Lue keskustelun säännöt.
Lisääntyneiden kavereiden naamoilla näkyy usein tunteita peitteleviä ilmeitä, kun luettelen heille lapsettomuuden hyviä puolia
15.07.2020 |
Huonoja puolia en kyllä löydäkään. Samat kaverit ovat yllyttäneet minuakin lisääntymään ja ilmeisesti heillä on tarkoitus saada ns. vahinko kiertämään.
Ei onnistu Donks!
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä totta että lapset kasvattaa ja muuttaa ihmistä. Vaikka en todellakaan ole mikään muumimamma niin olen vähemmän itsekäs, empaattisempi ja monin tavoin tehokkaampi/kätevämpi ihminen kuin ennen lapsia. Osaan myös nauttia toisella lailla myös niistä elämän pienistä iloista ja olen saavuttanut jonkinlaisen sisäisen rauhan ja tyytyväisyyden. Vaikea selittää mutta olen onnellinen. Minulle siis sopii lisääntyminen :)
Oletko vähemmän itsekäs esim kaikkia ihmisiä kohtaan, vai kuvitteletko että se että laitat lapsesi edellesi on epäitsekkyyttä? Se on kuule vain oman egosi jatke, alapäästäsi tullut, ja siis käytännössä lapsensa puolesta tehdyt asiat ovat itsekkyyttä.
Mielestäni voit sanoa olevasi epäitsekäs jos laitat myös muiden kuin perheesi tarpeita edellesi, teet vapaaehtoistyötä ja lastesi ollessa pieniä olet tehnyt joulut ja juhannukset töitä jotta lapsettomat työkaverit pääsevät viettämään näitä juhlia, joihin heillä on yhtäläinen oikeus kuin lisääntyjillä.
Anteeksi, mutta ärsyttää että jokainen itsestään lapsen puskenut kuvittelee olevansa yhtäkkiä paaaaljon epäitsekkäämpi mutta lähemmin tarkasteltuna se epäitsekkyys ulottuu tasan siihen omaan pershedelmään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tyhmää että tällainen vastakkainasettelu ylipäänsä on olemassa, mutta velojen ärsyyntyminen on vastareaktio lapsia hankkineiden, yksinkertaisten ihmisten uteluista, kyselyistä ja tuomitsemisesta sitä kohtaan joka kehtaakin tehdä eri valintoja kuin aina on tehty ja he ovat tehneet.
Jotenkin pelottavaa kuinka typeriä iso osa lisääntyjistä on. Mutta ehkä lammasmaiset ja eniten eläimen tasolla olevat geenit pyrkivät lisääntymään.
Varmimmin jos haluaa lapsenlapsia, kannattaa korostaa lapsilleen että ei kannata kauheasti kouluttautua. Amikseen johonkin kynsihoitoalalle, niin todennäköisesti sillä on maha pystyssä jo kaksikymppisenä kun ei ehdi fiksuuntumaan koulutuksen myötä, tekee vain niin kuin muutkin ovat tehneet ja niin kuin joku seksivietti sanelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on AP:n mielipide. Itselläni lapset ovat tuoneet niin paljon onnellisuutta elämään, että vaikea edes kuvitella ettei olisi lapsia. M42
Sinä oletkin mies. Tutkitusti lapset lisäävät miesten onnellisuutta, mutta vähentävät naisten onnellisuutta.
Ohis, mutta linkkaatko tämän tutkimuksen ;)
No eipä taida löytyä. Mikä yllätys...
https://www.kaleva.fi/tutkimus-lasten-maara-vahentaa-naisten-onnellisuu…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäs ne lapsettomuuden hyvät puolet sitten ovat?
En ole ap, mutta yksi tärkeimmistä on varmasti vapaus. Se menee lastenteon myötä.
Etkö käy töissä tai opiskele mitään? Onko sulla rajattomasti rahaa? Tämä on vapaus on tosiaan yksi asia, joka tällaisissa yhteyksissä mainitaan, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Lapsettomillakin ihmisillä on valtavasti velvoitteita ja sitoumuksia, joiden myötä heidän on tehtävä tiettyjä asioita.
