktojen mukaan.

Koko lastensuojelu sen sijaan perustuu vain ja ainoastaan subjektiivisiin mielipiteisiin.

Jotka vielä kiertävät niin, että niitä jopa muodostetaan ilman, että ikinä edes puhutama sen ihmisen kanssa.

Eli jos lapsi käyttää huumeita, näkyy seuloissa ja lapsi myöntää, mutta vanhempi kieltää koko asian, niin ei niitä huumeita vaan ole. Se jotenkin katoaa?

Ihan turhaan vedät nyt tähän noita huumeitasi, joilla pyrit vain leimaamaan asiakkaita ja joilla toki saat helposti suuren yleisön nyökyttelemään. Sossuna sinun pitäisi kuitenkin tietää tilastot, joiden mukaan huumeet ovat vain pieni osa näistä keisseistä. Suurin osa on ihan tavallisia perheitä, jotka sinne mielivaltaiseen myllytykseenne joutuvat, joista suurin osa ei ole huumeita ikinä nähnytkään! Osoitat vääristelyä jopa tässä asiassa.

Kyllä lähes kaikilla lastensuojelun asiakkailla (vanhemmalla tai lapsella) on mt tai päihdrongelma.

Tilastollinen tieteellinen lähde tälle väitteelle?

Lapsen vanhempiin paikannetusta on-gelmallisesta käyttäytymisestä korostui eniten vanhemman mielenterveysongelmat. Lähes 60 prosenttia lapsista asui perheessä, jossa vanhemman mielenterveysongel-ma tuli esiin, mutta se kuvasi paljon joka kolmannen lapsen (33 %) sijoitustilannetta. Yli 40 prosenttia lapsista näki vanhemman alkoholinkäyttöä perheessään, mutta joka neljännen (26 %) lapsen kohdalla alkoholinkäytön arvioitiin vaikuttavan paljon lap-sen tilanteen taustalla. Useamman kuin joka viidennen (22 %) lapsen perheessä il-meni tai epäiltiin vanhemman muuta päihteiden ja huumeiden käyttöä, ja 14 prosent-tia lapsista asui perheessä jossa tämä ilmiö oli paljon sijoituksen taustalla. On syytä nostaa esiin, että lähes 30 prosenttia lapsista oli tilanteessa, jossa lapsen pahoinpitely tai sen epäily tunnistettiin, ja 14 prosentilla sosiaalityöntekijät arvioivat lapsen tilan-teen taustalla olevan paljon pahoinpitelyä tai sen epäilyä.

Lähes kaikki vanhemmat (89 %) olivat jossain määrin uupuneita ja jaksamattomia ja yli puolet lapsista (58 %) asui perheissä, joissa van-hempien uupumattomuus ja jaksamattomuus olivat paljon sijoituksen taustalla. Suoranainen perheväkivalta tai sen uhka esiintyy sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan lapsen tilanteen taustalla lähes joka toisella (48 %) lapsella, ja lähes joka neljännen lapsen (23 %) elämässä se on paljon läsnä. Lisäksi lasta repivät jat-kuvat huoltoriidat näkyvät sijoitusten taustalla paljon joka kymmenennen lapsen kohdalla, ja huoltoriitoja ylipäätään tunnistettiin 23 prosentilla lapsista.

Lähde. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…

Tuo koskee vain sijoitettuja lapsia eikä lasun asiakkaita. Vai ovatko nämä mielestäsi sama asia? Huh huh.

Hälyyttävää että huoltoriidat korostuu tilastossa (vanhemmat valehtelevat toisistaan ja käyttävät lasua kostona)! Lasu ei selvästi pyri lieventämään riitoja vaan pahentaa niitä ja lapsia päätyy sen seurauksena jopa sijoitukseen asti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
507/723 |
24.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on itsestä kiinni miten suhtautuu sossuihin. Eivät he tyhjästä ilmesty lapsia viemään. Asiallista keskustelua niin kaikki etenee hyvin. Jos lapsella on hätä niin häntä täytyy auttaa. Lasta varten se lastensuojelu on eikä vanhempien paapomista.

Kuule, eipä tarvitse kuin aivan asiallisesti kysyä, että miksi papereita ei ole useista pyynnöistä huolimatta lähetetty, tai että miksi kirjauksista on muutettu asioita, esim. aikamuotoja, irrotettu asioita yhteyksistään jne., niin se jo riittää saamaan sossun raivoihinsa ja kirjoittamaan entistä pahempaa sontaa yhteistyökyvyttömyydestäsi ja mielenterveysongelmistasi (josta siis ainoana todisteena sossun omatekemä diagnoosi). Eli ihan sama oletko itse asiallinen, sossu ei sitä ole. 

Sossuun pitää suhtautua kuin narsistiin suhtudutaan. Ei narsisti tai koulukiusaajakaan ole asiallinen, jos sinä olet. Ihan muut keinot  kuin asiallisuus tarvitaan narsistien kanssa. 

Olen sosiaalityöntekijänä saanut näitä"asiallisia" kirjausmuutoksia ja pyyntöjä.  Kyseessä on voinut olla vanhempi, joka on kirjoittanut kokonaisen asiakassuunnitelman esimerkiksi kokonaan uusiksi. Vanhempi on voinut lisäillä tekstejä, jotka eivät perustu neuvottelussa käytäviin asioihin tai haluaa muuttaa kokonaisuudessaan johtopäätökset. Toiset oikovat jopa kirjoitusasua, muuttelevat sanamuotoja jne. Pääsääntöisesti pyrkimys näissä on ollut muuttaa sosiaalityöntekijän näkemystä. Vanhemmalla on esimerkiksi todistettava lääkärin tai psykologin todentama psykoottinen tila, jonka vanhempi kirjaukseen haluaa muuttaa muotoon lievä masennus esim. Toisinaan lapsen tilannetta vääristetään. Lapsi voi vetää päivittäin oman kertomuksensa mukaan kovia huumausaineita ja vanhempi kirjaa, että ei ole tarvetta päihdehoidolle. Sosiaalityöntekijänä olen eri mieltä ja minulla on oikeus se kirjata sen mukaan kuin mieltä olen. Haluan todentaa, että minulla ei ole mitään vaikeutta printata kirjauksia asiakkaan pyynnöstä tai tarvetta väärentää niitä, mutta asiakkaiden tilanteen väärentämispyrkimyksiin en lähde mukaan. 

Ei ole tullut mieleen että se sinun näkemyksesi on just. Vain se. Sinun näkemyksesi. Totta kai ihminen josta se näkemys on luotu on oikeutettu kertomaan mikä se todellinen tilanne on.

Tämä pn juuri se perusongelma. Erilaiset subjektiiviset huolet ja näkemykset ja mielipiteet määräävät liian isoista asioista.

Minä viruin vuoden siinä arvioinnissa ja sain ”yhteistyökyvyttömän” leiman kun kysyin, miksi me siellä olimme. Kukaan ei tiennyt, koska ilmoitukset oli niin sekavia. Tuli vääjäämättä tunne, että meitä vain pidettiin siellä ja yritettiin vain väkisin keksiä syy siihen. Ja sitten se keksittiinkin: Yhteistyökyvyttömyys.

Kokemus on todella kafkamainen.

Niin, se sosiaalityöntekijä on koulutettu siihen, että hän kykenee arvioimaan asiakkaan elämäntilannetta ja siihen sisältyviä ongelmia ja riskejä ja miten niitä voitaisiin lievittää. Asiakas voi toki kertoa oman näkemyksensä, mutta ei se välttämättä ole sama kuin sosiaalityöntekijän. 

Se asiakas tai asiakkaan vanhempi kyllä nyt oikeasti tuntee oman elämänsä paremmin.

Eikä se sosiaalityöntekijä ole sanut edes koulutusta ihmissuhdetyöhön, ei psykologiksi, ei pöihdetyöntekijäksi tai edes koulutusta lastenhoitajaksi.

Hän kertoo vain mielipiteensä ja näkemyksensä, jotka pohjaavat hänen omiin arvoihinsa, omaan elämänkokemukseen, omiin traumoihin. Omiin ennakkoluuloihin.

Eihän lääkärikään saa määrätä edes hoitoa tuollaisilla perusteilla, vaan aina objektiivisten faktojen mukaan.

Koko lastensuojelu sen sijaan perustuu vain ja ainoastaan subjektiivisiin mielipiteisiin.

Jotka vielä kiertävät niin, että niitä jopa muodostetaan ilman, että ikinä edes puhutama sen ihmisen kanssa.

Eli jos lapsi käyttää huumeita, näkyy seuloissa ja lapsi myöntää, mutta vanhempi kieltää koko asian, niin ei niitä huumeita vaan ole. Se jotenkin katoaa?

Ihan turhaan vedät nyt tähän noita huumeitasi, joilla pyrit vain leimaamaan asiakkaita ja joilla toki saat helposti suuren yleisön nyökyttelemään. Sossuna sinun pitäisi kuitenkin tietää tilastot, joiden mukaan huumeet ovat vain pieni osa näistä keisseistä. Suurin osa on ihan tavallisia perheitä, jotka sinne mielivaltaiseen myllytykseenne joutuvat, joista suurin osa ei ole huumeita ikinä nähnytkään! Osoitat vääristelyä jopa tässä asiassa.

Kyllä lähes kaikilla lastensuojelun asiakkailla (vanhemmalla tai lapsella) on mt tai päihdrongelma.

Tilastollinen tieteellinen lähde tälle väitteelle?

Lapsen vanhempiin paikannetusta on-gelmallisesta käyttäytymisestä korostui eniten vanhemman mielenterveysongelmat. Lähes 60 prosenttia lapsista asui perheessä, jossa vanhemman mielenterveysongel-ma tuli esiin, mutta se kuvasi paljon joka kolmannen lapsen (33 %) sijoitustilannetta. Yli 40 prosenttia lapsista näki vanhemman alkoholinkäyttöä perheessään, mutta joka neljännen (26 %) lapsen kohdalla alkoholinkäytön arvioitiin vaikuttavan paljon lap-sen tilanteen taustalla. Useamman kuin joka viidennen (22 %) lapsen perheessä il-meni tai epäiltiin vanhemman muuta päihteiden ja huumeiden käyttöä, ja 14 prosent-tia lapsista asui perheessä jossa tämä ilmiö oli paljon sijoituksen taustalla. On syytä nostaa esiin, että lähes 30 prosenttia lapsista oli tilanteessa, jossa lapsen pahoinpitely tai sen epäily tunnistettiin, ja 14 prosentilla sosiaalityöntekijät arvioivat lapsen tilan-teen taustalla olevan paljon pahoinpitelyä tai sen epäilyä.

Lähes kaikki vanhemmat (89 %) olivat jossain määrin uupuneita ja jaksamattomia ja yli puolet lapsista (58 %) asui perheissä, joissa van-hempien uupumattomuus ja jaksamattomuus olivat paljon sijoituksen taustalla. Suoranainen perheväkivalta tai sen uhka esiintyy sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan lapsen tilanteen taustalla lähes joka toisella (48 %) lapsella, ja lähes joka neljännen lapsen (23 %) elämässä se on paljon läsnä. Lisäksi lasta repivät jat-kuvat huoltoriidat näkyvät sijoitusten taustalla paljon joka kymmenennen lapsen kohdalla, ja huoltoriitoja ylipäätään tunnistettiin 23 prosentilla lapsista.

Lähde. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…

Tämä koskee huostaanotettuja.

Ei kaikkia asiakkaita.

Vierailija
508/723 |
24.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on itsestä kiinni miten suhtautuu sossuihin. Eivät he tyhjästä ilmesty lapsia viemään. Asiallista keskustelua niin kaikki etenee hyvin. Jos lapsella on hätä niin häntä täytyy auttaa. Lasta varten se lastensuojelu on eikä vanhempien paapomista.

Kuule, eipä tarvitse kuin aivan asiallisesti kysyä, että miksi papereita ei ole useista pyynnöistä huolimatta lähetetty, tai että miksi kirjauksista on muutettu asioita, esim. aikamuotoja, irrotettu asioita yhteyksistään jne., niin se jo riittää saamaan sossun raivoihinsa ja kirjoittamaan entistä pahempaa sontaa yhteistyökyvyttömyydestäsi ja mielenterveysongelmistasi (josta siis ainoana todisteena sossun omatekemä diagnoosi). Eli ihan sama oletko itse asiallinen, sossu ei sitä ole. 

Sossuun pitää suhtautua kuin narsistiin suhtudutaan. Ei narsisti tai koulukiusaajakaan ole asiallinen, jos sinä olet. Ihan muut keinot  kuin asiallisuus tarvitaan narsistien kanssa. 

