Lue keskustelun säännöt.
Ongelmat parisuhteessa vauva-aikana.
29.05.2013 |
Mulla on niin paha olla. Olen 3 kk vanhan vauvan äiti ja naimisissa miehen, jonka luulin olevani elämäni rakkaus. Tuskin on.
Lapsemme on saanut alkunsa lapsettomuushoidoista, jotka otin todella raskaasti. Mieheni suhtautuminen oli paljon optimistisempaa, onhan hän sellainen luonteeltaan. Hän jaksoi kannustaa ja tukea minua raskaiden hoitojen läpi, josta olen ikuisesti kiitollinen. Oletin raskauduttuani, että tämä olisi elämämme onnellisinta aikaa, mutta ilmeisesti olin väärässä.
Kun tuli aika hankkia tulokkaalle vauvatarvikkeita, kaatui se minun niskaani. Huomautettuani asiasta, mieheni totesi että tiedän enemmän näistä asioista. Ajattelin, että ok, olkoon niin. Kerran huomautin miehelleni, että tämä on epäoikeudenmukaista, sillä odotammehan yhdessä tätä lasta. Hän osti turvakaukalon lapsellemme, joka jäi ainoaksi ostokseksi. Siis sellaiseksi, jonka hän teki oma-aloitteisesti.
Noh, sitten tuli lapsen syntymän aika. Elimme hetken aikaa ns. kuherruskuukautta lapsen hoidon suhteen, sillä mieheni osallistui yllättävän paljon. Muutaman tovin kuluttua kuitenkin alkoi lipsumaan. Kun pyysin miestäni vaihtamaan yöllä vaippaa, niin hän totesi että vaihtaa seuraavan. Ei vaihtanut sitäkään. Kun lapsi itki, niin automaatio oli, että minä menen. Kun tuli lapsen nukkumaanmenoaika, niin oma telkkuohjelma on tärkeämpi, kuin lapsen nukkumaanmeno.
Kaiken tämän lisäksi vauvastamme on sairastumisen vuoksi tullut vaikeahoitoisempi. Olen hänen kanssaan päivät yksin ja illalla mieheni hoitaa häntä jonkin verran. Silti olen alkanut miettimään eroa, sillä koen raskaaksi jatkuvan pettymisen. Sovimme raskausaikana, että me molemmat hoidamme lasta yhtä paljon, mutta nyt tuntuu että olemme lipsuneet "isi auttaa" -kuvioon, joka ei ollut sitä mitä haluttiin. Takki alkaa olla jo niin tyhjä ja olo luovuttanut. En tiedä rakastanko enää edes häntä, vaikka sanon toista.
Kommentit (65)
Keskustelun paikka. Kerro suoraan toiveesi, tuo kuvio on aika tavallinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän siinä. Ollaan keskusteltu monet kerrat tästä ja mies on luvannut "parantaa tapansa", auttaa kotitöissä ja hoitaa lasta enemmän, mutta... Jotenkin se aina lipsahtaa samaan vanhaan. Kerran riidan yhteydessä mies sanoikin, että hänen mielestä miulle kuuluukin isompi osa kotitöistä jne, vaikka aiemmin on sanonut toista. Mihin asti pitäisi joustaa ja yrittää, vaikka mikään ei muutu?
Pikkulapsiaika on kaikkein kuormittavinta parisuhteelle. Avioliitto päätyy eroon kaikkein todennäköisimmin lapsen kahden ensimmäisen elinvuoden aikana, eikä onnellisuus senkään jälkeen palaudu aikaisemmalle tasolleen. Suurin tekijä siinä, että vanhemmat ovat lapsettomia pariskuntia onnettomampia, on juuri parisuhteen laadun huonontuminen. Ainoa keino varmistaa, ettei suhde kärsi, on jättää lapset tekemättä.
Moni mies esittää katteettomia lupauksia omasta osallistumisestaan, koska usemmilta meistä puuttuu tieto siitä, mitä kaikkea osallistuvalta isältä vaaditaan. Lastentekoon ryhdytään kevyemmin perustein, kun tietää, että ikävän paikan tullen hoitovastuun voi kuitenkin jättää naiselle. En ole luonteeltani kyyninen, mutta en voi kyllä suositella lasten hankkimista yhdellekään naiselle, joka ei ole taloudellisesti ja psykologisesti valmis selviytymään ja kukoistamaan tarvittaessa myös yksinhuoltajana.