Voi valita asuinpaikan, työt, työajat, harrastukset, parisuhdemuodon, alan, tapansa, jne huomattavasti vapaammin kuin lisääntyja. Lisääntyja, vastuullinen sellainen, joutuu miettimään aina lapsen tarhan ja koulun ja kaverien sijainnin, lomajärjestelyt, lastensuojeluyhteensopivuuden, jne jne kaikissa päätöksissä. Samoin lapset vievät suunnattomasti rahaa, vähentäen valintojen mahdollisuuksia mm työssäkäynnin suhteen.
Perheelliset ihmisetkö eivät sinun käsityksesi mukaan koskaan muuta minnekään, vaihda työpaikkaa, aloita uusia harrastuksia, käy vuorotöissä, eroa tai seurustele, tapaile ihmisiä? Ja mitä ihmettä viimeinen lause tarkoittaa? Lapset vievät suunnattomasti rahaa, mikä vähentää valinnanmahdollisuuksia työssäkäynnin suhteen?
Siinä on taas aivot ulostautuneet jälkeisten mukana. HUOMATTAVASTI VAPAAMMIN!!! Voitko muuttaa vaikka joka vuosi kaupunkia, ilman lapsen koulunkäynnin kärsimistä? Voitko muuttaa lappiin 200km päähän koulusta? Voitko vaihtaa maata ja kielialuetta yhtä helposti kuin lapsivapaa? Voitko tehdä yksinhuoltajana pelkkää yovuoroa? Voitko joka päivä toiden jälkeen käydä harrastamassa 2 tuntia? Toki aina on niitä paskoja vanhempia jotka eivät vähät välitä lastensa hyvinvoinnista, mutta kyllä hyvä vanhempi ottaa lapsen huomioon esim. asuinpaikassa, eli lapsi rajoittaa sitä.
Kyllä, rahareiät kuten lapset (tai iso talo tai porofarmi tai tai tai) rajoittavat valinnanmahdollisuuksia. Lapsivapaan pitää elättää vain itsensä. Vanhemman pitää elättää myos lapsi -> vanhempi tarvitsee enemmän rahaa -> vanhempi on sidotumpi tyontekoon. Lapsivapaa voi säästää samoista tuloista enemmän rahaa, jolloin hän voi esim. pitää taukoa toistä, ottaa vastaan osa-aikaisen tyon, pitää viiden vuoden tauon opiskellen, jne HELPOMMIN kuin lapsellinen. Ja huom idiootti, HELPOMMIN. Ei niin että tämä on mahdotonta lapselliselle, mutta se on VAIKEAMPAA.
"Onko onnea ilman perhettä ja puolisoa? Tuoreet tutkimukset avartavat perinteistä perhekäsitystä
Yhä useampi suomalainen asuu yksin ja valitsee perheen perustamisen sijaan lapsettomuuden. Silti normatiiviseen elämänkulkuun useimmiten liitetään parisuhde ja pari mukulaa.
Jos mies haluaa olla onnellinen, hänen on syytä hankkiutua naimisiin. Jos taas nainen haluaa varmistaa onnellisuutensa, hänen on parasta pysyä naimattomana ja perheettömänä. Näin väitti käyttäytymistieteilijä Paul Dohan taannoisessa The Guardianissa julkaistussa jutussa.
Dohanin mukaan miehet hyötyvät avioliitosta, koska se ”rauhoittaa” heidät. Avioliiton myötä miehet ottavat vähemmän riskejä, tienaavat paremmin ja elävät pidempään. Naisten osana puolestaan on sietää miehen rauhoittumiskehitystä ja kuolla aiemmin kuin naimattomana.
Tilastojen mukaan ihmiset – sekä miehet että naiset – kuitenkin voivat avioliitossa keskimäärin paremmin kuin naimattomina. Dohanilla on tähänkin hiukan kyyniseltä kalskahtava selitys. Dohanin mukaan naimisissa olevat ihmiset kertovat kyselyissä olevansa avioliitossaan onnellisia, mutta vain, jos puoliso on vastaamishetkellä samassa huoneessa. Kun puoliso ei ole läsnä, vastaus onnellisuustiedusteluihin on ”f ucking miserable”.
https://www.tuni.fi/unit-magazine/artikkelit/onko-onnea-ilman-perhetta-…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäs ne lapsettomuuden hyvät puolet sitten ovat?
