Kokemuksia Chihuahuasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Chihu on kyllä rotu jota en voisi itselleni kuvitella. Sisäsiisteysongelmia ja sitten se tajuttoman pieni koko ja omituinen päänmuoto. Ei, siis vaikka olen nytkin koiraa vailla ja olen miettinyt että olisiko chihu huusholliin sopiva, niin ei vaan pysty :D

Tosi huvittavaa varsinkin jos tulee oikein pieni yksilö lenkillä vastaan, siis sellainen rotan kokoinen koira. Miten sellaisen kanssa edes ollaan? :D Vähän tönäisee niin on joku luu poikki.

Ei pienet chichut sovikaan "norsuille lasikaupassa", vaan niiden omistajien pitää olla ketteriä ja nokkelia päästään, ettei astu koiransa päälle.

Chihut toki itse oppivat varomaan esim. ihmisten äkkinäisiä liikkeitä, mutta ei tietenkään suositella millekään köntyksille, jotka selviävät hädin tuskin itse hengissä.

Pennunottajan kannattaa myös huomioida, että rodun piirissä on aika riidanhakuista ja huonosti käyttäytyvää porukkaa, kuten tämäkin chihukasvattaja esimerkiksi, niin vain netissä anonyyminä haukkuu ihmisiä menemään.

Nyt tuli muuten väärää todistusta oikein roppakaupalla - ketään en ole täällä haukkunut!! 

Ottaisit huomioon, että tässäkin ketjulla kirjoittelee kuule aika moni muukin ihminen, kun vaan sinä ja minä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kolmella eri naapurilla on chihuahua ja kaikki ovat sellaisia räkyttäjiä, että en surisi yhtään, jos tänne muuttaisi joku isompi koira, joka lopettaisi sen ainaisen räkyttämisen.

sitten kun omistajatkaan eivät tunnu yhtään osaavan hallita sitä kahden kilon rääpälettä.

lisäksi kaikki nämä kolme koiraa vapisee jatkuvasti ja sitä selitetään herkällä hermostolla. justjoo... kyseessä on sairas rotu, jonka jalostusta tuntuu kannattavan ihmiset joiden mielestä on hyvä juttu tehtailla maailmaan kärsiviä kehitysvammaisia koiria, joita saa sitten "hoivailla" ja puhua meidän pikku chichusta. sama juttu mopsien ja muiden lyttykuonojen kanssa. ei voi kuin miettiä miten älyvajaita niiden omistajat ja jalostajat ovat.

Sulla menee nyt vähän asian ohi. Chihut on itse asiassa varsin terveitä ja pitkäikäisiä, puhun pitkällä kokemuksella ja huomaan, että puhut naapurikoiran kokemuksesta sekä yleisesti jalostetuista koirista. Chihuilla ei ole tuollaisia kehitysvikoja, kuten esim. lyttykuonoilla, jotka hankaloittaisivat niiden elämää millään tavoin.

Aivan niin, chichuilla saattaa olla patellan luksaatiota, kuten kaikilla pienillä rotukoirilla, mutta muuten ne ovat sangen terveitä yleensä ja elävät jopa 18 -20 vuotiaaksi.

Tosi monet ei vaivaudu pientä koiraa kouluttamaan. Sen takia moni tapaamani pikkukoira on kuin riivattu.

Pientä koiraa pitää kouluttaa samalla tavalla kuin isoa ja jos ei jaksa tai viitsi, niin osta vaikka kala.

Suosittelen lukemaan rodun kuvauksen esim hakijoita.fi-sivulta, lainaamaan kirjastosta koirakirjan (se pitäisi myös lukea) ja ylipäätään etsimään tietoa. On sen verran suosittu koira, että varmasti löytyy vaikkapa youtube-kanava aiheesta jos ei lukeminen innosta. Kannattaa myös katsoa It's me or the dog-ohjelmaa, saa hyviä koulutusvinkkejä mm siihen miten opettaa koira olemaan haukkumatta, tulemaan luokse ja kävelemään nätisti.

Jännä miten sokeita ihmiset ovat oman rotunsa terveysongelmille. Chihuahua nyt ei ole niin paha kuin mopsit, cavalier king charlesin spanielit jne. mutta ei näitä kääpiökoirien ongelmia voi vain sivuuttaa jankkaamalla, että kyllä meidän koira on terve 15-vuotias. Järkikin sanoo, että heti kun koira on joko äärimmäisen pieni tai suuri, niin sen keho joutuu lujille verrattuna "normaaliin", samoin pitäisi ymmärtää että tämä ominaisuus on hankittu pitkälti sukusiitoksella.