Olen sosiaalityöntekijänä saanut näitä"asiallisia" kirjausmuutoksia ja pyyntöjä.  Kyseessä on voinut olla vanhempi, joka on kirjoittanut kokonaisen asiakassuunnitelman esimerkiksi kokonaan uusiksi. Vanhempi on voinut lisäillä tekstejä, jotka eivät perustu neuvottelussa käytäviin asioihin tai haluaa muuttaa kokonaisuudessaan johtopäätökset. Toiset oikovat jopa kirjoitusasua, muuttelevat sanamuotoja jne. Pääsääntöisesti pyrkimys näissä on ollut muuttaa sosiaalityöntekijän näkemystä. Vanhemmalla on esimerkiksi todistettava lääkärin tai psykologin todentama psykoottinen tila, jonka vanhempi kirjaukseen haluaa muuttaa muotoon lievä masennus esim. Toisinaan lapsen tilannetta vääristetään. Lapsi voi vetää päivittäin oman kertomuksensa mukaan kovia huumausaineita ja vanhempi kirjaa, että ei ole tarvetta päihdehoidolle. Sosiaalityöntekijänä olen eri mieltä ja minulla on oikeus se kirjata sen mukaan kuin mieltä olen. Haluan todentaa, että minulla ei ole mitään vaikeutta printata kirjauksia asiakkaan pyynnöstä tai tarvetta väärentää niitä, mutta asiakkaiden tilanteen väärentämispyrkimyksiin en lähde mukaan. 

Ei ole tullut mieleen että se sinun näkemyksesi on just. Vain se. Sinun näkemyksesi. Totta kai ihminen josta se näkemys on luotu on oikeutettu kertomaan mikä se todellinen tilanne on.

Tämä pn juuri se perusongelma. Erilaiset subjektiiviset huolet ja näkemykset ja mielipiteet määräävät liian isoista asioista.

Minä viruin vuoden siinä arvioinnissa ja sain ”yhteistyökyvyttömän” leiman kun kysyin, miksi me siellä olimme. Kukaan ei tiennyt, koska ilmoitukset oli niin sekavia. Tuli vääjäämättä tunne, että meitä vain pidettiin siellä ja yritettiin vain väkisin keksiä syy siihen. Ja sitten se keksittiinkin: Yhteistyökyvyttömyys.

Kokemus on todella kafkamainen.

Niin, se sosiaalityöntekijä on koulutettu siihen, että hän kykenee arvioimaan asiakkaan elämäntilannetta ja siihen sisältyviä ongelmia ja riskejä ja miten niitä voitaisiin lievittää. Asiakas voi toki kertoa oman näkemyksensä, mutta ei se välttämättä ole sama kuin sosiaalityöntekijän. 

Se asiakas tai asiakkaan vanhempi kyllä nyt oikeasti tuntee oman elämänsä paremmin.

Eikä se sosiaalityöntekijä ole sanut edes koulutusta ihmissuhdetyöhön, ei psykologiksi, ei pöihdetyöntekijäksi tai edes koulutusta lastenhoitajaksi.

Hän kertoo vain mielipiteensä ja näkemyksensä, jotka pohjaavat hänen omiin arvoihinsa, omaan elämänkokemukseen, omiin traumoihin. Omiin ennakkoluuloihin.

Eihän lääkärikään saa määrätä edes hoitoa tuollaisilla perusteilla, vaan aina objektiivisten faktojen mukaan.

Koko lastensuojelu sen sijaan perustuu vain ja ainoastaan subjektiivisiin mielipiteisiin.

Jotka vielä kiertävät niin, että niitä jopa muodostetaan ilman, että ikinä edes puhutama sen ihmisen kanssa.

Eli jos lapsi käyttää huumeita, näkyy seuloissa ja lapsi myöntää, mutta vanhempi kieltää koko asian, niin ei niitä huumeita vaan ole. Se jotenkin katoaa?

Ihan turhaan vedät nyt tähän noita huumeitasi, joilla pyrit vain leimaamaan asiakkaita ja joilla toki saat helposti suuren yleisön nyökyttelemään. Sossuna sinun pitäisi kuitenkin tietää tilastot, joiden mukaan huumeet ovat vain pieni osa näistä keisseistä. Suurin osa on ihan tavallisia perheitä, jotka sinne mielivaltaiseen myllytykseenne joutuvat, joista suurin osa ei ole huumeita ikinä nähnytkään! Osoitat vääristelyä jopa tässä asiassa.

Kyllä lähes kaikilla lastensuojelun asiakkailla (vanhemmalla tai lapsella) on mt tai päihdrongelma.

Tilastollinen tieteellinen lähde tälle väitteelle?

Lapsen vanhempiin paikannetusta on-gelmallisesta käyttäytymisestä korostui eniten vanhemman mielenterveysongelmat. Lähes 60 prosenttia lapsista asui perheessä, jossa vanhemman mielenterveysongel-ma tuli esiin, mutta se kuvasi paljon joka kolmannen lapsen (33 %) sijoitustilannetta. Yli 40 prosenttia lapsista näki vanhemman alkoholinkäyttöä perheessään, mutta joka neljännen (26 %) lapsen kohdalla alkoholinkäytön arvioitiin vaikuttavan paljon lap-sen tilanteen taustalla. Useamman kuin joka viidennen (22 %) lapsen perheessä il-meni tai epäiltiin vanhemman muuta päihteiden ja huumeiden käyttöä, ja 14 prosent-tia lapsista asui perheessä jossa tämä ilmiö oli paljon sijoituksen taustalla. On syytä nostaa esiin, että lähes 30 prosenttia lapsista oli tilanteessa, jossa lapsen pahoinpitely tai sen epäily tunnistettiin, ja 14 prosentilla sosiaalityöntekijät arvioivat lapsen tilan-teen taustalla olevan paljon pahoinpitelyä tai sen epäilyä.

Lähes kaikki vanhemmat (89 %) olivat jossain määrin uupuneita ja jaksamattomia ja yli puolet lapsista (58 %) asui perheissä, joissa van-hempien uupumattomuus ja jaksamattomuus olivat paljon sijoituksen taustalla. Suoranainen perheväkivalta tai sen uhka esiintyy sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan lapsen tilanteen taustalla lähes joka toisella (48 %) lapsella, ja lähes joka neljännen lapsen (23 %) elämässä se on paljon läsnä. Lisäksi lasta repivät jat-kuvat huoltoriidat näkyvät sijoitusten taustalla paljon joka kymmenennen lapsen kohdalla, ja huoltoriitoja ylipäätään tunnistettiin 23 prosentilla lapsista.

Lähde. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…

Tuo koskee vain sijoitettuja lapsia eikä lasun asiakkaita. Vai ovatko nämä mielestäsi sama asia? Huh huh.

Hälyyttävää että huoltoriidat korostuu tilastossa (vanhemmat valehtelevat toisistaan ja käyttävät lasua kostona)! Lasu ei selvästi pyri lieventämään riitoja vaan pahentaa niitä ja lapsia päätyy sen seurauksena jopa sijoitukseen asti.

Alkoholi ja mt-ongelmat olivat YLEISIMMÄT syyt muttei SUURIMMAN OSAN taustalla. Edes sijoituksessa. Kuten prosenttiosuuksista näkee jos osaa laskea sataan asti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
509/723 |
24.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on itsestä kiinni miten suhtautuu sossuihin. Eivät he tyhjästä ilmesty lapsia viemään. Asiallista keskustelua niin kaikki etenee

Olen sosiaalityöntekijänä saanut näitä"asiallisia" kirjausmuutoksia ja pyyntöjä.  Kyseessä on voinut olla vanhempi, joka on kirjoittanut kokonaisen asiakassuunnitelman esimerkiksi kokonaan uusiksi. Vanhempi on voinut lisäillä tekstejä, jotka eivät perustu neuvottelussa käytäviin asioihin tai haluaa muuttaa kokonaisuudessaan johtopäätökset. Toiset oikovat jopa kirjoitusasua, muuttelevat sanamuotoja jne. Pääsääntöisesti pyrkimys näissä on ollut muuttaa sosiaalityöntekijän näkemystä. Vanhemmalla on esimerkiksi todistettava lääkärin tai psykologin todentama psykoottinen tila, jonka vanhempi kirjaukseen haluaa muuttaa muotoon lievä masennus esim. Toisinaan lapsen tilannetta vääristetään. Lapsi voi vetää päivittäin oman kertomuksensa mukaan kovia huumausaineita ja vanhempi kirjaa, että ei ole tarvetta päihdehoidolle. Sosiaalityöntekijänä olen eri mieltä ja minulla on oikeus se kirjata sen mukaan kuin mieltä olen. Haluan todentaa, että minulla ei ole mitään vaikeutta printata kirjauksia asiakkaan pyynnöstä tai tarvetta väärentää niitä, mutta asiakkaiden tilanteen väärentämispyrkimyksiin en lähde mukaan. 

Täällä ei edelleenkään puhuta niistä tilanteista, joissa sosiaalitoimella/lastensuojelulla on jotain TODELLISTA syytä huolestua lapsen hyvinvoinnista, vaan niistä tilanteista, joissa todellista syytä ei ole ollenkaan/tilanne on ohimenevä ja ratkeaa itsestään/"huoli" on sosiaalittn itsensä propagoimaa sontaa. Ja vaikka olisi syytäkin huolestusa millä tavalla se auttaa esim. arjessa väsynyttä yksinhuoltajaa, jota te käytte kyttäämässä ja joka tietää, että kaikkiea,mitä hän tekee ja sanoo, voidaan käännellä ja väännellä siten, että mielikuva tuosta muuten tavallisesta, mutta liiallisen työmäärän alle hetkellisesti uupuneesta ihmisestä saadaan papereihinne vakavasti mielenterveysongelmaisena(sos.t. ei omaa amm.pätevyyttä mielenterveysasioissa) tai laiskana/heikolla elämänhallinnalla varustettuna (koti ei kiillä puhtauttaan joka päivä) tai alkoholisoituneena( juo kerran kuussa pari saunakaljaa lasten nukkuessa) äitinä/isänä, jolta lapsi on kiireesti saatava sijoitukseen? Kyse on siitä, että te nimenomaan kyyläätte väsynyttä ja yksinäistä ihmistä ilman mitään tarkoitusta auttaa ja tukea häntä, mielivallan uhriksi hän kyllä soveltuu,koska ei jaksa taistella oikeuksistaan. Varakkaat ihmiset, jotka voivat  ulkoistaa siivoukset ja lastenhoidot, käyvät lomilla jne kyllä jätätte rauhaan, vaikka perheessä käytettäisi huumeita tai lapsista ei välitettäisi tunnetasolla yhtään. Mikä siellä sossulassa on tärkeää: puhdas koti ja varallisuus vai vanhempi,joka rakastaa lastaan ja mieluummin viettää aikaa tämän seurassa,kuin pyykkää kellon ympäri?   

Vierailija
510/723 |
24.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on itsestä kiinni miten suhtautuu sossuihin. Eivät he tyhjästä ilmesty lapsia viemään. Asiallista keskustelua niin kaikki etenee hyvin. Jos lapsella on hätä niin häntä täytyy auttaa. Lasta varten se lastensuojelu on eikä vanhempien paapomista.

Kuule, eipä tarvitse kuin aivan asiallisesti kysyä, että miksi papereita ei ole useista pyynnöistä huolimatta lähetetty, tai että miksi kirjauksista on muutettu asioita, esim. aikamuotoja, irrotettu asioita yhteyksistään jne., niin se jo riittää saamaan sossun raivoihinsa ja kirjoittamaan entistä pahempaa sontaa yhteistyökyvyttömyydestäsi ja mielenterveysongelmistasi (josta siis ainoana todisteena sossun omatekemä diagnoosi). Eli ihan sama oletko itse asiallinen, sossu ei sitä ole. 

Sossuun pitää suhtautua kuin narsistiin suhtudutaan. Ei narsisti tai koulukiusaajakaan ole asiallinen, jos sinä olet. Ihan muut keinot  kuin asiallisuus tarvitaan narsistien kanssa. 

Olen sosiaalityöntekijänä saanut näitä"asiallisia" kirjausmuutoksia ja pyyntöjä.  Kyseessä on voinut olla vanhempi, joka on kirjoittanut kokonaisen asiakassuunnitelman esimerkiksi kokonaan uusiksi. Vanhempi on voinut lisäillä tekstejä, jotka eivät perustu neuvottelussa käytäviin asioihin tai haluaa muuttaa kokonaisuudessaan johtopäätökset. Toiset oikovat jopa kirjoitusasua, muuttelevat sanamuotoja jne. Pääsääntöisesti pyrkimys näissä on ollut muuttaa sosiaalityöntekijän näkemystä. Vanhemmalla on esimerkiksi todistettava lääkärin tai psykologin todentama psykoottinen tila, jonka vanhempi kirjaukseen haluaa muuttaa muotoon lievä masennus esim. Toisinaan lapsen tilannetta vääristetään. Lapsi voi vetää päivittäin oman kertomuksensa mukaan kovia huumausaineita ja vanhempi kirjaa, että ei ole tarvetta päihdehoidolle. Sosiaalityöntekijänä olen eri mieltä ja minulla on oikeus se kirjata sen mukaan kuin mieltä olen. Haluan todentaa, että minulla ei ole mitään vaikeutta printata kirjauksia asiakkaan pyynnöstä tai tarvetta väärentää niitä, mutta asiakkaiden tilanteen väärentämispyrkimyksiin en lähde mukaan. 

Ei ole tullut mieleen että se sinun näkemyksesi on just. Vain se. Sinun näkemyksesi. Totta kai ihminen josta se näkemys on luotu on oikeutettu kertomaan mikä se todellinen tilanne on.

