Anoppi painostaa antamaan pienen vauvan hoitoonsa!

Kuule. Pahemmaksi menee kun lapsi on isompi

2

Siskon anoppi on ihan samanlainen. Lapsi on täällä hetkellä reilun vuoden ja sama meno jatkuu vieläkkn. Antaa ominpäin ruokia joita lapsi ei ole koskaan vielä saanut yms yms.. koko ajan tahtoisi hoitovastuun itselleen. Välit on heillä tällähetkellä tosi huonot.
Kannattaa tehdä asia heti selväksi anopille. Voit mielestäni sanoa ihan suoraan, että tuollainen käytös häiritsee ja ennenpitkää tuhoaa välit jos ei kunnioita teidän toiveita ja rajoja.

Anteeks nyt mut minusta on ihan järkyttävää että jotkut antaa jopa alle vuoden ikäisen yökylään muualle :o ei sen ikäinen lapsi siitä nauti. Ompahan vaan sitten anopin viihdykkeenä siellä? Hullua..

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 12:15"]Anopin jatkuva ahdistelu alkoi heti lapsemme synnyttyä.. Anoppi on alkanut tunkemaan kylään ilmoittamatta (joskus harvoin soittaa ennen tuloa) päivittäin, tai ainakin joka toinen päivä! Vauvan ollessa 1,5 vk anoppi otti vauvan väkisin ja lähti esittelemään sukulaisille, josta suutuin tietysti!! Joka kerta kun anoppi on lähdössä, hän mainostaa miten voi ottaa vauvan hoitoonsa jos miehen kanssa halutaan olla kaksisteen tai vähän levätä.. Välillä jopa soittelee erikseen, että haluaisitteko antaa vauvan hoitoon että saatte levättyä!
Vauvan ollessa vähän päälle viikon ikäinen, oli anoppi ottamassa vauvaa ja miestä heille kylään ILMAN MINUA kun sanoin etten jaksa nyt lähteä mihinkään. Vauva jäi kuitenkin kotiin (kiitos mieheni joka osasis sanoa vastaan, kun ilmoitin että vauva ei lähde ilman minua mihinkään).. 

Imetän siis vauvaa, korviketta annetaan VAIN jos siihen on pakollista tarvetta. Eli jos oma maito ei tunnu riittävän ja vauva silti itkee nälkää, nyt varsinkin tuntuu olevan tosi tissin perään kun on kuuma ja joutuu antamaan välissä korviketta kun oma maito ei ehdi nousta tarpeeksi. Anopin mielestä ei olisi ollut mtn ongelmaa ottaa vauvaa, niin että minä saisin kotona levätä rauhassa. Kun vauvahan suostuu juomaan korviketta pullosta!! Nii'in, muttakun se korvike ei ole tarkoitettu pääravinnoksi vauvalle, vain ''hätätilanteisiin''. 

Mitä tehdä tälläisen anopin kanssa? :/ Aina soittelemassa josko tultaisiin kylään, jos ei tulla niiin tunkee meille! Miehelle olen sanonut että vieraat vois opetella ilmoittamaan aiemmin ja SOVITAAN millloin voi tulla kylään. Mutta ei, anoppi paukkaa sisään milloin haluaa lässyttämään vauvalle ja mainostamaan miten tämä on mummon oma rakas mussukka. :(
[/quote]

No toi kylään tuppautuminen ja vauvan vieminen ilman lupaa on jo törkeetä. Mutta ole onnellinen että anoppisi on kiinnostunut teidän perheestä ja jaksamisesta ja haluaa olla osana lapsenlapsensa elämää. Kaikille ei tuollaista hoitoapua ole ollenkaan. Että vähän turhasta ruikutat nyt. Sano sille että saa lasta hoitoon vauva ajan jälkeen?

2

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 14:56"]Anteeks nyt mut minusta on ihan järkyttävää että jotkut antaa jopa alle vuoden ikäisen yökylään muualle :o ei sen ikäinen lapsi siitä nauti. Ompahan vaan sitten anopin viihdykkeenä siellä? Hullua..
[/quote]

Entä jos vanhemmat haluaa levätä? On sairaita ym.?

Mä en usko, että tuollaisia ihmisiä onkaan. Siis noin innokkaita. Koeta nyt vaan kestää ja jotenkin rajoittaa, sillä saathan sitten anopista kuitenkin lapsenvahdin vähän ajan päästä kun alkaa tehdä mieli jonnekin. Ei ainakaan kannata välejä pilata.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 15:12"][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 14:56"]Anteeks nyt mut minusta on ihan järkyttävää että jotkut antaa jopa alle vuoden ikäisen yökylään muualle :o ei sen ikäinen lapsi siitä nauti. Ompahan vaan sitten anopin viihdykkeenä siellä? Hullua..
[/quote]

Entä jos vanhemmat haluaa levätä? On sairaita ym.?
[/quote]

Miksi hankit lapsen toiselle hoidettavaksi? :) jos et jaksa, älä hanki.

