Pahimmat ANOPPI/APPIUKKO kokemukset
Tuli tuosta mieleen, kun jonkun anoppi oli laittanyt uuteen uskoon nuo keittiönkaapit :D
Mulla oli ihan kauhee ex anoppi ( HUOM! EX), kun ekan kerran tapasimme, hän teki harvinaisen selväksi, että hänen poikansa tarvitsee jonkun laihemman naisen. Ja en ollut edes lihava, vain vähän löllerö, itseasiassa hoikempi kuin anoppi itse.
Kommentit (1705)
Naulan kantaan ja samaa mieltä!
En tajua, miten joku haluaa rakentaa omakotitalonsa samalle tontille, missä appivanhemmat asuvat. On varmasti hermojaraastavaa, kun anoppi ja appiukko ramppaavat kodissasi kuin kotonaan. Kotirauhan häiriköintiä voi kestää jopa seuraavat 30-50 vuotta.
Appivanhemmat tuhoavat parisuhteen. Anopit vihaavat yleensä miniöitään ja omivat poikiaan. Appiukot vihaavat yleensä vävyjään ja joskus myös miniöitään.
Appivanhemmat sekaantuvat lastenhoitoon ja pilaavat lastenkasvatuksen. Kun äiti ja isä laittavat lapselle selkeät säännöt ja rajat eivätkä anna periksi, niin isovahemmat pilaavat kotikasvatuksen. Lapsi luikkii naapuriin isovanhemmille mankumaan sitä ja tätä. "Eikö se ilkeä äitisi ja isäsi anna sitä ja tätä? Isoäiti ja isoisä antavat kaikki periksi!"
En tajua ihmisiä, jotka ostavat asunnon appivanhempiensa läheltä. En ymmärrä ihmisiä, jotka haluavat edes asua samalla paikkakunnalla ilkeitten appivanhempiensa kanssa.
Aikooko aikuinen lapsi katkaista koskaan napanuoraansa vai onko hän loppuikänsä iäkkäitten vanhempiensa talutusnuorassa?
Vierailija kirjoitti:
Koskaan ei kannata asua samalla paikkakunnalla eikä ainakaan naapurissa appivanhempien kanssa. Kamalinta olisi, jos anoppi tai apiukko tai molemmat pamahtaisivat kotiimme joka päivä tai kerran viikossa. Onneksi emme asu edes samassa maakunnasssa vaan välimatkaa on reilusti. Anoppi ja appiukko pilaavat perhe-elämän.
Vanhat ihmiset ovat epäystävällisiä, epäkohteliaita, ilkeitä, röyhkeitä ja töykeitä. Vanhat asiakkaat marisevat, kitisevät ja valittavat kaupoissa ja haukkuvat henkilökuntaa. Naksahtaako ihmisellä joku vi¤¤uiluvaihde päälle, kun hän täyttää 60, 65, 70, 75 tai 80 vuotta? Vai ovatko nämä vi¤¤umaiset ihmiset olleet vi¤¤umaisia koko ikänsä?
Vierailija kirjoitti:
Koskaan ei kannata asua samalla paikkakunnalla eikä ainakaan naapurissa appivanhempien kanssa. Kamalinta olisi, jos anoppi tai apiukko tai molemmat pamahtaisivat kotiimme joka päivä tai kerran viikossa. Onneksi emme asu edes samassa maakunnasssa vaan välimatkaa on reilusti. Anoppi ja appiukko pilaavat perhe-elämän.
Vanhat ihmiset ovat epäystävällisiä, epäkohteliaita, ilkeitä, röyhkeitä ja töykeitä. Vanhat asiakkaat marisevat, kitisevät ja valittavat kaupoissa ja haukkuvat henkilökuntaa. Naksahtaako ihmisellä joku vi¤¤uiluvaihde päälle, kun hän täyttää 60, 65, 70, 75 tai 80 vuotta? Vai ovatko nämä vi¤¤umaiset ihmiset olleet vi¤¤umaisia koko ikänsä?
Varmaan se usein menee niin että niistä kaikista v••maisista nuorista ihmisistä tulee v••maisia anoppeja ja appeja.
Sellainen kuvitelma että vain vanhat ihmiset ovat v••maisia on kyllä suurta harhaa.
