Lue keskustelun säännöt.
Köyhillä lapsiperheillä ei selkeästi ole oikeutta käydä huvipuistoissa ja kotimaan matkailuub
19.07.2020 |
Surullista lukea uutisista miten esimerkiksi huvipuistojen lippuhinnat ovat kaksinkertaistuneet. Sama kotimaan ravintoloussa, hotelleissa ja muissa nähtävyyksissä. Yrittäjät koittavat ottaa nyt kaiken hyödyn irti koronasta, mutta se tarjoittaa että heikoimmat jäävät jalkoihin. Köyhät lapsiperheet on tuomittu viettämään lomansa kotona neljän seinän sisällä ja lähimarketissa kun kaiken huipuksi uimarannat ja puistotkin on tupaten täynnä ihmisiä niin ettei sekaan enää mahdu. Ja vaikka sinne uimarannalle pääsisi niin on se uimarannan kioskin 2 euron jäätelötuutti nykyään jo 5 euroa.
Kommentit (473)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu toki lasten iästä mutta usein aikuiset olettavat heidän aina haluavan hurjasti kallista ekstratekemistä. Ei kukaan lapsi varmaan hoplopille sano ei, mutta esim kun kyselin siskonpojilta viime vuonna kesän lempimuistoja niin Lintsi ja hoplop tuli vasta loppupäässä! Kivointa oli ollut rantaretket, se kerta kun pystytettiin teltta parvekkeelle ja nukuttiin siellä, kun tehtiin omia mehujätskejä, se kerta kun löydettiin siili pihalta jne. Ne teot on ne jotka jää lasten mieleen. Lintsiltäkin laitteiden sijasta paras muisto oli sellaiset vesisuihkut keskellä tietä jotka menivät välillä päälle ja niissä pystyi juoksemaan läpi ja piti yrittää olla kastumatta. Päihitti kaikki laitteet.
Älkää vanhemmat kokeko niin paljon paineita lasten takia!
Tämä. Paras kojemus lapselle on kun vie lapset metsään. Keräätte yhdessä marjoja ja sieniä. Lapset eivät halua eivätkä kaipaa mitään huvipuistoja, hoplopoeja, uimarantoja ja jäätelökioskeja.
Voihan sitä itselleen uskotella, mutta kyllä omasta lapsuudesta eniten mieleen on jäänyt ulkomaan matkat ja siellä nähdyt spessujutut ja lintsilläkin kyllä kiinnosti eniten laitteet eikä roskat maassa. Ei oltu mikään rikas perhe, mutta joka kesä tehtiin Oulun seudulta automatka Helsinkiin ja pk-seudulle, joilla käytiin ateneumit, suomenlinnat, kansallismuseot, muut museot, heureka ja tietysti Lintsillä. Meno- ja pluumatkoilla käytiin esim. Kolilla ja muissa pienemmissä kaupungeissa. Kotona ollessa käytii marjassa yms. Mutta ei ne mitään lapsuuden huippuhetkiä ole vaan normaalia arkea.
Tämä riippuu myös paljon vanhempien asenteesta. Jos vanhemmat kovasti lapselle hypettää, että no eikö ollut tosi kiva tällanen erityinen lintsilaite jne, niin toki lapsikin silloin alkaa ajattelemaan, että tässä on nyt jotain tosi spessua.
Tiedän olevani todella etuoikeutettu kun olen rikkaasta perheestä kotoisin, mutta halusin silti lynkkauksen uhalla tulla teille kertomaan oman mielipiteeni.
Asuin pienenä kiveheiton päässä Lintsiltä. Ala-asteella sain joka kesä Lintsi-passin, eli pääsin sinne päivittäin ilmaiseksi. Aamuisin heräsin itsekseni, tein pari leipää aamupalaksi ja lähdin Lintsille pyörimään. Kävin laitteissa, söin hattaraa ja potkin pikkukiviä. Neljän tunnin jälkeen lähdin usein kotiin lämmittämään itselleni eilistä ruokaa ja katsomaan telkkaria. Välillä mukana oli päivän aikana joku kaveri tai kaksi.
Noilta vuosilta päälimmäinen muisto on se tylsyys js yksinäisyys kun pieni lapsi näkee onnellisia perheitä yhdessä Lintsillä ja katsoo matelevaa kelloa, ett koska se olisi jo kuusi niin että vanhemmat tulee kotiin.
Eli kyllä, olen etuoikeutettu koska pääsin vuosien ajan joka päivä kesällä Lintsille. Olisin silti vaihtanut sen kaiken kotona loikoiluun vanhempieni kanssa.