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 15:25"][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 15:12"][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 14:56"]Anteeks nyt mut minusta on ihan järkyttävää että jotkut antaa jopa alle vuoden ikäisen yökylään muualle :o ei sen ikäinen lapsi siitä nauti. Ompahan vaan sitten anopin viihdykkeenä siellä? Hullua..
[/quote]

Entä jos vanhemmat haluaa levätä? On sairaita ym.?
[/quote]

Miksi hankit lapsen toiselle hoidettavaksi? :) jos et jaksa, älä hanki.
[/quote]
niin ja vielä jos on kipeä niin voisi anoppi tulla lapsen kotiin hoitamaan. :)

[quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 15:26"][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 15:25"][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 15:12"][quote author="Vierailija" time="22.10.2014 klo 14:56"]Anteeks nyt mut minusta on ihan järkyttävää että jotkut antaa jopa alle vuoden ikäisen yökylään muualle :o ei sen ikäinen lapsi siitä nauti. Ompahan vaan sitten anopin viihdykkeenä siellä? Hullua..
[/quote]

Entä jos vanhemmat haluaa levätä? On sairaita ym.?
[/quote]

Miksi hankit lapsen toiselle hoidettavaksi? :) jos et jaksa, älä hanki.
[/quote]
niin ja vielä jos on kipeä niin voisi anoppi tulla lapsen kotiin hoitamaan. :)
[/quote]
erikois tilanteita toki on mutta tuollainen kerran viikossa/ kerran kuukaudessa yökylään jiku 6kk ikäinen vauva niin huh huh..

Sivu2

Tääkin on vanha ketju näemmä

Meillä anoppi olisi halunnut jo pariviikkoisen vauvan itselleen koko viikonlopuksi kylään. Onneksi vanhempina meillä on mieheni kanssa vastuu ja oikeus toteuttaa lapsen kasvatuksen kohdalla omia käsityksiämme mikä on lapselle parasta, joten lapsi ei ole vieläkään päässyt anopille yökylään. Paikkaan missä toinen isovanhemmista on aggressiivinen ja lääkityksellä, ei voi minkään ikäistä lasta päästää yöpymään tai ilman vanhempien läsnäoloa. Se on ollut anopille suuri pettymys, mutta aikuinen saa luvan kestää pettymyksiä ja ikäviä tunteita mielummin kuin että lähtisimme vaarantamaan lapsen turvallisuudentunteen. Onneksi meillä kummallakaan vanhemmalla ei ole vaikeuksia puolustaa omaa näkemystämme, meidän ei tarvitse miellyttää ja siedämme hankalia tunteita mitä meihin kohdistetaan. Voimme itse tehdä kasvatuspäätökset harkintamme mukaan. 

2

Onpas erikoista.

Mulle ei olisi mitään ongelmaa sanoa, että vauva on ihan liian pieni mihinkään "hoitoon". Katsomaan saa tulla, mutta siinä se. En alle 5 kk koiranpentuakaan hevillä antaisi hoitoon. Musta tää on ihan normaalia ihmisviettiä, kummakun jotkut saa tästä ongelman aikaan.. 

En usko, että antaisin äidillenikään hoitoon, tai en oikeastaan uskoisi että vaatisikaan, tuntee mut ;) Hoidon kysyminen on tietty eri asia. Saanko kykyä että minkä ikäisiä ihmisiä täälä kirjoittelee? T: 32 v

Meillä anoppi muuttui täysin, sairaalassa jo kysyi mieheltä onko mies saanut YHTÄÄN pitää vauvaa sylissä? Soitteli sairaalapedin viereltä ihmiselle, jota en tahtonut sairaalaan ja kyseli ihmiseltä, milloin sitten näemme. Kuulin puhelun, olin vieressä, myöhemmin tätä ei tapahtunutkaan!:D

Alkoi tuppautumaan ilmoittamatta kylään, ja kun sanoin korostavan hienotunteisesti ja selittäen erittäin nätisti, niin hän loukkaantui silminnähden ja veti äärimmäisyyksiin. Kiitin kuitenkin, että oli tullut.

Hän oli korostuneen"huolissaan" minusta ja vauvasta, kerroin suoraan, että en ole onnellisempi ollut koskaan, minulla on kaikki hyvin ja aikaa vauvalle ja mieheni kanssa jaamme vastuun, jaksaminenkin todella hyvä.

