Pahimmat ANOPPI/APPIUKKO kokemukset
Tuli tuosta mieleen, kun jonkun anoppi oli laittanyt uuteen uskoon nuo keittiönkaapit :D
Mulla oli ihan kauhee ex anoppi ( HUOM! EX), kun ekan kerran tapasimme, hän teki harvinaisen selväksi, että hänen poikansa tarvitsee jonkun laihemman naisen. Ja en ollut edes lihava, vain vähän löllerö, itseasiassa hoikempi kuin anoppi itse.
Kommentit (1705)
Ex-anoppini oli kuin kynnysmatto ja se sai minut raivostumaan. Appi saattoi huutaa olohuoneesta, että tuos vaimo kaffetta. Sitten kun anoppi kiikutti kahvimukin käteen, appi kysyi, eikö ole mitään pullaa. Kun kävelivät kadulla, appi käveli askeleen edellä. Appi kävi myös kalassa ja tultuaan viskasi kalat tiskialtaaseen ja sanoi, että siinä on naiselle perkaamista.
Kerran kun ex-anoppini oli poissa, en muista, minne oli lähtenyt käymään, appi tulikin kalojen kanssa meille ja viskasi ne tiskipöydälle minun nenäni eteen. Ei kai sanonut mitään, mutta selvää oli, että hän odotti minun laittavan kalat fileiksi. En ollut huomaavinakaan ja laittelin kahvia kiehumaan kaikessa rauhassa. Ex-miehelleni huikkasin jossain vaiheessa, että mitähän noille kaloille pitäisi tehdä. Mieheni heitti ne kokonaisena jääkaappiin ja sanoi, että äiti varmaan hoitaa.
Tämä äiti hoitaa-juttu koitui meidän liitonkin kohtaloksi, koska jossain vaiheessa minusta tuli se äiti. Mies alkoi olettaa, että minä siivoan, vien lapset tarhaan, haen tarhasta, teen ruuat ja pesen pyykit. Hän ei komentanut, mutta oletti. Meille tuli kuilu väliin, koska minä en mahdu perinteiseen perheenäiti-kategoriaan ja odotin tasa-arvoisempaa parisuhdetta. Lopulta se alkoi olla jatkuvaa kinastelua pikkuasioista. Jos exäni sanoi, että hän on kutsunut vieraita illaksi, minä ihmettelin, miksei ole viitsinyt edes imuroida ja hakea kahvileipää, jos ihmisiä on tulossa. Hän veti herneet nenään, että ei se nyt mikään iso vaiva voi minulle olla ottaa imuri esiin ja hakea pullapussi pakastimesta. Tämmöistä pikkuriitaa jatkuvasti ja siellä taustalla se exäni käsitys työnjaosta parisuhteessa, jonka oli omaksunut vanhemmiltaan.
Näin se meni ennen. Naiset hoiti taloustyöt. Eivät ehkä itse tunteneet olevansa kynnysmattoja. Nyt on nyt ja valtakunnassa kaikki hyvin. Usein käy niin, että erotaan kun yhteisymmärrys ei toimi. Joka tapauksessa se kotityöt hoitanut nainen hoitaa kotityöt edelleen. Eihän ne loppuneet. Onhan se helpompi valmistaa pienempi määrä ruokaa, siivota se pienempi asunto ja koneeseen tarvitsee laittaa vähemmän likapyykkiä, eikä tarvitse vastaanottaa tuoretta kalaa, vaan ostaa niitä vanhentuneita fileitä kaupasta. Lapset kiittää, kun saa matkustaa kahden huushollin väliä. Ja kaiken lisäksi ei tarvitse sitä ukkoakaan katsella kun se rakkauskin jo lopahti.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä te naiset vaan jaksatte valittaa ihan joka asiasta.
