Miksi omalla lapsella rahastaminen on nykyään hyväksyttävää?

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei valittanut Tenavatähti ohjelmasta aikoinaan ja nyt nillitetään YouTube kanavista. Tekopyhää hurskastelua.

Tenavatähti oli todella viaton ohjelma jossa lapset esiintyivät toisille lapsille. Lapset olivat itse valinneet kappaleensa ja myöskin näyttivät lapsilta eikä joltain pikkuaikuisilta. Ei voi mitenkään verrata tämän päivän somejulkisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Laajempi some julkisuus lapsilla johtaa vääjäämättä äiti-lapsi suhteen vääristymiseen ja kiintymistavan muuttumiseen, mikä sitten peilaa joka ihmissuhteeseen myöhemmin.

Bloggaajaäidit eivät poistaa lapsistaan vain blogeihinsa, mutta ihan päivittäin muihin somekanaviin. Eli lapselle on jokapäiväistä, että kamera tai puhelin on osa äitiä, ja heidän välissään intiimeinäkin hetkinä. Mukava kesälomapäivä laiturilla kuvataan, syntäriaamun jännitys kuvataan ym. Lapsella ei ole oikeasti syytä oppia luottamaan äitiinsä, koska lapsen avautumiset ja huolet voi lukea jokainen blogista naamioituna rakastavaan ja sympaattiseen "meillä näin ihana tiedostava lapsi" postaukseen.

Nämä Bloggaajaäidit vaikuttavat omaavan varsin heikon itsetunnon, samalla kun jakavat koko elämänsä ja myyvät lapsensa kaikkien arvosteltavaksi. Joku hyväksynnän haku ja ihailun kaipuu paistaa näistä äideistä. En sano tätä ilkeyttäni, mutta näitä mamma blogeja lukiessa tulee olo, että näiden äitien elämä on hyvin kapea ja maailma pieni. Uuden oppiminen, ammatillinen intohimo, yleissivistys ym ei tunnu heitä kiinnostavan lainkaan. Kaikki vaan blogiarkea ja yhteistöitä, kunnes puolivuosittain avaudutaan somettamisen ahdistavuudesta.

Nimenomaan tuntuu siltä, että nämä äidit saavat oman olemassaolon merkityksen siitä, että tekevät perheestään brändin, jonka rakentamiseen menee kaikki aika ja energia. Heille se on heidän ammattinsa, työnsä ja rahan tuoja. Moni muotibloggaajakin lopetti päivätyönsä blogin kasvaessa ja pisti kaikki paukut oman henkilöbrändin rakentamiseen. Minusta homma menee pieleen siinä, kun omat lapset tuutataan mainoskasvoiksi, koska heillä ei ole siihen mitään sanavaltaa ja tällöin heidän yksityisyytensä myydään pois.

Hyvä aloitus. Lapsen tuotteistaminen - lapsi pannaan tienaamaan oma elätyksensä ja myös vanhemman.

Kääntäen olen myös ihmetellyt näitä television ns. kasvatusohjelmia ja muita vastaavia: Selvästi häiriintyneet laitetaan koko kansan ihmeteltäviksi. Muutama hetki ja lapsi on murrosikäinen - mutta selvät ja loukkaavat kuvaukset hänestä ja ongelmistaan ikuisesti saatavilla kiitos television ohjelmien.

Oma mielipiteeni on hyvin selvä: Lapsi 18-vuotiaana päättäköön, mitkä hänen ADHD-asperger-ADD-käytöshäiriöistään ovat koko kansan asia ja mitkä lapsi haluaa (näissä tapauksissa olisi halunnut) pitää yksityisenä.

Aina, kun postaat jotain lapsestasi niin ajattele hänet täysi-ikäisenä työnhakijana, joka haluaa olla normaalin kirjoissa muille!

Vierailija kirjoitti:

Laajempi some julkisuus lapsilla johtaa vääjäämättä äiti-lapsi suhteen vääristymiseen ja kiintymistavan muuttumiseen, mikä sitten peilaa joka ihmissuhteeseen myöhemmin.

