Kumppanilla adhd? Mihin kaikkeen voi varautua, jos leikkiin lähtee?

Vierailija kirjoitti:

Alkoholisti,narsisti ja ADHD.

Valittaa joka asiasta mikään ei ole hyvin.Aloitetaan 1000 asiaa kaikki jää kesken.

Puhuu jatkuvasti ei mitään järkevää ...ei halua keskustella mistään mikä koskee muita kun hänen asioista.

Kaikki "vakavat"asiat ei missään tapauksessa. Poistuu paikalta. Sählää joka asiassa.

Jos kysyy jotain se vastaus alloitetaan jostain hyvin kaukaa kuten esim: työkaveri kertoi että se tehdään näin ja sitten työkaveri työkaveri kertoi että näin..

Elokuvaa ei jaksa katsoa kuin 5 min..sen ajan myös puhuu päälle /hakee juotavaa,käy tupakalla...valittaa sitten kuitenkin että miksei katsota elokuvia. Vaihtaa radiokanavaa autossa 100 kertaa 10 min matkalla.

Itsestään tai hänen ongelmista ei halua puhua ..muut on ilkeitä ,huijaa,kusettaa eikä kukaan osaa mitään.

Jos sanoo että on pääkipeä sieltä tulee mutta hei mulla on ollut selkä,jalka,käsi ,pää kipeä monta

Kuvailit mun adha-exän

*adhd

Täytyy olla äijällä varmaan aika jykevä siitin, että tuon vikalistan jälkeen edes harkitsee parisuhdetta.

Harkitse kunnolla, itse en enää lähtisi suhteeseen adhd:n kanssa.

Ongelma on se alun mukavuus. Piirteet paljastuvat vasta arjessa.

Jos haluat lidääntyä, niin muista, että Adhd on periytyvä ja siksi Adhd-potilaat eivät saa luovuttaa siittiöitä.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on se alun mukavuus. Piirteet paljastuvat vasta arjessa.

Alussa uusi kumppani on uusi ja kiinnostava, adhd-ihmisen mielenkiinnon erityinen kohde. Vähän kuin jokin uusi peli, auto tai muu vempele. Mutta uutuudenviehätyksen häviämisen myötä se kiinnostavuus tippuu alle nollan. 

Se alun mukavuus on ihan jokaisen kohdalla,oli adhd tai ei .

Vierailija kirjoitti:

Se alun mukavuus on ihan jokaisen kohdalla,oli adhd tai ei .

Totta. Mutta aikuisella ihmisellä on yleensä jo itsetuntemusta ja hän käyttäytyy kypsemmin, osaa vähän ennakoida omien tunteidensa kulkua ihmissuhteissa.

Adhd ei välttämättä opi, vaikka olisi jo 50 kertaa rakastunut päätä pahkaa, muuttanut yhteen ja mennyt naimisiin kahden viikon sisällä ensitapaamisesta ja siitä viikon päästä huomannut kyllästyneensä toiseen. 

talous romahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on se alun mukavuus. Piirteet paljastuvat vasta arjessa.

Alussa uusi kumppani on uusi ja kiinnostava, adhd-ihmisen mielenkiinnon erityinen kohde. Vähän kuin jokin uusi peli, auto tai muu vempele. Mutta uutuudenviehätyksen häviämisen myötä se kiinnostavuus tippuu alle nollan. 

Tämä on kaikkein ikävintä adhd-henkilön kanssa olemisessa. Uutuudenviehätys laantuu nopeasti ja sen jälkeen en ole enää mitään. Myös se rasittaa, että adhd ei monesti ymmärrä/halua kunnioittaa toisen rajoja ja vasta suhteettoman iso raivonpurkaus saa hänet heräämään, että hänen käytöksensä ei taidakaan olla ok. On niin stressaavaa joutua koko ajan olemaan räjähdysvalmiudessa. Ei enää koskaan adhd:n kanssa parisuhteeseen. 

