Lentopelko/korkeanpaikankammo.

Eivätkö nuo ole täysin järjellisiä pelkoja? 

Itkin Tivoli Sariolan maailmanpyörässä, itkin ja oksensin pienlentokoneessa äitini synttäreillä. Tässä ilmailuhistoriani.

En uskalla edes ajatella ulkomaanlentoja, hirvittää ajatuskin koneessa kymmenen kilometrin korkeudessa, vain ilmaa alla..=/

Tiedän kyllä että miljoonat ihmiset lentelevät sinne tänne, mutta voin pahoin jo ajatuksesta, että istun koneessa jonka tiedän kohta nousevan korkeuksiin mistä se voi myös pudota. Se paniikki, mikä pudotessa sitten tullee, varmuus kuolemasta..Hyi hitto! 

Näine pelkoineni en sitten lentelekään kaukomaille. Lomailen koto-Suomessa tai risteilen junttiristeilyjä Tallinnaan ja Tukholmaan.

-N 38