Kappas, anopin poikakin haluaa osallistua keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Minun anopillani on joku hirveä tarve puhua skeidaa mieheni eksästä ja tämän lapsenlasten äidistä. Ja hän yrittää pakkomielteisesti saada minuakin tuohon mukaan. Sama puheenaihe toistuu lähes aina kun tapaamme. Mikään, mitä mieheni eksä tekee ei ole oikein. Hän tekee tuota myös lasten kuullen (mistä olen huomauttanut) ja sitten ihmettelee kun lapsenlapset eivät tahdo viettää hänen kanssaan aikaa. Sekin on kuulemma tuon eksän vika. Eksä on kuulemma mustanmaalannut häntä lapsenlapsille.
Totuus on ihan toisenlainen. Olen tuntenut tuon eksän nyt kymmenisen vuotta ja asuttu naapureina 3vuotta (lasten takia) ja hän ei ole ollenkaan sellainen ihminen minä anoppi häntä pitää. Ihana, avoin, välittävä. Hän hoitaa myös minun ja mieheni yhteisiä lapsia ja minä hoidan hänen ja hänen uuden miehensä lapsia. Ja syy, miksi heidän lapsensa eivät anopistani pidä on se, että anoppi haukkuu jatkuvasti heidän äitiään heidän kuullen. He ovat itse kertoneet sen minulle.
Olisipa jokainen uusperhekuvio näin terveellä pohjalla. Tai hyvä mieli lasten puolesta, kun on paljon tasapainoisia aikuisia ympärillä(pl. tuo anoppi).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 13:39"][quote author="Vierailija" time="01.06.2013 klo 12:29"]
Anoppi kertoi puolelle suvusta minun raskaudesta vaikka piti olla yllätys kaikille häävieraille. Kiva kun kaikki jälkikäteen sanoivat " onneksi olkoon, mutta kyllä tiesimme jo, kun tuija niin tohkeissaan meille kertoi!"Jos ette ole olleet lapsettomuushoidoissa viimeistä 10 vuotta, niin ei nuo vauvauutiset nyt niin mielettömiä uutisia yleensä kellekään ole. Se on tuntunut teistä silloin isolta jutulta ja olitte pettyneitä kun ette päässeet yllättämään vieraita muttei se muille mitään sen kummempaa ollut.
Siis mitä?? Juuri tuonlaisilta harakoilta ne jutut lipsahtavatkin. Olivat sitten vuoden tai 10 vuotta yrittäneet, jos vanhemmat ovat nimenomaan PYYTÄNEET olla kertomatta kenellekkään, niin olisi se nyt järkevän ihmisen toimintaa olla sitä heti juoruamatta kaikille. Pariskunta odottanut, että saa yllättää kaikki vieraat, niin ilo on pilattu sillä, kun kaikki ovatkin jo kuulleet.... Ilonpilaajia on monenlaisia, mutta tämä raskauden kertominen on kyllä yksi pahimmista.
Totuus on, että oikeasti ketään ei juurikaan kiinnosta koko asia yhtään muuta kuin asianomaisia ja korkeintaan heidän vanhempiaan.
Tää on kyllä totta. Häiden kohokohtana vauvauutinen. Just ja joo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 13:39"][quote author="Vierailija" time="01.06.2013 klo 12:29"]
Anoppi kertoi puolelle suvusta minun raskaudesta vaikka piti olla yllätys kaikille häävieraille. Kiva kun kaikki jälkikäteen sanoivat " onneksi olkoon, mutta kyllä tiesimme jo, kun tuija niin tohkeissaan meille kertoi!"Jos ette ole olleet lapsettomuushoidoissa viimeistä 10 vuotta, niin ei nuo vauvauutiset nyt niin mielettömiä uutisia yleensä kellekään ole. Se on tuntunut teistä silloin isolta jutulta ja olitte pettyneitä kun ette päässeet yllättämään vieraita muttei se muille mitään sen kummempaa ollut.