Tämä pn juuri se perusongelma. Erilaiset subjektiiviset huolet ja näkemykset ja mielipiteet määräävät liian isoista asioista.

Minä viruin vuoden siinä arvioinnissa ja sain ”yhteistyökyvyttömän” leiman kun kysyin, miksi me siellä olimme. Kukaan ei tiennyt, koska ilmoitukset oli niin sekavia. Tuli vääjäämättä tunne, että meitä vain pidettiin siellä ja yritettiin vain väkisin keksiä syy siihen. Ja sitten se keksittiinkin: Yhteistyökyvyttömyys.

Kokemus on todella kafkamainen.

Niin, se sosiaalityöntekijä on koulutettu siihen, että hän kykenee arvioimaan asiakkaan elämäntilannetta ja siihen sisältyviä ongelmia ja riskejä ja miten niitä voitaisiin lievittää. Asiakas voi toki kertoa oman näkemyksensä, mutta ei se välttämättä ole sama kuin sosiaalityöntekijän. 

Se asiakas tai asiakkaan vanhempi kyllä nyt oikeasti tuntee oman elämänsä paremmin.

Eikä se sosiaalityöntekijä ole sanut edes koulutusta ihmissuhdetyöhön, ei psykologiksi, ei pöihdetyöntekijäksi tai edes koulutusta lastenhoitajaksi.

Hän kertoo vain mielipiteensä ja näkemyksensä, jotka pohjaavat hänen omiin arvoihinsa, omaan elämänkokemukseen, omiin traumoihin. Omiin ennakkoluuloihin.

Eihän lääkärikään saa määrätä edes hoitoa tuollaisilla perusteilla, vaan aina objektiivisten faktojen mukaan.

Koko lastensuojelu sen sijaan perustuu vain ja ainoastaan subjektiivisiin mielipiteisiin.

Jotka vielä kiertävät niin, että niitä jopa muodostetaan ilman, että ikinä edes puhutama sen ihmisen kanssa.

Eli jos lapsi käyttää huumeita, näkyy seuloissa ja lapsi myöntää, mutta vanhempi kieltää koko asian, niin ei niitä huumeita vaan ole. Se jotenkin katoaa?

Ihan turhaan vedät nyt tähän noita huumeitasi, joilla pyrit vain leimaamaan asiakkaita ja joilla toki saat helposti suuren yleisön nyökyttelemään. Sossuna sinun pitäisi kuitenkin tietää tilastot, joiden mukaan huumeet ovat vain pieni osa näistä keisseistä. Suurin osa on ihan tavallisia perheitä, jotka sinne mielivaltaiseen myllytykseenne joutuvat, joista suurin osa ei ole huumeita ikinä nähnytkään! Osoitat vääristelyä jopa tässä asiassa.

Kyllä lähes kaikilla lastensuojelun asiakkailla (vanhemmalla tai lapsella) on mt tai päihdrongelma.

Tilastollinen tieteellinen lähde tälle väitteelle?

Lapsen vanhempiin paikannetusta on-gelmallisesta käyttäytymisestä korostui eniten vanhemman mielenterveysongelmat. Lähes 60 prosenttia lapsista asui perheessä, jossa vanhemman mielenterveysongel-ma tuli esiin, mutta se kuvasi paljon joka kolmannen lapsen (33 %) sijoitustilannetta. Yli 40 prosenttia lapsista näki vanhemman alkoholinkäyttöä perheessään, mutta joka neljännen (26 %) lapsen kohdalla alkoholinkäytön arvioitiin vaikuttavan paljon lap-sen tilanteen taustalla. Useamman kuin joka viidennen (22 %) lapsen perheessä il-meni tai epäiltiin vanhemman muuta päihteiden ja huumeiden käyttöä, ja 14 prosent-tia lapsista asui perheessä jossa tämä ilmiö oli paljon sijoituksen taustalla. On syytä nostaa esiin, että lähes 30 prosenttia lapsista oli tilanteessa, jossa lapsen pahoinpitely tai sen epäily tunnistettiin, ja 14 prosentilla sosiaalityöntekijät arvioivat lapsen tilan-teen taustalla olevan paljon pahoinpitelyä tai sen epäilyä.

Lähes kaikki vanhemmat (89 %) olivat jossain määrin uupuneita ja jaksamattomia ja yli puolet lapsista (58 %) asui perheissä, joissa van-hempien uupumattomuus ja jaksamattomuus olivat paljon sijoituksen taustalla. Suoranainen perheväkivalta tai sen uhka esiintyy sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan lapsen tilanteen taustalla lähes joka toisella (48 %) lapsella, ja lähes joka neljännen lapsen (23 %) elämässä se on paljon läsnä. Lisäksi lasta repivät jat-kuvat huoltoriidat näkyvät sijoitusten taustalla paljon joka kymmenennen lapsen kohdalla, ja huoltoriitoja ylipäätään tunnistettiin 23 prosentilla lapsista.

Lähde. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…

Tuo koskee vain sijoitettuja lapsia eikä lasun asiakkaita. Vai ovatko nämä mielestäsi sama asia? Huh huh.

Hälyyttävää että huoltoriidat korostuu tilastossa (vanhemmat valehtelevat toisistaan ja käyttävät lasua kostona)! Lasu ei selvästi pyri lieventämään riitoja vaan pahentaa niitä ja lapsia päätyy sen seurauksena jopa sijoitukseen asti.

Minä ymmärsin otsikon, että puhutaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä. Valtaosa meistä työskentelee perheiden kanssa, joilla on ongelmia avohuollossa ja sijaishuollossa. Emme kykene valitettavasti arvaamaan ketkä ovat ne asiakkaat, jotka tänne automaattisesti kuuluvat selvittämättä tilannetta alkuarvioinnissa. Tiesitkö, että valtaosa lastensuojeluilmoituksista tulee avohuollon ja sijaishuollon lapsista. Ne eivät johda tietenkään asiakkuuteen, koska heillä se jo on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
511/723 |
24.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on itsestä kiinni miten suhtautuu sossuihin. Eivät he tyhjästä ilmesty lapsia viemään. Asiallista keskustelua niin kaikki etenee hyvin. Jos lapsella on hätä niin häntä täytyy auttaa. Lasta varten se lastensuojelu on eikä vanhempien paapomista.

Kuule, eipä tarvitse kuin aivan asiallisesti kysyä, että miksi papereita ei ole useista pyynnöistä huolimatta lähetetty, tai että miksi kirjauksista on muutettu asioita, esim. aikamuotoja, irrotettu asioita yhteyksistään jne., niin se jo riittää saamaan sossun raivoihinsa ja kirjoittamaan entistä pahempaa sontaa yhteistyökyvyttömyydestäsi ja mielenterveysongelmistasi (josta siis ainoana todisteena sossun omatekemä diagnoosi). Eli ihan sama oletko itse asiallinen, sossu ei sitä ole. 

Sossuun pitää suhtautua kuin narsistiin suhtudutaan. Ei narsisti tai koulukiusaajakaan ole asiallinen, jos sinä olet. Ihan muut keinot  kuin asiallisuus tarvitaan narsistien kanssa. 

Olen sosiaalityöntekijänä saanut näitä"asiallisia" kirjausmuutoksia ja pyyntöjä.  Kyseessä on voinut olla vanhempi, joka on kirjoittanut kokonaisen asiakassuunnitelman esimerkiksi kokonaan uusiksi. Vanhempi on voinut lisäillä tekstejä, jotka eivät perustu neuvottelussa käytäviin asioihin tai haluaa muuttaa kokonaisuudessaan johtopäätökset. Toiset oikovat jopa kirjoitusasua, muuttelevat sanamuotoja jne. Pääsääntöisesti pyrkimys näissä on ollut muuttaa sosiaalityöntekijän näkemystä. Vanhemmalla on esimerkiksi todistettava lääkärin tai psykologin todentama psykoottinen tila, jonka vanhempi kirjaukseen haluaa muuttaa muotoon lievä masennus esim. Toisinaan lapsen tilannetta vääristetään. Lapsi voi vetää päivittäin oman kertomuksensa mukaan kovia huumausaineita ja vanhempi kirjaa, että ei ole tarvetta päihdehoidolle. Sosiaalityöntekijänä olen eri mieltä ja minulla on oikeus se kirjata sen mukaan kuin mieltä olen. Haluan todentaa, että minulla ei ole mitään vaikeutta printata kirjauksia asiakkaan pyynnöstä tai tarvetta väärentää niitä, mutta asiakkaiden tilanteen väärentämispyrkimyksiin en lähde mukaan. 

Ei ole tullut mieleen että se sinun näkemyksesi on just. Vain se. Sinun näkemyksesi. Totta kai ihminen josta se näkemys on luotu on oikeutettu kertomaan mikä se todellinen tilanne on.

Tämä pn juuri se perusongelma. Erilaiset subjektiiviset huolet ja näkemykset ja mielipiteet määräävät liian isoista asioista.

Minä viruin vuoden siinä arvioinnissa ja sain ”yhteistyökyvyttömän” leiman kun kysyin, miksi me siellä olimme. Kukaan ei tiennyt, koska ilmoitukset oli niin sekavia. Tuli vääjäämättä tunne, että meitä vain pidettiin siellä ja yritettiin vain väkisin keksiä syy siihen. Ja sitten se keksittiinkin: Yhteistyökyvyttömyys.

Kokemus on todella kafkamainen.

Niin, se sosiaalityöntekijä on koulutettu siihen, että hän kykenee arvioimaan asiakkaan elämäntilannetta ja siihen sisältyviä ongelmia ja riskejä ja miten niitä voitaisiin lievittää. Asiakas voi toki kertoa oman näkemyksensä, mutta ei se välttämättä ole sama kuin sosiaalityöntekijän. 

Se asiakas tai asiakkaan vanhempi kyllä nyt oikeasti tuntee oman elämänsä paremmin.

Eikä se sosiaalityöntekijä ole sanut edes koulutusta ihmissuhdetyöhön, ei psykologiksi, ei pöihdetyöntekijäksi tai edes koulutusta lastenhoitajaksi.

Hän kertoo vain mielipiteensä ja näkemyksensä, jotka pohjaavat hänen omiin arvoihinsa, omaan elämänkokemukseen, omiin traumoihin. Omiin ennakkoluuloihin.

Eihän lääkärikään saa määrätä edes hoitoa tuollaisilla perusteilla, vaan aina objektiivisten faktojen mukaan.

Koko lastensuojelu sen sijaan perustuu vain ja ainoastaan subjektiivisiin mielipiteisiin.

Jotka vielä kiertävät niin, että niitä jopa muodostetaan ilman, että ikinä edes puhutama sen ihmisen kanssa.

Eli jos lapsi käyttää huumeita, näkyy seuloissa ja lapsi myöntää, mutta vanhempi kieltää koko asian, niin ei niitä huumeita vaan ole. Se jotenkin katoaa?

Ihan turhaan vedät nyt tähän noita huumeitasi, joilla pyrit vain leimaamaan asiakkaita ja joilla toki saat helposti suuren yleisön nyökyttelemään. Sossuna sinun pitäisi kuitenkin tietää tilastot, joiden mukaan huumeet ovat vain pieni osa näistä keisseistä. Suurin osa on ihan tavallisia perheitä, jotka sinne mielivaltaiseen myllytykseenne joutuvat, joista suurin osa ei ole huumeita ikinä nähnytkään! Osoitat vääristelyä jopa tässä asiassa.

Kyllä lähes kaikilla lastensuojelun asiakkailla (vanhemmalla tai lapsella) on mt tai päihdrongelma.

Tilastollinen tieteellinen lähde tälle väitteelle?

Lapsen vanhempiin paikannetusta on-gelmallisesta käyttäytymisestä korostui eniten vanhemman mielenterveysongelmat. Lähes 60 prosenttia lapsista asui perheessä, jossa vanhemman mielenterveysongel-ma tuli esiin, mutta se kuvasi paljon joka kolmannen lapsen (33 %) sijoitustilannetta. Yli 40 prosenttia lapsista näki vanhemman alkoholinkäyttöä perheessään, mutta joka neljännen (26 %) lapsen kohdalla alkoholinkäytön arvioitiin vaikuttavan paljon lap-sen tilanteen taustalla. Useamman kuin joka viidennen (22 %) lapsen perheessä il-meni tai epäiltiin vanhemman muuta päihteiden ja huumeiden käyttöä, ja 14 prosent-tia lapsista asui perheessä jossa tämä ilmiö oli paljon sijoituksen taustalla. On syytä nostaa esiin, että lähes 30 prosenttia lapsista oli tilanteessa, jossa lapsen pahoinpitely tai sen epäily tunnistettiin, ja 14 prosentilla sosiaalityöntekijät arvioivat lapsen tilan-teen taustalla olevan paljon pahoinpitelyä tai sen epäilyä.