Neuvoni aloittajalle: Sopikaa tarkkaan, mitkä tehtävät kuuluvat kummallekin, ja pidä kiinni siitä, ettet tee osaasi enempää. Jos käy toistuvasti niin, että mies ei hoida sovittuja asioita, voit todeta, että hänestä ei todella ole osallistuvan isän roolin, eikä tilanne tule siitä miksikään muuttumaan. Mutta antaisin kyllä ensin reilun mahdollisuuden, ja tämä todella tarkoittaa erittäin tarkkaa sopimista. Ei "Joo, osallistun kyllä enemmän" vaan ihan konkreettinen lista asioista, jotka kuuluvat miehen vastuulle. Osallistumista ja sovittujen hommien hoitamista voi odottaa mutta oma-aloitteisuus on kyllä monilta miehiltä iikaa vaadittu.
kyllä minä ainakin ajattelin, että totta helvetissä pyöräytän kotityöt, kun olen kotona ja mies on töissä.
Mitä ihmettä se yhden vauvan perheessä on muka niin paljon tekemistä, että ei ehdi. Pyykkiäkään ei tullut yhden vauvan aikana niin paljon kuin siinä vaiheessa kun oli 2 pientä ja kaksoset päälle. Alle kouluikäisiä ja kaikki kotihoidossa.
En voi ymmärtää, miksi miehen pitää vaippaa noista vaihtamaan yöllä jos aamulla on töihin meno. Sinä saat ottaa torkut päivällä jos väsyttää.
Toiseksi, en ole koskaan ymmärtänyt sitä vaipparuljanssia yöllä. Nykyään on nyvät vaipat ja imee hyvin yöpissat.
Ehkä sinusta nyt ei vain ole äidiksi ja luonto niin ajatteli. Marinasta päätellen olisi kannattanut elää sinkkuna
Hei sinä vitonen! Kokeile tehdä kotitöitä ruoka-aineallergisen kanssa, kun huutoa riittää koko päivälle. Ja kakkaa lentää yötä päivää! :) Onneksi en ole samanlainen ihminen, kuin sinä. Tsemppiä sulle! - ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:10"]Hei sinä vitonen! Kokeile tehdä kotitöitä ruoka-aineallergisen kanssa, kun huutoa riittää koko päivälle. Ja kakkaa lentää yötä päivää! :) Onneksi en ole samanlainen ihminen, kuin sinä. Tsemppiä sulle! - ap[/quote]
Meillä oli esikoisella :vehnä, kananmuna, omena, porkkana, maito. Lisäksi koivuallergia, mikä aiheutti ristiallergiaa monien ruoka-aineiden kanssa. Tähän päälle koira, kissa, hevonen.
Etköhän nyt vähän liioittele, että kakkaa lentää yötä päivää. Ihan samalla tavalla allergiset lapset kakkaa, kuin muutkin.
t. vitonen
Törkeä vastaus nro 5. Huomaa, että sinäkin olet pohjimmiltasi hyvin onneton. Ehkä voisit jatkossa opetella ilmaisemaan tunteitasi ja tarpeitasi rakentavammin.
Aloittajalle en valitettavasti osaa sanoa mitään järkevää, toivon kuitenkin parempaa jatkoa elämääsi. Tämäkin aika menee ohitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, näinhän se on. Et taida oikeesti mistään tietää. Googleta suolioireinen maitoallergia. :)
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:14"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:10"]Hei sinä vitonen! Kokeile tehdä kotitöitä ruoka-aineallergisen kanssa, kun huutoa riittää koko päivälle. Ja kakkaa lentää yötä päivää! :) Onneksi en ole samanlainen ihminen, kuin sinä. Tsemppiä sulle! - ap[/quote]
Meillä oli esikoisella :vehnä, kananmuna, omena, porkkana, maito. Lisäksi koivuallergia, mikä aiheutti ristiallergiaa monien ruoka-aineiden kanssa. Tähän päälle koira, kissa, hevonen.
Etköhän nyt vähän liioittele, että kakkaa lentää yötä päivää. Ihan samalla tavalla allergiset lapset kakkaa, kuin muutkin.
t. vitonen
[/quote]
Ai niin,jos haluat tietää enemmän. Kaksosista toisella oli napanuora kaulan ympärillä ja hapenpuutteen aiheuttamia motorisia ongelmia. Aluksi pikkukaksosia syötettiin nenämahaletkulla, että selvisivät isommiksi.
Eli toinen vauvoista oli se, kenen kanssa ei ollut mitään erityisjuttuja
t. vitonen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..niin ja varmaan adhd, syöpä, sydänvika, atopia, hengenahdistus ja kolmas nänni. Mene nyt muualle kiillottamaan sädekehääsi.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:15"]
Törkeä vastaus nro 5. Huomaa, että sinäkin olet pohjimmiltasi hyvin onneton. Ehkä voisit jatkossa opetella ilmaisemaan tunteitasi ja tarpeitasi rakentavammin.