Miksi kukaan lynkkais sua? En keksi yhtään syytä. Myötätunto lähinnä heräs yksinäisen lapsen puolesta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu toki lasten iästä mutta usein aikuiset olettavat heidän aina haluavan hurjasti kallista ekstratekemistä. Ei kukaan lapsi varmaan hoplopille sano ei, mutta esim kun kyselin siskonpojilta viime vuonna kesän lempimuistoja niin Lintsi ja hoplop tuli vasta loppupäässä! Kivointa oli ollut rantaretket, se kerta kun pystytettiin teltta parvekkeelle ja nukuttiin siellä, kun tehtiin omia mehujätskejä, se kerta kun löydettiin siili pihalta jne. Ne teot on ne jotka jää lasten mieleen. Lintsiltäkin laitteiden sijasta paras muisto oli sellaiset vesisuihkut keskellä tietä jotka menivät välillä päälle ja niissä pystyi juoksemaan läpi ja piti yrittää olla kastumatta. Päihitti kaikki laitteet.
Älkää vanhemmat kokeko niin paljon paineita lasten takia!
Tämä. Paras kojemus lapselle on kun vie lapset metsään. Keräätte yhdessä marjoja ja sieniä. Lapset eivät halua eivätkä kaipaa mitään huvipuistoja, hoplopoeja, uimarantoja ja jäätelökioskeja.
Voihan sitä itselleen uskotella, mutta kyllä omasta lapsuudesta eniten mieleen on jäänyt ulkomaan matkat ja siellä nähdyt spessujutut ja lintsilläkin kyllä kiinnosti eniten laitteet eikä roskat maassa. Ei oltu mikään rikas perhe, mutta joka kesä tehtiin Oulun seudulta automatka Helsinkiin ja pk-seudulle, joilla käytiin ateneumit, suomenlinnat, kansallismuseot, muut museot, heureka ja tietysti Lintsillä. Meno- ja pluumatkoilla käytiin esim. Kolilla ja muissa pienemmissä kaupungeissa. Kotona ollessa käytii marjassa yms. Mutta ei ne mitään lapsuuden huippuhetkiä ole vaan normaalia arkea.
Sanoisin, että aika harvalle lapselle nykyaikana metsässä oleilu ja marjastus on mitään tavallista arkea. Omassa lapsuudessa tosiaan käytiin lähirannassa uimassa, kasvimaata kitkettiin ja kerättiin marjoja ja sieniä ja tämä oli arkea.Reissut oli spesiaalia. Omien lasten kanssa kasvatetaan partsilla tomaattia ja ihan asioikseen viedään edes kerean syksyllä marja tai sienimetsään ja heille se on elämys. Matkustelu ei tunnu missään.
Vierailija kirjoitti:
Ap hyvä, emme elä kommunismia joten ajatuksen siitä että pelkkä olemassaolonne antaa perheellenne oikeuden kaikkeen mihin haluatte on nyt unohdettava. Yhteiskunta maksaa jo tukien muodossa elämistänne mutta eihän kukaan kävisi töissä jos työttömänä olisi oikeus tismalleen samaan elintasoon kuin työssäkäyvänä.
Miksei kävisi? Eikö sitä aina toitoteta miten tärkeää että on jotakin tekemistä, ja eikä palkka ole se juttu...Vaan mukava ja merkityksellinen työ?
Implikoitko että kaikki onkin sitten vain rahasta kiinni? Ovatko ylevät puheet siivoojien, lähihoitajien ja postinjakajien merkityksellinen työn tekemisestä vain suuri kusetus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu toki lasten iästä mutta usein aikuiset olettavat heidän aina haluavan hurjasti kallista ekstratekemistä. Ei kukaan lapsi varmaan hoplopille sano ei, mutta esim kun kyselin siskonpojilta viime vuonna kesän lempimuistoja niin Lintsi ja hoplop tuli vasta loppupäässä! Kivointa oli ollut rantaretket, se kerta kun pystytettiin teltta parvekkeelle ja nukuttiin siellä, kun tehtiin omia mehujätskejä, se kerta kun löydettiin siili pihalta jne. Ne teot on ne jotka jää lasten mieleen. Lintsiltäkin laitteiden sijasta paras muisto oli sellaiset vesisuihkut keskellä tietä jotka menivät välillä päälle ja niissä pystyi juoksemaan läpi ja piti yrittää olla kastumatta. Päihitti kaikki laitteet.
Älkää vanhemmat kokeko niin paljon paineita lasten takia!