Bloggaajaäidit eivät poistaa lapsistaan vain blogeihinsa, mutta ihan päivittäin muihin somekanaviin. Eli lapselle on jokapäiväistä, että kamera tai puhelin on osa äitiä, ja heidän välissään intiimeinäkin hetkinä. Mukava kesälomapäivä laiturilla kuvataan, syntäriaamun jännitys kuvataan ym. Lapsella ei ole oikeasti syytä oppia luottamaan äitiinsä, koska lapsen avautumiset ja huolet voi lukea jokainen blogista naamioituna rakastavaan ja sympaattiseen "meillä näin ihana tiedostava lapsi" postaukseen.

Nämä Bloggaajaäidit vaikuttavat omaavan varsin heikon itsetunnon, samalla kun jakavat koko elämänsä ja myyvät lapsensa kaikkien arvosteltavaksi. Joku hyväksynnän haku ja ihailun kaipuu paistaa näistä äideistä. En sano tätä ilkeyttäni, mutta näitä mamma blogeja lukiessa tulee olo, että näiden äitien elämä on hyvin kapea ja maailma pieni. Uuden oppiminen, ammatillinen intohimo, yleissivistys ym ei tunnu heitä kiinnostavan lainkaan. Kaikki vaan blogiarkea ja yhteistöitä, kunnes puolivuosittain avaudutaan somettamisen ahdistavuudesta.

Aika törkeästi yleistät bloggaajat ja kyseenalaistat heidän älykkyytensä ja kykynsä kasvattaa lapsiaan. Olen samaa mieltä, ettei ole asiallista jakaa lapsen kaikkia tietoja jossain blogissa, mutta ei ole mielestäni asiallista yleistää bloggaajia tuolla tavalla. He ovat ihmisiä siinä missä sinäkin.

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa, että sit kun ne lapset on vähän isompia, eli koulussa, niin ne osaa jo itse tehdä itselleen kaiken maailman tiktok-tilit ilman, että vanhemmat tietää.

Juu osaavat, mutta niiden kanavien kuluttajina ovat toiset lapset, joten kyse ei ole sinällään aikuisten tekemästä tuotteistamisesta. Siellä lapset pelaavat keskinäisillään säännöillä ja ymmärtävät keskinäisen 'nolouden' käsitteen. Aikuinen hyvin helposti nolaa lapsen täysin, vaikka muuta luulisi tekevänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laajempi some julkisuus lapsilla johtaa vääjäämättä äiti-lapsi suhteen vääristymiseen ja kiintymistavan muuttumiseen, mikä sitten peilaa joka ihmissuhteeseen myöhemmin.

Bloggaajaäidit eivät poistaa lapsistaan vain blogeihinsa, mutta ihan päivittäin muihin somekanaviin. Eli lapselle on jokapäiväistä, että kamera tai puhelin on osa äitiä, ja heidän välissään intiimeinäkin hetkinä. Mukava kesälomapäivä laiturilla kuvataan, syntäriaamun jännitys kuvataan ym. Lapsella ei ole oikeasti syytä oppia luottamaan äitiinsä, koska lapsen avautumiset ja huolet voi lukea jokainen blogista naamioituna rakastavaan ja sympaattiseen "meillä näin ihana tiedostava lapsi" postaukseen.

Nämä Bloggaajaäidit vaikuttavat omaavan varsin heikon itsetunnon, samalla kun jakavat koko elämänsä ja myyvät lapsensa kaikkien arvosteltavaksi. Joku hyväksynnän haku ja ihailun kaipuu paistaa näistä äideistä. En sano tätä ilkeyttäni, mutta näitä mamma blogeja lukiessa tulee olo, että näiden äitien elämä on hyvin kapea ja maailma pieni. Uuden oppiminen, ammatillinen intohimo, yleissivistys ym ei tunnu heitä kiinnostavan lainkaan. Kaikki vaan blogiarkea ja yhteistöitä, kunnes puolivuosittain avaudutaan somettamisen ahdistavuudesta.

