Miksi useimmat ihmiset pelkää fyysisesti raskasta työtä?
Ja preferoi henkisesti raskasta? En mitenkään hauku ammatteja, vaan mietin vaan miksi niin moni haluaa juuri stressaaville mutta fyysisesti helpoille aloille. Itse kokisin ehkä olevani onnellisempi jollain fyysisesti raskaalla aivot narikkaan alalla, en vaan oikein keksi enää nykymaailmasta yhtään sellaista työtä missä voisi oikeasti pistää aivot narikkaan.
Kommentit (29)
Eikö jatkuvasta istumisestakin tule kremppoja? Ja stressikin aiheuttaa terveysongelmia.
Minä tunnen paljon fyysisessa ammatissa olevia, jotka pitävät työstään. Mikään työ ei ole vain fyysistä, kaikessa tarvitaan myös järjen käyttöä. Aivot ei voi olla narikassa, tai tulee iso vahinko.
Näin esimerkiksi kirvesmiehillä, maanviljelijöillä, nuohoojilla.
Viimeksi metsurilla, joka tuli kaatamaan ison oksiaan rakennuksen katon päälle kasvattaneen puun pihasta. Aika paljon matematiikkaa ja fysiikan ymmärtämistä työ vaati, ennen kuin valtava runko ja kaikki isot oksat oli turvallisesti maassa ja siististi pilkottuna talon edessä.
Ei fysiikkaa rasiteta työllä! Pitää ajaa autolla salille, ja rehkiä siellä. Sitten autolla kotiin ja oluttölkki auki.
Taidat olla aika nuori. Minusta olisi todella pelottavaa olla työssä, joka kuluttaa fyysisesti ja sattuu. Ei ole kivat eläkepäivät sitten, kun on polvet ja selkä paskana. Ja työkyky voi mennä paljon aiemmin kuin toivoisi, eikä viisikymppisenä enää noin vain vaihdeta alaa.
Olen itse ikäisekseni hyväkuntoinen, terve ihminen, joka käy säännöllisesti salilla. Silti en voi kuvitella olevani esimerkiksi polvillani pitkin työpäivää, kumartelevani koko ajan, kantavani raskaita taakkoja. En usko, että pystyisin enää. Parikymppisenä kyllä.
N49
Miksei voisi sit vaikka 35-40v lähteä opiskelemaan saman alan akateemiseksi, auttaa varmasti paljon että on käytännön kokemusta alalta.
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla aika nuori. Minusta olisi todella pelottavaa olla työssä, joka kuluttaa fyysisesti ja sattuu. Ei ole kivat eläkepäivät sitten, kun on polvet ja selkä paskana. Ja työkyky voi mennä paljon aiemmin kuin toivoisi, eikä viisikymppisenä enää noin vain vaihdeta alaa.
Olen itse ikäisekseni hyväkuntoinen, terve ihminen, joka käy säännöllisesti salilla. Silti en voi kuvitella olevani esimerkiksi polvillani pitkin työpäivää, kumartelevani koko ajan, kantavani raskaita taakkoja. En usko, että pystyisin enää. Parikymppisenä kyllä.
N49
Ihan samalla lailla se tietsikkatyö kuluttaa, vaan eri paikoista kroppaa. Kroppaa pitää rasittaa fyysisesti, jotta se pysyy kunnossa, vanhanakin. Sinä käyt salilla, minä teen fyysistä duunia. Kroppani kestää jopa paremmin kuin nuorilla, kun olen oppinut huoltamaan sitä. Itsekin olen ollut ihmeissäni tästä. Tai sitten vaan valitan vähemmän, enkä hae joka vaivaan sairaslomaa. Tiedän että krempat hellittää vapaalla, kun rasitan itseäni taas eri tavalla. Oppinut tämän fyysisesti kovista harrastuksistani.
Mulla on työ, jossa ei ole stressiä eikä fyysistä rasitusta. Miksi pitäisi olla?
Yritäpä tehdä yhtään mitään työtä missä pitää nostella painavia asioita, tai selän kiertoa, tai istua missään tärisevässä työkoneessa, kun on välilevyn pullistuma alaselässä, mutta sille ei tehdä mitään kun pystyy vielä istumaan jokusen tunnin tuolilla, kävelemään ja nukkumaan jotenkuten.
- 40-v.
Minulle tuli jo raskaasta vapaa-ajan liikunnasta burnout ja keho on tod näk lopun ikää yliherkkä eli rasitun vähemmästä kuin ennen. En mitenkään pystyisi tekemään fyysistä työtä seuraavat 40 v eläkeikään.
Suomalaisille ei kelpaa mikään vähänkään raskas työ, ollaan niin herkkiä prinsessoja. Siksi tänne otetaan m a a h a n m u u t t a j i a ja silti niistäkin pitää vinkua ja valittaa, vaikkei heidän tekemät työt edes kelpaisi itselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla aika nuori. Minusta olisi todella pelottavaa olla työssä, joka kuluttaa fyysisesti ja sattuu. Ei ole kivat eläkepäivät sitten, kun on polvet ja selkä paskana. Ja työkyky voi mennä paljon aiemmin kuin toivoisi, eikä viisikymppisenä enää noin vain vaihdeta alaa.
