Lue keskustelun säännöt.
Vauva huutaa aina kun menen p*skalle, mitä neuvoksi?
17.07.2020 |
Että tämmöinenkin ongelma on pitänyt saada riesaksi. Olen siis arkena yksin kotona 3kk vauvan kanssa enkä pääse rauhassa vessaan edes minuutiksi ilman, että vauva huutaa. Hänellä on kaikki hyvin, vaippa juuri vaihdettu, omilta yöunilta herännyt ja vasta ruokittu mutta sillä siunaaman sekunnilla kun lasken hänet jonnekin (leikkimatto, sitteri, koliikkikeunu, oma sänky) hän alkaa huutaa. Ihan. Joka. Ikinen. Päivä. Mulla on varmaan muodostunut jo peräpukamakin kun verta tulee, kun niin joutuisasti yritän homman hoitaa kuin mahdollista ja maha on sen vuoksi alkanut olla kipeä päivisin. Muutenkin lapsi on ihan jatkuvasti vaatimassa huomiota ja syliä enkä saa tehtyä mitään muuta kuin oltua hänen palvelijanaan 24/7. Palvelijoillakin on toisaalta lakisääteiset p*skatauot toisin kuin minulla. Mikä tässä voisi olla avuksi? Päiväunet hän nukkuu vain ja ainoastaan liikkuvissa vaunuissa eli en voi mennä vessaan edes niitä hyödyntäen.
Kommentit (57)
Laitat kuulokkeet korville, lempimusaa soimaan, paskot pitkään ja rauhassa silloin kun sinua paskattaa, ja annat pennun rääkyä kunnes se kyllästyy.
Ja se pentu kyllästyy siihen rääkymiseen siinä vaiheessa kun hiffaa että rääkymällä ei automaattisesti saa kaikkea tahtomaansa läpi.
Jos nyt et tätä tee olet kusessa lapsen kanssa loppuelämäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa normaalilta vauvalta. Minä olen omani ottanut aina sitterissä vessaan mukaan. Kannattaa systemaattisesti yrittää vierottaa tuosta tavasta, että nukkuu vain liikkuvissa vaunuissa.
Siis niin juuri otankin eli matto tai sitteri niin, että vauva näkee koko ajan minut. Ei auta. Kun pitää olla joko sylissä tai tekemässä sirkustemppuja naaman edessä. Turhauttaa niin paljon, kun päivät koostuvat pelkästä vaunulenkkeilystä ja suoratoistopalvelujen tarjonnasta kun pitää yksin koko ajan höösätä vauvaa sylissä. Hän viihtyy hyvällä tuurilla 10 minuuttia sitterissä kun lämmitän itselleni ruuan mutta jo sitä syödessä alkaa känisemään ja haluaa syliin. Oon muutenkin niin väsynyt kun tuo ei nuku päiväunia kotona muualla kuin sylissä, jolloin saisin edes hetken levähtää tai käydä siellä vessassa. Mies tulee aina iltaisin kotiin noin tuntia ennen vauvan ja mun nukkumaan menoa eli siitä ei suurta apua ole, kun minä hoidan vauvan nukuttamisen ja iltatoimet. Ap
Vierailija kirjoitti:
Siis niin juuri otankin eli matto tai sitteri niin, että vauva näkee koko ajan minut. Ei auta. Kun pitää olla joko sylissä tai tekemässä sirkustemppuja naaman edessä. Turhauttaa niin paljon, kun päivät koostuvat pelkästä vaunulenkkeilystä ja suoratoistopalvelujen tarjonnasta kun pitää yksin koko ajan höösätä vauvaa sylissä. Hän viihtyy hyvällä tuurilla 10 minuuttia sitterissä kun lämmitän itselleni ruuan mutta jo sitä syödessä alkaa känisemään ja haluaa syliin. Oon muutenkin niin väsynyt kun tuo ei nuku päiväunia kotona muualla kuin sylissä, jolloin saisin edes hetken levähtää tai käydä siellä vessassa. Mies tulee aina iltaisin kotiin noin tuntia ennen vauvan ja mun nukkumaan menoa eli siitä ei suurta apua ole, kun minä hoidan vauvan nukuttamisen ja iltatoimet. Ap
Missä se mies luuhaa vai pääseekö noin myöhään töistä?
Miten ihmeessä mä vieroitan siitä, että nukkuu vain vaunuissa kun sitten hän ei nuku päiväunia ollenkaan? Ei nuku sängyssä, kun jos sinne laitan niin huitoo ja heiluu kunnes alkaa ärsyyntyä ja lopulta huutaa. Jos laitan hänet sänkyyn niin, että on ensin nukahtanut syliin, niin herää siitä vaikka olisi kapaloituns. Nukkuu siis ainoastaan sylissä ja se on melkein pahempi kuin vaunu.