En ole ap, mutta yksi tärkeimmistä on varmasti vapaus. Se menee lastenteon myötä.
Jokaiselle on eri asiat tärkeitä. Minulle lapsien saaminen oli vapautta tärkeämpää. Enkä nyt ihan ymmärrä millä tavalla se vapaus menee. Lapset kulkee monessa mukana, enkä ole rajoittanut menoani heidän vuoksi.
Minusta tuntuu, että lapsettomilla on monenlaisia stereotypioita ja pelkoja perheellistymistä kohtaan. Ja ne pelot estää heitä näkemästä asiaa laajemmin, luulevat, että lapsien myötä elämä kurjistuu kamalasti. Varmaan joillakin onkin niin, mutta iso osa vanhemmista on onnellisia ja kiitollisia lapsistaan.Ne, joiden mielestä lapsi ei vie vapautta, elävät varmaan aika strukturoitua ja yllätysvapaata elämää eivätkä harrasta mitään kovin ihmeellistä tai aikaavievää ja lomat on jotain Pariisissa tallustelua, tai sitten on niin rikas, että voi vaan maksaa lastenvahteja milloin tahansa miten pitkäksi aikaa tahansa.
Itse joutuisin jättämään lapset lomiksi ympärivuorokautisen lapsenvahdin kanssa kotiin 2 kuukaudeksi tai sitten ottamaan vahdin mukaan täysipäiväisesti (mistä sellaisen edes löytää?!), jotta voisin harrastaa sellaisia asita kuten haluan, esim. laitesukellusta kahden viikon mittaisilla risteilyillä ja viikon mittaisia viidakkotrekkejä. Olen kuitenkin sen verran vastuuntuntoinen, etten hanki lapsia sellaiseen tilanteeseen, että en voi taata heidän turvallisuuttaan kuten teen matkustamalla paikkoihin, joissa lähin lääkäri on kahden päivän venematkan päässä eikä laadusta ole tietoa. eri
Aika moni suomalainen elää tuolla mittapuulla varsin "strukturoitua ja yllätysvapaata elämää". Töitä n. 40 h/viikko ja viiden viikon vuosilomat ovat sitä arkea todella monelle suomalaiselle, ei mitkään kahden kuukauden sukellusreissut ja viidakkotrekkailut. Oli lapsia tai ei.
Vierailija kirjoitti:
"Onko onnea ilman perhettä ja puolisoa? Tuoreet tutkimukset avartavat perinteistä perhekäsitystä
Yhä useampi suomalainen asuu yksin ja valitsee perheen perustamisen sijaan lapsettomuuden. Silti normatiiviseen elämänkulkuun useimmiten liitetään parisuhde ja pari mukulaa.
Jos mies haluaa olla onnellinen, hänen on syytä hankkiutua naimisiin. Jos taas nainen haluaa varmistaa onnellisuutensa, hänen on parasta pysyä naimattomana ja perheettömänä. Näin väitti käyttäytymistieteilijä Paul Dohan taannoisessa The Guardianissa julkaistussa jutussa.
Dohanin mukaan miehet hyötyvät avioliitosta, koska se ”rauhoittaa” heidät. Avioliiton myötä miehet ottavat vähemmän riskejä, tienaavat paremmin ja elävät pidempään. Naisten osana puolestaan on sietää miehen rauhoittumiskehitystä ja kuolla aiemmin kuin naimattomana.
Tilastojen mukaan ihmiset – sekä miehet että naiset – kuitenkin voivat avioliitossa keskimäärin paremmin kuin naimattomina. Dohanilla on tähänkin hiukan kyyniseltä kalskahtava selitys. Dohanin mukaan naimisissa olevat ihmiset kertovat kyselyissä olevansa avioliitossaan onnellisia, mutta vain, jos puoliso on vastaamishetkellä samassa huoneessa. Kun puoliso ei ole läsnä, vastaus onnellisuustiedusteluihin on ”f ucking miserable”.
