Pahimmat ANOPPI/APPIUKKO kokemukset

Anoppi kuullessaan raskaudestani, kahden kesken: "No, onneksi voi sitten aina erota." Vauvan synnyttyä saapui sairaalaan meitä katsomaan, olin aika heikossa kunnossa menetettyäni hurjan määrän verta synnytyksessä enkä varmaankaan ihan hehkeimmilläni, myönnän. Anoppi purskahti jo ovelta nauruun nähdessään minut ja hekotti: "Oletko varma, ettei tuonne mahaan jäänyt vielä toinenkin?"

Seuraavasta raskaudesta muutaman vuoden päästä kuultuaan: "Ja minä kun ajattelin, että te ette enempää lapsia hanki!". Sitten menikin välissä vuosia, kunnes lapsettomuushoitojen jälkeen aloin odottaa iltatähteämme: "Oliko tämä nyt ihan suunniteltu juttu?".

Jatkuvasti hän ei ole minulle ilkeä, välimme ovat muodollisen kohteliaat. Nämä kommentit ovat kuitenkin satuttaneet ja loukanneet syvästi.

Uuttavuotta juhlittiin yhdessä, kunnes tämän kulta pojan äiti sai hepulin, että olen huonoa seuraa hänen pojalleen (pikku kriminaalille), hyökkäs päälle ja mentiin eteisen seinän läpi. Kiva anoppi. Eron jälkeen taas olin niin kauheen ihana ja plaaplaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppini on hölösuu. Kaikki mitä hänelle kerrotaan on hetken päästä sukulaisten tiedossa. Tästä on jo aikaa, mutta ostin miehelleni syntymäpäivälahjaksi kahden hengen Tukholman reissun ja pyysin, voiko anoppi tulla lapsenvahdiksi viikonlopuksi. Yllätys paljastui miehelleni ennen syntymäpäivää, koska miehen veli kysyi mieheltäni puhelussa, milloin teillä on se Tukholmaan meno.

Anoppi hölötti myös kaikille, että meille tulee vauva. Oltiin kerrottu se hänelle ja pyydettiin, ettei levittele tietoa kenellekään, koska halutaan kertoa itse. Koko mieheni suku tiesi asian jo ennen kuin ehdittiin kertoa uutinen.

Oma äitini samanlainen. Sitten ihmettelee ja suuttuu kun ei kerrota asioita hänelle :D

Täällä myös samanlainen anoppi. Tiedän kaiken mm. anopin naapurin syöpätaistelusta ja koko perheen perhesuhteista, vaikka en ole koskaan edes häntä tavannut, eikä miehenikään mut silti meille kaikki yksityiskohtia myöten selostetaan ja kaikki muukin mitä kukaan ikinä hänelle on sanonut. Kuitenkin välillä kertoilee tarinoita kuinka hänelle on aina kaikki sanoneet kun hän on niin luotettava. Ei juoruile puolitutuille mut perheelleen hän kertoo kaiken kun jotenkin ajattelee et hänelle kerrottu juttu on nyt hänen asiansa ja hän voi ne kertoa sellaisille ihmisille joille omista asioistaankin avautuu. Eipä tee mieli kertoa itsestä mitään kun sen sit kuulee varmasti lanko, käly, miehen täti ja isotäti ja muu suku.

Vierailija kirjoitti:

Anoppini on hölösuu. Kaikki mitä hänelle kerrotaan on hetken päästä sukulaisten tiedossa. Tästä on jo aikaa, mutta ostin miehelleni syntymäpäivälahjaksi kahden hengen Tukholman reissun ja pyysin, voiko anoppi tulla lapsenvahdiksi viikonlopuksi. Yllätys paljastui miehelleni ennen syntymäpäivää, koska miehen veli kysyi mieheltäni puhelussa, milloin teillä on se Tukholmaan meno.

Anoppi hölötti myös kaikille, että meille tulee vauva. Oltiin kerrottu se hänelle ja pyydettiin, ettei levittele tietoa kenellekään, koska halutaan kertoa itse. Koko mieheni suku tiesi asian jo ennen kuin ehdittiin kertoa uutinen.

Jos te haluatte pitää asioita salassa, niin miksi kerrotte niistä muille? Ei se anoppikaan voi hölöttää semmosia salaisuuksia, joita ei tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppi laittoi dildooni vettä. Asuiko lähellä ja oli vara-avain? Kyllä.