Vierailija kirjoitti:
Minun anoppini alkoi myös tunkemaan meille jo aamusta kun ensimmäinen lapsemme syntyi. Kun sanoin hänelle etten halua ketään tänne heti aamusta koputtelemaan koska saatamme olla nukkumassa niin anoppi ratkaisukeskeisenä ihmisenä käski vain laittamaan vauvan aikaisemmin nukkumaan. Noinhan se toimii vastasyntyneen kanssa. Ei tarvitse yösyöttöjä ym. ja jatkoi toimintaansa.
No sitten aloin laittamaan ovisummerin pois päältä, puhelimen äänettömälle ym. niin tämä kytisteli rapusta poistuvia naapureita ja näin pääsi takomaan meidän oveamme. Kun en avannut vieläkään niin soitti poliisit vaikka mieheni oli sanonut että olen varmaan nukkumassa tai käymässä jossain. Poliisit tulivat takomaan oveamme mutta luulin että anoppi siellä melskaa joten annoin olla. Tulivat sitten huoltomiehen kanssa sisään kun istuin kuulokkeet päässä työhuoneessa koneella. Oli vähän hämmästyneet ilmeet heillä. Toinen poliisi ei kuitenkaan ollut päästänyt anoppia asuntoon joten ilmoitin ettei tarvitsekaan päästää. Tuntuivat ymmärtävän yskän. Miehelleni ilmoitin että saa olla vihiviimeinen kerta kun anoppi tulee kylään pyytämättä varsinkaan silloin kun mieheni ei ole kotona.
Tuota poliisien kutsumista en ymmärrä. Enhän mähän helkkari soikoon mene naapurin Pirjon ovelle, ryskytä ovea ja vielä sen jälkeen soita poliiseja. Mikä se syy kutsua poliisit oli? "Apua auttakaa minua ei oteta kylään tuonne asuntoon jossa en edes asu." Häh? Voisiko joku valaista minua :D
Miesystäväni äiti oli tilannut verotietoni verohallinnolta vaikka emme asuneet yhdessä ja ilmoitti minulle kuinka suuri osa minun pitäisi maksaa miehen asunnon kuluista. Minun olisi pitänyt maksaa enemmän koska minulla oli isommat tulot. Meillä oli kummallakin oma asunto emmekä asuneet yhdessä.
Laitoin miehen äidiltä saamistani tekstareista kuvankaappaukset faceen koska olivat melko humoristisia ja sain mammalta uhkauksia rikosilmoituksista. Puolisen vuotta myöhemmin sain lapun poliisilta että minua koskeva rikostutkinta on lopetettu. En edes tiennyt mistään rikostutkinnasta, mutta ilmeisesti mamma oli käynyt ilmoituksen tekemässä. Se oli joku henkilökohtaista elämää loukkavan tiedon levittäminen ?
Write it ,regret it. Say it, Forget it.
Vierailija kirjoitti:
Naulan kantaan ja samaa mieltä!
En tajua, miten joku haluaa rakentaa omakotitalonsa samalle tontille, missä appivanhemmat asuvat. On varmasti hermojaraastavaa, kun anoppi ja appiukko ramppaavat kodissasi kuin kotonaan. Kotirauhan häiriköintiä voi kestää jopa seuraavat 30-50 vuotta.
Appivanhemmat tuhoavat parisuhteen. Anopit vihaavat yleensä miniöitään ja omivat poikiaan. Appiukot vihaavat yleensä vävyjään ja joskus myös miniöitään.
Appivanhemmat sekaantuvat lastenhoitoon ja pilaavat lastenkasvatuksen. Kun äiti ja isä laittavat lapselle selkeät säännöt ja rajat eivätkä anna periksi, niin isovahemmat pilaavat kotikasvatuksen. Lapsi luikkii naapuriin isovanhemmille mankumaan sitä ja tätä. "Eikö se ilkeä äitisi ja isäsi anna sitä ja tätä? Isoäiti ja isoisä antavat kaikki periksi!"
En tajua ihmisiä, jotka ostavat asunnon appivanhempiensa läheltä. En ymmärrä ihmisiä, jotka haluavat edes asua samalla paikkakunnalla ilkeitten appivanhempiensa kanssa.
Aikooko aikuinen lapsi katkaista koskaan napanuoraansa vai onko hän loppuikänsä iäkkäitten vanhempiensa talutusnuorassa?
