Syöpähoito: Mistä saa Suomessa parasta?

Ei ihmekkään, että Peijaksen lääkäriltä "putosi rukkaset hoidon suhteen"... kun ei siellä tehdä syöpähoitoja. Kaikki HUS:n alueen syöpähoidot on keskitetty Syöpätautienklinikalle

Docrates, kokemusta läheisen osalta. Erinomainen hoito ja palvelu. Maksaa toki, mutta miksei terveydestään maksaisi.

Hoitajan näkökulmasta Docrates myös" ylihoitaa" potilaitaan. Kun selkeästi enää parantavaa hoitoa ei ole he kuitenkin jatkavat. Osa potilaista sitten elää viimeiset aikansa hoidoista pahoinvoivina, ym. Syöpä jatkaa etenemistään, hoidot viivästyttävät kuolemaa ja esim. luustoon levinneet syövät ennättävät murtaa luita ja aiheuttavat kovia kipuja. (tiedän että paikallinen sädetystä käytetään myös hoitona luunmurtumien estämiseksi, mutta silloin se on kertaluontoista).

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 10:11"]

Hoitajan näkökulmasta Docrates myös" ylihoitaa" potilaitaan. Kun selkeästi enää parantavaa hoitoa ei ole he kuitenkin jatkavat. Osa potilaista sitten elää viimeiset aikansa hoidoista pahoinvoivina, ym. Syöpä jatkaa etenemistään, hoidot viivästyttävät kuolemaa ja esim. luustoon levinneet syövät ennättävät murtaa luita ja aiheuttavat kovia kipuja. (tiedän että paikallinen sädetystä käytetään myös hoitona luunmurtumien estämiseksi, mutta silloin se on kertaluontoista).

[/quote]

Paikallista sädetystä käytetään ensisijaisesti luustokivun hoitoon.

Docratesissa kenenkään ei ole pakko ylihoidattaa itseään. Ainakaan sen takia ei tule ylihoidetuksi, ettei asiallista tietoa hoidon mahdollisista hyödyistä olisi saatavissa. Tämä siis kokemukseni mukaan, kun olen ollut vastaanotolla omaiseni kanssa. Sanoisin että Docratesissa suhtaudutaan hoidosta saatujen hyötyjen arvioimiseen pikemminkin ylikriittisesti kuin optimistisesti ja tietoa annetaan hyvin tunnollisesti ja mahdollisimman laajasti.

Toki jos potilas ei kykene tietoa vastaanottamaan/käsittelemään ja toivoo että kaikki mahdolliset hoidot annetaan, toki näin saattaa käydä kuin kuvailet.

Mitä itse tekisit jos sinulla olisi laajasti levinnyt syöpä ja käytössä olisi hoitokeino, joka laajojen tutkimusten mukaan tehoaisi esim. 20 prosentissa vastaavia tapauksia ja jota ei julkisella puolella anneta? Jättäisitkö käyttämättä vaikka olisi kovin rankka hoito?

Jungnerinkin olisi varmaan pitänyt vastaavilla parametreillä jättää se samarium-hoito ottamatta?

Kaikki potilaat ei halua luovuttaa. Siinä mielessä se on varsin mukavaa, että Docrateksessa hoidetaan siihen asti kun potilas haluaa hoitoja eikä heitetä niitä rukkasia tiskiin. Kaikista kauheinta monelle on kuulla, että mitään ei ole tehtävissä enää ja ryhdytäänpä odottelemaan kuolemaa. Docrateksessa näin ei tehdä, sitä ei sanota vaan etsitään haluttaessa apua viimeiseen asti. Minusta ei ollenkaan huono vaihtoehto sille julkisen puolen lääkäreiden asenteelle, että sorry vaan, tämä oli nyt tässä ja kaivaudu jonnekin kuolemaan, ei voida auttaa enää.

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 10:11"]

Hoitajan näkökulmasta Docrates myös" ylihoitaa" potilaitaan. Kun selkeästi enää parantavaa hoitoa ei ole he kuitenkin jatkavat. Osa potilaista sitten elää viimeiset aikansa hoidoista pahoinvoivina, ym. Syöpä jatkaa etenemistään, hoidot viivästyttävät kuolemaa ja esim. luustoon levinneet syövät ennättävät murtaa luita ja aiheuttavat kovia kipuja. (tiedän että paikallinen sädetystä käytetään myös hoitona luunmurtumien estämiseksi, mutta silloin se on kertaluontoista).