Muutimmeko 800 kilometrin päähän anopista? Kyllä.

Ja tuo dildohomma on jäävuoren huippu.

Siis miten? Mitä siinä oli ennen?

Siis sellainen kyr vän muotoinen, pattereilla tärisevä lelu. Oli laittanut pattereiden sekaan vettä. Ei toiminut enää.

Okei.

Jotenkin ymmärrän anoppia, en toki sitä että oli luvatta tullut kotiinne.

Taidat olla siis yhtä hullu kuin tuo kyseinen anoppi.

Luulenpa että anoppi oli ottanut lelun omaan käyttöönsä. Hermostuksissaan sitten pestessä mennyt vettä väärään paikkaan. Ei tohon ole muuta järkevää selitystä.

Vierailija kirjoitti:

Omaananoppiini olen pitänyt etäiset välit, ja varmaan ihan viisaasti. Tiedän nimittäin miehen veljen vaimon kaikki henkilökohtaiset asiat gynekologisista diagnooseista lähtien. Samoin tiedän ko. pariskunnan tytärten kuukautisten alkamiset ym. Koska anoppi niitä levittelee meille.

Miehelleni olen antanut tarkat ohjeet, että mitään henkilökohtaista asiaani ei hänen äidilleen kerrota.

Mun anoppi oli hyvin etäinen, kunnes sai tietää että olen raskaana. Tämän jälkeen alkoi "tutustumaan" muhun juoruilemalla hyvinkin henkilökohtaisia asioita ihmisistä, joista suurinta osaa en ole edes nähnyt.

Mun mielestä järkyttävistä oli, kun hän kertoi hyvinkin juurta jaksain tyttärensä psykoterapiasta. Kovin hyvin oli tietoinen kaikesta. Oma narsismi saa ei tietenkään ollut edes osittain syyllinen tyttären ongelmiin, vaan lastensa isä, joka oli tuossa vaiheessa ollut vainaja kymmenisen vuotta. Kun hän tuosta alkoi puhua, päätin, että en ikinä tule kertomaan tuolle ämmälle yhtään mitään. Oli mua toki mieheni tästä ominaisuudesta jo etukäteen. On kieltänyt kertomasta mitään henkilökohtaista meidän perheestä äidilleen. Pidin tuolloin kieltoa liioiteltuna, mutta totuus oli taas käsitystäni karumpi.

Anoppi pitää itseään täysivaltaisena perheen jäsenenä, ja esikoisemme synnyttyä otti kärkkäästi kantaa nimivalintaan. Ensinnäkin, nimi päätettiin lopullisesti sillä sekunnilla, kun papin auto ajoi pihaan, kun hän oli tulossa jutustelemaan ristiäisissä. Siitä oli muutama päivä itse h-hetkeen. Mun suvussa ei ole ollut tapana kertoa nimeä etukäteen, ja tämähän oli anopin mielestä typerintä, mitä on ikinä kuullut. Tämä tapa sopi miehelleni, joten sillä mentiin. Anoppi silmät leiskuen ja jalkaa polkien, että kyllä MUMMUN pitää saada tietää. Sai tietää samalla hetkellä kuin muu ristiäisväki. Ja arvatkaa oliko nimi anopille mieleen? Yhtään "suvun nimeä" ei oltu kelpuutettu! Mun suvusta oli toinen nimi ja kolmas niin nimi miehen lempparijalkapalloilijalta lainattu 😁 kutsumanimi taas oli meille muuten mieluinen nimi, jota ei ainakaan lähisuvusta löydy. Mutta kyllä oli anoppia nimiasiassakin taas sorsittu. Ja mies ehdottomasti halusi sen futarin nimen mieluummin kuin esim oman toisen nimensä, jota inhoaa.

Omat ex-appivanhemmat on olleet hyviä ihmisiä, mutta yksi kerta kyllä jäi kaivelemaan mieltä appea kohtaan..