Lähes kaikki vanhemmat (89 %) olivat jossain määrin uupuneita ja jaksamattomia ja yli puolet lapsista (58 %) asui perheissä, joissa van-hempien uupumattomuus ja jaksamattomuus olivat paljon sijoituksen taustalla. Suoranainen perheväkivalta tai sen uhka esiintyy sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan lapsen tilanteen taustalla lähes joka toisella (48 %) lapsella, ja lähes joka neljännen lapsen (23 %) elämässä se on paljon läsnä. Lisäksi lasta repivät jat-kuvat huoltoriidat näkyvät sijoitusten taustalla paljon joka kymmenennen lapsen kohdalla, ja huoltoriitoja ylipäätään tunnistettiin 23 prosentilla lapsista.

Lähde. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…

Tuo koskee vain sijoitettuja lapsia eikä lasun asiakkaita. Vai ovatko nämä mielestäsi sama asia? Huh huh.

Hälyyttävää että huoltoriidat korostuu tilastossa (vanhemmat valehtelevat toisistaan ja käyttävät lasua kostona)! Lasu ei selvästi pyri lieventämään riitoja vaan pahentaa niitä ja lapsia päätyy sen seurauksena jopa sijoitukseen asti.

Alkoholi ja mt-ongelmat olivat YLEISIMMÄT syyt muttei SUURIMMAN OSAN taustalla. Edes sijoituksessa. Kuten prosenttiosuuksista näkee jos osaa laskea sataan asti.

No mikähän muu syy voi olla sijoituksessa tai asiakkuudessa?? En kyllä nyt äkkiseltään muista muuta syytä..

Vierailija
512/723 |
24.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on itsestä kiinni miten suhtautuu sossuihin. Eivät he tyhjästä ilmesty lapsia viemään. Asiallista keskustelua niin kaikki etenee hyvin. Jos lapsella on hätä niin häntä täytyy auttaa. Lasta varten se lastensuojelu on eikä vanhempien paapomista.

Kuule, eipä tarvitse kuin aivan asiallisesti kysyä, että miksi papereita ei ole useista pyynnöistä huolimatta lähetetty, tai että miksi kirjauksista on muutettu asioita, esim. aikamuotoja, irrotettu asioita yhteyksistään jne., niin se jo riittää saamaan sossun raivoihinsa ja kirjoittamaan entistä pahempaa sontaa yhteistyökyvyttömyydestäsi ja mielenterveysongelmistasi (josta siis ainoana todisteena sossun omatekemä diagnoosi). Eli ihan sama oletko itse asiallinen, sossu ei sitä ole. 

Sossuun pitää suhtautua kuin narsistiin suhtudutaan. Ei narsisti tai koulukiusaajakaan ole asiallinen, jos sinä olet. Ihan muut keinot  kuin asiallisuus tarvitaan narsistien kanssa. 

Olen sosiaalityöntekijänä saanut näitä"asiallisia" kirjausmuutoksia ja pyyntöjä.  Kyseessä on voinut olla vanhempi, joka on kirjoittanut kokonaisen asiakassuunnitelman esimerkiksi kokonaan uusiksi. Vanhempi on voinut lisäillä tekstejä, jotka eivät perustu neuvottelussa käytäviin asioihin tai haluaa muuttaa kokonaisuudessaan johtopäätökset. Toiset oikovat jopa kirjoitusasua, muuttelevat sanamuotoja jne. Pääsääntöisesti pyrkimys näissä on ollut muuttaa sosiaalityöntekijän näkemystä. Vanhemmalla on esimerkiksi todistettava lääkärin tai psykologin todentama psykoottinen tila, jonka vanhempi kirjaukseen haluaa muuttaa muotoon lievä masennus esim. Toisinaan lapsen tilannetta vääristetään. Lapsi voi vetää päivittäin oman kertomuksensa mukaan kovia huumausaineita ja vanhempi kirjaa, että ei ole tarvetta päihdehoidolle. Sosiaalityöntekijänä olen eri mieltä ja minulla on oikeus se kirjata sen mukaan kuin mieltä olen. Haluan todentaa, että minulla ei ole mitään vaikeutta printata kirjauksia asiakkaan pyynnöstä tai tarvetta väärentää niitä, mutta asiakkaiden tilanteen väärentämispyrkimyksiin en lähde mukaan. 

Ei ole tullut mieleen että se sinun näkemyksesi on just. Vain se. Sinun näkemyksesi. Totta kai ihminen josta se näkemys on luotu on oikeutettu kertomaan mikä se todellinen tilanne on.

Tämä pn juuri se perusongelma. Erilaiset subjektiiviset huolet ja näkemykset ja mielipiteet määräävät liian isoista asioista.

Minä viruin vuoden siinä arvioinnissa ja sain ”yhteistyökyvyttömän” leiman kun kysyin, miksi me siellä olimme. Kukaan ei tiennyt, koska ilmoitukset oli niin sekavia. Tuli vääjäämättä tunne, että meitä vain pidettiin siellä ja yritettiin vain väkisin keksiä syy siihen. Ja sitten se keksittiinkin: Yhteistyökyvyttömyys.

Kokemus on todella kafkamainen.

Niin, se sosiaalityöntekijä on koulutettu siihen, että hän kykenee arvioimaan asiakkaan elämäntilannetta ja siihen sisältyviä ongelmia ja riskejä ja miten niitä voitaisiin lievittää. Asiakas voi toki kertoa oman näkemyksensä, mutta ei se välttämättä ole sama kuin sosiaalityöntekijän. 

Se asiakas tai asiakkaan vanhempi kyllä nyt oikeasti tuntee oman elämänsä paremmin.

Eikä se sosiaalityöntekijä ole sanut edes koulutusta ihmissuhdetyöhön, ei psykologiksi, ei pöihdetyöntekijäksi tai edes koulutusta lastenhoitajaksi.

Hän kertoo vain mielipiteensä ja näkemyksensä, jotka pohjaavat hänen omiin arvoihinsa, omaan elämänkokemukseen, omiin traumoihin. Omiin ennakkoluuloihin.

Eihän lääkärikään saa määrätä edes hoitoa tuollaisilla perusteilla, vaan aina objektiivisten faktojen mukaan.

Koko lastensuojelu sen sijaan perustuu vain ja ainoastaan subjektiivisiin mielipiteisiin.

Jotka vielä kiertävät niin, että niitä jopa muodostetaan ilman, että ikinä edes puhutama sen ihmisen kanssa.

Eli jos lapsi käyttää huumeita, näkyy seuloissa ja lapsi myöntää, mutta vanhempi kieltää koko asian, niin ei niitä huumeita vaan ole. Se jotenkin katoaa?

Ihan turhaan vedät nyt tähän noita huumeitasi, joilla pyrit vain leimaamaan asiakkaita ja joilla toki saat helposti suuren yleisön nyökyttelemään. Sossuna sinun pitäisi kuitenkin tietää tilastot, joiden mukaan huumeet ovat vain pieni osa näistä keisseistä. Suurin osa on ihan tavallisia perheitä, jotka sinne mielivaltaiseen myllytykseenne joutuvat, joista suurin osa ei ole huumeita ikinä nähnytkään! Osoitat vääristelyä jopa tässä asiassa.

Kyllä lähes kaikilla lastensuojelun asiakkailla (vanhemmalla tai lapsella) on mt tai päihdrongelma.

Tilastollinen tieteellinen lähde tälle väitteelle?

Lapsen vanhempiin paikannetusta on-gelmallisesta käyttäytymisestä korostui eniten vanhemman mielenterveysongelmat. Lähes 60 prosenttia lapsista asui perheessä, jossa vanhemman mielenterveysongel-ma tuli esiin, mutta se kuvasi paljon joka kolmannen lapsen (33 %) sijoitustilannetta. Yli 40 prosenttia lapsista näki vanhemman alkoholinkäyttöä perheessään, mutta joka neljännen (26 %) lapsen kohdalla alkoholinkäytön arvioitiin vaikuttavan paljon lap-sen tilanteen taustalla. Useamman kuin joka viidennen (22 %) lapsen perheessä il-meni tai epäiltiin vanhemman muuta päihteiden ja huumeiden käyttöä, ja 14 prosent-tia lapsista asui perheessä jossa tämä ilmiö oli paljon sijoituksen taustalla. On syytä nostaa esiin, että lähes 30 prosenttia lapsista oli tilanteessa, jossa lapsen pahoinpitely tai sen epäily tunnistettiin, ja 14 prosentilla sosiaalityöntekijät arvioivat lapsen tilan-teen taustalla olevan paljon pahoinpitelyä tai sen epäilyä.

Lähes kaikki vanhemmat (89 %) olivat jossain määrin uupuneita ja jaksamattomia ja yli puolet lapsista (58 %) asui perheissä, joissa van-hempien uupumattomuus ja jaksamattomuus olivat paljon sijoituksen taustalla. Suoranainen perheväkivalta tai sen uhka esiintyy sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan lapsen tilanteen taustalla lähes joka toisella (48 %) lapsella, ja lähes joka neljännen lapsen (23 %) elämässä se on paljon läsnä. Lisäksi lasta repivät jat-kuvat huoltoriidat näkyvät sijoitusten taustalla paljon joka kymmenennen lapsen kohdalla, ja huoltoriitoja ylipäätään tunnistettiin 23 prosentilla lapsista.

Lähde. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…

Tuo koskee vain sijoitettuja lapsia eikä lasun asiakkaita. Vai ovatko nämä mielestäsi sama asia? Huh huh.

Hälyyttävää että huoltoriidat korostuu tilastossa (vanhemmat valehtelevat toisistaan ja käyttävät lasua kostona)! Lasu ei selvästi pyri lieventämään riitoja vaan pahentaa niitä ja lapsia päätyy sen seurauksena jopa sijoitukseen asti.

Alkoholi ja mt-ongelmat olivat YLEISIMMÄT syyt muttei SUURIMMAN OSAN taustalla. Edes sijoituksessa. Kuten prosenttiosuuksista näkee jos osaa laskea sataan asti.

No mikähän muu syy voi olla sijoituksessa tai asiakkuudessa?? En kyllä nyt äkkiseltään muista muuta syytä..

Lapsen päihteidenkäyttö, rötöstely, karkailu, koulunkäymättömyys, väkivaltaisuus esim. Vanhemman keinottomuus, kyvyttömyys, myös heikkolahjaiset saavat lapsia. Orpous, lapsen hylkääminen, vanhemman rikollisuus, vankilatuomiot, vanhemman väkivaltaisuus. Ihmisen elämä on monimuotoinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
513/723 |
24.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on itsestä kiinni miten suhtautuu sossuihin. Eivät he tyhjästä ilmesty lapsia viemään. Asiallista keskustelua niin kaikki etenee hyvin. Jos lapsella on hätä niin häntä täytyy auttaa. Lasta varten se lastensuojelu on eikä vanhempien paapomista.

Kuule, eipä tarvitse kuin aivan asiallisesti kysyä, että miksi papereita ei ole useista pyynnöistä huolimatta lähetetty, tai että miksi kirjauksista on muutettu asioita, esim. aikamuotoja, irrotettu asioita yhteyksistään jne., niin se jo riittää saamaan sossun raivoihinsa ja kirjoittamaan entistä pahempaa sontaa yhteistyökyvyttömyydestäsi ja mielenterveysongelmistasi (josta siis ainoana todisteena sossun omatekemä diagnoosi). Eli ihan sama oletko itse asiallinen, sossu ei sitä ole. 

Sossuun pitää suhtautua kuin narsistiin suhtudutaan. Ei narsisti tai koulukiusaajakaan ole asiallinen, jos sinä olet. Ihan muut keinot  kuin asiallisuus tarvitaan narsistien kanssa. 

Olen sosiaalityöntekijänä saanut näitä"asiallisia" kirjausmuutoksia ja pyyntöjä.  Kyseessä on voinut olla vanhempi, joka on kirjoittanut kokonaisen asiakassuunnitelman esimerkiksi kokonaan uusiksi. Vanhempi on voinut lisäillä tekstejä, jotka eivät perustu neuvottelussa käytäviin asioihin tai haluaa muuttaa kokonaisuudessaan johtopäätökset. Toiset oikovat jopa kirjoitusasua, muuttelevat sanamuotoja jne. Pääsääntöisesti pyrkimys näissä on ollut muuttaa sosiaalityöntekijän näkemystä. Vanhemmalla on esimerkiksi todistettava lääkärin tai psykologin todentama psykoottinen tila, jonka vanhempi kirjaukseen haluaa muuttaa muotoon lievä masennus esim. Toisinaan lapsen tilannetta vääristetään. Lapsi voi vetää päivittäin oman kertomuksensa mukaan kovia huumausaineita ja vanhempi kirjaa, että ei ole tarvetta päihdehoidolle. Sosiaalityöntekijänä olen eri mieltä ja minulla on oikeus se kirjata sen mukaan kuin mieltä olen. Haluan todentaa, että minulla ei ole mitään vaikeutta printata kirjauksia asiakkaan pyynnöstä tai tarvetta väärentää niitä, mutta asiakkaiden tilanteen väärentämispyrkimyksiin en lähde mukaan. 

Ei ole tullut mieleen että se sinun näkemyksesi on just. Vain se. Sinun näkemyksesi. Totta kai ihminen josta se näkemys on luotu on oikeutettu kertomaan mikä se todellinen tilanne on.

Tämä pn juuri se perusongelma. Erilaiset subjektiiviset huolet ja näkemykset ja mielipiteet määräävät liian isoista asioista.