Aloittajalle en valitettavasti osaa sanoa mitään järkevää, toivon kuitenkin parempaa jatkoa elämääsi. Tämäkin aika menee ohitse.
[/quote]
Mieti, onko todella kypsä äidiksi, jos itkee sitä, että mies ei ostanut kuin turvaistuimen vauvalle. Jos pikkurouva haluaa tasa-arvoa, niin toki hän kulkee myös 8 tuntia töissä samalla kun mittatikulla laskee kotiöitä.
Jotkut eivät ymmärrä, että vauva ei ole kotileikki, missä erotaan, kun kaikki ei menekään mittatikun mukaan, vaan tärkeintä on se pieni ihminen, ei kannattaisi edes hoitojen kanssa vauvaa häärätä.
Olen sitä mieltä, että ap.n olisi ollut parempi pysyä lapsettomana.
vitonen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 18:28"
Moni mies esittää katteettomia lupauksia omasta osallistumisestaan, koska usemmilta meistä puuttuu tieto siitä, mitä kaikkea osallistuvalta isältä vaaditaan. Lastentekoon ryhdytään kevyemmin perustein, kun tietää, että ikävän paikan tullen hoitovastuun voi kuitenkin jättää naiselle.
[/quote]
Miksi miehet "tietävät" että hoitovadtuun voi jättää naiselle? Kuinka niin? Mitä jos nainen sanoo että en mä jaksa ja lähtee ulos. Kukas sen sitten hoitaa sen lapsen? Sehän on miehen oma lapsi!! Jestas mitä logiikkaa.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 18:35"]
kyllä minä ainakin ajattelin, että totta helvetissä pyöräytän kotityöt, kun olen kotona ja mies on töissä.
Mitä ihmettä se yhden vauvan perheessä on muka niin paljon tekemistä, että ei ehdi. Pyykkiäkään ei tullut yhden vauvan aikana niin paljon kuin siinä vaiheessa kun oli 2 pientä ja kaksoset päälle. Alle kouluikäisiä ja kaikki kotihoidossa.
En voi ymmärtää, miksi miehen pitää vaippaa noista vaihtamaan yöllä jos aamulla on töihin meno. Sinä saat ottaa torkut päivällä jos väsyttää.
Toiseksi, en ole koskaan ymmärtänyt sitä vaipparuljanssia yöllä. Nykyään on nyvät vaipat ja imee hyvin yöpissat.
Ehkä sinusta nyt ei vain ole äidiksi ja luonto niin ajatteli. Marinasta päätellen olisi kannattanut elää sinkkuna
[/quote]
ihanaa kun aina joka keskusteluun joku tulee kertomaan kuinka on hoitanut asiat paremmin neljän lapsen kanssa kuin joku toinen yhden... Joo, oot kruunusi ansainnut.
Toiset meistä nyt vaan viihtyy kotona vähä-älyisinä nyrkin ja hellan välissä ja katkeroituvat sitten kun mies lähtee ja käteen jää köyhyys ja neljä lasta. Toiset meistä älyävät vaatia enemmän ja haluavat pitää kiinni myös omasta onnestaan. Mitä luulet, kumpaa vituttaa eläkkeellä enemmän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerropa arvon vitonen miten mie voin olla 3kk vanhan vauvan kanssa 8h päivässä töissä? :) Tokihan miulla on vakipaikka odottamassa. Ainii, mut miunhan pitäis olla superäiti ja hoitaa 5 lasta, imettää kolmea samaan aikaan ja tehdä vielä toisella kädellä ruokaa samaan aikaan. Ai että, kun sädekehä kiiltää tänne asti! Onneksi olet niin superhyvä äiti!
Nro 14: Hallelujaa! Pelastit miun päivän :) -ap
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:23"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 18:28"
Moni mies esittää katteettomia lupauksia omasta osallistumisestaan, koska usemmilta meistä puuttuu tieto siitä, mitä kaikkea osallistuvalta isältä vaaditaan. Lastentekoon ryhdytään kevyemmin perustein, kun tietää, että ikävän paikan tullen hoitovastuun voi kuitenkin jättää naiselle.
[/quote]
Miksi miehet "tietävät" että hoitovadtuun voi jättää naiselle? Kuinka niin? Mitä jos nainen sanoo että en mä jaksa ja lähtee ulos. Kukas sen sitten hoitaa sen lapsen? Sehän on miehen oma lapsi!! Jestas mitä logiikkaa.
[/quote]
Näinpä. Se lapsi on ihan yhtä paljon miehen kuin naisenkin. Tuollainen mies on vain yksi iso lapsi muiden lasten joukossa.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:20"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 19:15"]
Törkeä vastaus nro 5. Huomaa, että sinäkin olet pohjimmiltasi hyvin onneton. Ehkä voisit jatkossa opetella ilmaisemaan tunteitasi ja tarpeitasi rakentavammin.