Menin töissä sanomaan, että en koskaan ottaisi sairaaksi jalostettua rotua, kuten cavalieeria, niin hyvä ettei yksi käynyt päälle (en tiennyt että hänellä oli joskus ollut ko. rotua). Väitti kivenkovaan, ettei rodulla ole mitään ongelmia ja ärsytti niin paljon, että luin kennelliiton sivuilta vähän faktaa, mutta tämäkään ei kuulemma pitänyt paikkansa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kolmella eri naapurilla on chihuahua ja kaikki ovat sellaisia räkyttäjiä, että en surisi yhtään, jos tänne muuttaisi joku isompi koira, joka lopettaisi sen ainaisen räkyttämisen.

sitten kun omistajatkaan eivät tunnu yhtään osaavan hallita sitä kahden kilon rääpälettä.

lisäksi kaikki nämä kolme koiraa vapisee jatkuvasti ja sitä selitetään herkällä hermostolla. justjoo... kyseessä on sairas rotu, jonka jalostusta tuntuu kannattavan ihmiset joiden mielestä on hyvä juttu tehtailla maailmaan kärsiviä kehitysvammaisia koiria, joita saa sitten "hoivailla" ja puhua meidän pikku chichusta. sama juttu mopsien ja muiden lyttykuonojen kanssa. ei voi kuin miettiä miten älyvajaita niiden omistajat ja jalostajat ovat.

Sähän puhut nyt ihan silkkaa p*skaa, suoraan sanoen. Kyse ei ole sairaasta rodusta, ja tämän tietäisit, jos tietäisit yhtään, mistä puhut. Sairaasta jalostamisesta lienemme kaikki yhtä mieltä.

Tiedän erään chicun kasvattajan, joka kertoi, että pennuilla saattaa kasvaa liian isot aivot kalloon nähden. Näitä sitten joudutaan lopettamaan. Eikö tämä ole juuri liiallisen jalostuksen seuraus?

Olen eläin7hminen henkeen ja vereen, mutta tästä rodusta en tykkää. Se ei ole niiden pienten raukkojen vika.

Ovat urheita pikkukoiria ja aika älykkäitä, mutta....

Hirveitä haukkumaan kimakasti ja aina pahalla tuulella. Eivät ole mitään iloisia leikkijöitä tai kävelykavereita. V*tt*mainen luonne.

Ystävilläni on ollut useita, joten tunnen niitä päivittäin nähneenä hyvin.

Anna hyvä koti rescuekoiralle. Ne ovat reiluja ja reippaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tää nyt muotikoira kun tuntuu että chihut on lisääntyneet katukuvassa?

Itse en tykkää minikoirasta. Kissa vetää turpaan tollasta.

Hah, ei ikinä - meillä on niin hurjan raivokas chichu, että se ajaa joka kerta kissat puuhun, eikä ne ihan heti uskalla sieltä tulla.

Niin varmaan. Iso rottakin syö tuollaisia.

Ongelmahan näissä on, että lellitään ihan pilalle ja ei kouluteta kunnolla, niin tulee näitä räksyttäjiä. Mutta kunnollisen koiran voi saada kunnollisella kasvatuksella. Myöskään chihun ruokaan ei kulu paljon rahaa.

Meillä on kolme chihua. Kaikki eri luonteisia. Vanhin on hyvin ihmisrakas ja menisi rapsutettavaksi joka vastaantulijalle, mutta ei pidä ollenkaan muista koirista. Lähinnä haukkuu ja väistää, mutta ei ole vihainen. On hyvin perso ruoalle. Hyvin kiltti ja tottelevainen, mutta itsepäinen.

Yksi on kiintynyt meihin kovasti, ei niin välitä muista ihmisistä. Kulkee enimmäkseen vapaana, koska on hyvin kuuliainen. Luonteeltaan herkkä ja dramaattinen. Ei ole niin kiinnostunut ruoasta. Hyvin älykäs. 

Kolmas on vasta pentu, mutta todella avoin ja leikkisä. Mahdoton syöppö. Melko itsenäinen.