https://www.tuni.fi/unit-magazine/artikkelit/onko-onnea-ilman-perhetta-…
Tätäkin asiaa on aika vaikea tutkia. Kuinka monelle sinkulle tai lapsettomalle sekä on ollut oikea ja todellinen valinta (aka tätä minä haluan), ja kuinka monelle vain olosuhde, johon on sitten sopeuduttu (voi siis olla tilanteessaan ihan onnellinen, mutta jos olisi ollut mahdollisuus hyvään parisuhteeseen tai perheeseen, olisi valinnut sen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä totta että lapset kasvattaa ja muuttaa ihmistä. Vaikka en todellakaan ole mikään muumimamma niin olen vähemmän itsekäs, empaattisempi ja monin tavoin tehokkaampi/kätevämpi ihminen kuin ennen lapsia. Osaan myös nauttia toisella lailla myös niistä elämän pienistä iloista ja olen saavuttanut jonkinlaisen sisäisen rauhan ja tyytyväisyyden. Vaikea selittää mutta olen onnellinen. Minulle siis sopii lisääntyminen :)
Oletko vähemmän itsekäs esim kaikkia ihmisiä kohtaan, vai kuvitteletko että se että laitat lapsesi edellesi on epäitsekkyyttä? Se on kuule vain oman egosi jatke, alapäästäsi tullut, ja siis käytännössä lapsensa puolesta tehdyt asiat ovat itsekkyyttä.
Mielestäni voit sanoa olevasi epäitsekäs jos laitat myös muiden kuin perheesi tarpeita edellesi, teet vapaaehtoistyötä ja lastesi ollessa pieniä olet tehnyt joulut ja juhannukset töitä jotta lapsettomat työkaverit pääsevät viettämään näitä juhlia, joihin heillä on yhtäläinen oikeus kuin lisääntyjillä.
Anteeksi, mutta ärsyttää että jokainen itsestään lapsen puskenut kuvittelee olevansa yhtäkkiä paaaaljon epäitsekkäämpi mutta lähemmin tarkasteltuna se epäitsekkyys ulottuu tasan siihen omaan pershedelmään.
Kirjoitat todella rumasti toisten lapsista. Se on täysin tarpeetonta. Vaikka tekisit miten paljon vapaaehtoistyötä ja viettäisit kaikki joulut töissä, en arvosta tuollaista ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäs ne lapsettomuuden hyvät puolet sitten ovat?
En ole ap, mutta yksi tärkeimmistä on varmasti vapaus. Se menee lastenteon myötä.
Etkö käy töissä tai opiskele mitään? Onko sulla rajattomasti rahaa? Tämä on vapaus on tosiaan yksi asia, joka tällaisissa yhteyksissä mainitaan, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Lapsettomillakin ihmisillä on valtavasti velvoitteita ja sitoumuksia, joiden myötä heidän on tehtävä tiettyjä asioita.
Voi valita asuinpaikan, työt, työajat, harrastukset, parisuhdemuodon, alan, tapansa, jne huomattavasti vapaammin kuin lisääntyja. Lisääntyja, vastuullinen sellainen, joutuu miettimään aina lapsen tarhan ja koulun ja kaverien sijainnin, lomajärjestelyt, lastensuojeluyhteensopivuuden, jne jne kaikissa päätöksissä. Samoin lapset vievät suunnattomasti rahaa, vähentäen valintojen mahdollisuuksia mm työssäkäynnin suhteen.
Perheelliset ihmisetkö eivät sinun käsityksesi mukaan koskaan muuta minnekään, vaihda työpaikkaa, aloita uusia harrastuksia, käy vuorotöissä, eroa tai seurustele, tapaile ihmisiä? Ja mitä ihmettä viimeinen lause tarkoittaa? Lapset vievät suunnattomasti rahaa, mikä vähentää valinnanmahdollisuuksia työssäkäynnin suhteen?
Siinä on taas aivot ulostautuneet jälkeisten mukana. HUOMATTAVASTI VAPAAMMIN!!! Voitko muuttaa vaikka joka vuosi kaupunkia, ilman lapsen koulunkäynnin kärsimistä? Voitko muuttaa lappiin 200km päähän koulusta? Voitko vaihtaa maata ja kielialuetta yhtä helposti kuin lapsivapaa? Voitko tehdä yksinhuoltajana pelkkää yovuoroa? Voitko joka päivä toiden jälkeen käydä harrastamassa 2 tuntia? Toki aina on niitä paskoja vanhempia jotka eivät vähät välitä lastensa hyvinvoinnista, mutta kyllä hyvä vanhempi ottaa lapsen huomioon esim. asuinpaikassa, eli lapsi rajoittaa sitä.