Kaveri käytti lapsensa Naantalin muumimaailmassa. Jälkeenpäin kysyttäessä lasten suurin mieleenjäävä elämys reissusta oli, että olivat nähneet ponin ,joka kakkasi tielle.
Ja silti koulussa ei saisi kysellä lomatekemisiä, kun osa kertoo käyneensä huvipuistossa ja lomamatkalla ja toinen osa on nähnyt kakkaavan ponin. Se on niin eriarvoistavaa....! Miksi ihmeessä?
Kuka sellaista on kieltänyt? Kyllä meillä ainakin on edelleen pidettävä päiväkirjaa kesälomavihkoon. Laosille annettiin koulujen päättyessä tehtäväksi kertoa mitä teki kesän aikana, missä kävi, paljonko liikkui ja kuinka usein näki kesällä omia kavereitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahat riittää kyllä vanhempien viinoihin ja tupakkaan sekä tatuointeihin ja lävistyksiin? Lintsiranneke kerran kesässä liian kallis, anna mun nauraa.
Rannekkeet 168e ja matkat ja yöpymiset päälle. Ei naurata.
Tuolla hinnalla ei taida saada vielä edes tribaalia persposkeen?
:D
Luin tatuoijasta, joka veloittaa 100 euroa kymmeneltä (10) minuutilta.
En tiennyt, että tatuointi on noin kallista. Monilla vanhemmilla on tatuoituina kädet, jalat - ja mahdollisesti persposki, jota en onneksi näe.
Mieluummin lapsi museoon tai huvipuistoon kuin kukkakuvio käsivarteen tai viiden sentin möykkyiset tekoripset.
Aijaa, mun tatuoinnit on vieneet n. 3h-4h/kuva ja maksaneet n. 300e/kpl. Pitkän linjan ammattilainen.
Jotkut tekee kyllä tuntihinnalla, mutta ne menee aika yksiyhteen tuon kuvahinnoittelun kanssa. Joku 100e/10min. on minimiveloitus, eli 100e valmiiksi piirretystä sytkärin kokoisesta kuvasta jonka tekemiseen menee 10min.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsena enemmän väliä on sillä ettei vanhemmat juo ja riitele, on ehjä lapsuus ja lapsista välitetään. Lapselle merkkaa enemmän uintiretki lähirannalle ja eväät vaikka kaupasta kylmälaukkuun. Jäätelö kaupasta. Kyllä fiksu lapsi tajuaa jos on liian kallista.
Kerro kun fiksu olet että miten saada se lapsi rannalle kun valittaa siitä että käydään siellä lähes joka päivä eikä lapsi enää sinne haluaa vaan on alkanut vinkua huvipuistoja?
Kai sä nyt ymmärrät, että jos tekemiset on joka päivä sama niin tietenkin kyllästyttää! Ei siellä rannalla kannata joka päivä olla, ei myöskään siellä metsässä tai siellä huvipuistossa. Tehkää eri juttuja, uusia juttuja niin kitinä loppuu!
Lapset janoavat uusia elämyksiä ja niitä saa myös huvipuiston ulkopuolelta. Mutta kuka tahansa tylsistyisi jos tekisi samoja asioita joka päivä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu toki lasten iästä mutta usein aikuiset olettavat heidän aina haluavan hurjasti kallista ekstratekemistä. Ei kukaan lapsi varmaan hoplopille sano ei, mutta esim kun kyselin siskonpojilta viime vuonna kesän lempimuistoja niin Lintsi ja hoplop tuli vasta loppupäässä! Kivointa oli ollut rantaretket, se kerta kun pystytettiin teltta parvekkeelle ja nukuttiin siellä, kun tehtiin omia mehujätskejä, se kerta kun löydettiin siili pihalta jne. Ne teot on ne jotka jää lasten mieleen. Lintsiltäkin laitteiden sijasta paras muisto oli sellaiset vesisuihkut keskellä tietä jotka menivät välillä päälle ja niissä pystyi juoksemaan läpi ja piti yrittää olla kastumatta. Päihitti kaikki laitteet.
Älkää vanhemmat kokeko niin paljon paineita lasten takia!
Tämä. Paras kojemus lapselle on kun vie lapset metsään. Keräätte yhdessä marjoja ja sieniä. Lapset eivät halua eivätkä kaipaa mitään huvipuistoja, hoplopoeja, uimarantoja ja jäätelökioskeja.