En voisi enää kuvitella ottavani muun rotuista koiraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole tavannut ainuttakaan täyspäistä. Murisevia, räksyttäviä, riitaa haastavia, näykkiviä elikoita kaikki tyynni. Jostain ihme syystä hirveän suosittuja kuitenkin, mutta omistajat eivät viitsi ilmeisesti opettaa niille arkitottelevaisuutta.

Montako chichua olet sitten muka tuntenut?

Et ainakaan meidän koiraa, joka on kiltti ja hyvin ja tottelevainen.

Sitäpaitsi chichut ovat ihan todella suosittuja koiria, mekin jouduimme kauan etsimään, ennekuin löytyi meille koira.

Miksi siis ne ovat niin suosittuja, jos ovat kerran niin kauheita räksyttäjiä ym??

Julkkiksilla on niitä ja niitä on ollut paljon elokuvissa. Kyllä meidän nurkilla niitä on toistakymmentä ainakin vuosien mittaan pyörinyt ja niitä on tavattu koirapuistoissa ja muuten ulkoiltaessa. Yhdellä työkaverillani on sellainen, se murisee ja haukkuu ja yrittää näykkiä.  Mielelläni kehuisin hyväluontoista ja hyvin käyttäytyvää chihua, jos sellainen olisi vastaan tullut.   Omat 60-kiloiset koirani eivät ole koskaan haastaneet minkään koiran kanssa riitaa, mutta näitä pikkupörriäisiä saa väistellä säännöllisesti. Pahimmat yrittävät naamaan kiinni. :(

Luulin kaikkien chihujen olevan räksyttäviä pikkumurhaajia tai täriseviä pelkureita, kunnes vihdoinkin tapasin yhden joka oli ihan tasapainoinen, iloinen ja hyvin koulutettu. Taitaa ne käytöshäiriöt johtuakin omistajista, jotka eivät kohtele sitä koirana ja ottavat chihun vääristä syistä.

Mulla on kaksi, ja ihania ovat...pieniä toki eli en lapsiperheeseen ottaisi. Käsitellä pitää muutenkin vähän varovaisemmin ja katsoa mihin istuu. Toinen tykkää kaivautua peittojen alle ja et kyllä sitä mitenkään pienen rypyn alta huomaa...

Kouluttamattomana ihan yhtä kamala kuin mikä muukin koira vaikka ei pystykään tuhoamaan niin paljon kuin iso koira. Eli kyllä vaatii koulutuksen siinä missä mikä tahansa muukin rotu.

Chihuahuaa ruokitaan helposti liikaa ja sen liikunnan tarvetta saatetaan aliarvioida, joka sitten korkean iän kanssa tai aiemminkin altistaa sydämen vajaatoiminnan kehittymiseen. Tietenkin riski voi olla olemassa jo geeneissä. Koiran kuin koiran kun pitää hoikkana ja kunnolla lenkitettynä saa pidettyä todennäköisesti terveenä.

On oikeasti totta, että kääpiöroduilla hampaisiin kertyy nopeammin hammaskiveä, jota joudutaan poistattamaan kerran pari vuodessa eläinlääkärissä. Samalla yleensä heiluvia hampaita poistetaan. Hampaiden ja ikenien tulehdukset myös altistavat sydämen sairauksille. Koirien hampaita kannattaa harjata päivittäin. 

Narttuchihuille saattaa ilmestyä nisäpatteja, joten sterilointia kannattaa harkita jo ensimmäisten juoksujen jälkeen. Näin estyy myös kohtutulehdus.

Tässä kokemukseni chihun terveysongelmista parin kymmenen vuoden chihukokemuksella.

Minulla on pieni koira, mutta ei kyseinen rotu. Eikä ikinä tule olemaan. Sen mitä olen niitä mollosilmiä kohdannut, ovat paskamaisia luonteeltaan. Tyhmiä, ja haluavat huomion keinolla millä hyvänsä. Ainut rotu, joka on elämäni aikana purrut minua. Juoksi luokseni ja puri. Kovia räksyttäjiä.

Kokemusta vain ystävän yhdestä chihusta, olen monesti ollut sen hoitajana matkojen ajan parikin viikkoa kerrallaan. On ihana, tomera lenkkeilijä (on tosi isokokoinen, ei siis lihava vaan säkä, ei taitaisi paljon näyttelyissä pärjätä), tulee toimeen kaikkien muiden ihmisten ja eläinten kanssa. Fiksu ja kova tarkkailemaan ihmisten ilmeitä ja eleitä.