Olin tuore tyttövauvan äiti ja kylässä miehen kotipaikassa. Muut oli töissä, vauva nukkui ikkunan alla vaunuissa ja itse istuin pöydän ääressä vauvan unia vahtimassa. Appi oli käynyt salapullostaan naukkailemassa, istahti minua vastapäätä ja totesi että "minä en oikein noista tyttölapsista tykkää".. Sen jälkeen luennoi, kuinka pojat urheilee ja tytöt on pelkästään poikien kimpussa luuhaamassa. Vähän kyllä sieluun sattu ja sanattomaksi jäin..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppini on hölösuu. Kaikki mitä hänelle kerrotaan on hetken päästä sukulaisten tiedossa. Tästä on jo aikaa, mutta ostin miehelleni syntymäpäivälahjaksi kahden hengen Tukholman reissun ja pyysin, voiko anoppi tulla lapsenvahdiksi viikonlopuksi. Yllätys paljastui miehelleni ennen syntymäpäivää, koska miehen veli kysyi mieheltäni puhelussa, milloin teillä on se Tukholmaan meno.

Anoppi hölötti myös kaikille, että meille tulee vauva. Oltiin kerrottu se hänelle ja pyydettiin, ettei levittele tietoa kenellekään, koska halutaan kertoa itse. Koko mieheni suku tiesi asian jo ennen kuin ehdittiin kertoa uutinen.

Jos te haluatte pitää asioita salassa, niin miksi kerrotte niistä muille? Ei se anoppikaan voi hölöttää semmosia salaisuuksia, joita ei tiedä.

Me pidämme hyvin tiukkaa tiedotuslinjaa anopin suuntaan. Tästä olen saanut palautetta anopilta, kun "meidän suvussa ollaan avoimia". Käytännössä anoppi on avoin, lapsensa eivät.

Anoppi juoruaa ihan kaikesta ja kaikista. Kamalinta on se, että anoppi on erikoistunut erityisesti tapaturmiin ja vakaviin sairastumisiin. Muistan, kun suorastaan innoissaan selosti liikenneonnettomuutta,jossa kuoli joku kumminkaiman vaimo ja kaksi lasta. Mua kylmäksi, kun toinen paassaa tuollaisesta vailla minkäänlaista myötätuntoa, vaan oikein paistattelee tyytyväisenä kun saa jutuillaan huomiota. Ja mitä enemmän surullisia tai dramaattisia yksityiskohtia, sen parempi. Oikeasti kauhea, kylmä itserakas ämmä.

Kyllä täällä on niin kamalia tarinoita, valtaapitäviä rumia anoppeja, että hyi sentään, sekään ei ollut hyvä, kun anoppi oli varovainen ja halusi olla yhteydessä, mutta alapeukkuja tuli. Minun anoppi haudattiin vuonna 2018, hänkin oli lapsirosvo suorastaan ja omaa ähkyään ujutti lapsiini. Jään jo kohta eläkkeelle, kärsin vieläkin niistä sanoista ja teoista. Ottakaa jo opiksenne ilkeät anopit ja miniät ja tyttäret myös, ettei nämä jatku sukupolvelta toiselle. Rumaa käytöstä ja tekoja.

Aika monasti näissä kauhujutuissa huomaa, että puhutaan myös ex-miehestä. Voin itsekkin liittyä jonon jatkoksi ja sanoa, et minun ja mieheni avioerosta syyn voi ottaa niskaansa pitkälti anoppi ja appi ja heidän törkeä käytöksensä koko avioliittomme ja yhdessä olomme ajan.

Olivat eronneet parisenkymmentä vuotta aiemmin mutta tappelivat edelleen, kuin erosta olisi ollut puoli vuotta. Minä ja ex-mieheni, heidän ainoa lapsensa, siinä välissä. Mikään, mitä varsinkin minä tein tai sanoin, ei heitä miellyttänyt. Sain vuoron perään "ikuisia porttikieltoja" heidän luokseen. Syitä mm et ollut vienyt roskapussia ulkoroskikseen, olin liian laiha ja sitten se kerta, kun jompi kumpi oli tarkistanut luotto- ja verotietoni (syyttelivät tästä toisiaan, kumpikaan ei myöntänyt) ja siis saaneet selville, etten omista mitään. Koko yhdessä olomme aika en koskaan pettänyt heidän poikaansa, en juossut baareissa en käynyt missään paitsi töissä. Maksoin peloissani yksin kaikki lainamme ja melkein kaikki muutkin ostoksemme. Yritin olla riittävä. Sekään ei riittänyt. Valehtelin kuulemma palkkani jne. (ex-mieheni sen oli heille kertonut) Kerran sanoin vastaan, että en valehtele, tarkistakaas NYT ne perk***n verotiedot!