Voihan sitä itselleen uskotella, mutta kyllä omasta lapsuudesta eniten mieleen on jäänyt ulkomaan matkat ja siellä nähdyt spessujutut ja lintsilläkin kyllä kiinnosti eniten laitteet eikä roskat maassa. Ei oltu mikään rikas perhe, mutta joka kesä tehtiin Oulun seudulta automatka Helsinkiin ja pk-seudulle, joilla käytiin ateneumit, suomenlinnat, kansallismuseot, muut museot, heureka ja tietysti Lintsillä. Meno- ja pluumatkoilla käytiin esim. Kolilla ja muissa pienemmissä kaupungeissa. Kotona ollessa käytii marjassa yms. Mutta ei ne mitään lapsuuden huippuhetkiä ole vaan normaalia arkea.
Tämä riippuu myös paljon vanhempien asenteesta. Jos vanhemmat kovasti lapselle hypettää, että no eikö ollut tosi kiva tällanen erityinen lintsilaite jne, niin toki lapsikin silloin alkaa ajattelemaan, että tässä on nyt jotain tosi spessua.
Tiedän olevani todella etuoikeutettu kun olen rikkaasta perheestä kotoisin, mutta halusin silti lynkkauksen uhalla tulla teille kertomaan oman mielipiteeni.
Asuin pienenä kiveheiton päässä Lintsiltä. Ala-asteella sain joka kesä Lintsi-passin, eli pääsin sinne päivittäin ilmaiseksi. Aamuisin heräsin itsekseni, tein pari leipää aamupalaksi ja lähdin Lintsille pyörimään. Kävin laitteissa, söin hattaraa ja potkin pikkukiviä. Neljän tunnin jälkeen lähdin usein kotiin lämmittämään itselleni eilistä ruokaa ja katsomaan telkkaria. Välillä mukana oli päivän aikana joku kaveri tai kaksi.
Noilta vuosilta päälimmäinen muisto on se tylsyys js yksinäisyys kun pieni lapsi näkee onnellisia perheitä yhdessä Lintsillä ja katsoo matelevaa kelloa, ett koska se olisi jo kuusi niin että vanhemmat tulee kotiin.
Eli kyllä, olen etuoikeutettu koska pääsin vuosien ajan joka päivä kesällä Lintsille. Olisin silti vaihtanut sen kaiken kotona loikoiluun vanhempieni kanssa.
Jepjep, lapset pelkän vanhempien hypetyksen takia juoksevat uudestaan ja uudestaan samaan laitteeseen...
Lisäksi argumentti siitä, että rikas perhe on aina onneton perhe ja vastaavasti köyhä perhe onnellinen on ihan käsittämättömän yksipuolinen ja yleistävä. Hyvintoimeen tulevassa perheessä on aivan mahdollista olla välittämistä ja huomioon ottamista. Lapsen yksi jättäminen ei ole tuloluokasta kiinni.
Lisäksi et ihan varmasti olisi ollut lapsena tyytyväinen siitä, että vanhempasi olisivat olleet kanssasi muttet olisi koskaan päässyt Lintsille ja naapurin lapset olisivat siellä ravanneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidänkin perheellä on tulot olleet välillä pienemmät. Kyse on myös priorisoinnista eli mihin rahansa laittaa. Suomessa huvipuistojen rannekkeet ovat jopa edulliset kun vertaa ulkomaiden vastaaviin. Kun on kokemusta hinnoista Suomen rajojen ulkopuolella, niin ei kyllä enää tule valitettua Lintsi-rannekkeen hinnasta. Ja ennen koronaa alueelle pääsi halutessaan ilmaiseksi esim. vanhempi.
Jostain syystä meillä elää tarina, että huvipuistoon meneminen olisi kallista. Yleensä kuitenkin kerta kesässä on ihan riittävä.No Särkänniemen yhden päivän ranneke on hinnaltaan 2/3 Disney Parisin kolmen päivän rannekkeesta. Ja siihen Disneyn eclussive rannekkeeseen kuuluu lisäksi hotelli ja ruokailut.
Tarkoitatko, että Pariisissa voi majoittua ja huvitella todellakin noin paljon edullisemmin kuin Helsingissä? Tämä onkin mielenkiintoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidänkin perheellä on tulot olleet välillä pienemmät. Kyse on myös priorisoinnista eli mihin rahansa laittaa. Suomessa huvipuistojen rannekkeet ovat jopa edulliset kun vertaa ulkomaiden vastaaviin. Kun on kokemusta hinnoista Suomen rajojen ulkopuolella, niin ei kyllä enää tule valitettua Lintsi-rannekkeen hinnasta. Ja ennen koronaa alueelle pääsi halutessaan ilmaiseksi esim. vanhempi.
