Kokemuksia Chihuahuasta?
Onko teillä itselläni chichu nyt tai joskus ollut. Millainen koira se on? Lapsirakas? Kova haukkumaan?Onko vaikea vai helppo luonne? Oppiiko temppuja? Älykäs?
Harkinnassa olisi ostaa, mutta tietoa rodusta ei ole.
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tää nyt muotikoira kun tuntuu että chihut on lisääntyneet katukuvassa?
Itse en tykkää minikoirasta. Kissa vetää turpaan tollasta.Hah, ei ikinä - meillä on niin hurjan raivokas chichu, että se ajaa joka kerta kissat puuhun, eikä ne ihan heti uskalla sieltä tulla.
Niin varmaan. Iso rottakin syö tuollaisia.
Mun chihu on 4,5 kilonen ja ärhäkkä, joten kyllä ihan isot ukotkin sitä pelkää.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pieni koira, mutta ei kyseinen rotu. Eikä ikinä tule olemaan. Sen mitä olen niitä mollosilmiä kohdannut, ovat paskamaisia luonteeltaan. Tyhmiä, ja haluavat huomion keinolla millä hyvänsä. Ainut rotu, joka on elämäni aikana purrut minua. Juoksi luokseni ja puri. Kovia räksyttäjiä.
Taidat itse olla oikea mollosilmä, kun sitä kokoajan toistelet - ja kaikki puheesi ovat selvästi valhetta! Olet selvästi koirien vihaaja, eikä sulle pitäisi ikinä antaa yhtäkään eläintä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tavannut ainuttakaan täyspäistä. Murisevia, räksyttäviä, riitaa haastavia, näykkiviä elikoita kaikki tyynni. Jostain ihme syystä hirveän suosittuja kuitenkin, mutta omistajat eivät viitsi ilmeisesti opettaa niille arkitottelevaisuutta.
Montako chichua olet sitten muka tuntenut?
Et ainakaan meidän koiraa, joka on kiltti ja hyvin ja tottelevainen.
Sitäpaitsi chichut ovat ihan todella suosittuja koiria, mekin jouduimme kauan etsimään, ennekuin löytyi meille koira.
Miksi siis ne ovat niin suosittuja, jos ovat kerran niin kauheita räksyttäjiä ym??
Varmaan suosio johtuu ulkonäöstä, hauskannäköinen ja pienuutensa takia helppo hoitoinen ja mukaanotettava.
Rodulle jalostettu pienikokoisuus ja pyöreä kalloisuus aiheuttavat vaikka mitä sairauksia, mutta eihän ihmiset siitä välitä. Rotujärjestötkin tykkäävät valehdella, että muka ihan terve rotu on juu juu.
Omat kokemukset chichuista: 1 jo vanhempi herra, joka mukava ihmisille, mutta puri koiraani (joka on ylikiltti ja aina alistuu muille koirille). Kaverini naapurin chichu, joka uikuttaa eroahdistusta koko päivän kun omistaja ilmeisesti töissä. Tuttavan koira, oikein mukava tapaus. Ja sitten kun omaa koiraani ulkoilutan, niin monesti juuri chichut on niitä remmiräyhääjiä.
Ei ole jalostuksessa ilmeisesti tarvinnut ottaa luonnetta huomioon, koska noin pienen koiran kyllä pitää hallinnassa, vaikka se käyttäytyisi todella agressiivisesti muita koiria kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys, kun en ole koiraihminen: puhuvatko kaikki nyt samasta koirarodusta (chihuahua vs. shih tzu (siis onko chichu chihuahua))?
Meillä on aika useinkin sukulaisperheen chihuahua hoidossa ja kyllä on helppohoitoinen ja älykäs koira. Ei hauku, ei näyki, tulee kertomaan, jos on ruoka/vesi lopussa, ei vaadi pitkiä lenkkejä, mutta jaksaa juosta pitkäänkin jne. "Ymmärtää" mitä puhutaan ja tottelee mitä sanotaan. Voi pitää omakotitalon pihassa vapaana, sillä ei ylitä näytettyjä rajoja. Ei syö omistajaansa konkurssiin.