Vierailija kirjoitti:
Koskaan ei kannata asua samalla paikkakunnalla eikä ainakaan naapurissa appivanhempien kanssa. Kamalinta olisi, jos anoppi tai apiukko tai molemmat pamahtaisivat kotiimme joka päivä tai kerran viikossa. Onneksi emme asu edes samassa maakunnasssa vaan välimatkaa on reilusti. Anoppi ja appiukko pilaavat perhe-elämän.
Vanhat ihmiset ovat epäystävällisiä, epäkohteliaita, ilkeitä, röyhkeitä ja töykeitä. Vanhat asiakkaat marisevat, kitisevät ja valittavat kaupoissa ja haukkuvat henkilökuntaa. Naksahtaako ihmisellä joku vi¤¤uiluvaihde päälle, kun hän täyttää 60, 65, 70, 75 tai 80 vuotta? Vai ovatko nämä vi¤¤umaiset ihmiset olleet vi¤¤umaisia koko ikänsä?
Joskus saattaa olla joku alunperin hyvä syy pysyä saman kunnan alueella appivanhempien kanssa. Esim. yritystoiminta. Emme todellakaan asu samalla tontilla (vaikka anoppi sitä ehdotti), mutta ikävä kyllä heillä on auto ja jalatkin kantaa kuusikymppisillä ihmisillä vielä sen verran, että pääsevät liikkumaan. Sitä olen tässä miettinyt, että minkälaista helvettiä elämämme olisi, jos olisimme suostuneet anopin ehdotukseen. Anoppi tosiaan oli lapsen syntymään asti mukava ihminen. Ei tullut KOSKAAN käymään ilman kutsua eikä sanonut ikinä omaa mielipidettään. Ei vaikka kysyin kerran. Vastaus oli jotain:"tee ihan semmoinen kuin itse tykkäät, on tärkeä saada semmoista kuin haluaa." Niinpä erehdyin luulemaan, että voimme asua samassa kunnassa ja mieheni voi jatkaa yrityksessä. Nyt jos saisin päättää niin en ikinä tekisi samaa ratkaisua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun anoppini alkoi myös tunkemaan meille jo aamusta kun ensimmäinen lapsemme syntyi. Kun sanoin hänelle etten halua ketään tänne heti aamusta koputtelemaan koska saatamme olla nukkumassa niin anoppi ratkaisukeskeisenä ihmisenä käski vain laittamaan vauvan aikaisemmin nukkumaan. Noinhan se toimii vastasyntyneen kanssa. Ei tarvitse yösyöttöjä ym. ja jatkoi toimintaansa.
No sitten aloin laittamaan ovisummerin pois päältä, puhelimen äänettömälle ym. niin tämä kytisteli rapusta poistuvia naapureita ja näin pääsi takomaan meidän oveamme. Kun en avannut vieläkään niin soitti poliisit vaikka mieheni oli sanonut että olen varmaan nukkumassa tai käymässä jossain. Poliisit tulivat takomaan oveamme mutta luulin että anoppi siellä melskaa joten annoin olla. Tulivat sitten huoltomiehen kanssa sisään kun istuin kuulokkeet päässä työhuoneessa koneella. Oli vähän hämmästyneet ilmeet heillä. Toinen poliisi ei kuitenkaan ollut päästänyt anoppia asuntoon joten ilmoitin ettei tarvitsekaan päästää. Tuntuivat ymmärtävän yskän. Miehelleni ilmoitin että saa olla vihiviimeinen kerta kun anoppi tulee kylään pyytämättä varsinkaan silloin kun mieheni ei ole kotona.
Tuota poliisien kutsumista en ymmärrä. Enhän mähän helkkari soikoon mene naapurin Pirjon ovelle, ryskytä ovea ja vielä sen jälkeen soita poliiseja. Mikä se syy kutsua poliisit oli? "Apua auttakaa minua ei oteta kylään tuonne asuntoon jossa en edes asu." Häh? Voisiko joku valaista minua :D
Olen häkessä ollut töissä ja luulen että tuo ilmoitus on ollut jotain kaavalla "En saa yhteyttä lähiomaiseen vaikka normaalisti olemme päivittäin tekemisissä ja olen varma että jotain on sattunut". Noita oli jatkuvasti. Alle prosentissa niistä oli niitä tapauksia missä henkilölle oli sattunut jotain. Todella iso osa ihmisistä käyttää virkavaltaa tai terveydenhoitohenkilökuntaa kun yrittää kontrolloida läheisiään. Kerrankin sain soiton jossa miehen äiti kertoi että hänen miniänsä oli juuri viiltänyt valtimonsa auki asunnossa avioeron vuoksi ja käyttäytynyt väkivaltaisesti ilmoittajaa kohtaan. Partio tarkasti asunnon jossa ei ollut mitään ihmeellistä. Miehen äidissä oli lukuisia puremajälkiä. Tuo nainen oli ollut prisman palvelutiskillä töissä viimeiset 4 tuntia. Ihmiset ovat oikeasti todella sairaita kun ajavat omaa asiaansa.