Jostain syystä meillä elää tarina, että huvipuistoon meneminen olisi kallista. Yleensä kuitenkin kerta kesässä on ihan riittävä.No Särkänniemen yhden päivän ranneke on hinnaltaan 2/3 Disney Parisin kolmen päivän rannekkeesta. Ja siihen Disneyn eclussive rannekkeeseen kuuluu lisäksi hotelli ja ruokailut.
No ei todellakaan ole. :D esimerkiksi ensi viikolla kaksi yötä hotellissa ja kolmen päivän lippu yhdeltä aikuiselta halvimmillaan 1168 dollaria. Väitätkö, että särkänniemen yhden päivän lippu maksaa 800 dollaria?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidänkin perheellä on tulot olleet välillä pienemmät. Kyse on myös priorisoinnista eli mihin rahansa laittaa. Suomessa huvipuistojen rannekkeet ovat jopa edulliset kun vertaa ulkomaiden vastaaviin. Kun on kokemusta hinnoista Suomen rajojen ulkopuolella, niin ei kyllä enää tule valitettua Lintsi-rannekkeen hinnasta. Ja ennen koronaa alueelle pääsi halutessaan ilmaiseksi esim. vanhempi.
Jostain syystä meillä elää tarina, että huvipuistoon meneminen olisi kallista. Yleensä kuitenkin kerta kesässä on ihan riittävä.No Särkänniemen yhden päivän ranneke on hinnaltaan 2/3 Disney Parisin kolmen päivän rannekkeesta. Ja siihen Disneyn eclussive rannekkeeseen kuuluu lisäksi hotelli ja ruokailut.
Tarkoitatko, että Pariisissa voi majoittua ja huvitella todellakin noin paljon edullisemmin kuin Helsingissä? Tämä onkin mielenkiintoista.
Korjaan itseäni, siis Tampereella? Katsoin ensin, että puhuttiin Linnanmäestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahat riittää kyllä vanhempien viinoihin ja tupakkaan sekä tatuointeihin ja lävistyksiin? Lintsiranneke kerran kesässä liian kallis, anna mun nauraa.
Rannekkeet 168e ja matkat ja yöpymiset päälle. Ei naurata.
No eihän se yöpyminenkään ole ollenkaan pakollista. Vai ovatko kaikki yhtäkkiä jotain lappilaisia.
Rupesin kanssa miettimään tätä. Itse aumme Helsingissä, Lintsi näkyy olohuoneen ikkunasta. Mutta, jos lähdettäisiin vaikka Tykkimäelle tai Särkänniemeen, niin eihän niihin yöksi jäätäisi. Illalla tultaisiin kiltisti kotiin. Ja Härmän Powerparkiin ei tarvitse mennä, kun sinne ei ehkä päiväseltään ennättäisi. Jos ottaa eväät, niin eihän noissa tarvitse sen rannekkeen lisäksi muuta rahaa käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu toki lasten iästä mutta usein aikuiset olettavat heidän aina haluavan hurjasti kallista ekstratekemistä. Ei kukaan lapsi varmaan hoplopille sano ei, mutta esim kun kyselin siskonpojilta viime vuonna kesän lempimuistoja niin Lintsi ja hoplop tuli vasta loppupäässä! Kivointa oli ollut rantaretket, se kerta kun pystytettiin teltta parvekkeelle ja nukuttiin siellä, kun tehtiin omia mehujätskejä, se kerta kun löydettiin siili pihalta jne. Ne teot on ne jotka jää lasten mieleen. Lintsiltäkin laitteiden sijasta paras muisto oli sellaiset vesisuihkut keskellä tietä jotka menivät välillä päälle ja niissä pystyi juoksemaan läpi ja piti yrittää olla kastumatta. Päihitti kaikki laitteet.
Älkää vanhemmat kokeko niin paljon paineita lasten takia!
Tämä. Paras kojemus lapselle on kun vie lapset metsään. Keräätte yhdessä marjoja ja sieniä. Lapset eivät halua eivätkä kaipaa mitään huvipuistoja, hoplopoeja, uimarantoja ja jäätelökioskeja.
Voihan sitä itselleen uskotella, mutta kyllä omasta lapsuudesta eniten mieleen on jäänyt ulkomaan matkat ja siellä nähdyt spessujutut ja lintsilläkin kyllä kiinnosti eniten laitteet eikä roskat maassa. Ei oltu mikään rikas perhe, mutta joka kesä tehtiin Oulun seudulta automatka Helsinkiin ja pk-seudulle, joilla käytiin ateneumit, suomenlinnat, kansallismuseot, muut museot, heureka ja tietysti Lintsillä. Meno- ja pluumatkoilla käytiin esim. Kolilla ja muissa pienemmissä kaupungeissa. Kotona ollessa käytii marjassa yms. Mutta ei ne mitään lapsuuden huippuhetkiä ole vaan normaalia arkea.