On siis lapsiperheen koira, joka on hyvin sopeutunut lapsiin, ei mitään ongelmaa. Itse olen aina pelännyt koiria, mutta ainakaan tuota yksilöä ei voi kuin rakastaa.
Ei, kyllä tässä on kokoajan sama rotu kyseessä, chihuahua.
Vierailija kirjoitti:
Loppujen lopuksi jokaisesta rodusta löytyy niitä huonoja puolia / heikkouksia. Makuja on valitettavasti monia ja jokaisen on löydettävä omaa makuaan vastaava rotu. Toiselle se on kunnon rotikka, yhdelle kultainen noutaja, toiselle karvaton rotu ja toiselle chihu. Eikö jo lapsille opeteta että itse saa päättää loppujen lopuksi mitä haluaa ja aikuisena on hyväksyttävä toisten valinnat.
Valintoja ei kylläkään pidä hyväksyä, jos valinta aiheuttaa eläimille kärsimystä.
Jos ostat vaikka mopsin (tai chihuahan), tuet niiden kasvatusta ja täten aiheutat sen, että mopseja teetetään jatkossakin lisää. Ja suurin osa mopseista on hyvin sairaita. Eivät pysty elämään lajityypillistä koiran elämää hengitysvaikeuksien ja muiden ongelmien vuoksi. Varmasti tuntevat myös kipua kaikista sairauksistaan johtuen. Eivätkö ihmiset oikeasti käsitä tätä? Tykkäävät vaan leperrellä, että voi kun se söpösti "röhkii", vaikka varmasti koirasta itselleen tuntuu inhottavalta kyseinen röhkintä.
En ole kovin tarkasti tutustunut Chihuahuan terveystilanteeseen, mutta nopeasti voisi päätellä noin äärimmäisen ulkonäön (pienikokoisuus) aiheuttavan terveysongelmia. Mitä äärimmäisempi ja hassumpi ulkonäkö piirre koiralla on, sitä enemmän pitäisi ihmisten tutustua koirarodun terveystilanteeseen, ja tehdä sen perusteella hankintapäätös. Äärimmäinen ulkonäkö piirre aiheuttaa suurella todennäköisyydellä jotain haittaa koiralle, tai jos ei aiheutakaan (kuten vaikka dalmatialaisen turkin väri) niin se on vähintään merkki siitä, että jalostuksessa on käytetty suurella todennäköisyydellä liikaa sukurutsaa, jotta kyseinen ulkonäköpiirre on saatu ja sukurutsa sitten aiheuttaa vakavia terveysongelmia.
Haluaako tukea sairaiden koirien tuotantoa lisää vai ottaisiko jonkin toisen rodun, joka ehkä on "tylsemmän" näköinen, mutta terveys kunnossa?
Miksi kukaan haluaa tällaisen otuksen. Ei muistuta koiraa lainkaan. Silmät pullistuvat päästä. Räksyttää.
On kyllä yks etovin "koirarotu"
Vierailija kirjoitti:
Onko tää nyt muotikoira kun tuntuu että chihut on lisääntyneet katukuvassa?
Itse en tykkää minikoirasta. Kissa vetää turpaan tollasta.
Ai, meidä chihu ajaa kissat puuhun,lol
Chihut on kyllä kovin reviiritietoisia ja puolustavat henkeen ja vereen, mutta muualla sitten ei ole samanlasia
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan haluaa tällaisen otuksen. Ei muistuta koiraa lainkaan. Silmät pullistuvat päästä. Räksyttää.
On kyllä yks etovin "koirarotu"
Näennäiskoira. Susia mahtaa hävettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tää nyt muotikoira kun tuntuu että chihut on lisääntyneet katukuvassa?
Itse en tykkää minikoirasta. Kissa vetää turpaan tollasta.Hah, ei ikinä - meillä on niin hurjan raivokas chichu, että se ajaa joka kerta kissat puuhun, eikä ne ihan heti uskalla sieltä tulla.