Mua pelottaa juuri tuo, että kohta olen kusessa kun nukutankin vauvan aina iltaisin tissille, kun ei muuten nukahda. En tiedä miten tästä pääsee pois, ei neuvolassa ainakaan osattu sanoa mitään kun neuvoa pyysin (sanoivat vain ettei tämän ikäisellä ole rytmiä vielä) ja olen yrittänyt jo vaikka mitä temppuja tuon nukuttamisen suhteen, uskokaa pois. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sinun vauvaa tarvitse vessakäynnin ajaksi syliin ottaa. Lapsi ei siitä mene pilalle. Toki jos mahdollista, niin esim. isä ottamaan vauva syliin siksi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Siis niin juuri otankin eli matto tai sitteri niin, että vauva näkee koko ajan minut. Ei auta. Kun pitää olla joko sylissä tai tekemässä sirkustemppuja naaman edessä. Turhauttaa niin paljon, kun päivät koostuvat pelkästä vaunulenkkeilystä ja suoratoistopalvelujen tarjonnasta kun pitää yksin koko ajan höösätä vauvaa sylissä. Hän viihtyy hyvällä tuurilla 10 minuuttia sitterissä kun lämmitän itselleni ruuan mutta jo sitä syödessä alkaa känisemään ja haluaa syliin. Oon muutenkin niin väsynyt kun tuo ei nuku päiväunia kotona muualla kuin sylissä, jolloin saisin edes hetken levähtää tai käydä siellä vessassa. Mies tulee aina iltaisin kotiin noin tuntia ennen vauvan ja mun nukkumaan menoa eli siitä ei suurta apua ole, kun minä hoidan vauvan nukuttamisen ja iltatoimet. Ap
Kuka sen vauvan on siihen opettanut, että joka inanduksesta otetaan syliin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri tästä "vauva vaatii palvelua" -syystä meillä lapset ei ole olleet koskaan keskipisteitä. He ovat osa elämää, mukava osa, mutta maailma rullaa eteenpäin silloinkin, kun joku ei keskity 100% heihin. Sitterissä tai leikkimatolla on syytä oppia olemaan myös yksin, huusi tai ei.
Mies "luuhaa" töissä. Lähtee 7 maissa ja on kotona 17.30, vauvan iltatoimet alkavat 19 jälkeen, nukutus klo 20 ja nukahtaa klo 21 kuten minäkin ja mies. Ja koska vauva nukahtaa vain tissille, hoidan minä aina nukutuksen. Hirveä noidankehä.
Saako vauvan antaa huutaa? Mua pelottaa siinä se, että joka naapuri luulee ties mitä ja toisaalta neuvolassa sanottiin, että pienimmästäkin inahduksesta pitäisi laittaa tissi suuhun. Niinpä syötän häntä 12 kertaa päivässä edelleen ja aina nukahtaa rinnalle. Tiedän, että tää on huono juttu mutten keksi mitään pois pääsyä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna huutaa, ei se siitä rikki mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis niin juuri otankin eli matto tai sitteri niin, että vauva näkee koko ajan minut. Ei auta. Kun pitää olla joko sylissä tai tekemässä sirkustemppuja naaman edessä. Turhauttaa niin paljon, kun päivät koostuvat pelkästä vaunulenkkeilystä ja suoratoistopalvelujen tarjonnasta kun pitää yksin koko ajan höösätä vauvaa sylissä. Hän viihtyy hyvällä tuurilla 10 minuuttia sitterissä kun lämmitän itselleni ruuan mutta jo sitä syödessä alkaa känisemään ja haluaa syliin. Oon muutenkin niin väsynyt kun tuo ei nuku päiväunia kotona muualla kuin sylissä, jolloin saisin edes hetken levähtää tai käydä siellä vessassa. Mies tulee aina iltaisin kotiin noin tuntia ennen vauvan ja mun nukkumaan menoa eli siitä ei suurta apua ole, kun minä hoidan vauvan nukuttamisen ja iltatoimet. Ap
Kuka sen vauvan on siihen opettanut, että joka inanduksesta otetaan syliin?
Neuvolassa tätä painotettiin, että jo ekasta inahduksesta pitää ottaa tissille, että maitoa riittää jatkossakin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies "luuhaa" töissä. Lähtee 7 maissa ja on kotona 17.30, vauvan iltatoimet alkavat 19 jälkeen, nukutus klo 20 ja nukahtaa klo 21 kuten minäkin ja mies. Ja koska vauva nukahtaa vain tissille, hoidan minä aina nukutuksen. Hirveä noidankehä.