[/quote]

Mutta Docrates ylihoitaa vain, jos se on potilaan toive. Kyllä siellä tietoni mukaan kerrotaan hyvin rehellisesti, jos hoidoilla ei ole kovin todennäköistä saada muuta aikaan kuin jokunen kuukausi lisää varsin huonon elämänlaadun elinikää. Mutta siinäkin tapauksessa osa potilaista haluaa taistella elämästään, pitää kiinni niin kauan kuin se onnistuu jollain keinolla, ja minusta on hienoa, että sen päätöksen saa tehdä itse, eikä niin että joku ylhäältä tulee sanomaan että hoito on turhaa joten lopetetaan. 

Kyllä lääkärin etiikkaan kuulluu myös lopettaa hoidot kun niille ei enää ole vastetta. Vaikka omainen/potilas vaatisi mitä. Puhun nyt potilaista joille on kokeiltu kaikki ,myös ne kokeelliset.

"Kaikista kauheinta monelle on kuulla, että mitään ei ole tehtävissä enää ja ryhdytäänpä odottelemaan kuolemaa"

^ Eli jatketaan hoitoja ja annetaan potilaan olla siinä uskossa, että ne tehoaa, vaikka niin ei tule käymään? Sitten näitä omaisia lohdutetaan päivystyspolilla, kun heidän läheisensä "ihan yllättäen" kuoli ja hoitokin oli kesken...

hoitajan näkökulma

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 10:29"]

Kyllä lääkärin etiikkaan kuulluu myös lopettaa hoidot kun niille ei enää ole vastetta. Vaikka omainen/potilas vaatisi mitä. Puhun nyt potilaista joille on kokeiltu kaikki ,myös ne kokeelliset.

"Kaikista kauheinta monelle on kuulla, että mitään ei ole tehtävissä enää ja ryhdytäänpä odottelemaan kuolemaa"

^ Eli jatketaan hoitoja ja annetaan potilaan olla siinä uskossa, että ne tehoaa, vaikka niin ei tule käymään? Sitten näitä omaisia lohdutetaan päivystyspolilla, kun heidän läheisensä "ihan yllättäen" kuoli ja hoitokin oli kesken...

hoitajan näkökulma

[/quote]

Kyllä Docratesissakin hoidot lopetetaan jos ei ole käytettävissä hoitomuotoja, joista potilas voisi hyötyä.

Mutta jatka sä siellä julkisella puolella ja ole itseesi ja työhösi tyytyväinen. Tai vaihda vaikka ammattia jos tulee liikaa päivystyspotilaita, joita on edes yritetty auttaa, vaikka itse katsotkin tällaista toimintaa nenänvarttasi pitkin.

Minä olen tyytyväinen siihen, että on olemassa vaihtoehtoja, joita voi käyttää tai olla käyttämättä.

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 10:39"]

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 10:29"]

Kyllä lääkärin etiikkaan kuulluu myös lopettaa hoidot kun niille ei enää ole vastetta. Vaikka omainen/potilas vaatisi mitä. Puhun nyt potilaista joille on kokeiltu kaikki ,myös ne kokeelliset.

Kyllä jatkan. Enkä työskentele päivystyspolilla. Potilasta ja omaisia voi tukea heidän saatuaan tiedon ettei hoitoja enää jatketa. Alku shokin jälkeen usein löytyy voimavaroja valmistautua tulevaan sekä keskittyä itse elämiseen, vaikka aika olisikin rajallinen. Nämä potilaat ovat muutakin kuin syöpä.

"Kaikista kauheinta monelle on kuulla, että mitään ei ole tehtävissä enää ja ryhdytäänpä odottelemaan kuolemaa"

^ Eli jatketaan hoitoja ja annetaan potilaan olla siinä uskossa, että ne tehoaa, vaikka niin ei tule käymään? Sitten näitä omaisia lohdutetaan päivystyspolilla, kun heidän läheisensä "ihan yllättäen" kuoli ja hoitokin oli kesken...

hoitajan näkökulma

[/quote]

Kyllä Docratesissakin hoidot lopetetaan jos ei ole käytettävissä hoitomuotoja, joista potilas voisi hyötyä.