Joo ei alakoulu-, saati yläkouluikäistä viihdytä enää nähdä eläintä paskantamassa.. ainakaan niin paljon et se ajais huvipuiston ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu toki lasten iästä mutta usein aikuiset olettavat heidän aina haluavan hurjasti kallista ekstratekemistä. Ei kukaan lapsi varmaan hoplopille sano ei, mutta esim kun kyselin siskonpojilta viime vuonna kesän lempimuistoja niin Lintsi ja hoplop tuli vasta loppupäässä! Kivointa oli ollut rantaretket, se kerta kun pystytettiin teltta parvekkeelle ja nukuttiin siellä, kun tehtiin omia mehujätskejä, se kerta kun löydettiin siili pihalta jne. Ne teot on ne jotka jää lasten mieleen. Lintsiltäkin laitteiden sijasta paras muisto oli sellaiset vesisuihkut keskellä tietä jotka menivät välillä päälle ja niissä pystyi juoksemaan läpi ja piti yrittää olla kastumatta. Päihitti kaikki laitteet.
Älkää vanhemmat kokeko niin paljon paineita lasten takia!
Tämä. Paras kojemus lapselle on kun vie lapset metsään. Keräätte yhdessä marjoja ja sieniä. Lapset eivät halua eivätkä kaipaa mitään huvipuistoja, hoplopoeja, uimarantoja ja jäätelökioskeja.
Voihan sitä itselleen uskotella, mutta kyllä omasta lapsuudesta eniten mieleen on jäänyt ulkomaan matkat ja siellä nähdyt spessujutut ja lintsilläkin kyllä kiinnosti eniten laitteet eikä roskat maassa. Ei oltu mikään rikas perhe, mutta joka kesä tehtiin Oulun seudulta automatka Helsinkiin ja pk-seudulle, joilla käytiin ateneumit, suomenlinnat, kansallismuseot, muut museot, heureka ja tietysti Lintsillä. Meno- ja pluumatkoilla käytiin esim. Kolilla ja muissa pienemmissä kaupungeissa. Kotona ollessa käytii marjassa yms. Mutta ei ne mitään lapsuuden huippuhetkiä ole vaan normaalia arkea.
Tämä riippuu myös paljon vanhempien asenteesta. Jos vanhemmat kovasti lapselle hypettää, että no eikö ollut tosi kiva tällanen erityinen lintsilaite jne, niin toki lapsikin silloin alkaa ajattelemaan, että tässä on nyt jotain tosi spessua.
Tiedän olevani todella etuoikeutettu kun olen rikkaasta perheestä kotoisin, mutta halusin silti lynkkauksen uhalla tulla teille kertomaan oman mielipiteeni.
Asuin pienenä kiveheiton päässä Lintsiltä. Ala-asteella sain joka kesä Lintsi-passin, eli pääsin sinne päivittäin ilmaiseksi. Aamuisin heräsin itsekseni, tein pari leipää aamupalaksi ja lähdin Lintsille pyörimään. Kävin laitteissa, söin hattaraa ja potkin pikkukiviä. Neljän tunnin jälkeen lähdin usein kotiin lämmittämään itselleni eilistä ruokaa ja katsomaan telkkaria. Välillä mukana oli päivän aikana joku kaveri tai kaksi.
Noilta vuosilta päälimmäinen muisto on se tylsyys js yksinäisyys kun pieni lapsi näkee onnellisia perheitä yhdessä Lintsillä ja katsoo matelevaa kelloa, ett koska se olisi jo kuusi niin että vanhemmat tulee kotiin.
Eli kyllä, olen etuoikeutettu koska pääsin vuosien ajan joka päivä kesällä Lintsille. Olisin silti vaihtanut sen kaiken kotona loikoiluun vanhempieni kanssa.
Jepjep, lapset pelkän vanhempien hypetyksen takia juoksevat uudestaan ja uudestaan samaan laitteeseen...
Lisäksi argumentti siitä, että rikas perhe on aina onneton perhe ja vastaavasti köyhä perhe onnellinen on ihan käsittämättömän yksipuolinen ja yleistävä. Hyvintoimeen tulevassa perheessä on aivan mahdollista olla välittämistä ja huomioon ottamista. Lapsen yksi jättäminen ei ole tuloluokasta kiinni.
