Miehen ilkeys muita kohtaan
Olen seurustellut miesystäväni kanssa nyt 3 vuotta. Hän on minua kohtaan aivan ihana ja huomaavainen, mutta hänessä on muita ihmisiä kohtaan hyvinkin ilkeitä piirteitä. Tämä ilkeys ja kostonhaluisuus ym ylittää jo lapsellisuudenkin rajat (olemme siis kolmissakymmenissä). Esimerkiksi hän kertoo kerskuen miten joku opettaja joka joskus lukiossa reputti hänet kurssilla sairastui syöpään eikä ikinä voinut saada lapsia ym. Siis ihan älyttömiä avautumisia ja empatiakyvyttömyyden puutetta muita kohtaan. Kuitenkaan minua kohtaan tätä ei ole tapahtunut, ja olenkin ollut viimeaikoina tuntosarvet pystyssä, jos en ole vain rekisteröinyt tms huomannut kyseistä käytöstä. Mutta ei, puhuu julmasti ja ilkeästi vain muista ja aina joku kosto tai "oikeudenmukaisuuden" toteutuminen suhteettoman ilkeällä tavalla. Ja siis nämä avautumiset tai paasaukset tulevat aina ihan puskista ja saattavat olla juuri jotain 15v sitten sitä ja tätä... narsistin ensimmäisiä tunnuspiirteitä ? Fiilis että jos en tee jotain, olen seuraava ilkeilyn kohde.
Kommentit (26)
Minusta kuulostaa vain siltä, että hänellä ei ole ollut ketään, joka olisi myötäelänyt hänen pettymyksiään ja loukkaantumisiaan empattisesti, joten hänen on ollut tavallaan pakko suunnata vihansa noin epäkypsästi. Eli koita sinä myötäelää hänen kokemansa satuttavat tilanteet, niin ehkä haavat joskus parantuvat.
Voi pojat se päivä kun et enää miellytäkään häntä....
Oota sitä päivää, kun kokee että sä oot loukannut häntä.
Mulla oli tuollainen poikkis vuosituhannen vaihteessa, hirveän kontrolloiva kaiken lisäksi. Ei ole vieläkään jättänyt rauhaan, viimeksi tänä kesänä yrittänyt ottaa yhteyttä. Hyi hitto. En tiedä, onko enemmän ällöttävä vai säälittävä.
Vierailija kirjoitti:
Oota sitä päivää, kun kokee että sä oot loukannut häntä.
Aika narsisti on ap jos ei sitten tippaakaan piittaa.
Mietin tätä hetki sitten tutun miehen takia. Jos mies ei osaa käyttäytyä, mutta on siedettävä suhteessa, voiko luonnetta katsoa sormien läpi? Se kertoo niin paljon ihmisestä, miten kohtelee muita. Vaikka saisi itse erityiskohtelua.
Kyllä mies kuulostaa siltä, että on joko persoonallisuushäiriöinen tai sitten ei ole koskaan oppinut käsittelemään negatiivisia kokemuksia rakentavalla tavalla. Tuo kuulostaa jo sairaalta, että iloitsee entisen opettajansa syövästä tms. On minullakin ollut kouluaikoina vähemmän fiksuja ja empaattisia opettajia mutta ei tulisi mieleenkään iloita heidän kokemistaan vastoinkäymisistä. Mieluummin ikävät ihmiset unohtaa ja sulkee elämästään pois myös ajatuksen tasolla.
Pidä myös varasi, ettei mies olisi luonut sinusta jonkinlaista ihannekuvaa ja nostanut sinut jalustalle. Jos ja kun hänen epärealistiset illuusionsa särkyvät, seurauksena saattaa olla samanlainen ilkeä kohtelu myös sinua kohtaan.
Puhu hänen kanssaan asiasta. IKää 30 ja joku syöpään sairustuminen oikeudenmukaista hänen kohtelustaanko? Ymmärsinkö oikein.
Ei , jokin on vialla. MInun kriteeri ukon valinnassa oli se, miten kohtelee muita ihmisia minun ohella.
Ja olin tietysti rakastunut. Ukko on kiltti kaikille ja ollaan ilosia. että lapsemmekin kohtelevat muita hyvin.
Ota asia puheeksi.
Vierailija kirjoitti:
Mietin tätä hetki sitten tutun miehen takia. Jos mies ei osaa käyttäytyä, mutta on siedettävä suhteessa, voiko luonnetta katsoa sormien läpi? Se kertoo niin paljon ihmisestä, miten kohtelee muita. Vaikka saisi itse erityiskohtelua.
Aivan. Luonne tuossa iässä kehittynyt ns valmiiksi, mutta suhde elää ja muuttaa luontoaan.
Älä ihmettele jos joudut myöhemmin selittämään sairaalassa "kompastuneesi kömpelöisyyttäsi"...
Hälytyskellot! Herätys!