Mutta jatka sä siellä julkisella puolella ja ole itseesi ja työhösi tyytyväinen. Tai vaihda vaikka ammattia jos tulee liikaa päivystyspotilaita, joita on edes yritetty auttaa, vaikka itse katsotkin tällaista toimintaa nenänvarttasi pitkin.

Minä olen tyytyväinen siihen, että on olemassa vaihtoehtoja, joita voi käyttää tai olla käyttämättä.

[/quote]

Kyllä jatkan. Enkä työskentele päivystyspolilla. Potilasta ja omaisia voi tukea heidän saatuaan tiedon ettei hoitoja enää jatketa. Alku shokin jälkeen usein löytyy voimavaroja valmistautua tulevaan sekä keskittyä itse elämiseen, vaikka aika olisikin rajallinen. Nämä potilaat ovat muutakin kuin syöpä.

 Tämä vastaukseni tuli väärään kohtaan lainauksia. Tässä siis uusintana.

Ne haluaa sillä hormonihoidolla ensin pienentää sen kasvaimen mahdollisimman pieneksi. Se sädetetään vasta sitten niin kuin jatkona tälle. Sillä sädetykselläkin voi olla omat haittansa esim virtsarakon tai peräsuolen liiallinen sädeannos eli menevät rikki noin suomeksi. Tätä ei ihan huvikseen haluta niinpä se kasvain pienennetään ensin ja käydään sitten sädehoidolla sen lopun kimppuun. Näin alue on pienempi ja haitat myös. Tämä on ihan tavallinen tapa. Sitä ei leikata siksi, että leikkauksellakin on haittansa jos kasvain ei ole ihan pieni ja joskus ärhäkät mallit 'innostuvat' sorkkimisesta ja alkavat kasvaa entistä vauhdikkaammin. Jotkut tosi hankalat syöpätyypit voi olla sellaisia, että yleisissä sairaaloissa niihin ei anneta niitä uusimpia (ja kalliimpia) lääkkeitä tai jos on vaikea paikka leikauksen kannalta niin voi olla se yksi ainut tässä maassa, joka osaa. Niin ja joskus kun yleisessä sairaalassa on jo nostettu kädet pystyyn niin yksityiseltä saa vielä hoitoa ja kalliita lääkkeitä (joita ei siis yleisellä puolella ole välttämättä varaa antaa).

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 10:29"]

Kyllä lääkärin etiikkaan kuulluu myös lopettaa hoidot kun niille ei enää ole vastetta. Vaikka omainen/potilas vaatisi mitä. Puhun nyt potilaista joille on kokeiltu kaikki ,myös ne kokeelliset.

"Kaikista kauheinta monelle on kuulla, että mitään ei ole tehtävissä enää ja ryhdytäänpä odottelemaan kuolemaa"

^ Eli jatketaan hoitoja ja annetaan potilaan olla siinä uskossa, että ne tehoaa, vaikka niin ei tule käymään? Sitten näitä omaisia lohdutetaan päivystyspolilla, kun heidän läheisensä "ihan yllättäen" kuoli ja hoitokin oli kesken...

hoitajan näkökulma

[/quote]

Ei, ei anneta hoitoja SIINÄ USKOSSA ETTÄ NE TEHOAA, vaan rehellisesti kerrotaan että hyöty mitä niistä saa on varsin pieni eikä todellakaan paranna sairautta, mutta jos potilas silti valitsee haluta hoidon, annetaan se. Jos hän myös itse maksaa hoitonsa, ei pitäisi kenenkään napaa kaivella. 

Kamalin kuviteltava tilanne minusta on juuri sellainen että joku ulkopuolinen tuomitsee, että vaikka 2 kk varsin kivulloista lisäaikaa ei olisi hoitamisen arvoista joten hoitoa ei anneta. Ehkäpä se minun mielestäni olisi hyvinkin hoitamisen ja jopa ison rahan arvoista, eikä siihen kuulu muiden puuttua, jos itse maksan hoitoni.