Niin varmaan. Iso rottakin syö tuollaisia.
Mun chihu on 4,5 kilonen ja ärhäkkä, joten kyllä ihan isot ukotkin sitä pelkää.
Joo joo. Heikkoja miehiä sulla. Kissa voi painaa tuplat tuosta.
Aggressiivisuus on yleensä aina epävarmuutta tai pelkoa koiralla ja sitä, että se hermorakenne on huono. Poislukien reviirinpuolustamiseen ja tappelemaan jalostetut rodut. Sillä räkytyksellä ja näykkimisellä koira kertoo, että "älä koske, haluan tilaa". Luonne perityy myös vahvasti ja ilmeisesti chihuja on kasvatettu ulkonäkö edellä. Varsinkin mentaliteetilla "koulutuksesta se on kiinni" saa sitten näitä hermoheikkoja pelkopurijoita.
Lempeällä koulutuksella ja lässytyksellä ei tervepäisestä koirasta saa agressiivista, niinkuin moni täällä näyttää luulevan. Kovakouraisella kasvatuksella saa herkän koiran helposti olemaan joka asiassa puolustuskannalla.
Chihu on niin pieni, että se toisen koiran tassulla läppäsy voi kunnolla sattua, ihan luonnollista, että chihu räksyttää pyrkien pitämään muut koirat loitolla. Ihmisillä on myös tapana käsitellä näitä pieniä miten sattuu, esim. nostellaan yllättäen ilmaan (pienen koiran näkökulmasta yllättävän korkealle) eikä koiran antamia pieniä eleitä kuunnella. Voi ajatella ihan siitäkin näkökulmasta, että kumpi pikkukoira säilyy kauemmin hengissä, se joka päästää kaikki 10 kertaa isommat koirat lähelleen ja antaa lasten heitellä miten sattuu vai se joka puolustaa itseään ja omaa tilaansa agressiivisesti? Tottakai se jälkimmäinen, myös koiran vaistojen mukaan.
En suosittele chisua kellekään. Naapurin pellolle tuli, oli päässyt omistajalta karkuun, ja raateli 5 nautaa ja 2 sikaa. Oli hirveä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tää nyt muotikoira kun tuntuu että chihut on lisääntyneet katukuvassa?
Itse en tykkää minikoirasta. Kissa vetää turpaan tollasta.Hah, ei ikinä - meillä on niin hurjan raivokas chichu, että se ajaa joka kerta kissat puuhun, eikä ne ihan heti uskalla sieltä tulla.
Niin varmaan. Iso rottakin syö tuollaisia.
Mun chihu on 4,5 kilonen ja ärhäkkä, joten kyllä ihan isot ukotkin sitä pelkää.
Niinpä. Tässä se tuli oikein chihun omistajalta suoraan. Ärhäkkä räksyttävä rotta, jota on syytäkin pelätä, kun "machoillessaan" käy vähän puremassa nilkkoihin. Ei juurikaan satu, mutta ikäviä ja pitkään vaivaavia haavoja noista chihun puremista tulee. Ja omistajan mielestä on vaan niin söötti.
Iso ja hankala luonne pienessä koossa. Kovia haukkumaan ja räksyttämään, hankala kouluttaa koska ovat omaehtoisia. Ei todellakaan ihan ensimmäinen valinta tottumattomalle koiranomistajalle.
Meillä ollut kaksi . Haukkuvat kovasti , eivät kestä kovinkaan pitkää aikaa olla kusematta. Kusevat sisälle varsinkin kun ikää tulee lisää ja muutenkin.
Kokoajan saa varoa ettei jää jalkoihin. Monesti astuin päälle tai meinasin istua päälle sohvalla. En voi suositella oikein kenellekään . Elävätkin tuhottoman pitkään eivät kuole vanhuuteen millään.
Hautaaminen tosin helpompaa menee pieneen tilaan.