Siis mitä?? Juuri tuonlaisilta harakoilta ne jutut lipsahtavatkin. Olivat sitten vuoden tai 10 vuotta yrittäneet, jos vanhemmat ovat nimenomaan PYYTÄNEET olla kertomatta kenellekkään, niin olisi se nyt järkevän ihmisen toimintaa olla sitä heti juoruamatta kaikille. Pariskunta odottanut, että saa yllättää kaikki vieraat, niin ilo on pilattu sillä, kun kaikki ovatkin jo kuulleet.... Ilonpilaajia on monenlaisia, mutta tämä raskauden kertominen on kyllä yksi pahimmista.
Totuus on, että oikeasti ketään ei juurikaan kiinnosta koko asia yhtään muuta kuin asianomaisia ja korkeintaan heidän vanhempiaan.
Niille asianomaisille kuitenkin tärkeä asia, ja sit anoppi haluaa tuon tilanteen varastaa itselleen. Todella huonoa käytöstä!
Miehen siskon häissä, anoppi päätti kuuluttaa kaikille, että Minnalle (eli minulle) ei saa antaa viiniä kun on raskaana. Oli käynyt meillä kylässä ja kaivanut keittiön laatikostosta mun papereita, joissa oli mm. ultrakuva. Paha vain että raskaus oli mennyt kaksi viikkoa aiemmin kesken ja oli minulle jo kolmas keskenmeno.
Häät jäi mun osalta siihen kun karjaisin anopille, että en ole raskaana, kun meni taas kesken ja puhkesin itkuun. Miehen sisko tuli halaamaan ja sain sanottua, että mun on pakko lähteä kotiin. Oli kuulemma ollut häissä aika jäätävä meininki anoppia kohden sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Ex-anopin mielestä poikansa juominen oli minun syytä, muutenkin olin aina syntipukki kaikkeen. Poikansa (ex puolison) oli taitava narsisti, iloinen muiden ollessa läsnä mutta minulle todella ilkeä, mutta se kaikki käänty aina niin ” miten hankala minä itse olin”.
Mun anopin mielestä mieheni diabetes on mun vika, koska mies sai diagnoosin melko pian seurustelun alettua.
Vierailija kirjoitti:
Miehen siskon häissä, anoppi päätti kuuluttaa kaikille, että Minnalle (eli minulle) ei saa antaa viiniä kun on raskaana. Oli käynyt meillä kylässä ja kaivanut keittiön laatikostosta mun papereita, joissa oli mm. ultrakuva. Paha vain että raskaus oli mennyt kaksi viikkoa aiemmin kesken ja oli minulle jo kolmas keskenmeno.
Häät jäi mun osalta siihen kun karjaisin anopille, että en ole raskaana, kun meni taas kesken ja puhkesin itkuun. Miehen sisko tuli halaamaan ja sain sanottua, että mun on pakko lähteä kotiin. Oli kuulemma ollut häissä aika jäätävä meininki anoppia kohden sen jälkeen.
Tämä on kyllä paha. vain häikäilemätön narsisti komppaa muiden kaappeja ja laatikoita, tuosta vaan vaikka naapurien tai kaukaisempien sukulaistenkin. saatikka muiden salaisten asioiden kuuluttaminen koko suvulle. syytteen tuommoisista voisi nostaa. ei vain aina shokissaan ymmärrä kun tilanne on päällä.
Eihän anopin apen kanssa naimisiin mennä,tai miten ton ottaa.Nehän on niin tuttavuus siinä missä muutkin.Kun mennään toisten kotiin,oli se sitten sen kumppanin on koti,niin eihän missään eletä kuin pellossa.Pitäs nöyränä kuunnella vanhempia ihmisiä,neuvoja,oppeja imeä itselle,kostautuu joskus kun ei tiiä ei osaa kukaan kertonut..itse olen saanut ollut onnekas, kaikilta oppeja kaikkea ..arvosteluakin..mut mitä siitä..haukuttu on päin naamaakin tätini,myöhemmin selitykset asialle.Jokaisella on huonot päivät,jokainen erilainen,ongelmat muokkaa ihmistä..