Minä viruin vuoden siinä arvioinnissa ja sain ”yhteistyökyvyttömän” leiman kun kysyin, miksi me siellä olimme. Kukaan ei tiennyt, koska ilmoitukset oli niin sekavia. Tuli vääjäämättä tunne, että meitä vain pidettiin siellä ja yritettiin vain väkisin keksiä syy siihen. Ja sitten se keksittiinkin: Yhteistyökyvyttömyys.

Kokemus on todella kafkamainen.

Niin, se sosiaalityöntekijä on koulutettu siihen, että hän kykenee arvioimaan asiakkaan elämäntilannetta ja siihen sisältyviä ongelmia ja riskejä ja miten niitä voitaisiin lievittää. Asiakas voi toki kertoa oman näkemyksensä, mutta ei se välttämättä ole sama kuin sosiaalityöntekijän. 

Se asiakas tai asiakkaan vanhempi kyllä nyt oikeasti tuntee oman elämänsä paremmin.

Eikä se sosiaalityöntekijä ole sanut edes koulutusta ihmissuhdetyöhön, ei psykologiksi, ei pöihdetyöntekijäksi tai edes koulutusta lastenhoitajaksi.

Hän kertoo vain mielipiteensä ja näkemyksensä, jotka pohjaavat hänen omiin arvoihinsa, omaan elämänkokemukseen, omiin traumoihin. Omiin ennakkoluuloihin.

Eihän lääkärikään saa määrätä edes hoitoa tuollaisilla perusteilla, vaan aina objektiivisten faktojen mukaan.

Koko lastensuojelu sen sijaan perustuu vain ja ainoastaan subjektiivisiin mielipiteisiin.

Jotka vielä kiertävät niin, että niitä jopa muodostetaan ilman, että ikinä edes puhutama sen ihmisen kanssa.

Eli jos lapsi käyttää huumeita, näkyy seuloissa ja lapsi myöntää, mutta vanhempi kieltää koko asian, niin ei niitä huumeita vaan ole. Se jotenkin katoaa?

Ihan turhaan vedät nyt tähän noita huumeitasi, joilla pyrit vain leimaamaan asiakkaita ja joilla toki saat helposti suuren yleisön nyökyttelemään. Sossuna sinun pitäisi kuitenkin tietää tilastot, joiden mukaan huumeet ovat vain pieni osa näistä keisseistä. Suurin osa on ihan tavallisia perheitä, jotka sinne mielivaltaiseen myllytykseenne joutuvat, joista suurin osa ei ole huumeita ikinä nähnytkään! Osoitat vääristelyä jopa tässä asiassa.

Kyllä lähes kaikilla lastensuojelun asiakkailla (vanhemmalla tai lapsella) on mt tai päihdrongelma.

Tilastollinen tieteellinen lähde tälle väitteelle?

Lapsen vanhempiin paikannetusta on-gelmallisesta käyttäytymisestä korostui eniten vanhemman mielenterveysongelmat. Lähes 60 prosenttia lapsista asui perheessä, jossa vanhemman mielenterveysongel-ma tuli esiin, mutta se kuvasi paljon joka kolmannen lapsen (33 %) sijoitustilannetta. Yli 40 prosenttia lapsista näki vanhemman alkoholinkäyttöä perheessään, mutta joka neljännen (26 %) lapsen kohdalla alkoholinkäytön arvioitiin vaikuttavan paljon lap-sen tilanteen taustalla. Useamman kuin joka viidennen (22 %) lapsen perheessä il-meni tai epäiltiin vanhemman muuta päihteiden ja huumeiden käyttöä, ja 14 prosent-tia lapsista asui perheessä jossa tämä ilmiö oli paljon sijoituksen taustalla. On syytä nostaa esiin, että lähes 30 prosenttia lapsista oli tilanteessa, jossa lapsen pahoinpitely tai sen epäily tunnistettiin, ja 14 prosentilla sosiaalityöntekijät arvioivat lapsen tilan-teen taustalla olevan paljon pahoinpitelyä tai sen epäilyä.

Lähes kaikki vanhemmat (89 %) olivat jossain määrin uupuneita ja jaksamattomia ja yli puolet lapsista (58 %) asui perheissä, joissa van-hempien uupumattomuus ja jaksamattomuus olivat paljon sijoituksen taustalla. Suoranainen perheväkivalta tai sen uhka esiintyy sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan lapsen tilanteen taustalla lähes joka toisella (48 %) lapsella, ja lähes joka neljännen lapsen (23 %) elämässä se on paljon läsnä. Lisäksi lasta repivät jat-kuvat huoltoriidat näkyvät sijoitusten taustalla paljon joka kymmenennen lapsen kohdalla, ja huoltoriitoja ylipäätään tunnistettiin 23 prosentilla lapsista.

Lähde. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…

Tuo koskee vain sijoitettuja lapsia eikä lasun asiakkaita. Vai ovatko nämä mielestäsi sama asia? Huh huh.

Hälyyttävää että huoltoriidat korostuu tilastossa (vanhemmat valehtelevat toisistaan ja käyttävät lasua kostona)! Lasu ei selvästi pyri lieventämään riitoja vaan pahentaa niitä ja lapsia päätyy sen seurauksena jopa sijoitukseen asti.

Alkoholi ja mt-ongelmat olivat YLEISIMMÄT syyt muttei SUURIMMAN OSAN taustalla. Edes sijoituksessa. Kuten prosenttiosuuksista näkee jos osaa laskea sataan asti.

No mikähän muu syy voi olla sijoituksessa tai asiakkuudessa?? En kyllä nyt äkkiseltään muista muuta syytä..

Lapsen päihteidenkäyttö, rötöstely, karkailu, koulunkäymättömyys, väkivaltaisuus esim. Vanhemman keinottomuus, kyvyttömyys, myös heikkolahjaiset saavat lapsia. Orpous, lapsen hylkääminen, vanhemman rikollisuus, vankilatuomiot, vanhemman väkivaltaisuus. Ihmisen elämä on monimuotoinen.

Kyllähän noiden taustalla on päihde tai mt-ongelmia. Toki heikkolahjaiset vanhemmat on asia erikseen, siihen liittyy tuo kyvyytömyys jne. Mutta enpä usko, että palstalla räyhäävät sossuvihaajat viittavat olevansa noita mainitsemiasi tapauksia:)

Vierailija
514/723 |
24.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on itsestä kiinni miten suhtautuu sossuihin. Eivät he tyhjästä ilmesty lapsia viemään. Asiallista keskustelua niin kaikki etenee hyvin. Jos lapsella on hätä niin häntä täytyy auttaa. Lasta varten se lastensuojelu on eikä vanhempien paapomista.

Kuule, eipä tarvitse kuin aivan asiallisesti kysyä, että miksi papereita ei ole useista pyynnöistä huolimatta lähetetty, tai että miksi kirjauksista on muutettu asioita, esim. aikamuotoja, irrotettu asioita yhteyksistään jne., niin se jo riittää saamaan sossun raivoihinsa ja kirjoittamaan entistä pahempaa sontaa yhteistyökyvyttömyydestäsi ja mielenterveysongelmistasi (josta siis ainoana todisteena sossun omatekemä diagnoosi). Eli ihan sama oletko itse asiallinen, sossu ei sitä ole. 

Sossuun pitää suhtautua kuin narsistiin suhtudutaan. Ei narsisti tai koulukiusaajakaan ole asiallinen, jos sinä olet. Ihan muut keinot  kuin asiallisuus tarvitaan narsistien kanssa. 

Olen sosiaalityöntekijänä saanut näitä"asiallisia" kirjausmuutoksia ja pyyntöjä.  Kyseessä on voinut olla vanhempi, joka on kirjoittanut kokonaisen asiakassuunnitelman esimerkiksi kokonaan uusiksi. Vanhempi on voinut lisäillä tekstejä, jotka eivät perustu neuvottelussa käytäviin asioihin tai haluaa muuttaa kokonaisuudessaan johtopäätökset. Toiset oikovat jopa kirjoitusasua, muuttelevat sanamuotoja jne. Pääsääntöisesti pyrkimys näissä on ollut muuttaa sosiaalityöntekijän näkemystä. Vanhemmalla on esimerkiksi todistettava lääkärin tai psykologin todentama psykoottinen tila, jonka vanhempi kirjaukseen haluaa muuttaa muotoon lievä masennus esim. Toisinaan lapsen tilannetta vääristetään. Lapsi voi vetää päivittäin oman kertomuksensa mukaan kovia huumausaineita ja vanhempi kirjaa, että ei ole tarvetta päihdehoidolle. Sosiaalityöntekijänä olen eri mieltä ja minulla on oikeus se kirjata sen mukaan kuin mieltä olen. Haluan todentaa, että minulla ei ole mitään vaikeutta printata kirjauksia asiakkaan pyynnöstä tai tarvetta väärentää niitä, mutta asiakkaiden tilanteen väärentämispyrkimyksiin en lähde mukaan. 

Ei ole tullut mieleen että se sinun näkemyksesi on just. Vain se. Sinun näkemyksesi. Totta kai ihminen josta se näkemys on luotu on oikeutettu kertomaan mikä se todellinen tilanne on.

Tämä pn juuri se perusongelma. Erilaiset subjektiiviset huolet ja näkemykset ja mielipiteet määräävät liian isoista asioista.

Minä viruin vuoden siinä arvioinnissa ja sain ”yhteistyökyvyttömän” leiman kun kysyin, miksi me siellä olimme. Kukaan ei tiennyt, koska ilmoitukset oli niin sekavia. Tuli vääjäämättä tunne, että meitä vain pidettiin siellä ja yritettiin vain väkisin keksiä syy siihen. Ja sitten se keksittiinkin: Yhteistyökyvyttömyys.

Kokemus on todella kafkamainen.

Niin, se sosiaalityöntekijä on koulutettu siihen, että hän kykenee arvioimaan asiakkaan elämäntilannetta ja siihen sisältyviä ongelmia ja riskejä ja miten niitä voitaisiin lievittää. Asiakas voi toki kertoa oman näkemyksensä, mutta ei se välttämättä ole sama kuin sosiaalityöntekijän. 

Se asiakas tai asiakkaan vanhempi kyllä nyt oikeasti tuntee oman elämänsä paremmin.

Eikä se sosiaalityöntekijä ole sanut edes koulutusta ihmissuhdetyöhön, ei psykologiksi, ei pöihdetyöntekijäksi tai edes koulutusta lastenhoitajaksi.

Hän kertoo vain mielipiteensä ja näkemyksensä, jotka pohjaavat hänen omiin arvoihinsa, omaan elämänkokemukseen, omiin traumoihin. Omiin ennakkoluuloihin.

Eihän lääkärikään saa määrätä edes hoitoa tuollaisilla perusteilla, vaan aina objektiivisten faktojen mukaan.

Koko lastensuojelu sen sijaan perustuu vain ja ainoastaan subjektiivisiin mielipiteisiin.

Jotka vielä kiertävät niin, että niitä jopa muodostetaan ilman, että ikinä edes puhutama sen ihmisen kanssa.

Eli jos lapsi käyttää huumeita, näkyy seuloissa ja lapsi myöntää, mutta vanhempi kieltää koko asian, niin ei niitä huumeita vaan ole. Se jotenkin katoaa?

Ihan turhaan vedät nyt tähän noita huumeitasi, joilla pyrit vain leimaamaan asiakkaita ja joilla toki saat helposti suuren yleisön nyökyttelemään. Sossuna sinun pitäisi kuitenkin tietää tilastot, joiden mukaan huumeet ovat vain pieni osa näistä keisseistä. Suurin osa on ihan tavallisia perheitä, jotka sinne mielivaltaiseen myllytykseenne joutuvat, joista suurin osa ei ole huumeita ikinä nähnytkään! Osoitat vääristelyä jopa tässä asiassa.

Kyllä lähes kaikilla lastensuojelun asiakkailla (vanhemmalla tai lapsella) on mt tai päihdrongelma.

Tilastollinen tieteellinen lähde tälle väitteelle?

Lapsen vanhempiin paikannetusta on-gelmallisesta käyttäytymisestä korostui eniten vanhemman mielenterveysongelmat. Lähes 60 prosenttia lapsista asui perheessä, jossa vanhemman mielenterveysongel-ma tuli esiin, mutta se kuvasi paljon joka kolmannen lapsen (33 %) sijoitustilannetta. Yli 40 prosenttia lapsista näki vanhemman alkoholinkäyttöä perheessään, mutta joka neljännen (26 %) lapsen kohdalla alkoholinkäytön arvioitiin vaikuttavan paljon lap-sen tilanteen taustalla. Useamman kuin joka viidennen (22 %) lapsen perheessä il-meni tai epäiltiin vanhemman muuta päihteiden ja huumeiden käyttöä, ja 14 prosent-tia lapsista asui perheessä jossa tämä ilmiö oli paljon sijoituksen taustalla. On syytä nostaa esiin, että lähes 30 prosenttia lapsista oli tilanteessa, jossa lapsen pahoinpitely tai sen epäily tunnistettiin, ja 14 prosentilla sosiaalityöntekijät arvioivat lapsen tilan-teen taustalla olevan paljon pahoinpitelyä tai sen epäilyä.