Olen itse ikäisekseni hyväkuntoinen, terve ihminen, joka käy säännöllisesti salilla. Silti en voi kuvitella olevani esimerkiksi polvillani pitkin työpäivää, kumartelevani koko ajan, kantavani raskaita taakkoja. En usko, että pystyisin enää. Parikymppisenä kyllä.
N49
Ihan samalla lailla se tietsikkatyö kuluttaa, vaan eri paikoista kroppaa. Kroppaa pitää rasittaa fyysisesti, jotta se pysyy kunnossa, vanhanakin. Sinä käyt salilla, minä teen fyysistä duunia. Kroppani kestää jopa paremmin kuin nuorilla, kun olen oppinut huoltamaan sitä. Itsekin olen ollut ihmeissäni tästä. Tai sitten vaan valitan vähemmän, enkä hae joka vaivaan sairaslomaa. Tiedän että krempat hellittää vapaalla, kun rasitan itseäni taas eri tavalla. Oppinut tämän fyysisesti kovista harrastuksistani.
Ihmiset ovat erilaisia. Toisilla on kestävämpi keho. Ihmiset myös vanhenevat eri tahtia. Usein syyt ovat ihan geneettiset, eikä niihin voi itse vaikuttaa.
Syyllistyt samaan kuin terveet, vahvat ja onnekkaat ihmiset yleensäkin eli kuvittelet hyvän vointisi olevan omaa ansiotasi ja muut joko valittavat turhasta tai eivät osaa hoitaa itseään.
Useimmilla viisikymppisillä on vaivoja. Nuoruuden vammat muistuttavat itsestään. Refluksi pahenee kumarrellessa ja rehkiessä. Nivelrikko on todella yleinen sairaus, joka vaivaa jo monia viisikymppisiä. Nivelissä ja selässä on kulumia. Raskaudet ovat erkaannuttaneet vatsalihakset. Osa on sairastanut syövän jne.
Itse en haluaisi, että kykyni ansaita elantoni olisi kiinni siitä, pystynkö enää kyykkimään ja kantamaan, koska fyysisen suorituskyvyn aleneminen on väistämätön prosessi, joka alkaa jo kauan ennen eläkeikää.
N49
Olen 27 nainen ja treenaan säännöllisesti. Olen tällä hetkellä etsimässä työtä mutta välttelen fyysiesti raskaita töitä. Raja menee siinä etten aio tehdä työtä terveyteni kustannuksella ja tämä tarkoittaa myös henkistä puolta jos työ on sitä lajia että on jatkuva kiire, huono ilmapiiri eikä arvostusta saa. Siispä ei ihme etten löydä töitä koska suurin osa hanttihommista on tuota :)
Vierailija kirjoitti:
Eikö jatkuvasta istumisestakin tule kremppoja? Ja stressikin aiheuttaa terveysongelmia.
Siitä tulee ennenaikainen kuolema, ei tarvitse murehtia vanhuuden vaivoja.
Toimistossa päivät istuminen olisi karmeinta mitä tiedän.
Fyysinen ja vaihteleva työ on paljon mukavampaa. Ei tarvitse sitten sitä tyhjänpäiväistä salilla hinkkaamista harrastaa.
Olen alle 40 mutta en pysty tekemään fyysisesti kuormittavaa työtä. Se, että näyttää normaalilta ei tarkoita että terveys on kaikin puolin tikissä. On aivan varmaa, että fyysisessä työssä kroppa sanoisi vastaan tosi äkkiä kroonisen sairauteni takia.
Vierailija kirjoitti:
Olen 27 nainen ja treenaan säännöllisesti. Olen tällä hetkellä etsimässä työtä mutta välttelen fyysiesti raskaita töitä. Raja menee siinä etten aio tehdä työtä terveyteni kustannuksella ja tämä tarkoittaa myös henkistä puolta jos työ on sitä lajia että on jatkuva kiire, huono ilmapiiri eikä arvostusta saa. Siispä ei ihme etten löydä töitä koska suurin osa hanttihommista on tuota :)
Et tule löytämään tuollaisia töitä mstään ellet kouluttaudu todella pitkälle.Tervetuloa siivoamaan, käteen saat 1800 e/kk ja viisikymppisenä jalka leikattu, peukalon nivel jäykistymässä onneksi jo omia aikojaan, selkä kipeä 365 pv/vuosi, jalat täynnä suonikohjuja, ei ole paikkaa johon ei sattuisi aamuisin. Prinsessaksi taitaisit kelvata. Kysele vapaita vakansseja :)
Varmaankin siksi, kun viidestäkympistä ylöspäin fyysisistä töistä alkaa tulla kremppoja.