Niin minulla on aiempia lapsia ja olimme yrittäneet reilu kaksi vuotta tätä lasta.

Anoppi ei ollut elämässämme aiemmin, kuin ehkä kerran kuussa käyden. Silloin se olikin jees, kun häntä ei kiinnostanut elämämme.Hän ei osannut puhua poikansa kanssa, ellei ollut avunpyynnöstä kyse, vaan aina minun kanssani.Olin luottavainen ja seurallinen.

Kun lasketuun aikaan oli 3 viikkoa, hän oli vain päättänyt ottaa lapset hoitoon ekaa kertaa. Myönnyin, mutta tiesin heti, että hän vain petasi tulevaa, eikä olisi muuytoin toiminut noin. Valitteli lapsia hakiessaan, kuinka lapset olivat syöneet paljon.

Tosiaan tuosta alkoi alamäki, inhoittavia heittoja, yllätysloukkaantumisia, yllätyskäyntejä, hän muuttui täysin, oli aiemmin ollut mielestäni hienotunteinen. Aivan kuin olisin ollut uhka ja viemässä hänen poikansa tai hänen lastaan. Katsoin  tuota touhua ja olin usein äimistynyt.

Luulen, että taustalla saattoi olla myöskin pelko siitä, että ei ollut poikansa kanssa kovin läheisiä.

Käytös muuttui aivan päinvastaiseen, en olisi ikinä uskonut, puhuin hänestä aina hyvää ja olin ehdottelemassa kyläilyjä miehelleni.

Lopulta kaikki painostamiset ahdistivat meitä ihan älyttömästi, sanoimme nätisti, puhelimitse kymmeniä kertoja, kasvokkain toooodella nätisti--->seuraus, hän lähti itkien ja kiisti kaiken ja alkoi itkemään muille, joiden kanssa meillä oli hyvät välit.

Koimme olevamme äärirajoilla hänen toiminnastaan ja, kun lukemattomat sanomiset eivät tehonneet, olimme kuin ilmaa ja hän kuuro, niin koimme ainoan vaihtoehdon olevan etäisyyden otto.

Ei. Sen luultavasti koko etäisyyden ajan hän oli kasvattanut soppaa, jättänyt oman osuutensa kertomatta, itkien hakenut sääliä ja tietysti leimannut meistä kamalan syylliset hänen pahaan oloonsa.Kun yritimme selvittää hänen soppaansa ja kutsuimme hänet uudestaan selvittämään asiaa, hän sanoi teatraalisesti, ettei ole saanut yhtäkään vastausta miksi toimimme näin?! Jäimme siis jälleen huuli pyöreänä.

No, miehelle sitten riitti ja sanoi jämäkästi tämän jo riittävän, ja saa selvittää kehittämänsä sopan.

Eihän anoppi voi myöntää, vaan itkemiset jatkuivat ja nyt meihin katkottiin muidenkin toimesta välit, kun anoppi käynyt "selittämässä".

Surkuhupaisinta on se, ettei kukaan noista ole ollut itse paikalla/edes kysyneet asioiden laitaa, vaan pitävät itsestään selvänä, että itkevä nainen puhuu totta.

Minua yritettiin pakottaa tiettyyn muottiin ja kun en tahtonut, oikeammin sanoin ekaa kertaa ei, niin siitäpä tuo kaikki alkoi. Ihan uskomaton soppa. Minulle sanottiin suoraan rajuja syytöksiä, vaikka minä ja mieheni tiedämme asian olevan täysin toisin, koetemme kertoa useasti, mutta ei uskottu. Turhauttavaa.Sanottiin jopa, että minulle pitäisi näyttää ovea, kun en miellytä anoppiani, no, tuon kyllä pistin ihan vain kuohahtaneiden tunteiden piikkiin, vaikka sattuikin.

Joskus mietin kuinka monta narsistin piirrettä löytyykään hänestä...

Itse olen terve, vaikkakin käynyt traumoja läpi terapiassa useiden vuosien ajan.

Vauva on nyt siis 2,5 viikkoinen ja kolmas lapsenlapsi.. Muut lapsenlapset asuvat 200 km päässä..

-Aloittaja

Jopas olet saamaton. Ilmoita anopille, että kylään tullaan vain sovitusti eikä muulloin avata ovea.

Joo tohon pitää HETI pistää piste. Tiukasti miehen kanssa sanotte, että noin pieni vauva ei voi lähteä minnekään ja myöhemmin sitten kun lapsi ITSE HALUAA, saa olla mummolla hoidossa niin paljon kuin mummi haluaa. Sen aika ei ole vielä.