Kyllä, rahareiät kuten lapset (tai iso talo tai porofarmi tai tai tai) rajoittavat valinnanmahdollisuuksia. Lapsivapaan pitää elättää vain itsensä. Vanhemman pitää elättää myos lapsi -> vanhempi tarvitsee enemmän rahaa -> vanhempi on sidotumpi tyontekoon. Lapsivapaa voi säästää samoista tuloista enemmän rahaa, jolloin hän voi esim. pitää taukoa toistä, ottaa vastaan osa-aikaisen tyon, pitää viiden vuoden tauon opiskellen, jne HELPOMMIN kuin lapsellinen. Ja huom idiootti, HELPOMMIN. Ei niin että tämä on mahdotonta lapselliselle, mutta se on VAIKEAMPAA.
Mutta onko se siis nimenomaan se lapsi, joka noita estää tai vaikeuttaa? Ei. Aika harva lapsetonkaan voi muuttaa joka vuosi paikasta toiseen, keskelle Lappia tai vaihtaa maata ja kielialuetta noin vain. Ihmisillä on työt, harrastukset, asuntolainat, sukulaiset ja ystävät jne., jotka jo rajoittavat sinänsä sitä, että minne voi lähteä ja kuinka helposti. Raha ja kielitaitokin rajoittavat monilla noita kuvaamiasi toimia. Pari kertaa muuttaneena ja myös ulkomailla asuneena sanoisin, että ne lasten asiat (hoitopaikat, koulut ja harrastukset) on yleensä melkein vaivattomimmat järjestellä siinä muuttorumbassa. Ja kuten sanoit, rahareiät (oli ne sitten kenellä mitä hyvänsä) rajoittavat sitä elämää, ei nimenomaan lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäs ne lapsettomuuden hyvät puolet sitten ovat?
En ole ap, mutta yksi tärkeimmistä on varmasti vapaus. Se menee lastenteon myötä.
Etkö käy töissä tai opiskele mitään? Onko sulla rajattomasti rahaa? Tämä on vapaus on tosiaan yksi asia, joka tällaisissa yhteyksissä mainitaan, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Lapsettomillakin ihmisillä on valtavasti velvoitteita ja sitoumuksia, joiden myötä heidän on tehtävä tiettyjä asioita.
Käyn töissä ja silti ei ole rajattomasti rahaa. Joutuisin käymään töissä vaikka mulla olisi lapsiakin. Rajattomasti ei olisi rahaa silloinkaan, todennäköisesti omaan käyttöön vielä vähemmän kuin nykyään.
Minulle vapaus on sitä, ettei tarvitse huolehtia toisen ihmisen tarpeista. Ei tarvitse laittaa ruokaa jos ei viitsi, ei kuunnella kouluikäisen loputtomia kyselyjä. Kun tulen töistä kotiin, voin joko olla kotona ihan rauhassa tai lähteä jonnekin, ilman että tarvitsee sopia lapselle hoitajaa tms. Ei tarvitse miettiä voiko jäädä ylitöihin tai parille oluelle terassille kun ei tarvitse kiirehtiä hakemaan lasta hoidosta. Sellaisesta vapaudesta minä nautin.
Itse nautin juuri uudelleen tuosta vapaudesta. Pistin aika lailla koko energiani lapsiin noin 20 vuoden ajan, koska ajattelen, että jos siihen lähtee, niin homma on tehtävä kunnolla. Nyt kun lapset ovat aikuisia, nautin vapaudesta.
