Nolottaa kun mies yrittää puhua englantia!!!!
ja luulee olevansa niin taitava siinä.... kuulostaa aivan kauhealta. Tarvitsee siis töissä paljon. Aina iskee myötähäpeä. Ja se siis eniten nolottaa kun luulee todella osaavansa lausua niitä sanoja :D
Kommentit (24)
Musta on aina hyvä, että joku uskaltaa puhua vierasta kieltä. Itse opin englanninkielisessä maassa asuessani, ettei siellä läheskään kaikki lausu kieltä juuri niin kuin pitäisi. Meitä muualta muuttaneita oli silläkin alueella vaikka kuinka paljon ja jokaisella on oma tapansa lausua kieltä. Suomalaisen ääntäminen ei aina ole sitä kauneinta, mutta siitä saa ainakin selvää paremmin kuin esimerkiksi intialaisella tai kiinalaisella aksentilla puhutusta englannista. Enemmän minusta vaikuttaa se. että haluaa ymmärtää toista ja tulla ymmärretyksi. Muuttaessani osasin hyvin englantia, kielioppi oli kunnossa ja sanavarasto laaja, mutta en silti suostunut puhumaan sitä. Olenkin aina sanonut, että minut opetti puhumaan puolalainen nuori nainen, jonka kanssa vietettiin aikaa leikkipuistossa lapsiamme ulkoiluttamassa. Hän vasta aloitteli englannin opiskelua, silti meillä riitti juttua lukuisiksi aamupäivien tunneiksi.
Mitä taas suomenkielen opiskeluun tulee, niin arvostan kovasti ihmisiä, jotka haluavat oppia suomea ja uskaltavat sitä myös käyttää. Olen ollut mukana porukassa, missä yksi osallistuja ymmärsi kaiken mitä suomeksi puhuttiin, mutta ei itse lausunut sanaakaan. Pari viikkoa meni sujuvasti kielten sekamelskassa. Kaikki ymmärsivät ja tulivat ymmärretyksi.
Nolottaako miestä? jos ei, miksi ihmeessä sinua nolottaa??!
anna hänen puhua täysillä ja ihan miten lystää (eikos se ole hyvä että yrittää?)
tai jos on pakko puuttaua niin yritä korjata, äläkä 'noloile' sen puolesta, varsinkaan jos mies ei sitä tee.
[quote author="Vierailija" time="31.05.2013 klo 11:51"]
ja luulee olevansa niin taitava siinä.... kuulostaa aivan kauhealta. Tarvitsee siis töissä paljon. Aina iskee myötähäpeä. Ja se siis eniten nolottaa kun luulee todella osaavansa lausua niitä sanoja :D
[/quote] Miksei miehesi mene vaikka yksityistunneille opettelemaan aantamista. Olen joutunut kuuntelemaan nokiainsinoorin esitysta jostain vempaimesta, siita ei saanut selvaa englanniksi eika suomeksi. Luuli puhuvansa englantia mutta niin suomalaisittain etta ihan hepreaksi meni.
Ja niille jotka vahattelevat oikeaa aantamista, kylla se helpottaa ymmartamista. Esim. "jewellery" nayttaa olevan suomalaisille vaikea sana ja se lausutaan jew-ellery joka taas engalantia puhuvalle on Ellery niminen juutalainen.
[quote author="Vierailija" time="31.05.2013 klo 12:10"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2013 klo 11:59"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2013 klo 11:57"]
Tosi suomalainen ilmiö että tuommoinen nolottaa.[/quote]
No suomalaisethan raivostuvat jos suomea puhutaan vähänkään "väärin". Olipa puhuja sitten maahanmuuttaja tai vain eri murrealueelta kotoisin.
[/quote]
En ole itse syntyperäinen suomen puhuja ja minulle onneksi opetteluvaiheessa ei kukaan raivostunut, mutta ilmeisesti oli kyllästyttävää kuunnella hidasta tai vähän huonosti lausuttua suomen puhumista, koska useimmat halusivat heti vaihtaa englannin kieleen kun huomasivat ettei vielä kovin sujuvasti suomi suju. Tuo on harmi että noin, koska se haittaa maahanmuuttajien kielen oppimista, että harva haluaa puhua suomea sellaisen kanssa joka vielä joutuu hakemaan sanoja ja ääntää vähän vieraasti.
Sitten kun osasin jo vähän paremmin, niin joskus kyllä ärsytti myös se että kovin perfektionistisesti puututtiin esim. sanapainotuksiini, jos ne olivat vähänkään väärin. Tyyliin jos sanoin huoMENta enkä HUOmenta, niin ihan varmasti joku korjasi ja pisti toistamaan sanan paino oikealla tavulla. Tai jos keskustelussa vaikka "yleisesti luuletaan (tai on luultu)" niin heti täytyi korjata "luullaan". Joskus se kieltämättä ärsytti ja sai vähän pelkäämään suomen puhumista, vaikka tarkoitus toki oli hyvä eli opettaa minulle kieli paremmin.
Minusta siis huonosti itselleen vierasta kieltä puhuvat tarvitsisivat ensisijaisesti rohkaisua puhua, kyllä he siinä sitten ajan kanssa huomaavat itsekin omat virheensä kun enemmän lukevat ja kuulevat kieltä. Englannin kanssa välttämättä tosin niin ei käy koska tosiaan "bad english" on maailman yleisin kieli eikä yleensä kukaan tykkää pahaa jos sitä ääntää persoonallisesti. Itsekin äännän englantia puhuessani r:t terävinä enkä edes yritä tietää missä kuuluu ääntää soinnillinen s, enkä jaksa edes välittää koska en tarvitse kieltä niin kovin usein.
[/quote]
Itse olen suomenkielinen, mutta nyt pari vuotta asunut ulkomailla ja siis tietysti opetellut paikallista kieltä. Lausumiseen takertuminen on minustakin hieman rasittavaa, siinä tapauksessa, että kyse ei oikeasti ollut ymmärtämisongelmasta, mutta kielioppiongelmien korjaaminen on ihan ok. (vrt. tuo "luuletaan" = "luullaan") Täytyy yrittää ottaa kohteliasuutena, jos jotakuta huvittaa sanavalintani, sehän tarkoittaa, että hän olettaa minun puhuvan jo tosi hyvin.
Kieltä voi tosin opettaa korjaamatta tai hienotunteisesti. Esimerkki:
"Yleisesti luuletaan, että suomenkieli ja ruotsinkieli muistuttavat toisiaan, vai mitä?"
"Joo, aika yleisesti luullaan juuri näin."
EI: "Se sanotaan, luullaan, ei luuletaan. Mutta se on tosiaan... vai mikä se oli se harhaluulo."