Aika törkeästi yleistät bloggaajat ja kyseenalaistat heidän älykkyytensä ja kykynsä kasvattaa lapsiaan. Olen samaa mieltä, ettei ole asiallista jakaa lapsen kaikkia tietoja jossain blogissa, mutta ei ole mielestäni asiallista yleistää bloggaajia tuolla tavalla. He ovat ihmisiä siinä missä sinäkin.

En yleistä bloggaajia, puhun keskustelun viiteryhmästä, eli bloggaavista äideistä jotka muuta mukisematta kaupallistavat lapsensa ja paljastavat heidän yksityisasiansa netissä hyvin avoimesti.

Parasta mitä voitte tehdä näiden ongelmien ennaltaehkäisyksi on lopettaa täysin seuraamasta näitä blogeja tai somekanavia tai klikata mitään heitä koskevaa uutisointia.

Nämä kanavat elävät seuraajista ja uutiset elävät klikkauksista: Jos haluatte nämä lapset suojata, niin huolehtikaa omalta osaltanne, että seuraajia EI OLE.

Vierailija kirjoitti:

Parasta mitä voitte tehdä näiden ongelmien ennaltaehkäisyksi on lopettaa täysin seuraamasta näitä blogeja tai somekanavia tai klikata mitään heitä koskevaa uutisointia.

Nämä kanavat elävät seuraajista ja uutiset elävät klikkauksista: Jos haluatte nämä lapset suojata, niin huolehtikaa omalta osaltanne, että seuraajia EI OLE.

Juuri näin! Itse olen ajat sitten lopettanut niiden blogien lukemisen joissa lapset toimivat mainoskasvona. En myöskään tue yrityksiä, joiden tiedän tekevän yhteistyötä näiden bloggaajien kanssa.

En tiiä ketä tämmöiset bloggarit on, jotka koko elämänsä jakavat, en seuraa sellaisia.

Sara Parikkaa seuraan ja hänen bloginsa on kiva. Lasten iät ja nimet on kyllä tiedossa ja asuinpaikkakin, mutta lasten kasvoja ei näy ikinä.

Täällä kyllä ikävään sävyyn haukutaan bloggareita, ei sekään mielestäni ole oikein. He tekevät mielestänne väärin, kun jakavat tietoja ja kuvia lapsistaan, mutta ei sekään ole oikein, että täällä heitä anonyymisti haukutaan ja kritisoidaan. Jättääkää seuraamatta sellaiset bloggaajat, jos ei kerran miellytä.

Voisitteko mainita tämmöisiä blogeja, joista täällä puhutaan? Olen ihan ulkona näistä blogeista.

Joskus tuntuu, että vanhemmat eivät ymmärrä sitä, että normaalissa elämänkaaressa valtaosa ajasta kuluu aikuisuudessa - lapsuus on vain yksi pieni ajanjakso. Ihmisen elämää ei kannata leimata tai pahimmassa tapauksessa vahingoittaa lapsen brändäämisellä suuntaan tai toiseen lapsivuosina. 

Ei sillä, että pienenä keikkuu somekuvissa söpönä merkkipipossa ja vanhempi vakuuttaa somekansaa lapsen älykkyydestä ja etevyydestä saa opiskelupaikkaa sieltä, mistä lapsi sen joskus haluaa. Pahimmillaan lapsen kasvu kärsii ja se elämän pisin osuus, eli aikuisuus kärsii siitä, mitä imagoa vanhempi on yrittänyt rakentaa.

Lapsesta ei saa puhuttua parempaa kuin se on, mutta vahinkoa pystyy kyllä aiheuttamaan.

Vierailija kirjoitti:

En tiiä ketä tämmöiset bloggarit on, jotka koko elämänsä jakavat, en seuraa sellaisia.

Sara Parikkaa seuraan ja hänen bloginsa on kiva. Lasten iät ja nimet on kyllä tiedossa ja asuinpaikkakin, mutta lasten kasvoja ei näy ikinä.

Täällä kyllä ikävään sävyyn haukutaan bloggareita, ei sekään mielestäni ole oikein. He tekevät mielestänne väärin, kun jakavat tietoja ja kuvia lapsistaan, mutta ei sekään ole oikein, että täällä heitä anonyymisti haukutaan ja kritisoidaan. Jättääkää seuraamatta sellaiset bloggaajat, jos ei kerran miellytä.