Käytin kerran anopistani nimitystä ANOPPIAKKA. Sain porttikiellon hänen kotiinsa.
Appi ei ole ollut moksiskaan, vaikka käytän hänestä jatkuvasti nimitystä APPIUKKO.
Vierailija kirjoitti:
Minun äitini syytti miestäni ihan avoimesti pedofiliasta ja soitti vielä lastensuojeluun kun mieheni oli vienyt tytömme syömään ja elokuviin katsomaan lasten elokuvaa. Tyttö oli kertonut äidilleni että oli ollut iskän kanssa italialaisessa ja elokuvissa jonka jälkeen äitini soitti minulle valittaen asiasta. Se ajatuksenjuoksu oli ihan älytöntä. Miehet eivät tarjoa naiselle ravintola-iltaa ja elokuvaa elleivät halua jotain -> Mieheni on ped ari.
Tarvitseeko sanoa että välit äitiini ovat jäähyllä. Nyt hän itkee kun kukaan ei häntä rakasta. Ei ollenkaan mieti sitä minkälaiseen turbulenssiin hän paiskasi oman lapsenlapsensa ja perheeni. Mieheni on ihanin isä ikinä. Isä-tytär-treffit olivat minun ideani koska mies vietti enemmän aikaa poikiemme kanssa ja molemmat tykkäsivät noista iskä-tytär-illoista. Tytär oli aina super-iloinen noista päivistä. Se on jotenkin mennyt äitini takia pilalle koska vaikka kaikki äitini väitteet osoitettiin valheellisiksi niin mieheni ei enää uskalla olla tytön kanssa yksin.
Eli äitini pilasi mieheni suhteen tyttäreensä.
Hän on tehnyt saman tyylisiä temppuja koko elämänsä ajan mutta ei tässä mittakaavassa.
Äidilläsi jotain huonoja kokemuksia isänsä kanssa? Kysypä.
Anopillani on ex-miniä ja minä toinen miniänä (edelleen naimisissa). Hyvin herkästi on jotain kommentoitavaa ex-miniästä, lasten kasvatuksesta jne vaikka samaan aikaan eronnut poikansa ottaa hyvin rennosti ja erittäin paljon omaa aikaa, tätähän ei tietenkään kritisoida. Olen itse ottanut tavaksi tahallani sanoa jotain ex-miniää puolustelevaa ja oikein ymmärtävää, koska itse tasan tarkkaan tiedän kuinka puukko viuhuisi minun selkääni jos me sattuisimme eroamaan.
Muuten meillä on tätä samaa kuin monet muutkin ovat ketjussa sanoneet. Tämä noin 70-vuotiaiden rajaton itseluottamus, missä kailotetaan kovaan ääneen ja koko ajan, Kyläilyillä ja juhlissa puhutaan muiden päälle niitä omia asioita jne.
Ja jos esikoinen on mies, niin hänen tehtävänsä on hoitaa kaikki miesten hommat onpa kyse talosta tai mökistä. Eihän pojan perheellä tietenkään ole mitään tärkeämpää. Samaan aikaan kun nelikymppiset tyttäret (miehineen) makaavat mökillä sängyssä ja korkeintaan pyytävät äidiltään vähän rahallista avustusta. Juhannus on hilpeä tapahtuma kun itse miniänä tiskaan ja laitan ruokaa, mieheni hoitaa grillauksen ja ulkotyöt ja aikuiset prinsessatyttäret tulevat valmiiseen pöytään.....