Rumia, harittavat mulkosilmät ja lättäkuono. Pelokkaita, vihaisia, äänekkäitä eivätkä hauku silloin kun pitää vaan räkyttävät kaikkea erittäin ärsyttävästi ja omistajansa häpäisten. Niistä ei ole seuraa lenkille ja palelevat talvella. Kokonsa puolesta vaarassa jäädä jalkoihin ja se ei edes ole harvinaista, että chichu murtaa luunsa - ei siis lapsiperheeseen senkään vuoksi, sen lisäksi että ovat rumia ja ärsyttäviä. Kissankokoinen, muttei ketterä eikä yhtä helppohoitoinen ja itsenäinen kuin kissa. Ja ruma toisin kuin kissat. Seurakoira paskalla luonteelle ja terveysongelmilla.
Jos on aivan pakko ottaa hiirenkokoinen koira niin ottaisin venäjän toyn. Se on 1 kauniimpi 2 vähän terveempi. Siinäpä ne. Seurakoira edelleen vähän oikukkaalla luonteella, räksyttää... Itse kuitenkin pidän vaihtoehdon avoinna siltä varalta, että 75+++ v en pysty pitämään oikeaa koiraa enkä kissaa/tarjoamaan riittävästi liikuntaa ym. Onhan se sitten seurallinen ja söpö hoidettava, hemmottelen sen pilalle.
Chichu tai toy normaalikuntoisella ihmisillä herättää kuitenkin ajatuksen miksei kykene huolehtimaan oikeasta koirasta. Miksi normaali ihminen ottaisi koiranjalostuksen irvikuvan lemmikikseen.. ensimmäisenä epäilen yksinkertaiseksi ja mt-kuntoutumattomaksi
Ärsyttäviä ja aggressiivisia rätkyttäjiä.
Olen ollut tekemisissä kolmen chihuahuan kanssa.
Yksi niistä alimman kerroksen naapurilla. Räkytti koko päivän yksin ollessaan. Aina kun tuli pihalla tai alarapussa vastaan, niin hitonmoisen ulvonta-kiljunta-jäpätys-räksytyksen säestämänä ja kaikki hampaat irvessä yritti käydä jalkoihin kiinni. Omistaja vaan myhäili, että "suojelee niin kovin omaa reviiriään". Ihan kiva kun koko piha rappu on hullun rotan "reviiriä".
Kaksi oli kaverillani. Molemmat aivan yhtä sekopäisiä kuin tuo aiemmin mainittu. Jos mentiin viettämään iltaa kaverin luo, niin joutui laittamaan nuo "suloiset seurakoirat" makuuhuoneeseen oven taakse, koska muuten rähisivät ja yrittivät purra kaikkia vieraita. Sielläkin räkyttivät koko ajan. Ja aina kusivat sinne makuuhuoneen lattialle, vaikka kaveri käytti ulkona sinäkin aikana, kun me vieraat siellä olimme. Päivittäisestä räkytyksestä en näiden kohdalla tiedä.
Meillä 2 chihua. Molemmilla ongelmia mm polvissa. Toisella sydänvika, ongelmaa silmien kanssa ja polvessa sekä hampaissa. Tämä yksilö on itsevarma, rakastava, lempeä. Toisella puutteellinen alaleuka ja huonot hampaat, miltei puolet poistettu. Ongelmaa myös polvessa. Tämä yksilö on epävarma, herkkä rähisemään ja saattaa jopa purra. Ovathan nuo rakkaita mutta missään nimessä EN suosittele kokemattomalle ensimmäistä koiraa harkitsevalle. Ovat herkkiä haukkumaan kaikelle ja kaikille mikä tekee niistä myös tavallaan vahtikoiria. Omakotitalossa ihanne, toimivat ovikelloina.
Vieraita koiria ei koskaan saisi mennä paijailemaan - minuakin ärsyttää, kun mun söpöä chihua kaikki vieraat ihmiset aina pyrkii lääppimään, koira ei siitä silminnähden tykkää, kun vieraat käy kimppun, mutta ei ole silti ketään koskaan purrut.