Olen omalla naamallani ja nimelläni kommentoinut ystävällisesti mielipiteeni tästä lasten kaupallistamisesta erään äitibloggaajan mainospostaukseen. Minulla on käytöstavat enkä koskaan haukkuisi tai olisi kenellekään epäystävällinen ihan muuten vaan. Tämä bloggaaja kuitenkin poisti kommenttini ja esti minut.

Jos asiasta ja sen monista näkökulmista ei ole yhtään valmis keskustelemaan niin onko siinä sittenkin jotain arveluttavaa bloggaajan mielestä?

Ei tähän touhuun saada tolkkua kuin yhdellä tavalla ja se on niiden yritysten kontaktoiminen ja boikotoiminen, jotka tekevät someyhteistöitä moraalisesti kyseenalaisten vaikuttajien kanssa. Nämä yritykset ylläpitävät tätä paskaa ja vahingollista kulttuuria markkinointibudjeteillaan, joten yritysten tulee kantaa myös vastuu. Eivät somelasten äidit lopeta lastensa elämän myymistä niin kauan kuin sillä tekee sadan tonnin vuositulot pääasiassa velttoilemalla ja huvittelemalla.

Vierailija kirjoitti:

Voisitteko mainita tämmöisiä blogeja, joista täällä puhutaan? Olen ihan ulkona näistä blogeista.

Jos nimiä mainitaan, ketju poistuu heti, joten ei pliis nimiä! Aiheesta on tärkeää keskustella!

Sara Parikka tekee fiksusti kun ei näytä lastensa naamoja. Silti hän tienaa hyvät rahat perheellään somettamisella ja mm. talo on kaupallisena yhteistyönä hankittu. Maksaa itse varmaan korkeintaan vessapaperista.

Vierailija kirjoitti:

Moni kyselee mitä väliä sillä on jos lapset tunnistetaan. On minusta paljonkin väliä.

Ensinnäkin lapsi ei saa itse määritellä millaisen kuvan ja mitkä asiat haluaa julkisuuteen näyttää. Äiti luo tietyn roolin ja valitsee mitä kerrotaan. Lapsi ei varmasti myöhemmin ole kaikista paljastuksista tiedoista hyvillään. Esim. äiti määrittelee ujoksi, rohkeaksi, supertaitavaksi, hiljaiseksi, puheliaaksi... tämän jälkeen lapsen oletetaan olevan tällainen ja jos odotuksista poiketaan, taatusti kommentoidaan, että ethän olekaan yhtään hiljainen jne.

Turvallisuusriski on toinen juttu. Blogit ja insta ovat avoimia kaikille, ei vain vertaistukea etsiville äideille. Myös ihan muita tietoja tai kuvia kalasteleville. Inhottaisi päästää lapsi kulkemaan yksin ulkona kun ei koskaan tiedä mikä hullu on iskenyt silmänsä ja saanut lapsesta päähänpinttymän.

Kolmanneksi, nykyaika ja kännykät. Lapsi kun tunnistetaan, herää kiinnostus kytätä perheen ja lapsen käytöstä. Sitten kauhistellaan, että näin lapsen ja olipa melkoista käytöstä jne. Kaikki lapset jossain vaiheessa hölmöilevät, mutta blogilapsi saattaa saada siitä pysyvämmin leiman kun sana leviää palstoilla.

Tämäkin totta, mutta muistakaa myös, että käytänössä jokainen vanhempi määrittää oman lapsensa kauniiksi, lahjakkaaksi, älykkääksi, ihanaksi, eteväksi, osaavaksi jne ja jne.

No, lopulta on lapselle haitallista, kun rakennetaan tietty mielikuva, johon hän ei oikeasti pysty vastaamaan. Se aiheuttaa kiusallisia tilanteita, kun 'sitä mitä, muka on' tai 'sitä millaiseksi on brändätty' ei pystykään enää puhumaan ja selittämään tai editoimaan näyttämään joltain, mitä se ei ole.