Lähes kaikki vanhemmat (89 %) olivat jossain määrin uupuneita ja jaksamattomia ja yli puolet lapsista (58 %) asui perheissä, joissa van-hempien uupumattomuus ja jaksamattomuus olivat paljon sijoituksen taustalla. Suoranainen perheväkivalta tai sen uhka esiintyy sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan lapsen tilanteen taustalla lähes joka toisella (48 %) lapsella, ja lähes joka neljännen lapsen (23 %) elämässä se on paljon läsnä. Lisäksi lasta repivät jat-kuvat huoltoriidat näkyvät sijoitusten taustalla paljon joka kymmenennen lapsen kohdalla, ja huoltoriitoja ylipäätään tunnistettiin 23 prosentilla lapsista.

Lähde. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…

Tuo koskee vain sijoitettuja lapsia eikä lasun asiakkaita. Vai ovatko nämä mielestäsi sama asia? Huh huh.

Hälyyttävää että huoltoriidat korostuu tilastossa (vanhemmat valehtelevat toisistaan ja käyttävät lasua kostona)! Lasu ei selvästi pyri lieventämään riitoja vaan pahentaa niitä ja lapsia päätyy sen seurauksena jopa sijoitukseen asti.

Alkoholi ja mt-ongelmat olivat YLEISIMMÄT syyt muttei SUURIMMAN OSAN taustalla. Edes sijoituksessa. Kuten prosenttiosuuksista näkee jos osaa laskea sataan asti.

No mikähän muu syy voi olla sijoituksessa tai asiakkuudessa?? En kyllä nyt äkkiseltään muista muuta syytä..

Vanhemman fyysinen sairaus tai tapaturma. Syöpä, korona...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
515/723 |
24.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on itsestä kiinni miten suhtautuu sossuihin. Eivät he tyhjästä ilmesty lapsia viemään. Asiallista keskustelua niin kaikki etenee hyvin. Jos lapsella on hätä niin häntä täytyy auttaa. Lasta varten se lastensuojelu on eikä vanhempien paapomista.

Kuule, eipä tarvitse kuin aivan asiallisesti kysyä, että miksi papereita ei ole useista pyynnöistä huolimatta lähetetty, tai että miksi kirjauksista on muutettu asioita, esim. aikamuotoja, irrotettu asioita yhteyksistään jne., niin se jo riittää saamaan sossun raivoihinsa ja kirjoittamaan entistä pahempaa sontaa yhteistyökyvyttömyydestäsi ja mielenterveysongelmistasi (josta siis ainoana todisteena sossun omatekemä diagnoosi). Eli ihan sama oletko itse asiallinen, sossu ei sitä ole. 

Sossuun pitää suhtautua kuin narsistiin suhtudutaan. Ei narsisti tai koulukiusaajakaan ole asiallinen, jos sinä olet. Ihan muut keinot  kuin asiallisuus tarvitaan narsistien kanssa. 

Olen sosiaalityöntekijänä saanut näitä"asiallisia" kirjausmuutoksia ja pyyntöjä.  Kyseessä on voinut olla vanhempi, joka on kirjoittanut kokonaisen asiakassuunnitelman esimerkiksi kokonaan uusiksi. Vanhempi on voinut lisäillä tekstejä, jotka eivät perustu neuvottelussa käytäviin asioihin tai haluaa muuttaa kokonaisuudessaan johtopäätökset. Toiset oikovat jopa kirjoitusasua, muuttelevat sanamuotoja jne. Pääsääntöisesti pyrkimys näissä on ollut muuttaa sosiaalityöntekijän näkemystä. Vanhemmalla on esimerkiksi todistettava lääkärin tai psykologin todentama psykoottinen tila, jonka vanhempi kirjaukseen haluaa muuttaa muotoon lievä masennus esim. Toisinaan lapsen tilannetta vääristetään. Lapsi voi vetää päivittäin oman kertomuksensa mukaan kovia huumausaineita ja vanhempi kirjaa, että ei ole tarvetta päihdehoidolle. Sosiaalityöntekijänä olen eri mieltä ja minulla on oikeus se kirjata sen mukaan kuin mieltä olen. Haluan todentaa, että minulla ei ole mitään vaikeutta printata kirjauksia asiakkaan pyynnöstä tai tarvetta väärentää niitä, mutta asiakkaiden tilanteen väärentämispyrkimyksiin en lähde mukaan. 

Ei ole tullut mieleen että se sinun näkemyksesi on just. Vain se. Sinun näkemyksesi. Totta kai ihminen josta se näkemys on luotu on oikeutettu kertomaan mikä se todellinen tilanne on.

Tämä pn juuri se perusongelma. Erilaiset subjektiiviset huolet ja näkemykset ja mielipiteet määräävät liian isoista asioista.

Minä viruin vuoden siinä arvioinnissa ja sain ”yhteistyökyvyttömän” leiman kun kysyin, miksi me siellä olimme. Kukaan ei tiennyt, koska ilmoitukset oli niin sekavia. Tuli vääjäämättä tunne, että meitä vain pidettiin siellä ja yritettiin vain väkisin keksiä syy siihen. Ja sitten se keksittiinkin: Yhteistyökyvyttömyys.

Kokemus on todella kafkamainen.

Niin, se sosiaalityöntekijä on koulutettu siihen, että hän kykenee arvioimaan asiakkaan elämäntilannetta ja siihen sisältyviä ongelmia ja riskejä ja miten niitä voitaisiin lievittää. Asiakas voi toki kertoa oman näkemyksensä, mutta ei se välttämättä ole sama kuin sosiaalityöntekijän. 

Se asiakas tai asiakkaan vanhempi kyllä nyt oikeasti tuntee oman elämänsä paremmin.

Eikä se sosiaalityöntekijä ole sanut edes koulutusta ihmissuhdetyöhön, ei psykologiksi, ei pöihdetyöntekijäksi tai edes koulutusta lastenhoitajaksi.

Hän kertoo vain mielipiteensä ja näkemyksensä, jotka pohjaavat hänen omiin arvoihinsa, omaan elämänkokemukseen, omiin traumoihin. Omiin ennakkoluuloihin.

Eihän lääkärikään saa määrätä edes hoitoa tuollaisilla perusteilla, vaan aina objektiivisten faktojen mukaan.

Koko lastensuojelu sen sijaan perustuu vain ja ainoastaan subjektiivisiin mielipiteisiin.

Jotka vielä kiertävät niin, että niitä jopa muodostetaan ilman, että ikinä edes puhutama sen ihmisen kanssa.

Eli jos lapsi käyttää huumeita, näkyy seuloissa ja lapsi myöntää, mutta vanhempi kieltää koko asian, niin ei niitä huumeita vaan ole. Se jotenkin katoaa?

Ihan turhaan vedät nyt tähän noita huumeitasi, joilla pyrit vain leimaamaan asiakkaita ja joilla toki saat helposti suuren yleisön nyökyttelemään. Sossuna sinun pitäisi kuitenkin tietää tilastot, joiden mukaan huumeet ovat vain pieni osa näistä keisseistä. Suurin osa on ihan tavallisia perheitä, jotka sinne mielivaltaiseen myllytykseenne joutuvat, joista suurin osa ei ole huumeita ikinä nähnytkään! Osoitat vääristelyä jopa tässä asiassa.

Kyllä lähes kaikilla lastensuojelun asiakkailla (vanhemmalla tai lapsella) on mt tai päihdrongelma.

Tilastollinen tieteellinen lähde tälle väitteelle?

Lapsen vanhempiin paikannetusta on-gelmallisesta käyttäytymisestä korostui eniten vanhemman mielenterveysongelmat. Lähes 60 prosenttia lapsista asui perheessä, jossa vanhemman mielenterveysongel-ma tuli esiin, mutta se kuvasi paljon joka kolmannen lapsen (33 %) sijoitustilannetta. Yli 40 prosenttia lapsista näki vanhemman alkoholinkäyttöä perheessään, mutta joka neljännen (26 %) lapsen kohdalla alkoholinkäytön arvioitiin vaikuttavan paljon lap-sen tilanteen taustalla. Useamman kuin joka viidennen (22 %) lapsen perheessä il-meni tai epäiltiin vanhemman muuta päihteiden ja huumeiden käyttöä, ja 14 prosent-tia lapsista asui perheessä jossa tämä ilmiö oli paljon sijoituksen taustalla. On syytä nostaa esiin, että lähes 30 prosenttia lapsista oli tilanteessa, jossa lapsen pahoinpitely tai sen epäily tunnistettiin, ja 14 prosentilla sosiaalityöntekijät arvioivat lapsen tilan-teen taustalla olevan paljon pahoinpitelyä tai sen epäilyä.

Lähes kaikki vanhemmat (89 %) olivat jossain määrin uupuneita ja jaksamattomia ja yli puolet lapsista (58 %) asui perheissä, joissa van-hempien uupumattomuus ja jaksamattomuus olivat paljon sijoituksen taustalla. Suoranainen perheväkivalta tai sen uhka esiintyy sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan lapsen tilanteen taustalla lähes joka toisella (48 %) lapsella, ja lähes joka neljännen lapsen (23 %) elämässä se on paljon läsnä. Lisäksi lasta repivät jat-kuvat huoltoriidat näkyvät sijoitusten taustalla paljon joka kymmenennen lapsen kohdalla, ja huoltoriitoja ylipäätään tunnistettiin 23 prosentilla lapsista.

Lähde. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…

Tuo koskee vain sijoitettuja lapsia eikä lasun asiakkaita. Vai ovatko nämä mielestäsi sama asia? Huh huh.

Hälyyttävää että huoltoriidat korostuu tilastossa (vanhemmat valehtelevat toisistaan ja käyttävät lasua kostona)! Lasu ei selvästi pyri lieventämään riitoja vaan pahentaa niitä ja lapsia päätyy sen seurauksena jopa sijoitukseen asti.

Alkoholi ja mt-ongelmat olivat YLEISIMMÄT syyt muttei SUURIMMAN OSAN taustalla. Edes sijoituksessa. Kuten prosenttiosuuksista näkee jos osaa laskea sataan asti.

No mikähän muu syy voi olla sijoituksessa tai asiakkuudessa?? En kyllä nyt äkkiseltään muista muuta syytä..

Lapsen päihteidenkäyttö, rötöstely, karkailu, koulunkäymättömyys, väkivaltaisuus esim. Vanhemman keinottomuus, kyvyttömyys, myös heikkolahjaiset saavat lapsia. Orpous, lapsen hylkääminen, vanhemman rikollisuus, vankilatuomiot, vanhemman väkivaltaisuus. Ihmisen elämä on monimuotoinen.

Kyllähän noiden taustalla on päihde tai mt-ongelmia. Toki heikkolahjaiset vanhemmat on asia erikseen, siihen liittyy tuo kyvyytömyys jne. Mutta enpä usko, että palstalla räyhäävät sossuvihaajat viittavat olevansa noita mainitsemiasi tapauksia:)

Miten?

Vierailija
516/723 |
24.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on itsestä kiinni miten suhtautuu sossuihin. Eivät he tyhjästä ilmesty lapsia viemään. Asiallista keskustelua niin kaikki etenee hyvin. Jos lapsella on hätä niin häntä täytyy auttaa. Lasta varten se lastensuojelu on eikä vanhempien paapomista.

Kuule, eipä tarvitse kuin aivan asiallisesti kysyä, että miksi papereita ei ole useista pyynnöistä huolimatta lähetetty, tai että miksi kirjauksista on muutettu asioita, esim. aikamuotoja, irrotettu asioita yhteyksistään jne., niin se jo riittää saamaan sossun raivoihinsa ja kirjoittamaan entistä pahempaa sontaa yhteistyökyvyttömyydestäsi ja mielenterveysongelmistasi (josta siis ainoana todisteena sossun omatekemä diagnoosi). Eli ihan sama oletko itse asiallinen, sossu ei sitä ole. 

Sossuun pitää suhtautua kuin narsistiin suhtudutaan. Ei narsisti tai koulukiusaajakaan ole asiallinen, jos sinä olet. Ihan muut keinot  kuin asiallisuus tarvitaan narsistien kanssa. 

Olen sosiaalityöntekijänä saanut näitä"asiallisia" kirjausmuutoksia ja pyyntöjä.  Kyseessä on voinut olla vanhempi, joka on kirjoittanut kokonaisen asiakassuunnitelman esimerkiksi kokonaan uusiksi. Vanhempi on voinut lisäillä tekstejä, jotka eivät perustu neuvottelussa käytäviin asioihin tai haluaa muuttaa kokonaisuudessaan johtopäätökset. Toiset oikovat jopa kirjoitusasua, muuttelevat sanamuotoja jne. Pääsääntöisesti pyrkimys näissä on ollut muuttaa sosiaalityöntekijän näkemystä. Vanhemmalla on esimerkiksi todistettava lääkärin tai psykologin todentama psykoottinen tila, jonka vanhempi kirjaukseen haluaa muuttaa muotoon lievä masennus esim. Toisinaan lapsen tilannetta vääristetään. Lapsi voi vetää päivittäin oman kertomuksensa mukaan kovia huumausaineita ja vanhempi kirjaa, että ei ole tarvetta päihdehoidolle. Sosiaalityöntekijänä olen eri mieltä ja minulla on oikeus se kirjata sen mukaan kuin mieltä olen. Haluan todentaa, että minulla ei ole mitään vaikeutta printata kirjauksia asiakkaan pyynnöstä tai tarvetta väärentää niitä, mutta asiakkaiden tilanteen väärentämispyrkimyksiin en lähde mukaan. 

