Eräs kaverini loukkkantui minulle ja käyttäytyy nyt pasdiivisaggressiivisesti
Ei sano että on loukkaantunut, mutta on minua kohtaan todella tympeä. Muutkin ovat tämän huomanneet. Yritän nyt itse olla todella neutraali. Onkohan se paras tapa?
Asia mistä hän loukkaantui oli sellainen väärinkäsitys. Minulla ei ollut tarkoitus olla loukkaava vaan päinvastoin kannustava. Oli kuitenkin herkässä tilassa ja otti tämän näin.
Miten kannattaisi toimia?
Kommentit (33)
Siinä mielentilassa sanomasi tuntui varmaan yhtä pahalta, kuin jos olisit sanonut, että sinua varmaan harmittaa olla noin lihava ja me muut niin hoikkia, tai että tuntuu varmaan pahalta, kun lapsesi kuoli ja meidän lapset täällä leikkivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ollut sinulta pahasti sanottu, mutta ehkä hän halusi, ettei asiasta puhuta lomalla.
Hän itse nimenomaan on itkenyt eroaan ja eilen yirtin kannustaa. Meillä on mennyt nyt kaksi päivää matkasta tähän hänen suruun, eikä siinä mitään. Mielelläni kuuntelen ja lohdutan. Mutta tuntuu kohtuuttomalta, että purkaa pahaa oloaan minuun. Sitähän se oikeasti on.
Ai no sitten. Anna tasaantua ja keskity muihin kavereihin enemmän. Ei suru oikeuta olemaan tyly ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro hieman tarkemmin. Ehkä joku saisi vinkkejä muuttaa omaa käytöstään.
No, hän on juuri eronnut ja mies on löytänyt jo uuden naisen. Sanoin hänelle, että kyllä hänkin varmasti vielä jonkun löytää, kunhan ensin suree eronsa läpi. Totesin myös, että on ollut varmasti rankkaa kun mies on löytänyt uuden heti. Noh, oli huono idea ottaa asia puheeksi tänään, kun eilen juotiin alkoholia. Kaveri on senkin takia herkillä. Tilanteessa jo tiesin, ettei ollut hyvä idea. Sanoi minulle: "Et voi oikein tietää kun et ole käynyt vastaavaa läpi." sen jälkeen on jatkunut outo mykkäkoulu tai sellainen lyhytsanainen puhe (puhuu vain jos kysyn jotain):
Minun mielestäni on ihan ok sanoa noin, JOS kaveri on itse ottanut aiheen puheeksi. Sanonut, että tuntuu rankalta, kun toinen on jo löytänyt uuden onnen. Itkenyt asiaa jne.
Mutta jos asiasta ei ollut sillä hetkellä puhetta, niin voihan se tulla vähän besserwisserimäisenä toteamuksena.
Muuten kyllä mukavasti sanottu ja ymmärtäähän sen, jos on valitellut asiasta useamman kerran. Ehkä kaverisi on vain vähän herkillä.
Olen ollut hieman vastaavanlaisessa tilanteessa. Kaverini ihan yllättäen alkoi hokemaan kuinka rankkaa minulla on ja kuinka hän ymmärtää, että minulla on niin rankkaa. En ollut puhunut mitään tuollaista, saati edes ajatellut omasta elämästäni niin. Totesin myös, että miten voit tietää miltä minusta tuntuu, kun en ole kertonut mitään tuollaista eikä hän ole koskaan edes ollut samassa tilanteessa. Minusta tuntui, että kaveri teki omat tulkintansa omien tunteidensa ym pohjalta eikä tosiaan osannut asettua minun asemaani.
Vierailija kirjoitti:
Siinä mielentilassa sanomasi tuntui varmaan yhtä pahalta, kuin jos olisit sanonut, että sinua varmaan harmittaa olla noin lihava ja me muut niin hoikkia, tai että tuntuu varmaan pahalta, kun lapsesi kuoli ja meidän lapset täällä leikkivät.
Mitä tämä nyt on? Eihän tuossa verrattu omaan elämään mitenkään. Ei kyllä ollut sama asia.
Selitä tilanne hänelle, että on saattanut syntyä väärinkäsitys. Jos hän jatkaa nokka pystyssä, niin parempi välttää sitä henkilöä. Muillekin sattuu näitä nopeissa tilanteissa paljon. Jos et halua selitellä parempi kai etääntyä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No juttelet hänen kanssaan asiasta. Kerrot saman mitä täällä, että asetit sanasi huonosti ja tarkoitit muuta. Pyydät anteeksi aiheuttamaasi mielipahaa ja sitten annat hänelle aikaa sulatella.
Juttelin jo. Sanoi, ettei ole loukkaantunut, vaikka kilometrien päähän näkyy että on.
Mitä nyt sitten oikein odotat? Loukkasit häntä. Hän ei pidä sinusta, eikä halua olla kanssasi tekemisissä. Kuvitteletko, että hän vain olisi kuin ei mitään ja teeskentelisi ettet häntä harmita?
Normaalisti käyttäytyvä ihminen olisi.
t.kristallikissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No juttelet hänen kanssaan asiasta. Kerrot saman mitä täällä, että asetit sanasi huonosti ja tarkoitit muuta. Pyydät anteeksi aiheuttamaasi mielipahaa ja sitten annat hänelle aikaa sulatella.
Juttelin jo. Sanoi, ettei ole loukkaantunut, vaikka kilometrien päähän näkyy että on.