Näykkäissyt ei ole koskaan ketään. Itsepäisyys ilmenee haukkumisessa, sitä herkkyyttä löytyy. Tietää, ettei haukkua saa ja silloin kun on jämynä asian suhteen, haukkuu ihan tieten äänettä (koomisesti vaan tuhauttelee suutaan). Jos taas linjasta lipsuu eli haukkumista ei välillä kielletäkään, tapa palaa nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on pieni koira, mutta ei kyseinen rotu. Eikä ikinä tule olemaan. Sen mitä olen niitä mollosilmiä kohdannut, ovat paskamaisia luonteeltaan. Tyhmiä, ja haluavat huomion keinolla millä hyvänsä. Ainut rotu, joka on elämäni aikana purrut minua. Juoksi luokseni ja puri. Kovia räksyttäjiä.

Wau mitä yleistämistä, jokaisessa rodussa on sairaita ja kouluttamattomia, yleensä vika on kuitenkin omistajassa eikä koirassa/rodussa. Ainoa rotu joka on mua yrittänyt purra on pumi.

Ystävälläni on chihuahua, joka on hyvin kiltti, ihmisystävällinen ja älykäs. Haukkuu harvoin mutta äänekkäästi. Lapsirakas, kärsivällinen, tykkää rapsutuksista. Hieman laiska ja ei oikein tykkää käydä lenkillä 😂Erittäin perso herkuille. Jos ystäväni lähtee koiran kanssa kävelyllä, tämä osaa mm. suunnistaa minun kotiini. Kyseinen yksilö tykkää erityisesti kuorolaulusta ja tulee usein kuoromme harjoituksiin 😀

Vierailija kirjoitti:

Jaa että chihu terve rotu? Voi morjes! Näyttäkää mulle edes yksi (1) kappale jolla olisi hammaskalusto kunnossa. Niiden pallomainen pää aiheuttaa niille kroonisia sairauksia, jotka eivät toki estä elämistä pitkään mutta kuinka kivoja ne elinikäiset päänsäryt ja epilepsiakohtaukset sitten ovatkaan. Polvet usein myös sijoiltaan, nivelrikkoa seurauksena. 

Eli ap:lle, jos otatte chihun niin varaudu laittamaan pari tonnia hammasremppoihin ja polvileikkauksiin.

Tiedän useammankin chihun, jolla ei ole ollut polvien tai hampaiden kanssa mitään ongelmia. Kahdella oli sydämen vajaatoimintaa vanhemmalla iällä ja yhdellä lonkkaongelmaa, joka korjaantui fysioterapialla. Muuten terveitä.

Chihuahua on älykäs, lempeä ja voimakasluontoinen koira. Hyvin jaksaa 5-10 km kävelylenkkejä ja mielellään aina mukana kaikessa tekemisessä. 

Ruokailun kanssa on hyvä olla tarkkana. Kukin toki valitsee oman linjansa, esim. antaako vain raakaruokaa, nappuloita, perinteistä tms., mutta huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että se on ravinteikasta. Kovin herkästi ihmiset intoutuvat antamaan kaikkea herkkua ja sen jälkeen ihmetelläänkin kaikenlaisia koiralle ilmaantuvia vaivoja, kun pienikokoinen ja matala koira ei jaksa kannatella painoaan. 

Itselläni oli 15 vuotta kyseisen rodun edustaja. Haasteita tuona aikana toivat mm. sisäsiistiksi opettaminen, hammashuolto ja epilepsia, joka puhkesi noin viidennen tai kuudennen ikävuoden kohdalla. 

Koiraa täytyy ehdottomasti kouluttaa. Jos sen jättää tekemättä, jää käteen huonokäytöksinen räksy pomottaja. Älä siis sokaistu pienuudesta ja söpöydestä, kyseessä on kuitenkin eläin. 

Haukkuvatkohan nämä chihuja mollosilmiksi yms kutsuvat myös erilaisten näköisiä ihmisiä? Ei tarvitse pitää rodusta tms mutta tuollainen haukkuminen on tosi lapsellista. Ennen kun joku kutsuu kasvattajaksi tms sanon, ettei minulla ole koskaan ollut mitään koirarotua.