Lisäksi et ihan varmasti olisi ollut lapsena tyytyväinen siitä, että vanhempasi olisivat olleet kanssasi muttet olisi koskaan päässyt Lintsille ja naapurin lapset olisivat siellä ravanneet.
En sanonut että rikas perhe on aina onneton. Meidänkin perhe oli todella onnellinen silloin kun yhteistä aikaa oli! Kerroinkin vain oman kokemukseni lapsen näkökulmasta. Silloin se Lintsi ei miltään tuntunut koska se oli normiarkea ja olin siellä yksinäinen.
En myöskään sanonut ettei lapsi pitäisi Lintsistä, mutta painotin vain sitä että aikuisten hypetys tarttuu usein lapseen.
Ja juurihan sanoin, että olisin varmasti ollut tyytyväisempi yhdessä vanhempieni kanssa kun Lintsillä. Älä yleistä tai vähättele, puhuin nyt vain omasta kokemuksestani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu toki lasten iästä mutta usein aikuiset olettavat heidän aina haluavan hurjasti kallista ekstratekemistä. Ei kukaan lapsi varmaan hoplopille sano ei, mutta esim kun kyselin siskonpojilta viime vuonna kesän lempimuistoja niin Lintsi ja hoplop tuli vasta loppupäässä! Kivointa oli ollut rantaretket, se kerta kun pystytettiin teltta parvekkeelle ja nukuttiin siellä, kun tehtiin omia mehujätskejä, se kerta kun löydettiin siili pihalta jne. Ne teot on ne jotka jää lasten mieleen. Lintsiltäkin laitteiden sijasta paras muisto oli sellaiset vesisuihkut keskellä tietä jotka menivät välillä päälle ja niissä pystyi juoksemaan läpi ja piti yrittää olla kastumatta. Päihitti kaikki laitteet.
Älkää vanhemmat kokeko niin paljon paineita lasten takia!
Tämä. Paras kojemus lapselle on kun vie lapset metsään. Keräätte yhdessä marjoja ja sieniä. Lapset eivät halua eivätkä kaipaa mitään huvipuistoja, hoplopoeja, uimarantoja ja jäätelökioskeja.
Voihan sitä itselleen uskotella, mutta kyllä omasta lapsuudesta eniten mieleen on jäänyt ulkomaan matkat ja siellä nähdyt spessujutut ja lintsilläkin kyllä kiinnosti eniten laitteet eikä roskat maassa. Ei oltu mikään rikas perhe, mutta joka kesä tehtiin Oulun seudulta automatka Helsinkiin ja pk-seudulle, joilla käytiin ateneumit, suomenlinnat, kansallismuseot, muut museot, heureka ja tietysti Lintsillä. Meno- ja pluumatkoilla käytiin esim. Kolilla ja muissa pienemmissä kaupungeissa. Kotona ollessa käytii marjassa yms. Mutta ei ne mitään lapsuuden huippuhetkiä ole vaan normaalia arkea.
Joo ei alakoulu-, saati yläkouluikäistä viihdytä enää nähdä eläintä paskantamassa.. ainakaan niin paljon et se ajais huvipuiston ohi.
Eläintarhat ovat pääosin vääryyttä ja riistoa eläimiä kohtaan. Ei kannata tukea niitä missään muodossa
Huvipuistossa ihminen asettaa vain itsensä vaaraan mahdollisesti viallisen laitteen takia
Pariisin Disneylandissa halvin yhden päivän lastenlippu toiseen puistoon on 64 dollaria. Millähän logiikalla samalla hinnalla saisi kolmen päivän lipun + hotellin? :D
En tiedä miten isommissa kaupungeissa on, mutta täällä Hämeessä ainakin ihan ilmainen juttu on frisbeegolf (kiekot saa lainaan kunnan kirjastosta) Jos lajista innostuu, pikkurahalla tokmannilta kiekot. Ratoja ainakin täällä on monia mitä kierrellä. Minigolf on myös halpaa täällä meilläpäin. Itse pääkaupunkiseudulla suunnistaisin lasten kanssa Korkeasaareen huvipuiston sijaan.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten isommissa kaupungeissa on, mutta täällä Hämeessä ainakin ihan ilmainen juttu on frisbeegolf (kiekot saa lainaan kunnan kirjastosta) Jos lajista innostuu, pikkurahalla tokmannilta kiekot. Ratoja ainakin täällä on monia mitä kierrellä. Minigolf on myös halpaa täällä meilläpäin. Itse pääkaupunkiseudulla suunnistaisin lasten kanssa Korkeasaareen huvipuiston sijaan.