ADHD-oireet käsittääkseni laantuvat iän myötä ja/tai ihminen oppii hallitsemaan oireitasn paremmin ja sitäpaitsi nykyaikana on saatavilla hyviä lääkkeitä joiden ansiosta oireet pysyvät hyvin kurissa. Enemmän ongelmia kuin ADHD-puolison kanssa voi tulla jos valitsee puolisokseen narsistin.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ADHD-mies tässä lista hänen ominaissuuksistaan:

-Arkirutiinit hankalia

- ei järjestelmällisyyttä

-huono muisti

-ei osaa olla levollinen koskaan

-impulsiivinen

Hyviä ominaisuuksia

-seksi luistaa

-ei nipota

-ei ole vaativa

-lähtee mielellään rientoihin

Olen joskus miettinyt, millä tolalla huushollin pitäisi olla, jotta huomauttaisi. Olisi hirveää, jos ei pystyisi väsyneenä vaan olemaan rennosti kotona.

Eli mies ei itse tee mitään?

Vierailija kirjoitti:

Tuo miekkonen on myös harvinaisen pitkäpinnainen. Ei ota herkästi itseensä eikä suutu pienestä. 

Oletko homo?

Vierailija kirjoitti:

Muu oireilu haastavaa.

Mutta seksi ADHD-puolison kanssa voi olla todella hyvää. Siihen hetkeen jaksaa keskittyä todella intensiivisesti ja pitkäjänteisesti.

Kunnes kyllästyy puolisoonsa ja silloin vaihtuu tai sitten ei. 

Kyllä kun tätä ketjua lukee niin ymmärtää miksi aikuisillekin myydään tarralenkkareita. Ei adhd ole mikään vamma tai sairaus jonka omaavat käyttäytyvät kaikki samoin. 

Adhd:n piikkiin ei voi laittaa asioita, aikuiset ihmiset ovat vastuussa omasta toiminnastaan. Itse adhd:na tiedostan omat haasteeni ja mitkä asiat tuottavat haasteita esim. kuormitun hälinässä ja aloitan useita projekteja joita en saata välttämättä loppuun. Mutta niiden kanssa eläminen vaatii MINULTA enemmän työtä, ei muilta ympärilläni. 

Olisi kiva,kun asiasta mitään ymmärtämättömät ei lähtis lietsomaan stereotypioita faktoina.

Adhd-potilaat eivät voi päästä poliisiksi tai lentäjäksi eivätkä saa luovuttaa siittiöitä.

Jos sinulle on tärkeää lisääntyä tai ylpeillä puolisosi ammatilla, niin harkitse vielä.

Adhd n30 kirjoitti:

Olen se suhteen adhd puoliso,, toimin joskus impulsiivisesti esimerkiksi verbaalisesti, olen joskus juuttunut ajatuksiini enkä kuuntele, usein teen ja mietin sen jälkeen että oliko järkevää, rahankäyttöni on harkitsematonta ja impulsiivista ( kumppani on kyllä rauhoittanut tämän puoleni) mutta koen kuitenkin että empaattinen puoleni on erittäin vahva, siksi tärkeä ja hyvä ominaisuus parisuhteessa ja korvaa monta huonoa asiaa jotka adhd tuo tullessaan.

Laitan kumppanin aina etusijalle, hän on minulle se joka saa minut yrittämään ja ylittämään itseni, pyrin keskittymään häneen ja pitämään huolta hänen tarpeistaan.

ADHDseen kuuluu lukuisia eri piirteitä, joten kaikki kyseistä piirrettä omaavat ovat erilaisia. Koen että ADHD on suurin voimavarani ja sen avulla olen hyvä työssäni ja kykenen pitämään kumppanin onnellisena.

Takana on 10 vauhdikasta, mutta onnellista yhteistä vuotta ja tylsää ei ole ollut.

Ps. M

Tämä. Varaudu. Meillä 2/2 nepsy/adhd lasta, periytyy vahvasti. Siinä saattaa sitten jo tulla kuormitusta elämään kerrakseen. Toki pois en antaisi.