Lue keskustelun säännöt.
Miksi avioituvat haluavat tällaisia yhdyssukunimiä?
17.07.2020 |
Usein törmää johonkin seuraavista tilanteista, jos avioituva haluaa yhdyssukunimen:
1. Matti Virtanen ja Anna Korhonen menevät naimisiin. Annasta tulee avioitumisen myötä Korhonen-Virtanen. Miksi ottaa yhdyssukunimi, jos molemmat nimet ovat hyvin tavallisia? Ymmärtäisin paremmin, jos puolison tai oma sukunimi olisi harvinaisempi.
2. Emil Bergvall ja Minna Miikkulainen menevät naimisiin. Minnasta tulee avioitumisen myötä Miikkulainen-Bergvall. Sukunimet eivät soinnu toisiinsa ja molemmat sukunimet ovat melko pitkiä. Miksi tällaisia yhdysnimiä otetaan? Ymmärtäisin paremmin, jos sukunimet sointuisivat luontevasti toisiinsa ja/tai olisivat lyhyempiä, tyyliin Ranta-Laiho.
3. Laura Liljalaakso ja Jarmo Jortikka menevät naimisiin. Lauraa ei oman kauniin sukunimen vaihtaminen houkuta Jortikkaan, jota Laura ei pidä kauniina sukunimenä. Jarmo tahtoisi puolisoille oman sukunimensä eikä suostu ottamaan Lauran sukunimeä. Laura suostuu ottamaan sukunimeksi Liljalaakso-Jortikan.
Miksi tällaisiin sukunimivaihtoehtoihin päädytään? Joskus mietin, eikö voisi vaan reippaasti pitäytyä omassa sukunimessä, jos puolison sukunimi ei houkuta niin paljon, että omastaan haluaisi luopua?
Ap
Kommentit (115)
Naisen pitää naimisiin mennessä ottaa sukunimekseen miehensä nimi jolla rituaalilla hänet siirretään isänsä omistuksensa hänen miehensä omistukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää tuplasukunimiä. Tulee ensimmäisenä mieleen kontrolloiva puoliso, joka ei suostunut, että toinen pitää oman sukunimensä. Eihän se helvatun nimi edes mahdu minnekään. Väkisinkin tulee jonnekin Marjanen - Laaks.. Huoh. Jos se oma sukunimi on niin tärkeä, niin pysykööt siinä. Miehet ovat myös hirveän vaativia ja vanhanaikaisia, ottaisivat naisen sukunimen välillä, mutta ei, kun olen raavas mies ja nainen on omaisuuttani, hahahahahaha
Mitä siinä on ymmärrettävää? Joku haluaa tulla kutsutuksi vaikka Kaarnana tai Reinona ja joku haluaa kaksiosaisen sukunimen. Kaksiosaimen nimi on aina tietoinen päätös. Ehkei kaikkien makuun, mutta hänelle joka sen valitsee, niin se on haluttua, ei sattumaa.
Eivät miehet mitään yleensä vaadi, kyllä se on lähinnä nainen joka nyt vaan tykkää tuplanimestä.
Vierailija kirjoitti:
Naisen pitää naimisiin mennessä ottaa sukunimekseen miehensä nimi jolla rituaalilla hänet siirretään isänsä omistuksensa hänen miehensä omistukseen.
Ei pidä. Päivitä tietosi. Naiset valitsevat sukunimen ihan vaan sen perusteella mistä tykkäävät. Joka tykkää lyhyestä, joku uudesta, joku miehen nimestä, joku isoäidin ja joku kaksoisnimestä ja joku omasta. Onneksi jokainen on täysin vapaa valitsemaan.
Muistan ikuisesti rva Kalman-Korisevan. Hän lausui tyttönimensä ruotsalaisittain khaalmann, mutta kirjoitusasu oli mikä oli.
Minullakin yksi tuttu, joka otti yhdyssukunimen naimisiin mennessään, molemmat nimet tosi juntteja -nen- päätteisiä suomalaisnimiä. Olisin ymmärtänyt, jos olisi ollut kyseessä joku Gyllenbögel- Pipping, mutta tämä vain kuvitteli olevansa jotenkin hienompi maatiaisnimillään. Onneksi älysi sitten pudottaa sen toisen nimen pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työkaveri kerto, kun meni naimisiin miehensä kanssa, niin se mies otti työkaverini sukunimen. Työkaverin sukunimi on Aito ja hänen mies oli Laama. Hänen mies sanoi, että ei todellakaan oteta omia nimiä vaan änkeen sun sukunimes alle. Ovessa ei tod tule lukemaan AitoLaama. Sitä ne naureskeli kahestaan, että jos menis ostaa jotain, vaikka autoa, niin ajokortissa lukee Aito Laama, niin kyllähän se nimi jäää siinä tuijottelun kohteeksi.
Alarhan tämän päättää. Saatanan feminismi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alarhan tämän päättää. Saatanan feminismi!
Akathan
Vierailija kirjoitti:
Miten noissa menee jos on oma sukunimi ja toisen sukunimi yhdistelmä niin tarviiko silloin kaikissa papereissa olla tuo yhdistelmä vai voiko lukea esimerkiksi Häkkinen ettei tarvi kaikissa lukea esimerkiksi Häkkinen-Kurkinen?
Onko sitten enempi miehen vai naisen toivomus että, ottaa tuollainen yhdistelm?