Mitä nyt sitten oikein odotat? Loukkasit häntä. Hän ei pidä sinusta, eikä halua olla kanssasi tekemisissä. Kuvitteletko, että hän vain olisi kuin ei mitään ja teeskentelisi ettet häntä harmita?
Normaalisti käyttäytyvä ihminen olisi.
t.kristallikissa
...jos hänelle siis selitetään, että kyseessä oli väärinkäsitys ja toinen sanoo, että on pahoillaan.
Silloin oma lapsellinen olotila nielaistaan ja ollaan ystävälle iloisina.
t.kristallikissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro hieman tarkemmin. Ehkä joku saisi vinkkejä muuttaa omaa käytöstään.
No, hän on juuri eronnut ja mies on löytänyt jo uuden naisen. Sanoin hänelle, että kyllä hänkin varmasti vielä jonkun löytää, kunhan ensin suree eronsa läpi. Totesin myös, että on ollut varmasti rankkaa kun mies on löytänyt uuden heti. Noh, oli huono idea ottaa asia puheeksi tänään, kun eilen juotiin alkoholia. Kaveri on senkin takia herkillä. Tilanteessa jo tiesin, ettei ollut hyvä idea. Sanoi minulle: "Et voi oikein tietää kun et ole käynyt vastaavaa läpi." sen jälkeen on jatkunut outo mykkäkoulu tai sellainen lyhytsanainen puhe (puhuu vain jos kysyn jotain):
Minun mielestäni on ihan ok sanoa noin, JOS kaveri on itse ottanut aiheen puheeksi. Sanonut, että tuntuu rankalta, kun toinen on jo löytänyt uuden onnen. Itkenyt asiaa jne.
Mutta jos asiasta ei ollut sillä hetkellä puhetta, niin voihan se tulla vähän besserwisserimäisenä toteamuksena.
Muuten kyllä mukavasti sanottu ja ymmärtäähän sen, jos on valitellut asiasta useamman kerran. Ehkä kaverisi on vain vähän herkillä.Olen ollut hieman vastaavanlaisessa tilanteessa. Kaverini ihan yllättäen alkoi hokemaan kuinka rankkaa minulla on ja kuinka hän ymmärtää, että minulla on niin rankkaa. En ollut puhunut mitään tuollaista, saati edes ajatellut omasta elämästäni niin. Totesin myös, että miten voit tietää miltä minusta tuntuu, kun en ole kertonut mitään tuollaista eikä hän ole koskaan edes ollut samassa tilanteessa. Minusta tuntui, että kaveri teki omat tulkintansa omien tunteidensa ym pohjalta eikä tosiaan osannut asettua minun asemaani.
Etkö ollut tottunut jo äidiltäsi tuollaiseen käytökseen?
t.kristallikissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No juttelet hänen kanssaan asiasta. Kerrot saman mitä täällä, että asetit sanasi huonosti ja tarkoitit muuta. Pyydät anteeksi aiheuttamaasi mielipahaa ja sitten annat hänelle aikaa sulatella.
Juttelin jo. Sanoi, ettei ole loukkaantunut, vaikka kilometrien päähän näkyy että on.
Mitä nyt sitten oikein odotat? Loukkasit häntä. Hän ei pidä sinusta, eikä halua olla kanssasi tekemisissä. Kuvitteletko, että hän vain olisi kuin ei mitään ja teeskentelisi ettet häntä harmita?
Normaalisti käyttäytyvä ihminen olisi.
t.kristallikissa...jos hänelle siis selitetään, että kyseessä oli väärinkäsitys ja toinen sanoo, että on pahoillaan.
Silloin oma lapsellinen olotila nielaistaan ja ollaan ystävälle iloisina.
t.kristallikissa
Voi luoja, paraskin puhuja..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No juttelet hänen kanssaan asiasta. Kerrot saman mitä täällä, että asetit sanasi huonosti ja tarkoitit muuta. Pyydät anteeksi aiheuttamaasi mielipahaa ja sitten annat hänelle aikaa sulatella.
Juttelin jo. Sanoi, ettei ole loukkaantunut, vaikka kilometrien päähän näkyy että on.
Mitä nyt sitten oikein odotat? Loukkasit häntä. Hän ei pidä sinusta, eikä halua olla kanssasi tekemisissä. Kuvitteletko, että hän vain olisi kuin ei mitään ja teeskentelisi ettet häntä harmita?
Normaalisti käyttäytyvä ihminen olisi.
t.kristallikissa...jos hänelle siis selitetään, että kyseessä oli väärinkäsitys ja toinen sanoo, että on pahoillaan.
Silloin oma lapsellinen olotila nielaistaan ja ollaan ystävälle iloisina.
t.kristallikissaVoi luoja, paraskin puhuja..
Miten niin? Mulle ei olla sanottu niin.
t.kristallikissa
Et olisi sekaantunut asiaan "neuvoinesi"
Vierailija kirjoitti:
Et olisi sekaantunut asiaan "neuvoinesi"
Olipa tyhmä ”neuvo” sinulta. Tiedätkö mitä on ajoitus? (Neuvoissa)
t.kristallikissa
Hän itse nimenomaan on itkenyt eroaan ja eilen yirtin kannustaa. Meillä on mennyt nyt kaksi päivää matkasta tähän hänen suruun, eikä siinä mitään. Mielelläni kuuntelen ja lohdutan. Mutta tuntuu kohtuuttomalta, että purkaa pahaa oloaan minuun. Sitähän se oikeasti on.