Saako vauvan antaa huutaa? Mua pelottaa siinä se, että joka naapuri luulee ties mitä ja toisaalta neuvolassa sanottiin, että pienimmästäkin inahduksesta pitäisi laittaa tissi suuhun. Niinpä syötän häntä 12 kertaa päivässä edelleen ja aina nukahtaa rinnalle. Tiedän, että tää on huono juttu mutten keksi mitään pois pääsyä. Ap
Kuka sen vauvan on opettanut nukahtamaan vain siihen tissiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis niin juuri otankin eli matto tai sitteri niin, että vauva näkee koko ajan minut. Ei auta. Kun pitää olla joko sylissä tai tekemässä sirkustemppuja naaman edessä. Turhauttaa niin paljon, kun päivät koostuvat pelkästä vaunulenkkeilystä ja suoratoistopalvelujen tarjonnasta kun pitää yksin koko ajan höösätä vauvaa sylissä. Hän viihtyy hyvällä tuurilla 10 minuuttia sitterissä kun lämmitän itselleni ruuan mutta jo sitä syödessä alkaa känisemään ja haluaa syliin. Oon muutenkin niin väsynyt kun tuo ei nuku päiväunia kotona muualla kuin sylissä, jolloin saisin edes hetken levähtää tai käydä siellä vessassa. Mies tulee aina iltaisin kotiin noin tuntia ennen vauvan ja mun nukkumaan menoa eli siitä ei suurta apua ole, kun minä hoidan vauvan nukuttamisen ja iltatoimet. Ap
Kuka sen vauvan on siihen opettanut, että joka inanduksesta otetaan syliin?
Neuvolassa tätä painotettiin, että jo ekasta inahduksesta pitää ottaa tissille, että maitoa riittää jatkossakin. Ap
Omaa järkeään ei saa käyttää vaan kaikessa mennä neuvolan ohjeen mukaisesti? Neuvolan ohjeet ei ole kuin aina sen kyseisen hoitajan juurtunut käsite ja jokaisen pitää oppia tuntemaan se oma vauva ja toimia sen mukaan mikä sopii omalle perheelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt alkoi tosissaan huolestuttaa mihin kierteeseen tässä vielä joudutaan. Mitä mä teen? Eli annan huutaa vessakäynnin ajan, ok. Mutta miten tiedän, jos sillä on joku hätä? Hän on aikamoinen kitisijä mutta eikö hän ole kuitenkin vielä aika pieni? Miten saan hänet nukkumaan ilman syliä ja tissiä ja vaunuja? Oon niin poikki että nytkin itkettää, kun mietin että oon tehnyt kaiken väärin ja nyt saan sitten olla tässä kierteessä omasta syystäni. Ap
Itselläni oli hyvin vaativa vauva, ja itselleni arjen pelastus oli kantoliina. Perheneuvolasta sai lainaksi käyttöopastuksen kera. Vauvatkin ovat erilaisia, toiset ovat hyvin riippuvaisia sylistä ja läheisyydestä, toiset pärjäävät paremmin ilmankin. Myös esim vatsavaivat voivat saada vauvan hakemaan lohtua sylistä.
Vierailija kirjoitti:
Mies "luuhaa" töissä. Lähtee 7 maissa ja on kotona 17.30, vauvan iltatoimet alkavat 19 jälkeen, nukutus klo 20 ja nukahtaa klo 21 kuten minäkin ja mies. Ja koska vauva nukahtaa vain tissille, hoidan minä aina nukutuksen. Hirveä noidankehä.
Saako vauvan antaa huutaa? Mua pelottaa siinä se, että joka naapuri luulee ties mitä ja toisaalta neuvolassa sanottiin, että pienimmästäkin inahduksesta pitäisi laittaa tissi suuhun. Niinpä syötän häntä 12 kertaa päivässä edelleen ja aina nukahtaa rinnalle. Tiedän, että tää on huono juttu mutten keksi mitään pois pääsyä. Ap
Voisiko siitä noidankehästä sitten opetella pois?
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli hyvin vaativa vauva, ja itselleni arjen pelastus oli kantoliina. Perheneuvolasta sai lainaksi käyttöopastuksen kera. Vauvatkin ovat erilaisia, toiset ovat hyvin riippuvaisia sylistä ja läheisyydestä, toiset pärjäävät paremmin ilmankin. Myös esim vatsavaivat voivat saada vauvan hakemaan lohtua sylistä.
Lisään vielä, että nykyään tämä vaativa vauva on iloinen ja reipas lapsi, vauvavuoden jälkeen helpotti paljon.
Onko mies viikonlopouna kotona? Mitä jos lepäisit silloin ja antaisit miehen hoitaa vauvaa?
Voimia, ap - tuon täytyy olla tosi raskasta sinulle. Muistan kokeneeni esikoisen kohdalla pitkälti samaa. Vinkkejä vauvan reagointiin ei ole, mutta kysyisin olisiko sinulla mahdollista saada vähän hoitoapua jostain läheisestä tai neuvolan kautta? Olen huolissani jaksamisestasi.
Toisaalta lohdutan, että muutaman kuukauden kuluttua tilanne on jo toinen. Mutta tässä hetkessä se on laiha lohtu, tiedän.
Paljon lämpimiä ajatuksia sinulle. Jos asuisin lähelläsi, rientäisin apuun.
Sellasia ne vauvat on, pikkuisia pelottaa jos äiti katoaa liian pitkäksi aikaa näkösiltä. Ota vauva mukaan vessaan tai jätä ovi auki jotta näköyhteys säilyy. Ei vauva vessatapojasi paheksu.