Sen takia esim. katoamisilmoitusten tekeminen on niin vaikeaa ja ihmisille sanotaan että aikuisella on oikeus kadota. Jos turhia ilmoituksia ei tehtäisi niin oikeisiin tapauksiin suhtauduttaisiin vakavemmin.
Mun anoppi on ituhippi. Joten muidenkin pitäisi olla ituhippejä.
Meidän 9-vuotias oli ollut kaverinsa synttäreillä joissa lapsille tehtiin mani-pedi ja pari viikkoa myöhemmin anoppi näki että lapsen varpaankynnet oli lakattu ja sai raivarit.
Hän on myös lihansyöntiä vastaan vaikka hänen oma poikansa syö lihaa jatkuvasti. Se on kuulemma ok koska mies tekee fyysistä työtä. Minun pitäisi pystyä elämään kasvisruokavaliolla koska istun vain koneella.
Itse olen siinä pisteessä etten anopista enää ota stressiä. Hän on mieheni ongelma, ei minun.
Se, että appiukko oli kuppimiehiä ja pelti kiinni 24/7. Anoppi oli muuten mukava. Huokaisi vaan pää painuksissa ja alkoi sanaakaan sanomatta siivota oksennuksia, kun herra mieheltään "läikkyi yli".
Anoppi suuttui, kun hankimme koiran. Hänen mielestään meidän olisi pitänyt hankkia sen sijaan lapsi. No yritettiin kyllä, mutta tuloksetta. Sitten anoppi sanoi, että hän ei ainakaan tule koiraa ikinä vahtimaan, saamme pärjätä sen kanssa itse. Ei olisi pyydettykään. Ihan kuin joku pienen lapsen äiti, joka luulee että koiran hoito jäisi hänen vastuulleen.
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen, miksi mun äiti on niin kauhea veljen vaimoa kohtaan, vaikka on aina kiva niin siskon miehelle kuin myös mun miehelle.
Äiti on ollut änkäämässä (pyytämättä) siivoamaan niille ja kokkaamaan, ja tyrkyttää aina neuvojaan pyytämättä. Jäkättää, haukkuu, mikään ei kelpaa jne. On myös haukkunut kälyä lasten aikana tosi rumasti (olen itsekin kuullut vaikka kuinka monta kertaa). Siskon kanssa ollaan saatu estettyä monta ”neronleimausta”, mutta ei todellakaan kaikkia. Niinpä nämä kaksi ei ole nykyään edes puheväleissä, mikä on koko suvulle tosi kurjaa. Totuuden nimessä, käly on myös aika kamala tyyppi, eikä kaikki ole äidin syytä. Mutta silti: jotain tolkkua nyt puolin ja toisin, kiitos!
Voisitte panna mammanne järjestykseen, kun näette mistä on kysymys.
Kai siinä kamalaksi tulee jos kohtelu on ollut tuota alusta alkaen. Erittäin anteeksiantamatonta haukkua äitiä lasten kuullen oli aihetta tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Koskaan ei kannata asua samalla paikkakunnalla eikä ainakaan naapurissa appivanhempien kanssa. Kamalinta olisi, jos anoppi tai apiukko tai molemmat pamahtaisivat kotiimme joka päivä tai kerran viikossa. Onneksi emme asu edes samassa maakunnasssa vaan välimatkaa on reilusti. Anoppi ja appiukko pilaavat perhe-elämän.
Vanhat ihmiset ovat epäystävällisiä, epäkohteliaita, ilkeitä, röyhkeitä ja töykeitä. Vanhat asiakkaat marisevat, kitisevät ja valittavat kaupoissa ja haukkuvat henkilökuntaa. Naksahtaako ihmisellä joku vi¤¤uiluvaihde päälle, kun hän täyttää 60, 65, 70, 75 tai 80 vuotta? Vai ovatko nämä vi¤¤umaiset ihmiset olleet vi¤¤umaisia koko ikänsä?