Anoppi, hänen siskonsa ja heidän äitinsä eli mieheni mummo eivät edes tulleet häihimme. Poika kuulemma olisi paremmankin naisen saanut. Ensin he pelkäsivät, että tulen varmasti raskaaksi. Ehei. Katselin sivusta ja päätin jo varhaisessa vaiheessa, että ellei tämä sekoilu lopu tyystin, minä en lapsia tähän sekosukuun tee. 12 vuotta meni. Ei loppunut sekoilu, meni jopa hurjemmaksi. Jopa vanha mummokin väitti, että olen portto. Perusteena tälle, että olimme suhteen alkuaikana asuneet niin pienessä asunnossa, että meillä oli sänky olohuoneessa. Ei tällaiset ihmiset parane koskaan.

Se täytyy myöntää, että hieman välillä huvittaa nykyään. Exäni on eromme jälkeen saanut jo kaksi lasta kahden eri naisen kanssa, jotka molemmat pettivät häntä ja toinen huumevieroituksessa. Toivottavasti anoppi ja appi ovat nyt tyytyväisiä. Hah.

Olen koko oman puolen sukuni kanssa todella läheinen ja meillä on sellainen tapa "kuittailla" toisillemme ihan hyväntahtoisesti. Kaikki tekevät tätä ja kyse ei siis todellakaan ole mistään kiusaamisesta tai vastaavasta ja kaikki nauravat päälle. Koska ollaan koko ikä oltu niin läheisiä niin kaikki osaavat tuon hoitaa niin ettei kukaan pahoita mieltään. Ulkopuolisten kanssa emme tätä harrasta.

No mun anoppi on ottanut tuon todella pahalla. Koko minun sukuni ovat koulukiusaajia ja kiusaavat toisiaan 24/7. Tilasi jopa vanhemmilleni, sisarelleni ja meille jotkut koulukiusaus-lehdetkin joululahjoiksi (koko lehti paljastui myöhemmin joksikin huijaukseksi).

Huvittavinta tässä on että meidän suku kokoontuu yhteen useita kertoja kuussa vaihtuvilla kokonpanoilla ja viettää mielellään aikaa keskenään kun taas miehen puolen suvun välit ovat aika kylmät. Ja ovat miehen puheiden mukaan olleet aina.

Ja lisään edelliseen että olen yrittänyt kutsua miehen vanhempia syömään tai iltaa viettämään ja sitten ohjeistaa omia sukulaisia että he eivät pidä tietynlaisesta käytöksestä mutta sitten tunnelma on tietenkin sellainen että sitä voisi leikata veitsellä ja kellään ei ole kivaa. En oikein tiedä mitä tuossa voisi tehdä?

Omalla anopillani, ei niin minkäänlaista suodatinta puheissaan. Saattaa kahvipöydässä alkaa puhua kaksimielisiä juttuja lähes 90 vuotiaiden mummoneni kuullen. Kertoo kaikki entisten työkavereidensa ja naapureiden asiat, arkaluontoisista mielenterveyshäiriöistä alkaen. Kertoo tyttärensä perheen kaikki asiat. Ihan kuukautisia ja keskenmenoja myöten. Kritisoi heidän elämäänsä, syövät epäterveellisesti, heidän elämänsä kaaosta jne.

Meidän elämää harvoin suoraan kritisoivat, mutta niinä kertoina otettu kovaa yhteen. Nykyään kait puhuvat mieluummin selän takana. Anoppi näennäisesti mukava ihminen, mutta ykaityisasioistani en enää hänelle hiisku. Pidän asialliset ja etäiset välit. Lapsillemme on hyvä mummo, ja sitä arvostan.

Vierailija kirjoitti:

Olen koko oman puolen sukuni kanssa todella läheinen ja meillä on sellainen tapa "kuittailla" toisillemme ihan hyväntahtoisesti. Kaikki tekevät tätä ja kyse ei siis todellakaan ole mistään kiusaamisesta tai vastaavasta ja kaikki nauravat päälle. Koska ollaan koko ikä oltu niin läheisiä niin kaikki osaavat tuon hoitaa niin ettei kukaan pahoita mieltään. Ulkopuolisten kanssa emme tätä harrasta.

No mun anoppi on ottanut tuon todella pahalla. Koko minun sukuni ovat koulukiusaajia ja kiusaavat toisiaan 24/7. Tilasi jopa vanhemmilleni, sisarelleni ja meille jotkut koulukiusaus-lehdetkin joululahjoiksi (koko lehti paljastui myöhemmin joksikin huijaukseksi).