Ei ole tullut mieleen että se sinun näkemyksesi on just. Vain se. Sinun näkemyksesi. Totta kai ihminen josta se näkemys on luotu on oikeutettu kertomaan mikä se todellinen tilanne on.

Tämä pn juuri se perusongelma. Erilaiset subjektiiviset huolet ja näkemykset ja mielipiteet määräävät liian isoista asioista.

Minä viruin vuoden siinä arvioinnissa ja sain ”yhteistyökyvyttömän” leiman kun kysyin, miksi me siellä olimme. Kukaan ei tiennyt, koska ilmoitukset oli niin sekavia. Tuli vääjäämättä tunne, että meitä vain pidettiin siellä ja yritettiin vain väkisin keksiä syy siihen. Ja sitten se keksittiinkin: Yhteistyökyvyttömyys.

Kokemus on todella kafkamainen.

Niin, se sosiaalityöntekijä on koulutettu siihen, että hän kykenee arvioimaan asiakkaan elämäntilannetta ja siihen sisältyviä ongelmia ja riskejä ja miten niitä voitaisiin lievittää. Asiakas voi toki kertoa oman näkemyksensä, mutta ei se välttämättä ole sama kuin sosiaalityöntekijän. 

Se asiakas tai asiakkaan vanhempi kyllä nyt oikeasti tuntee oman elämänsä paremmin.

Eikä se sosiaalityöntekijä ole sanut edes koulutusta ihmissuhdetyöhön, ei psykologiksi, ei pöihdetyöntekijäksi tai edes koulutusta lastenhoitajaksi.

Hän kertoo vain mielipiteensä ja näkemyksensä, jotka pohjaavat hänen omiin arvoihinsa, omaan elämänkokemukseen, omiin traumoihin. Omiin ennakkoluuloihin.

Eihän lääkärikään saa määrätä edes hoitoa tuollaisilla perusteilla, vaan aina objektiivisten faktojen mukaan.

Koko lastensuojelu sen sijaan perustuu vain ja ainoastaan subjektiivisiin mielipiteisiin.

Jotka vielä kiertävät niin, että niitä jopa muodostetaan ilman, että ikinä edes puhutama sen ihmisen kanssa.

Eli jos lapsi käyttää huumeita, näkyy seuloissa ja lapsi myöntää, mutta vanhempi kieltää koko asian, niin ei niitä huumeita vaan ole. Se jotenkin katoaa?

Ihan turhaan vedät nyt tähän noita huumeitasi, joilla pyrit vain leimaamaan asiakkaita ja joilla toki saat helposti suuren yleisön nyökyttelemään. Sossuna sinun pitäisi kuitenkin tietää tilastot, joiden mukaan huumeet ovat vain pieni osa näistä keisseistä. Suurin osa on ihan tavallisia perheitä, jotka sinne mielivaltaiseen myllytykseenne joutuvat, joista suurin osa ei ole huumeita ikinä nähnytkään! Osoitat vääristelyä jopa tässä asiassa.

Kyllä lähes kaikilla lastensuojelun asiakkailla (vanhemmalla tai lapsella) on mt tai päihdrongelma.

Tilastollinen tieteellinen lähde tälle väitteelle?

Lapsen vanhempiin paikannetusta on-gelmallisesta käyttäytymisestä korostui eniten vanhemman mielenterveysongelmat. Lähes 60 prosenttia lapsista asui perheessä, jossa vanhemman mielenterveysongel-ma tuli esiin, mutta se kuvasi paljon joka kolmannen lapsen (33 %) sijoitustilannetta. Yli 40 prosenttia lapsista näki vanhemman alkoholinkäyttöä perheessään, mutta joka neljännen (26 %) lapsen kohdalla alkoholinkäytön arvioitiin vaikuttavan paljon lap-sen tilanteen taustalla. Useamman kuin joka viidennen (22 %) lapsen perheessä il-meni tai epäiltiin vanhemman muuta päihteiden ja huumeiden käyttöä, ja 14 prosent-tia lapsista asui perheessä jossa tämä ilmiö oli paljon sijoituksen taustalla. On syytä nostaa esiin, että lähes 30 prosenttia lapsista oli tilanteessa, jossa lapsen pahoinpitely tai sen epäily tunnistettiin, ja 14 prosentilla sosiaalityöntekijät arvioivat lapsen tilan-teen taustalla olevan paljon pahoinpitelyä tai sen epäilyä.

Lähes kaikki vanhemmat (89 %) olivat jossain määrin uupuneita ja jaksamattomia ja yli puolet lapsista (58 %) asui perheissä, joissa van-hempien uupumattomuus ja jaksamattomuus olivat paljon sijoituksen taustalla. Suoranainen perheväkivalta tai sen uhka esiintyy sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan lapsen tilanteen taustalla lähes joka toisella (48 %) lapsella, ja lähes joka neljännen lapsen (23 %) elämässä se on paljon läsnä. Lisäksi lasta repivät jat-kuvat huoltoriidat näkyvät sijoitusten taustalla paljon joka kymmenennen lapsen kohdalla, ja huoltoriitoja ylipäätään tunnistettiin 23 prosentilla lapsista.

Lähde. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…

Tuo koskee vain sijoitettuja lapsia eikä lasun asiakkaita. Vai ovatko nämä mielestäsi sama asia? Huh huh.

Hälyyttävää että huoltoriidat korostuu tilastossa (vanhemmat valehtelevat toisistaan ja käyttävät lasua kostona)! Lasu ei selvästi pyri lieventämään riitoja vaan pahentaa niitä ja lapsia päätyy sen seurauksena jopa sijoitukseen asti.

Alkoholi ja mt-ongelmat olivat YLEISIMMÄT syyt muttei SUURIMMAN OSAN taustalla. Edes sijoituksessa. Kuten prosenttiosuuksista näkee jos osaa laskea sataan asti.

No mikähän muu syy voi olla sijoituksessa tai asiakkuudessa?? En kyllä nyt äkkiseltään muista muuta syytä..

Vanhemman fyysinen sairaus tai tapaturma. Syöpä, korona...

Ainakin meidän kaupungissa kuuluvat perhesosiaalityön asiakkuuteen, ei lastensuojeluun.

Vierailija
517/723 |
24.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on itsestä kiinni miten suhtautuu sossuihin. Eivät he tyhjästä ilmesty lapsia viemään. Asiallista keskustelua niin kaikki etenee hyvin. Jos lapsella on hätä niin häntä täytyy auttaa. Lasta varten se lastensuojelu on eikä vanhempien paapomista.

Kuule, eipä tarvitse kuin aivan asiallisesti kysyä, että miksi papereita ei ole useista pyynnöistä huolimatta lähetetty, tai että miksi kirjauksista on muutettu asioita, esim. aikamuotoja, irrotettu asioita yhteyksistään jne., niin se jo riittää saamaan sossun raivoihinsa ja kirjoittamaan entistä pahempaa sontaa yhteistyökyvyttömyydestäsi ja mielenterveysongelmistasi (josta siis ainoana todisteena sossun omatekemä diagnoosi). Eli ihan sama oletko itse asiallinen, sossu ei sitä ole. 

Sossuun pitää suhtautua kuin narsistiin suhtudutaan. Ei narsisti tai koulukiusaajakaan ole asiallinen, jos sinä olet. Ihan muut keinot  kuin asiallisuus tarvitaan narsistien kanssa. 

Olen sosiaalityöntekijänä saanut näitä"asiallisia" kirjausmuutoksia ja pyyntöjä.  Kyseessä on voinut olla vanhempi, joka on kirjoittanut kokonaisen asiakassuunnitelman esimerkiksi kokonaan uusiksi. Vanhempi on voinut lisäillä tekstejä, jotka eivät perustu neuvottelussa käytäviin asioihin tai haluaa muuttaa kokonaisuudessaan johtopäätökset. Toiset oikovat jopa kirjoitusasua, muuttelevat sanamuotoja jne. Pääsääntöisesti pyrkimys näissä on ollut muuttaa sosiaalityöntekijän näkemystä. Vanhemmalla on esimerkiksi todistettava lääkärin tai psykologin todentama psykoottinen tila, jonka vanhempi kirjaukseen haluaa muuttaa muotoon lievä masennus esim. Toisinaan lapsen tilannetta vääristetään. Lapsi voi vetää päivittäin oman kertomuksensa mukaan kovia huumausaineita ja vanhempi kirjaa, että ei ole tarvetta päihdehoidolle. Sosiaalityöntekijänä olen eri mieltä ja minulla on oikeus se kirjata sen mukaan kuin mieltä olen. Haluan todentaa, että minulla ei ole mitään vaikeutta printata kirjauksia asiakkaan pyynnöstä tai tarvetta väärentää niitä, mutta asiakkaiden tilanteen väärentämispyrkimyksiin en lähde mukaan. 

Ei ole tullut mieleen että se sinun näkemyksesi on just. Vain se. Sinun näkemyksesi. Totta kai ihminen josta se näkemys on luotu on oikeutettu kertomaan mikä se todellinen tilanne on.

Tämä pn juuri se perusongelma. Erilaiset subjektiiviset huolet ja näkemykset ja mielipiteet määräävät liian isoista asioista.

Minä viruin vuoden siinä arvioinnissa ja sain ”yhteistyökyvyttömän” leiman kun kysyin, miksi me siellä olimme. Kukaan ei tiennyt, koska ilmoitukset oli niin sekavia. Tuli vääjäämättä tunne, että meitä vain pidettiin siellä ja yritettiin vain väkisin keksiä syy siihen. Ja sitten se keksittiinkin: Yhteistyökyvyttömyys.

Kokemus on todella kafkamainen.

Niin, se sosiaalityöntekijä on koulutettu siihen, että hän kykenee arvioimaan asiakkaan elämäntilannetta ja siihen sisältyviä ongelmia ja riskejä ja miten niitä voitaisiin lievittää. Asiakas voi toki kertoa oman näkemyksensä, mutta ei se välttämättä ole sama kuin sosiaalityöntekijän. 

Se asiakas tai asiakkaan vanhempi kyllä nyt oikeasti tuntee oman elämänsä paremmin.

Eikä se sosiaalityöntekijä ole sanut edes koulutusta ihmissuhdetyöhön, ei psykologiksi, ei pöihdetyöntekijäksi tai edes koulutusta lastenhoitajaksi.

Hän kertoo vain mielipiteensä ja näkemyksensä, jotka pohjaavat hänen omiin arvoihinsa, omaan elämänkokemukseen, omiin traumoihin. Omiin ennakkoluuloihin.

Eihän lääkärikään saa määrätä edes hoitoa tuollaisilla perusteilla, vaan aina objektiivisten faktojen mukaan.

Koko lastensuojelu sen sijaan perustuu vain ja ainoastaan subjektiivisiin mielipiteisiin.

Jotka vielä kiertävät niin, että niitä jopa muodostetaan ilman, että ikinä edes puhutama sen ihmisen kanssa.

Eli jos lapsi käyttää huumeita, näkyy seuloissa ja lapsi myöntää, mutta vanhempi kieltää koko asian, niin ei niitä huumeita vaan ole. Se jotenkin katoaa?

Ihan turhaan vedät nyt tähän noita huumeitasi, joilla pyrit vain leimaamaan asiakkaita ja joilla toki saat helposti suuren yleisön nyökyttelemään. Sossuna sinun pitäisi kuitenkin tietää tilastot, joiden mukaan huumeet ovat vain pieni osa näistä keisseistä. Suurin osa on ihan tavallisia perheitä, jotka sinne mielivaltaiseen myllytykseenne joutuvat, joista suurin osa ei ole huumeita ikinä nähnytkään! Osoitat vääristelyä jopa tässä asiassa.

Kyllä lähes kaikilla lastensuojelun asiakkailla (vanhemmalla tai lapsella) on mt tai päihdrongelma.

Tilastollinen tieteellinen lähde tälle väitteelle?

Lapsen vanhempiin paikannetusta on-gelmallisesta käyttäytymisestä korostui eniten vanhemman mielenterveysongelmat. Lähes 60 prosenttia lapsista asui perheessä, jossa vanhemman mielenterveysongel-ma tuli esiin, mutta se kuvasi paljon joka kolmannen lapsen (33 %) sijoitustilannetta. Yli 40 prosenttia lapsista näki vanhemman alkoholinkäyttöä perheessään, mutta joka neljännen (26 %) lapsen kohdalla alkoholinkäytön arvioitiin vaikuttavan paljon lap-sen tilanteen taustalla. Useamman kuin joka viidennen (22 %) lapsen perheessä il-meni tai epäiltiin vanhemman muuta päihteiden ja huumeiden käyttöä, ja 14 prosent-tia lapsista asui perheessä jossa tämä ilmiö oli paljon sijoituksen taustalla. On syytä nostaa esiin, että lähes 30 prosenttia lapsista oli tilanteessa, jossa lapsen pahoinpitely tai sen epäily tunnistettiin, ja 14 prosentilla sosiaalityöntekijät arvioivat lapsen tilan-teen taustalla olevan paljon pahoinpitelyä tai sen epäilyä.