Vierailija kirjoitti:
Nuorena miniänä ihmettelin kovasti, kun rakas edesmennyt anoppini puhui aina että silloin ja sitten kun lapset ovat sen ja sen ikäisiä, he ovat parhaassa iässä. Tuolloin tuntui että omani eivät ole koskaan parhaassa iässä, mutta ei hän sitä tarkoittanut,hänellä oli vain sellainen tyyli raottaa tulevaa aikaa. Rakasti lapsenlapsiaan ja piipahtivat appiukon kanssa joskus ihan yllättäen, ei se minua haitannut. Piipahdimme itsekin, usein sunnuntai-lounaalle, mutta myös vastavuoroisesti. Emme tehneet siitä ongelmaa, se oli luontevaa ja vuorovaikutteisia. Vaihdoimme maata ja sama käytäntö jatkui myös omien vanhempieni kanssa, vuoroin vierailimme, tosin Suomessa kutsuttiin päivällisille, ilmoitettiin etukäteen. Muutoin olemme saaneet elää omaa elämäämme, anoppini eikä äitini eivät ole häirinneet. Samaa olen myös noudattanut omien miniöitteni perheiden kanssa, saavat elää ihan rauhassa omaa elämäänsä. Jos apua tarvitaan lastenhoidon suhteen, sitä saa, lapset ja lapsenlapset ovat aina tervetulleita. Tosin ilmoittamatta ja kutsuttua en vieraile heidän luonaan. Voihan olla että siitäkin nykyäänkin saa anopit niskaansa syytöksiä, että on liian etäinen, koskaan ei voi anoppi voittaa. Parempi niin, rauha maassa, jokaisella oikeus omaan yksityisyyteensä, omaan tapaansa elää, toisia ja itseään kunnioittaen.
Jäikö sinulta lukematta ketjun otsikko?
Kun viestisi selkeästi kuuluu aiheeltaan johonkin toiseen ketjuun.
Minä olen myös läheinen puolisoni eksän kanssa ja yhteishuoltajuus sujuu ongelmitta. Anopille tämä on ongelma. En pidä mieheni eksää pahana ihmisenä, mutta anopin mielestä hän on saatanasta seuraava. Lapsi kulkee kummassakin kodissa ongelmitta, on fiksu ja pärjää hyvin. Anoppi on tehnyt lapsen oletetusta kaltoinkohtelusta useita ilmoituksia. Kerran hän teki ilmoituksenkun lapsi oli meillä ja olimme vaihtaneet viikkoja. Tämän takia en halua tehdä yhteisiä lapsia.
No valion maitoa tietenki. Tarviiko etes kysyä?
Kun erosivat. Mutta tuli siinä hyvääkin.
Anopin ainoa tytär on viisikymppinen alkoholisti jolle on tehty nuorena abortti. Tästä johtuen anopilla on ihmeellinen viha/rakkaus-suhde tyttäreeni, joka on hänelle tärkeä, mutta kun ei ole oman tyttären synnyttämä! Tuo tytölle karkkipussin mutta varoittaa syömästä kaikkea "Ettet liho kuin äitis". Vie tytön hiitämään ja moittii, että kyllä "Maijan" (eli tämä miehen sisko) tyttö jaksaisi hiihtää kovempaa mutta minkäs teet kun åitis on laiska ja isäs tyhmä. En halua enää päästää tyttöä mihinkään anopin kanssa käytöksestä ja puheista johtuen.
Puuh.. näitähän riittää. 😅
Ex anoppi ja appiukko eivät tykänneet minusta yhtään ja tekivät sen hyvin selväksi.
Arvosteltiin paino, lihominen, pukeutuminen, hiukset jne. Puututtiin joka ainoaan asiaan joka ei heille kuulunut, arvosteltiin päätöksiä, kohdeltiin kuin pikkulasta.
Lopulta en käynyt enää kylässä kun sain jatkuvasti kuulla loukkauksia.
Myöhemmin sain miesystäväni kuulla että olin kuulemma katsonut "sillä silmällä" appiukkonia mikä oli ihan uskomaton väite.
Tämä oli ilmeisesti se syy miksi minusta ei pidetty.