Huvittavinta tässä on että meidän suku kokoontuu yhteen useita kertoja kuussa vaihtuvilla kokonpanoilla ja viettää mielellään aikaa keskenään kun taas miehen puolen suvun välit ovat aika kylmät. Ja ovat miehen puheiden mukaan olleet aina.

Mun anoppi on väittänyt, että heillä on pieni mutta läheinen suku. Mä olen ollut kolmessa miehen sukujuhlassa kymmenessä vuodessa. Niistä kahdet olen järjestänyt ihan itse, kolmannet on miehen siskon häät.

Mun suvun kanssa taas on hyvät välit. Asuvat vaan kovin kaukana, ettei kovin usein nähdä.

Vierailija kirjoitti:

Ja lisään edelliseen että olen yrittänyt kutsua miehen vanhempia syömään tai iltaa viettämään ja sitten ohjeistaa omia sukulaisia että he eivät pidä tietynlaisesta käytöksestä mutta sitten tunnelma on tietenkin sellainen että sitä voisi leikata veitsellä ja kellään ei ole kivaa. En oikein tiedä mitä tuossa voisi tehdä?

Ei kai tuossa auta kuin kutsua miehen vanhemmat eri kerralla syömään.

Vierailija kirjoitti:

Olen koko oman puolen sukuni kanssa todella läheinen ja meillä on sellainen tapa "kuittailla" toisillemme ihan hyväntahtoisesti. Kaikki tekevät tätä ja kyse ei siis todellakaan ole mistään kiusaamisesta tai vastaavasta ja kaikki nauravat päälle. Koska ollaan koko ikä oltu niin läheisiä niin kaikki osaavat tuon hoitaa niin ettei kukaan pahoita mieltään. Ulkopuolisten kanssa emme tätä harrasta.

No mun anoppi on ottanut tuon todella pahalla. Koko minun sukuni ovat koulukiusaajia ja kiusaavat toisiaan 24/7. Tilasi jopa vanhemmilleni, sisarelleni ja meille jotkut koulukiusaus-lehdetkin joululahjoiksi (koko lehti paljastui myöhemmin joksikin huijaukseksi).

Huvittavinta tässä on että meidän suku kokoontuu yhteen useita kertoja kuussa vaihtuvilla kokonpanoilla ja viettää mielellään aikaa keskenään kun taas miehen puolen suvun välit ovat aika kylmät. Ja ovat miehen puheiden mukaan olleet aina.

Ah mulle tuli tästä mieleen oman anoppini käytös sen jälkeen kun oli tavannut isovanhempani. Heillä oli 66 yhteistä vuotta takana ja tapana hyväntahtoisesti piikitellä toisiaan. Se oli heistä hauskaa. Ja juuri se oli heissä hauskaa ja noiden muka-veetuiluiden läpi paistoi aina rakkaus. Anoppi oli sairaanhoitaja ja kyläilyn jälkeen alkoi kertoa kuinka rollalla liikkuva iso-isäni varmasti pahoinpitelee mummaa. Niin rumastikin puhuu (Sanoi että tässä huushollissa ne on miehet jotka joutuu tiskaushommiin ja tämä loukkasi anoppia).

Itsellä keitti yli kun sitten viikkoa myöhemmin soitti ja kertoi tehneensä huoli-ilmoituksen ja odotti siitä kehuja. Keitti yli myös miehelläni joka oli tuntenut isovanhempani 15 vuotta ja sanoi äidilleen pari valittua sanaa. Sen jälkeen anoppi ilmoitti että lapsenlapset voi tuoda heille joka toinen viikonloppu pe 18-su12 ajaksi ja me olemme hänelle yhtä kuin kuolleet.  Ei ole minua haitannut kauheasti, olen mieheltä kysellyt niin vastaa vain anna olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen koko oman puolen sukuni kanssa todella läheinen ja meillä on sellainen tapa "kuittailla" toisillemme ihan hyväntahtoisesti. Kaikki tekevät tätä ja kyse ei siis todellakaan ole mistään kiusaamisesta tai vastaavasta ja kaikki nauravat päälle. Koska ollaan koko ikä oltu niin läheisiä niin kaikki osaavat tuon hoitaa niin ettei kukaan pahoita mieltään. Ulkopuolisten kanssa emme tätä harrasta.