Lähes kaikki vanhemmat (89 %) olivat jossain määrin uupuneita ja jaksamattomia ja yli puolet lapsista (58 %) asui perheissä, joissa van-hempien uupumattomuus ja jaksamattomuus olivat paljon sijoituksen taustalla. Suoranainen perheväkivalta tai sen uhka esiintyy sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan lapsen tilanteen taustalla lähes joka toisella (48 %) lapsella, ja lähes joka neljännen lapsen (23 %) elämässä se on paljon läsnä. Lisäksi lasta repivät jat-kuvat huoltoriidat näkyvät sijoitusten taustalla paljon joka kymmenennen lapsen kohdalla, ja huoltoriitoja ylipäätään tunnistettiin 23 prosentilla lapsista.

Lähde. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…

Tuo koskee vain sijoitettuja lapsia eikä lasun asiakkaita. Vai ovatko nämä mielestäsi sama asia? Huh huh.

Hälyyttävää että huoltoriidat korostuu tilastossa (vanhemmat valehtelevat toisistaan ja käyttävät lasua kostona)! Lasu ei selvästi pyri lieventämään riitoja vaan pahentaa niitä ja lapsia päätyy sen seurauksena jopa sijoitukseen asti.

Alkoholi ja mt-ongelmat olivat YLEISIMMÄT syyt muttei SUURIMMAN OSAN taustalla. Edes sijoituksessa. Kuten prosenttiosuuksista näkee jos osaa laskea sataan asti.

No mikähän muu syy voi olla sijoituksessa tai asiakkuudessa?? En kyllä nyt äkkiseltään muista muuta syytä..

Vanhemman fyysinen sairaus tai tapaturma. Syöpä, korona...

Ainakin meidän kaupungissa kuuluvat perhesosiaalityön asiakkuuteen, ei lastensuojeluun.

Pakko rikkoa kuplasi: ette ole maailman napa.

Vierailija
518/723 |
24.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten alas onkaan vajonnut lastensuojelu, sitä ei edes ole.

En voi uskoa, että tällä palstalla tingataan kuin pienet lapset, täälläkö oikeasti on teitä lastensuojeluviranomaisia jauhamassa. Todella pelottavaa.

Laittakaa joku ihminen jo asia vireille, että tämä alhainen ihmiselämää riistävä ammattikunta saadaan hävitettyä ja tilalle oikea lastensuojelu. Voinhan sen itsekin aloittaa, jonkun täytyy.

Vierailija
519/723 |
24.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on itsestä kiinni miten suhtautuu sossuihin. Eivät he tyhjästä ilmesty lapsia viemään. Asiallista keskustelua niin kaikki etenee hyvin. Jos lapsella on hätä niin häntä täytyy auttaa. Lasta varten se lastensuojelu on eikä vanhempien paapomista.

Kuule, eipä tarvitse kuin aivan asiallisesti kysyä, että miksi papereita ei ole useista pyynnöistä huolimatta lähetetty, tai että miksi kirjauksista on muutettu asioita, esim. aikamuotoja, irrotettu asioita yhteyksistään jne., niin se jo riittää saamaan sossun raivoihinsa ja kirjoittamaan entistä pahempaa sontaa yhteistyökyvyttömyydestäsi ja mielenterveysongelmistasi (josta siis ainoana todisteena sossun omatekemä diagnoosi). Eli ihan sama oletko itse asiallinen, sossu ei sitä ole. 

Sossuun pitää suhtautua kuin narsistiin suhtudutaan. Ei narsisti tai koulukiusaajakaan ole asiallinen, jos sinä olet. Ihan muut keinot  kuin asiallisuus tarvitaan narsistien kanssa. 

Olen sosiaalityöntekijänä saanut näitä"asiallisia" kirjausmuutoksia ja pyyntöjä.  Kyseessä on voinut olla vanhempi, joka on kirjoittanut kokonaisen asiakassuunnitelman esimerkiksi kokonaan uusiksi. Vanhempi on voinut lisäillä tekstejä, jotka eivät perustu neuvottelussa käytäviin asioihin tai haluaa muuttaa kokonaisuudessaan johtopäätökset. Toiset oikovat jopa kirjoitusasua, muuttelevat sanamuotoja jne. Pääsääntöisesti pyrkimys näissä on ollut muuttaa sosiaalityöntekijän näkemystä. Vanhemmalla on esimerkiksi todistettava lääkärin tai psykologin todentama psykoottinen tila, jonka vanhempi kirjaukseen haluaa muuttaa muotoon lievä masennus esim. Toisinaan lapsen tilannetta vääristetään. Lapsi voi vetää päivittäin oman kertomuksensa mukaan kovia huumausaineita ja vanhempi kirjaa, että ei ole tarvetta päihdehoidolle. Sosiaalityöntekijänä olen eri mieltä ja minulla on oikeus se kirjata sen mukaan kuin mieltä olen. Haluan todentaa, että minulla ei ole mitään vaikeutta printata kirjauksia asiakkaan pyynnöstä tai tarvetta väärentää niitä, mutta asiakkaiden tilanteen väärentämispyrkimyksiin en lähde mukaan. 

Ei ole tullut mieleen että se sinun näkemyksesi on just. Vain se. Sinun näkemyksesi. Totta kai ihminen josta se näkemys on luotu on oikeutettu kertomaan mikä se todellinen tilanne on.

Tämä pn juuri se perusongelma. Erilaiset subjektiiviset huolet ja näkemykset ja mielipiteet määräävät liian isoista asioista.

Minä viruin vuoden siinä arvioinnissa ja sain ”yhteistyökyvyttömän” leiman kun kysyin, miksi me siellä olimme. Kukaan ei tiennyt, koska ilmoitukset oli niin sekavia. Tuli vääjäämättä tunne, että meitä vain pidettiin siellä ja yritettiin vain väkisin keksiä syy siihen. Ja sitten se keksittiinkin: Yhteistyökyvyttömyys.

Kokemus on todella kafkamainen.

Niin, se sosiaalityöntekijä on koulutettu siihen, että hän kykenee arvioimaan asiakkaan elämäntilannetta ja siihen sisältyviä ongelmia ja riskejä ja miten niitä voitaisiin lievittää. Asiakas voi toki kertoa oman näkemyksensä, mutta ei se välttämättä ole sama kuin sosiaalityöntekijän. 

Se asiakas tai asiakkaan vanhempi kyllä nyt oikeasti tuntee oman elämänsä paremmin.

Eikä se sosiaalityöntekijä ole sanut edes koulutusta ihmissuhdetyöhön, ei psykologiksi, ei pöihdetyöntekijäksi tai edes koulutusta lastenhoitajaksi.

Hän kertoo vain mielipiteensä ja näkemyksensä, jotka pohjaavat hänen omiin arvoihinsa, omaan elämänkokemukseen, omiin traumoihin. Omiin ennakkoluuloihin.

Eihän lääkärikään saa määrätä edes hoitoa tuollaisilla perusteilla, vaan aina objektiivisten faktojen mukaan.

Koko lastensuojelu sen sijaan perustuu vain ja ainoastaan subjektiivisiin mielipiteisiin.

Jotka vielä kiertävät niin, että niitä jopa muodostetaan ilman, että ikinä edes puhutama sen ihmisen kanssa.

Eli jos lapsi käyttää huumeita, näkyy seuloissa ja lapsi myöntää, mutta vanhempi kieltää koko asian, niin ei niitä huumeita vaan ole. Se jotenkin katoaa?

Ihan turhaan vedät nyt tähän noita huumeitasi, joilla pyrit vain leimaamaan asiakkaita ja joilla toki saat helposti suuren yleisön nyökyttelemään. Sossuna sinun pitäisi kuitenkin tietää tilastot, joiden mukaan huumeet ovat vain pieni osa näistä keisseistä. Suurin osa on ihan tavallisia perheitä, jotka sinne mielivaltaiseen myllytykseenne joutuvat, joista suurin osa ei ole huumeita ikinä nähnytkään! Osoitat vääristelyä jopa tässä asiassa.

Kyllä lähes kaikilla lastensuojelun asiakkailla (vanhemmalla tai lapsella) on mt tai päihdrongelma.

Tilastollinen tieteellinen lähde tälle väitteelle?

Lapsen vanhempiin paikannetusta on-gelmallisesta käyttäytymisestä korostui eniten vanhemman mielenterveysongelmat. Lähes 60 prosenttia lapsista asui perheessä, jossa vanhemman mielenterveysongel-ma tuli esiin, mutta se kuvasi paljon joka kolmannen lapsen (33 %) sijoitustilannetta. Yli 40 prosenttia lapsista näki vanhemman alkoholinkäyttöä perheessään, mutta joka neljännen (26 %) lapsen kohdalla alkoholinkäytön arvioitiin vaikuttavan paljon lap-sen tilanteen taustalla. Useamman kuin joka viidennen (22 %) lapsen perheessä il-meni tai epäiltiin vanhemman muuta päihteiden ja huumeiden käyttöä, ja 14 prosent-tia lapsista asui perheessä jossa tämä ilmiö oli paljon sijoituksen taustalla. On syytä nostaa esiin, että lähes 30 prosenttia lapsista oli tilanteessa, jossa lapsen pahoinpitely tai sen epäily tunnistettiin, ja 14 prosentilla sosiaalityöntekijät arvioivat lapsen tilan-teen taustalla olevan paljon pahoinpitelyä tai sen epäilyä.

Lähes kaikki vanhemmat (89 %) olivat jossain määrin uupuneita ja jaksamattomia ja yli puolet lapsista (58 %) asui perheissä, joissa van-hempien uupumattomuus ja jaksamattomuus olivat paljon sijoituksen taustalla. Suoranainen perheväkivalta tai sen uhka esiintyy sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan lapsen tilanteen taustalla lähes joka toisella (48 %) lapsella, ja lähes joka neljännen lapsen (23 %) elämässä se on paljon läsnä. Lisäksi lasta repivät jat-kuvat huoltoriidat näkyvät sijoitusten taustalla paljon joka kymmenennen lapsen kohdalla, ja huoltoriitoja ylipäätään tunnistettiin 23 prosentilla lapsista.

Lähde. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…

Ensinnäkin sossu, huumeluvuista piti olla kyllä kyse, eli viet asian viereen tätä, mutta vaikka kyse olisi alkoholista, niin mitä ihmettä esim. tarkoittaa: "Yli 40 prosenttia lapsista näki vanhemman alkoholinkäyttöä perheessään". Tarkoittaako se, että vanhemmat ovat rapajuoppoja, alkoholisteja, vai että lapset ovat nähneet esim. vanhempien juovan punaviiniä pastan kanssa, lasin likööriä jouluna vai jotain siltä väliltä? Haiskahtaa tarkoituksenhakuisen epämääräiseltä ilmaisulta?

Ja 60% siis EI ollut nähnyt alkoholinkäyttöä perheessään.

 "Lähes 60 prosenttia lapsista asui perheessä, jossa vanhemman mielenterveysongelma tuli esiin, mutta se kuvasi paljon joka kolmannen lapsen (33 %) sijoitustilannetta."

Mitä tarkalleen ottaen tarkoittaa "tuli esiin" tai "kuvasi paljon"?

Oliko näillä vanhemmilla siis todellista mt-diagnoosia, vai pelkästään sossujen omatekemä diagnoosi tai  kenties tekaisema mt-ongelma? 

Joka tapauksessa 67% lapsen sijoitustilannetta EI kuvannut vanhemman mielenterveysongelma.

"Yli 40 prosenttia lapsista näki vanhemman alkoholinkäyttöä perheessään, mutta joka neljännen (26 %) lapsen kohdalla alkoholinkäytön arvioitiin vaikuttavan paljon lapsen tilanteen taustalla."

Eli siis 26%:n kohdalla "lasten ongelmallisesta käyttäytymisestä" arvioitiin taustalla vaikuttavan alkoholinkäyttö. Kuvaako tämä luku koko lasun asiakaskuntaa, palvelutarpeen arvioitavia, huostaanottoja vai mitä tämä luku? Kuka arvioi ja oliko alkoholinkäytöstä todellista näyttöä, vai vain epäilyjä ja sossun itsensä subjektiivisia arvioita?

Joka tapauksessa 74%:lla EI siis arvioitu vaikuttavan alkoholia taustalla. Huumeista puhumattakaan. 

Vierailija
520/723 |
24.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sitä en kertakaikkiaan ymmärrä. Kun sossun ja lasun asiakkaat toistavat kaikki pohjimmiltaan samaa tarinaa: että omia oikeuksia on vaikea puolustaa, järjestelmässä on vallankäyttöä ja mielivaltaa ja ihmiset eivät tule kuulluksi ja he eivät ole tyytyväisiä - niin miten tämä palaute voidaan kokonaan ohittaa? Joo, tapaukset on yksittäistapauksia joojoo, mutta palaute on aina se sama.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi seitsemän yhdeksän