En puhu nyt rahasta, ne voi jokainen käyttää mihin haluaa. Osallistun näiden Docratecsen potilaiden hoitoon myös. Ja olen osan kohdalla hyvin erimieltä hoitojen jatkamisesta, vaikka potilaalle olisi kerrottu etteivät auta. Ikävintä on, että potilas itse haluaa jo kuolla, mutta omainen "ei anna". Tätä lääkäri sitten ruokkii jatkamalla hoitoja.

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 10:49"]

Kyllä jatkan. Enkä työskentele päivystyspolilla. Potilasta ja omaisia voi tukea heidän saatuaan tiedon ettei hoitoja enää jatketa. Alku shokin jälkeen usein löytyy voimavaroja valmistautua tulevaan sekä keskittyä itse elämiseen, vaikka aika olisikin rajallinen. Nämä potilaat ovat muutakin kuin syöpä.

[/quote]

Sinänsä olet oikeassa, että jossain vaiheessa hoidot pitää voida lopettaa jos hyötyjä ei enää ole odotettavissa ja tehdä jäljellä olevasta ajasta niin laadukasta kuin mahdollista.

Se, mihin vedetään raja missä hyötyjä ei enää ole odotettavissa ei ole niin yksiselitteinen kuin annat ymmärtää. Tästä on olemassa lukuisia esimerkkejä, etenkin kun puhutaan suomalaisen, julkisen sairaanhoitojärjestelmän vetämistä rajoista.

Nyt kun omaiseni päätyi HYKSin syöpäklinikan potilaaksi myös, olin aivan huuli pyöreänä, koska myös täällä lääkäri ja hoitotiimi on aivan huippu. Tosin jos tauti ikinä kehittyy niin pitkälle, ei epäröidä harkita myös vaihtoehtoja, joita ei julkiselta saa. Julkinen terveydenhuolto kun ei kokeellisia hoitoja harrasta, ja vaikka kyseessä olisi kuinka kliinisesti hyvä uusi hoitomuoto, sitä ei julkiselta saa, ennen kuin byrokratia on täyttynyt, mikä ei välttämättä ole hirveän nopeasti. Siinä ehtii jo moni potilas kuolla.

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 11:00"]

En puhu nyt rahasta, ne voi jokainen käyttää mihin haluaa. Osallistun näiden Docratecsen potilaiden hoitoon myös. Ja olen osan kohdalla hyvin erimieltä hoitojen jatkamisesta, vaikka potilaalle olisi kerrottu etteivät auta. Ikävintä on, että potilas itse haluaa jo kuolla, mutta omainen "ei anna". Tätä lääkäri sitten ruokkii jatkamalla hoitoja.

[/quote]

Kyllä Docratesillakin potilas itse aina ensi ja viime kädessä päättää. Eri asia on se jos potilas antaa omaisten painostaa itseään niin paljon, että päädytään turhaan ja haitalliseen ylihoitamiseen.

Lääkäri ei ruoki yhtään mitään jos potilas ei halua.

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 11:00"]

En puhu nyt rahasta, ne voi jokainen käyttää mihin haluaa. Osallistun näiden Docratecsen potilaiden hoitoon myös. Ja olen osan kohdalla hyvin erimieltä hoitojen jatkamisesta, vaikka potilaalle olisi kerrottu etteivät auta. Ikävintä on, että potilas itse haluaa jo kuolla, mutta omainen "ei anna". Tätä lääkäri sitten ruokkii jatkamalla hoitoja.

[/quote]

Ei omaisella paljon pitäisi olla sanottavaa hoitoon, jos potilas itse on tolkku esittämään oman näkemyksensä. Ihan törkeää jos lääkäri lähtee omaisen peesiin. Näitä omaisia kyllä näkee, ovat erittäin vittumaisia jos saa sanoa.