Kyllä ne nykyisen kokemukseni ja näkemykseni mukaan ovat olleet v-maisia koko ikänsä.
T. Kynnysmatto 65 v, jolle tämä asia on nyt kokemuksen kautta avautunut kaikessa karmeudessaan. Säästääkseni itseäni en edes viitsi ajatella millaisia perättömiä asioita eräs ihminen minusta levittelee ympäri ämpäri ja tätä on ilmeisesti jatkunut lähes koko sen ajan kuin olemme tunteneet eli n. 40 vuotta. :(
Itsellä ei anoppia/appiukkoa, mutta ystävä tämän tästä päivittelee mulle omastaan, höyryjä päästääkseen.
Kuin taikaiskusta, sillä hetkellä, kun miehen kesäloma alka, niin alkaa kans hänen äidillään kuulemma kaikenlaiset vaivat, ruikutukset, pakokauhut ja kivut. Pitäisi pojan olla 24/7 vieressä silittelemässä. Arvatenkin, kyseinen pariskunta ei ole ollut kesäreissulla vuosikausiin. Kuulemma heti lähdön hetkellä anoppi soittelee itku kurkussa pojalleen, että "tulisit nyt katsomaan, hänellä on niin kauhea olo". Tietenkään näihin vaivoihin ei sairaanhoidosta huolita apua. Loppuu kuin seinään kun pojan lomapäivät päättyy, vaikka kesää ja hellettä olisi kuinka paljon vielä jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä ei anoppia/appiukkoa, mutta ystävä tämän tästä päivittelee mulle omastaan, höyryjä päästääkseen.
Kuin taikaiskusta, sillä hetkellä, kun miehen kesäloma alka, niin alkaa kans hänen äidillään kuulemma kaikenlaiset vaivat, ruikutukset, pakokauhut ja kivut. Pitäisi pojan olla 24/7 vieressä silittelemässä. Arvatenkin, kyseinen pariskunta ei ole ollut kesäreissulla vuosikausiin. Kuulemma heti lähdön hetkellä anoppi soittelee itku kurkussa pojalleen, että "tulisit nyt katsomaan, hänellä on niin kauhea olo". Tietenkään näihin vaivoihin ei sairaanhoidosta huolita apua. Loppuu kuin seinään kun pojan lomapäivät päättyy, vaikka kesää ja hellettä olisi kuinka paljon vielä jäljellä.
Pyydä kaveria antamaan väärät päivät vahingossa, viikon myöhässä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun anoppini alkoi myös tunkemaan meille jo aamusta kun ensimmäinen lapsemme syntyi. Kun sanoin hänelle etten halua ketään tänne heti aamusta koputtelemaan koska saatamme olla nukkumassa niin anoppi ratkaisukeskeisenä ihmisenä käski vain laittamaan vauvan aikaisemmin nukkumaan. Noinhan se toimii vastasyntyneen kanssa. Ei tarvitse yösyöttöjä ym. ja jatkoi toimintaansa.
No sitten aloin laittamaan ovisummerin pois päältä, puhelimen äänettömälle ym. niin tämä kytisteli rapusta poistuvia naapureita ja näin pääsi takomaan meidän oveamme. Kun en avannut vieläkään niin soitti poliisit vaikka mieheni oli sanonut että olen varmaan nukkumassa tai käymässä jossain. Poliisit tulivat takomaan oveamme mutta luulin että anoppi siellä melskaa joten annoin olla. Tulivat sitten huoltomiehen kanssa sisään kun istuin kuulokkeet päässä työhuoneessa koneella. Oli vähän hämmästyneet ilmeet heillä. Toinen poliisi ei kuitenkaan ollut päästänyt anoppia asuntoon joten ilmoitin ettei tarvitsekaan päästää. Tuntuivat ymmärtävän yskän. Miehelleni ilmoitin että saa olla vihiviimeinen kerta kun anoppi tulee kylään pyytämättä varsinkaan silloin kun mieheni ei ole kotona.