Huono vertaus, mutta ei ole noloa olla oikean ja oikein kellotetun juoksukisan viimeinen, mutta on noloa olla se viimeinen, jos vanhempi on brändännyt Suomen nopeimmaksi, koska silloin se herättää huvitusta. Jos ymmärrätte tämän vertauksen, jonka voi laajentaa kaikkeen muuhunkin.

Poistuuko keskustelu jos mainitsemme blogeja?

Vierailija kirjoitti:

Hyvä aloitus. Lapsen tuotteistaminen - lapsi pannaan tienaamaan oma elätyksensä ja myös vanhemman.

Kääntäen olen myös ihmetellyt näitä television ns. kasvatusohjelmia ja muita vastaavia: Selvästi häiriintyneet laitetaan koko kansan ihmeteltäviksi. Muutama hetki ja lapsi on murrosikäinen - mutta selvät ja loukkaavat kuvaukset hänestä ja ongelmistaan ikuisesti saatavilla kiitos television ohjelmien.

Oma mielipiteeni on hyvin selvä: Lapsi 18-vuotiaana päättäköön, mitkä hänen ADHD-asperger-ADD-käytöshäiriöistään ovat koko kansan asia ja mitkä lapsi haluaa (näissä tapauksissa olisi halunnut) pitää yksityisenä.

Aina, kun postaat jotain lapsestasi niin ajattele hänet täysi-ikäisenä työnhakijana, joka haluaa olla normaalin kirjoissa muille!

Ja tähän kääntäen vielä se, että tietyn iän jälkeen ketään ei voi myöskään siihen positiivisempaan suuntaan puhua muuksi kuin, mitä oikeasti on. Jos on lapsuudessa leimattu negatiivisesti ongelmillaan, niin sitä on vaikea enää puhua pois. Mutta toisaalta, jos on positiiviseen suuntaan väitetty joksikin, mitä ei oikeasti ole (paitsi oman vanhemman silmissä), niin sekin kääntyy negatiiviseksi ja herättää huvitusta, kun tämä oman vanhemman 'suurlahjakkuus' onkin ihan keskiverto tai omaa jopa haasteita (missä siis ei ole mitään pahaa, mutta mikä herättää huomiota, jos on yritetty lapsena brändätä muuksi). 

Vierailija kirjoitti:

Poistuuko keskustelu jos mainitsemme blogeja?

Kokeile? Haluisin lukea sellaista blogia. Aloitetaan sit uusi keskustelu. Voin paremmin osallistua siihen, kun olen lukenut sellaista kyseenalaista blogia.

Pohjimmiltaan kyse lienee vallasta ja itsensä tärkeäksi kokemisesta. Koronakeväällä lueskelin eri blogeja, kun aikaa oli tavallista enemmän. Tuli vastaan blogi, joka pohjautuu uusperhe-elämään kaksostyttöineen. Blogissa tehtiin kaupallista yhteistyötä niin vaippa- kuin pyykinpesuainevalmistajien kanssa. Samaisen blogin pitäjä kirjoitti kuinka nykypäivän somevaikuttajia pyydettiin koronafaktojen infokanaviksi. Tuohon kirjoitukseen kommentoin hämmästyneenä mihin verovarojamme käytetään ja mikä on kunkin somevaikuttajan asiantuntijuustaso kyseisessä aihepiirissä. Yllättäen kommenttiani ei julkaistu. Surullista, että aihe kuin aihe on kaupan. Aivan kuin seurattu blogisti voisi olla kaikkea kaiken aikaa. Jokainen voi tietysti hankkia pätevyyttä alalla kuin alalla, mutta pikapolkua isojen asiakokonaisuuksien syvälliseen ymmärtämiseen ei vain ole eikä tule.

Vielä tulee aika, jolloin ihmetellään kuinka sinisilmäisesti jotku ovat elämänsä ja tätä myötä lastensa elämän uhrannut julkisuuden ja rahan vuoksi. Nettiin laitettua tietoa on todella hankala saada pois. Itse en näitä lapsia elokuvarooleihin sekoittaisi, sillä nämä esiintyvät lahjakkuudet eivät ole esillä yksityiselämänsä puitteissa.