Jättimäinen red flag oikeesti, juokse jo.
toivo että saat miellyttmisenhaluisia lapsia, jos tollasen puupään kanssa lisäännyt.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mies kuulostaa siltä, että on joko persoonallisuushäiriöinen tai sitten ei ole koskaan oppinut käsittelemään negatiivisia kokemuksia rakentavalla tavalla. Tuo kuulostaa jo sairaalta, että iloitsee entisen opettajansa syövästä tms. On minullakin ollut kouluaikoina vähemmän fiksuja ja empaattisia opettajia mutta ei tulisi mieleenkään iloita heidän kokemistaan vastoinkäymisistä. Mieluummin ikävät ihmiset unohtaa ja sulkee elämästään pois myös ajatuksen tasolla.
Pidä myös varasi, ettei mies olisi luonut sinusta jonkinlaista ihannekuvaa ja nostanut sinut jalustalle. Jos ja kun hänen epärealistiset illuusionsa särkyvät, seurauksena saattaa olla samanlainen ilkeä kohtelu myös sinua kohtaan.
Kiitos vastauksista. Tosiaan lainaamassani kommentissa mainittu jalustalle nostaminen kuulostaa tilanteessani tutulta. Suhde on koko kolmen vuoden ajan pysynyt ns. honeymoon-vaiheessa ja mies näyttää rakkauttaan ja ihailuaan todella paljon. 3 vuotta ei ole pitkä aika suhteessa, mutta sen aikana voisi olettaa jo arjen saapumista ja alkuhuuman laimentumista, mitä ei kuitenkaan tapahtunut. Olen todella rakastunut, mutta tämä ilkeys ja pahantahtoisuus ovat kuin mustia pilviä hänen yllään. Ja samalla minun ylläni. Ap
Ap jatkaa:ja olen tosiaan ottanut asian puheeksi heti näiden julmien avautumisen jälkeen. Esimerkkinä tämä opettajatapaus. Olin pöyristynut, että hän voi eden ajatella tai tässä iässä muistella sillä tavalla vanhoja tapahtumia ja kieriskellä ns. voittajafiiliksessä opettajan kohtalon takia. Hän hiljeni ja kuunteli minua, puolustautui että "no enhän minä sitä tehnyt" tms lapsellista. Vaikutti olevan hieman katumapäällä sanomisistaan ja huomasi, miten oikeasti tulin surulliseksi hänen ajatusmaailmastaan. Seuraavana päivänä entistä "rakastavampi" ja selkeästi yritti käytöksellään hyvitellä, kuitenkaan suoraa viittaamatta tapahtuneeseen
Paras kaverini aikoinaan meni naimisiin "muille ilkeän mutta mulle kiltin" miehen kanssa. Oli niin ihanaa olla juuri se, jonka tuo mies halusi vaimokseen. Kaverini etsi jo pari vuotta häiden jälkeen rakkautta parista ukkomiehestä ja lopulta eli parikymmentä vuotta ns. järkiavioliitossa, jossa teki vasten tahtoaan miehelle lapsia ja yritti selittää itselleen ja muille, että kun puitteet (siis omaisuus, maine ja rahat) ovat kunnossa, muu on haihattelua. Ovat sittemmin eronneet, mutta kaverini ei enää tullut entiselleen. Sisäisesti kauniista ihmisestä oli tullut pitkälti kylmä ja laskelmoiva.
Kyllä ymmärrän jos ope kiusannut miestä, jos iloitsee syövästä. Jos vaan reputtanut en ymmärrä.
Vaikka se mies ei koskaan kohtelisikaan sinua huonosti, niin miksi ihmeessä haluaisit olla hänen kanssaan? En minä ainakaan voisi kunnioittaa, arvostaa tai rakastaa ihmistä, joka on toisille ilkeä.
Mun äidin ei olisi ikinä pitänyt sortua siihen että luuli että isä muuttuu kautta parantuu tavoistaan jos oikeen rakastaa. Mielwmmim olisin jäänyt syntymättä kuin nähnyt ne vastoinkäymiset ja surut joita äiti joutui tuosta kokemaan. Tuo sun poikaystävä tarvitsee terapiaa. En haluu pelästyttää teitä mutta jos te haluutte ihan oikeasti terveen suhteen ja jatkaa. Niin ei ole normaalia että 30 vuotiaalla miehellä ei ole empatiakykyä. Tuolla tavlla hän nostaa sut just puoli huomaamattaan jalustalle josta kun kerran putoat niin sä saat tota samaa kohtelua ja puhetta itsestäs kunhan toi suhde arkistuu tosta.
MInun on vaikea ymmärtää, että joku iloitsee kenenkään syövästä.
3 vuotta, kyllä arki olisi jo normaalia, olisiko mahdollista, että yrittää saada sinut koukkuun ja vaikkapa lapsentekoon.
Tiedätkö suhteistaan vanhempiin, sisaruksiin eksiin?
Jokin on pahasti vialla, jos haluat hänen kanssaan jatkaa, ehdota vaikka parisuhdeterapeuttia.
IHminen yhdelle ihana..muille ilkä, ei ole normijuttua.
No kuulostaa kyllä psykopaatilta.