[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 21:37"]

Ei kannata kuitenkaan ampua haulikolla kärpästä. Jos syöpä on kilttiä tyyppiä (kuten aika iso osa eturauhassyövistä on) joskus riittääkin pelkkä hormonihoito ja sädehoito, ei välttämättä leikata ollenkaan. Leikkauksesta tulee joskus isoja haittoja, esim. virtsanpidätyskyvyn ongelmia, impotenssia ym. Ja jos syöpä ei ole ns. vaarallista, leviävää lajiketta, ei kannata hoitaa liian aggressiivisesti. Syöpähoidot on Suomessa hyviä joka puolella, eri sairaalat käyttää yhteisiä hoitokaavioita ja -standardeja, ei ole isoja eroja sairaaloiden välillä. Yksityiseltä syöpäklinikalta jotkut hakevat hoitoja nimenomaan silloin, kun syöpä on tavallisten hoitojen ulottumattomissa, esim. hankalat ja huonoennusteiset haimasyövät, joita on jo hoidettu erilaisin sytostaatein. Tulokset eivät ole mitään ihmeelllisiä - joskus ehkä muutaman kuukauden pidennys elinaikaan mutta kärsimyksiäkin noista rankoista hoidoista tulee - onko sen arvoista, kun kuolema tulee kuitenkin. Eturauhassyöpä on yleensä ihan erityyppinen enkä sen suhteen lähtisi kauheasti sooloilemaan, ennuste on yleensä varsin hyvä.

[/quote]

Älä nyt.. anna ap:n kantaa rahansa veroparatiisifirmalle jos kerran haluaa:) Jääpähän sitten julkisen puolen kapasiteetti sitä enemmän tarvitseville. Eli Helsingissä: Docrates, Eiran sairaala ja Mehiläinen voi sua auttaa tässä ongelmassa. Suottaapi Diacorillakin jotain olla.. Ja sitten tekin voitte repiä isot otsikot siitä miten "yksityinen sektori pelasti henkeni".

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 11:07"]

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 11:00"]

En puhu nyt rahasta, ne voi jokainen käyttää mihin haluaa. Osallistun näiden Docratecsen potilaiden hoitoon myös. Ja olen osan kohdalla hyvin erimieltä hoitojen jatkamisesta, vaikka potilaalle olisi kerrottu etteivät auta. Ikävintä on, että potilas itse haluaa jo kuolla, mutta omainen "ei anna". Tätä lääkäri sitten ruokkii jatkamalla hoitoja.

[/quote]

Ei omaisella paljon pitäisi olla sanottavaa hoitoon, jos potilas itse on tolkku esittämään oman näkemyksensä. Ihan törkeää jos lääkäri lähtee omaisen peesiin. Näitä omaisia kyllä näkee, ovat erittäin vittumaisia jos saa sanoa.

[/quote]

Ammattitaitoinen lääkäri/hoitotiimi ohjaa omaisen ulos siksi ajaksi kun päätöksiä tehdään jos painostaminen on kovin törkeää. Ei siinä sen kummempaa.

En pysty uskomaan tätä "Docrateksen potilasten hoitoon osallistujan" (?!) kommenttia, että potilas haluaa kuolla, mutta Docrateksen lääkärit ruokkivat omaisten halua jatkaa hoitoa. Omaiset yleensä haluavat auttaa kaikin tavoin, vaikkapa jos jollakin omaisella on rahaa tarjota potilaalle hoitoa Docrateksessa jos/kun julkinen puoli on ilmoittanut lopettavansa hoidot (syystä tai toisesta). Yritätkö siis tosissasi vihjata, että Docrates haluaa nyhtää näiltä vain rahat pois? Potilas on ilmoittanut haluavansa luopua hoidoista, mutta Docrateksen lääkärit tarjoavat vaihtoehtoisia hoitomuotoja joista tietävät ettei ole hyötyä, ja houkuttelevat omaiset ylipuhumaan potilaan suostumaan näihin hoitoihin? Tätäkö tarkoitit? Melko paksua. Jos olisin sinä, valmistautuisin todistamaan väitteeni.

Ammattitaitoinen lääkäri näkee potilaan ja omaisen vain vastaanotolla. Kotona käyvä hoitaja laajemmin. Mutta hyvä, että syntyy keskustelua. Ehkä joku lääkäri ensi kerralla on herkempi aistimaan potilaankin ajatuksia. Nämä olivat vain minun havaintojani suppeasta määrästä potilaita.