Nykyisin ei kyllä kauhean usein tarvitse kirjoittaa koko nimeä minnekään, mutta allekirjottaa voi miten haluaa. Vaikka vain ensimmäisen etunimen kirjaimen ja sitten muutama kirjain väliviiva ja kirjain. Ihan helppoa. Kun taas tilaa paketin, niin etunimi ja viimeinen sukunimi riittää tai tilaa vaikka sen perheen lyhyimmän nimen omistajan nimelle.
Eiköhän nykyisin jokainen nainen ala olla jo tarpeeksi itsenäinen tehdäkseen niin kuin tykkää sen sukunimen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menin naimisiin 1990-luvun alussa ja minulla on hankalansorttinen kaksoisnimi, koska en halunnut luopua omasta sukunimestäni. Silloin oli lain mukaan vain kaksi vaihtoehtoa, miehen nimi tai kaksoisnimi. Onneksi nyt on toisin. Vanhin t976ytär meni pari vuotta sitten naimisiin ja piti oman sukunimensä. Pariskunnan tulevat lapset, jos niitä siunaantuu, saavat äidin sukunimen koska se on harvinaisempi ja lyhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi omasta sukunimestä pitäisi kokonaan luopua, jos on sen niminen ollut esim. 30 vuotta? Nimi on aika iso osa identiteettiä. Yhdysnimi yhdistää oman ja aviomiehen nimet, itsestäni tuntuu ainakin enemmän omalta kuin pelkkä miehen sukunimi.
Miksi ei voi vain pitää omaa sukunimeään? Ei 100 vuotta sitten vaihdettu avioituessa sukunimeä ja nykyisin on tavallista pitää oma tyttönimensä.
En tiedä, mistä tuo 100 vuotta on otettu, mutta kyllä minun molemmat isovanhemmat, jotka ovat avioituneet yli 100 vuotta sitten, on vihitty miehen sukunimelle. Olen tutkinut oman kyläni historiaa ja siitä on kirjoitettu jopa kirja ja kaikki 1900-luvun taiteessa vihityt pariskunnat ovat ottaneet miehen sukunimen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä otin aikoinani mieheni sukunimen, koska tyttönimeni oli tylsä ja tavallinen ja mieheni nimi ei. Tyttären mies taas puolestaan otti tyttären sukunimen käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Menin naimisiin 1990-luvun alussa ja minulla on hankalansorttinen kaksoisnimi, koska en halunnut luopua omasta sukunimestäni. Silloin oli lain mukaan vain kaksi vaihtoehtoa, miehen nimi tai kaksoisnimi. Onneksi nyt on toisin. Vanhin t976ytär meni pari vuotta sitten naimisiin ja piti oman sukunimensä. Pariskunnan tulevat lapset, jos niitä siunaantuu, saavat äidin sukunimen koska se on harvinaisempi ja lyhempi.
Sukunimilaki muuttui 1.1.1986, joten 1990-luvun alussa oli mahdollista pitää vain oma nimensä tai miehen ottaa vaimon sukunimi tai mitä variaatioita niitä onkaan.
Joko muistat naimispäiväsi väärin tai et tiennyt lain muuttuneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku Marjatta-Kaarina Ylä-Mononen-Uusi-Jaakkola olis aika hankala
Monella on vain huono maku, eivätkä edes huomaa sitä, että ne nimet eivät sovi yhteen. Luovuin suosista kamalasta tyttönimestäni, ja otin avioituessani mieheni nimen. Ei ollut vaikea päätös. Nyt erottuani pidän sen nimen, koska haluan olla samanniminen useimpien lasteni kanssa. Se on perheeni identiteetti, vaikka emme asu enää yhdessä.
En minäkään ymmärrä. Enkä oikein ymmärrä ikivanhaa tapaa ottaa miehen sukunimi.
Paras on että molemmat pitää oman nimensä sellaisena kun se on.
Mä menin naimisiin, mutta sukunimen vaihdosta tai yhdyssukunimeatä ei tarvinnut edes keskustella tai miettiä mitään siihenbliittyvää.
Mun nimi on tyyliin Anni Helena Alatalo ja mieheni sukunimi on Keskitalo. Anopin etunimi on Anni-Helena. En halunnut olla käytännössä anopin täyskaima. Yhdysnimenä Alatalo-Keskitalo olisi naurettava. Mieheni ei halunnut ottaa mun sukunimeä, koska hänellä on sama ensimmäinen etunimi (kutsumanimi) kuin veljelläni. Vaikka tälläistä sattumaa nimien kanssa ei olisi ollutkaan, niin suurella todennäköisyydellä molemmat olisivat omat nimensä pitäneet.
Onko mahdollista että jos Virtanen-Korhonen ja Tuominen-Kallio eroavat tahoillaan mutta pitävät yhdidtelmänimensä, voivatko he ottaa yhdessä uuden yhdistelmänimen: Virtanen-Korhonen-Tuominen-Kallio? 😄
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista että jos Virtanen-Korhonen ja Tuominen-Kallio eroavat tahoillaan mutta pitävät yhdidtelmänimensä, voivatko he ottaa yhdessä uuden yhdistelmänimen: Virtanen-Korhonen-Tuominen-Kallio? 😄
Kyllä. Laki sallii tuollaisen neljäosaisen yhdyssukunimen.😁
Nauratteko ja kummastelette myös ihmisten rumille etunimille? Niitäkin nimittäin riittää.
Entä jos joku ruma tulee ihan henkilökohtaisesti käymään? Nauratteko hänen naamaansa?
Jos joku nyt haluaa olla sukunimeltään Juntti-Hiirulainen niin miksi se on teille ongelma?