Niitä Atomin, Futuren ja vastaavien "paketteja" joissa on 3 kiekkoa 10-15 eurolla ei sitten kannata ostaa.
Hukkaan heitettyä rahaa. En tiedä mitä tokmannit myy, mutta varmasti ainakin noita.
Urheiluliikkeissä on usein suuriakin alennuksia frisbeegolf-kiekoille. Lisäksi esim. facessa on parikin ryhmää joista voi ostaa käytettyjä 20-50% uuden hinnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu toki lasten iästä mutta usein aikuiset olettavat heidän aina haluavan hurjasti kallista ekstratekemistä. Ei kukaan lapsi varmaan hoplopille sano ei, mutta esim kun kyselin siskonpojilta viime vuonna kesän lempimuistoja niin Lintsi ja hoplop tuli vasta loppupäässä! Kivointa oli ollut rantaretket, se kerta kun pystytettiin teltta parvekkeelle ja nukuttiin siellä, kun tehtiin omia mehujätskejä, se kerta kun löydettiin siili pihalta jne. Ne teot on ne jotka jää lasten mieleen. Lintsiltäkin laitteiden sijasta paras muisto oli sellaiset vesisuihkut keskellä tietä jotka menivät välillä päälle ja niissä pystyi juoksemaan läpi ja piti yrittää olla kastumatta. Päihitti kaikki laitteet.
Älkää vanhemmat kokeko niin paljon paineita lasten takia!
Tämä. Paras kojemus lapselle on kun vie lapset metsään. Keräätte yhdessä marjoja ja sieniä. Lapset eivät halua eivätkä kaipaa mitään huvipuistoja, hoplopoeja, uimarantoja ja jäätelökioskeja.
Voihan sitä itselleen uskotella, mutta kyllä omasta lapsuudesta eniten mieleen on jäänyt ulkomaan matkat ja siellä nähdyt spessujutut ja lintsilläkin kyllä kiinnosti eniten laitteet eikä roskat maassa. Ei oltu mikään rikas perhe, mutta joka kesä tehtiin Oulun seudulta automatka Helsinkiin ja pk-seudulle, joilla käytiin ateneumit, suomenlinnat, kansallismuseot, muut museot, heureka ja tietysti Lintsillä. Meno- ja pluumatkoilla käytiin esim. Kolilla ja muissa pienemmissä kaupungeissa. Kotona ollessa käytii marjassa yms. Mutta ei ne mitään lapsuuden huippuhetkiä ole vaan normaalia arkea.
Niin, mutta asia on niin että lapset selviää ilman mitään spessujuttujakin. Jos perhe on köyhä eikäole varaa lähteä huvipuistoon tai muualle niin sitten ei ole. Se ei ole lapsiperheiden oikeus että heidän kuuluu päästä huvipuistoihin tai muihin maksullisiin juttuihin.
En ole ikinä ajatellut että vanhempien pitäisi tarjota lapsuusmuistoja lapsilleen jollain spessupäivällä jossain spessupaikassa. Jos ei ole varaa niin sitten eiole, ei ne huvitukset mitään elämisen edellytyksiä ole vaikka kuinka olisi mukavaa tarjota lapselle jotain erikoista. Se että köyhät täällä itkee kun kaikki kiva on maksullista tai liian kallista niin kannattaa niitä omia realiteettejään miettiä ja mitä opettaa lapsilleen. Kyllä lapsi ymmärtää tai oppii hyväksymään että hänen perheellä ei ole nyt varaa muuhun kuin pakollisiin menoihin. Aikuisena kun lapsi käy itse töissä hän saa käydä huvituksissa kuinka paljon haluaa. Ja sanon tämän köyhän perheen lapsena, ei me ikinä köyty muualla kuin kerran vuodessa sukulaisilla koska tiedettiin ettei meillä ollut paljoa rahaa joten siihen tyydyttiin. kesälomalla sain itse keksiä tekemistä ja käyttää mielikuvitusta ja varmasti samoin teki muutkin kaverini. Ei meille vanhempien pitänyt keksiä maksullista viihdykettä.
Lapselle opetetaan pienestä asti rahan arvo. On ihan ok sanoa, että huvipuistoretki on tosi kallis ja siksi sinne ei nyt voida mennä. Lapsen pitää kyllä oppia ettei kaikkea voi saada mitä haluaa. Tätä kutsutaan kasvatukseksi.