No mun anoppi on ottanut tuon todella pahalla. Koko minun sukuni ovat koulukiusaajia ja kiusaavat toisiaan 24/7. Tilasi jopa vanhemmilleni, sisarelleni ja meille jotkut koulukiusaus-lehdetkin joululahjoiksi (koko lehti paljastui myöhemmin joksikin huijaukseksi).

Huvittavinta tässä on että meidän suku kokoontuu yhteen useita kertoja kuussa vaihtuvilla kokonpanoilla ja viettää mielellään aikaa keskenään kun taas miehen puolen suvun välit ovat aika kylmät. Ja ovat miehen puheiden mukaan olleet aina.

Ah mulle tuli tästä mieleen oman anoppini käytös sen jälkeen kun oli tavannut isovanhempani. Heillä oli 66 yhteistä vuotta takana ja tapana hyväntahtoisesti piikitellä toisiaan. Se oli heistä hauskaa. Ja juuri se oli heissä hauskaa ja noiden muka-veetuiluiden läpi paistoi aina rakkaus. Anoppi oli sairaanhoitaja ja kyläilyn jälkeen alkoi kertoa kuinka rollalla liikkuva iso-isäni varmasti pahoinpitelee mummaa. Niin rumastikin puhuu (Sanoi että tässä huushollissa ne on miehet jotka joutuu tiskaushommiin ja tämä loukkasi anoppia).

Itsellä keitti yli kun sitten viikkoa myöhemmin soitti ja kertoi tehneensä huoli-ilmoituksen ja odotti siitä kehuja. Keitti yli myös miehelläni joka oli tuntenut isovanhempani 15 vuotta ja sanoi äidilleen pari valittua sanaa. Sen jälkeen anoppi ilmoitti että lapsenlapset voi tuoda heille joka toinen viikonloppu pe 18-su12 ajaksi ja me olemme hänelle yhtä kuin kuolleet.  Ei ole minua haitannut kauheasti, olen mieheltä kysellyt niin vastaa vain anna olla.

Viettekö lapset kuuliaisesti mummulaan toiveiden mukaisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppini on hölösuu. Kaikki mitä hänelle kerrotaan on hetken päästä sukulaisten tiedossa. Tästä on jo aikaa, mutta ostin miehelleni syntymäpäivälahjaksi kahden hengen Tukholman reissun ja pyysin, voiko anoppi tulla lapsenvahdiksi viikonlopuksi. Yllätys paljastui miehelleni ennen syntymäpäivää, koska miehen veli kysyi mieheltäni puhelussa, milloin teillä on se Tukholmaan meno.

Anoppi hölötti myös kaikille, että meille tulee vauva. Oltiin kerrottu se hänelle ja pyydettiin, ettei levittele tietoa kenellekään, koska halutaan kertoa itse. Koko mieheni suku tiesi asian jo ennen kuin ehdittiin kertoa uutinen.

Jos te haluatte pitää asioita salassa, niin miksi kerrotte niistä muille? Ei se anoppikaan voi hölöttää semmosia salaisuuksia, joita ei tiedä.

Mun anopilla on utelias mieli. Ihan pokkana käy läpi esim posteja, jos niitä sattuu olemaan käden ulottuvilla. Mieheni diabetes selvisi anopille, kun oli tehnyt ratsian lääkekaapillemme. Ja jos ei ole mitään kerrottavaa, niin anopilla on hyvä mielikuvitus. Tekee hyvin mielenkiintoisia johtopäätöksiä asioista. Kovasti juttelee että minä ja mieheni oltaisiin eroamassa, mutta se on anopin omaa fantasiaa. Samoin kertoo hoitavansa paljon meidän lapsia, vaikka viimeksi on hoitanut n. viisi vuotta sitten. Kyllä sitä juoruiluhaluinen keinot keksii.

Savolainen anoppi läksytti ekalla vierailulla mua parisuhdeasioista ja myöhemmin selvisi, kuinka puoliso puhui kaikki asiat äidilleen. Siinä jatkossa selvitettiin kolmistaan monia parisuhdeasioita savolaisella twistilla. Never again.

Tämä todella on sitä, että koulutusta pitää saada niin anopeille kuin miniöillekin, ei nykypäivänä enää voisi kuvitella, tuolloin sotien jälkeen ja 60 luvulla vielä, eikö kukaan haluaisi lähteä oppaaksi, koulutusvastaavaksi, ettei tälläinen terrori jatku !!!