Tuota poliisien kutsumista en ymmärrä. Enhän mähän helkkari soikoon mene naapurin Pirjon ovelle, ryskytä ovea ja vielä sen jälkeen soita poliiseja. Mikä se syy kutsua poliisit oli? "Apua auttakaa minua ei oteta kylään tuonne asuntoon jossa en edes asu." Häh? Voisiko joku valaista minua :D
Mun anoppi soitti mun miehelle, kun kukaan ei avannut ovea ja auto pihassa. Oli miehelleni maalannut kaikki kauhukuvat, ihan selkeästi kuuli vauvan huutavan hädissään, enkä mä edes vastaa puhelimeen.
Tämä oli toisaalta hyvä asia. Mun miehen silmät avautuivat sille, kuinka kokonaisvaltaisesti hänen äitinsä yrittää mua hallita. Mä olin lähtenyt lenkille vauvan kanssa, ja mies sai minut puhelimella kiinni. Kerroin, että kaikki on ok, ja voi käskeä äitinsä hel v e ttiin meidän pihalta. Jostain syystä mua ei anopin puheluihin vastaaminen ole ikinä kiinnostanut.
Vierailija kirjoitti:
Naulan kantaan ja samaa mieltä!
En tajua, miten joku haluaa rakentaa omakotitalonsa samalle tontille, missä appivanhemmat asuvat. On varmasti hermojaraastavaa, kun anoppi ja appiukko ramppaavat kodissasi kuin kotonaan. Kotirauhan häiriköintiä voi kestää jopa seuraavat 30-50 vuotta.
Meillä oli talo 160 kilsan päässä, appivanhemmat muuttivat vastustelusta huolimatta samalle paikkakunnalle ja vuokrasivat ihan suoralla näköyhteydellä olevan naapurin vanhan navetan varastoksi :( Käyvät jatkuvasti siellä puuhastelemassa ties mitä näennäistoimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmiset oikein repii näitä anoppeja ja appia, tai ylipäätään tällaisia ihmisiä?? Miksi kaikki ihmiset, ketkä minä tapaan, ovat ihan normaaleja ainakin noin suunnilleen?
Et edes tajua olla tyytyväinen onnekkuudestasi. Omassa perheessä ja lähipiirissä on niin paljon poikkeavia tyyppejä, että tää porukka pitäisi lähes laittaa lisääntymiskieltoon. Se onni on, että rikollisia tässä ei olla eli häiritään lähinnä toisiamme.
Entinen anoppi oli oikein mukava ja hyvä kokkaamaan. Appiukko sensijaan tuhosi ruokahalut. Aina perskännissä. Ruokapöydässä ruoka valui suusta. Laittoi röökin palamaan kesken ruokailun. Röökin jälkeen taas ruokaa naamaan joka valui rinnuksille ja siihen vielä lisäksi helvetillinen massutus.......
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naulan kantaan ja samaa mieltä!
En tajua, miten joku haluaa rakentaa omakotitalonsa samalle tontille, missä appivanhemmat asuvat. On varmasti hermojaraastavaa, kun anoppi ja appiukko ramppaavat kodissasi kuin kotonaan. Kotirauhan häiriköintiä voi kestää jopa seuraavat 30-50 vuotta.
Meillä oli talo 160 kilsan päässä, appivanhemmat muuttivat vastustelusta huolimatta samalle paikkakunnalle ja vuokrasivat ihan suoralla näköyhteydellä olevan naapurin vanhan navetan varastoksi :( Käyvät jatkuvasti siellä puuhastelemassa ties mitä näennäistoimintaa.
Mun anoppi asuu 300 metrin päässä, ja tämä on ihan painajaista. Ennen vauvaa kaikki oli ok, nähtiin max. kerran kuukaudessa. Sen jälkeen mä sain "nautiskella" anopin päällepäsmäröinnistä ja kyttäyksestä ihan joka päivä. Enää ei käy kuin kutsusta, porttikielto annettu. Kyyläämässä käy kyllä, ja naapureilta ja lasten kaverien vanhemmilta tenttaa tietoja meistä.
Vierailija kirjoitti:
Se, että appiukko oli kuppimiehiä ja pelti kiinni 24/7. Anoppi oli muuten mukava. Huokaisi vaan pää painuksissa ja alkoi sanaakaan sanomatta siivota oksennuksia, kun herra mieheltään "läikkyi yli".
Hyi hitto. Kuinka joku voi alentua tuollaiseen?
Aikamoista yleistystä. Ei ollenkaan mun kokemukseni mukaista. Oon tavannut ikäviä, epäystävällisiä ihmisiä joka ikäluokassa. Samoin myös miellyttäviä ihmisiä joka ikäluokassa