Aloittajalle en valitettavasti osaa sanoa mitään järkevää, toivon kuitenkin parempaa jatkoa elämääsi. Tämäkin aika menee ohitse.
[/quote]
Mieti, onko todella kypsä äidiksi, jos itkee sitä, että mies ei ostanut kuin turvaistuimen vauvalle. Jos pikkurouva haluaa tasa-arvoa, niin toki hän kulkee myös 8 tuntia töissä samalla kun mittatikulla laskee kotiöitä.
Jotkut eivät ymmärrä, että vauva ei ole kotileikki, missä erotaan, kun kaikki ei menekään mittatikun mukaan, vaan tärkeintä on se pieni ihminen, ei kannattaisi edes hoitojen kanssa vauvaa häärätä.
Olen sitä mieltä, että ap.n olisi ollut parempi pysyä lapsettomana.
vitonen
[/quote]
Toiset taas ei ymmärrä että jokainen on oman onnensa seppä. Ehkä tosiaan kannattaisi katsoa peiliin jos sieltä todella katsoo takaisin noin katkera ihminen että pitää vauva-palstalle tulla haukkumaan muita oman "paremmuutensa" kera. Sä oot voinu vääntää vaikka kymmenen vammasta lasta ja kasvattaa ne kaikki kotona yksin mutta se ei tarkota sitä että ne olis hyvin kasvatettu ja onnellisia lapsia.
Keskustelu on ikävästi siirtynyt siihen, kuka on parempi äiti kuin muut. Olisi kiva siirtyä takaisin aiheeseen, eli parisuhteen ongelmiin vauva-aikana.
Itse olen vielä lapseton, mutta muutaman vuoden sisällä saatamme päättää hankkia lapsen, ja omassa mielessä on lähes samanlaiset uhkakuvat kuin AP:n tämänhetkinen tilanne. Miten tuollaisen voisi välttää tai yrittää korjata? Vai onko se sitten vain miehestä kiinni, ja jos haluaa osallistuvamman isän niin on vaihdettava miestä?
Muista ap, että myös sinun hormonisi vielä huutelevat :)
Oikeasti, jos selviää sen ensimmäisen vuodenkin, tilanne helpottuu. Ei sitä kannata heti ottaa ja lähteä liitosta.
Ala siirtämään vaivihkaa lisää vastuuta miehelle. Lapsi miehelle ja sinä lenkille jne.
Alkaa siitä sitten mieskin tottumaan lapsen hoitoon. :) Jos ei kerran puhe auta, niin tee sitten noin. Ns. väkisin vain. Pitäähän sunkin saada omaakin aikaa!
[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 22:14"]
Mäkään en oikein tajunnut miksi kannattaa erota jos toinen ei tee kotitöitä.
ap: sulla on 3 kk synnytyksestä ja varmasti on väsymystäkin, vaikka olisi superhelppo vauva. Hormonit sekoittaa pään ja tulee mieleen kaikkea hulluakin. Voisiko sulla olla baby blues? Kuulostaa hiukan siltä.
te olette kummatkin nyt vasta opettelemassa uutta elämäntilannetta. Ei ne vaipat ja hankinnat ole tärkeitä, tärkeää on se, että yhdessä rakastatte ja jaatte kasvatusvastuun, henkisen kumppanuuden vanhemmuudesta.
Mun neuvo on se, että ei todellakaan kannata alkaa vertailemaan kuka vaihtaa enemmän vaippoja ja kuka täytti tiskikoneeN. Jos kotityöt on hankalia, niin hommatkaa apua. Onhan nyt vaikka viikkosiivous ja pesula silti halvempaa kuin maksaa kahta kotia.
Mä muistan esikoisen syntymästä juuri sen, että tuntui ettei saanut mitään tehtyä, vaikka oli kaikki aika maailmassa. Jossain vaiheessa sitä tajusi että käytännössä kaiken voi tehdä vauvan kanssa ja silloin elämä alkoi helpottua. Nyt ihan realistisesti, ei khdn aikuisen ja vauvana taloudessa nyt ihan valtavaa määrää kotitöitä ole ellei nyt aloita ruoanlaittoa porsaan teurastuksesta ja pese lattioita hammasharjalla.
[/quote]
Heh, heti ollaan luovuttamassa, kun ei paskavaippaa vaiheta tasan. Mitenkähän sitten pärvääjät, kun tulee oikeat ongelmat. Koulukiusaamiset, poikaystävät, tupakkakokeilut, viinanjuonnit yms.
Voi voi........