Mä en oo koskaan ymmärtänyt miksi ihmisiä kiinnostaa toisten lasten tekemiset tai tekemättä jättämiset. Mitä ihmeen väliä? Itse olen ainakin toistaiseksi lapseton, koska en vaan ole kokenut mitään mielenkiintoa perhe-elämään eikä lasten tekeminen ole käynyt mielessäkään, velaksi en kuitenkaan itseäni nimitä enkä ymmärrä miksi edes pitäisi itsensä joksikin nimittää. En kuitenkaan yhtään ihmettele sitä, että toiset haluavat lapsia ja haluavat elää perhe-elämää, mitä se on multa pois? Toisaalta en todellakaan myöskään ymmärrä näitä tässä ketjussa olevia perheellisiä jotka haukkuvat velkoja turhiksi ihmisiksi, siis oikeasti? Missä aivot vai onko niitä ollenkaan? Miksi ihmisillä käy näin tunteisiin toisten lapset tai lapsettomuus, en ihan oikeasti voi käsittää! Minulle on täysin se ja sama onko jollain 10 lasta tai 0 lasta, ihan sama! Jokaisen oma asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en oo koskaan ymmärtänyt miksi ihmisiä kiinnostaa toisten lasten tekemiset tai tekemättä jättämiset. Mitä ihmeen väliä? Itse olen ainakin toistaiseksi lapseton, koska en vaan ole kokenut mitään mielenkiintoa perhe-elämään eikä lasten tekeminen ole käynyt mielessäkään, velaksi en kuitenkaan itseäni nimitä enkä ymmärrä miksi edes pitäisi itsensä joksikin nimittää. En kuitenkaan yhtään ihmettele sitä, että toiset haluavat lapsia ja haluavat elää perhe-elämää, mitä se on multa pois? Toisaalta en todellakaan myöskään ymmärrä näitä tässä ketjussa olevia perheellisiä jotka haukkuvat velkoja turhiksi ihmisiksi, siis oikeasti? Missä aivot vai onko niitä ollenkaan? Miksi ihmisillä käy näin tunteisiin toisten lapset tai lapsettomuus, en ihan oikeasti voi käsittää! Minulle on täysin se ja sama onko jollain 10 lasta tai 0 lasta, ihan sama! Jokaisen oma asia.
Velkoja.... *Veloja
Ne jotka lapsia haluavat, niitä tekevät ja toivottavasti niitä heille suodaan. He jotka lapsia eivät halua, jättävät lapset tekemättä ja keskittyvät elämässänsä muihin asioihin. Niin yksinkertaista se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi tästä aiheesta aina väännetään? Ihmiset haluavat eri asioita, onko se niin vaikeaa hyväksyä? Toiset haluavat lapsia, toiset eivät. Toiset haluavat naimisiin, toiset eivät. Toiset haluavat matkustella, toiset eivät. Toiset haluavat opiskella lääkäriksi kun toiset taas haluavat it-alalle. Listaa voi jatkaa loputtomiin. Ihmiset haluavat erilaisia asioita elämältään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäs ne lapsettomuuden hyvät puolet sitten ovat?
En ole ap, mutta yksi tärkeimmistä on varmasti vapaus. Se menee lastenteon myötä.
Jokaiselle on eri asiat tärkeitä. Minulle lapsien saaminen oli vapautta tärkeämpää. Enkä nyt ihan ymmärrä millä tavalla se vapaus menee. Lapset kulkee monessa mukana, enkä ole rajoittanut menoani heidän vuoksi.
Minusta tuntuu, että lapsettomilla on monenlaisia stereotypioita ja pelkoja perheellistymistä kohtaan. Ja ne pelot estää heitä näkemästä asiaa laajemmin, luulevat, että lapsien myötä elämä kurjistuu kamalasti. Varmaan joillakin onkin niin, mutta iso osa vanhemmista on onnellisia ja kiitollisia lapsistaan.Ne, joiden mielestä lapsi ei vie vapautta, elävät varmaan aika strukturoitua ja yllätysvapaata elämää eivätkä harrasta mitään kovin ihmeellistä tai aikaavievää ja lomat on jotain Pariisissa tallustelua, tai sitten on niin rikas, että voi vaan maksaa lastenvahteja milloin tahansa miten pitkäksi aikaa tahansa.
Itse joutuisin jättämään lapset lomiksi ympärivuorokautisen lapsenvahdin kanssa kotiin 2 kuukaudeksi tai sitten ottamaan vahdin mukaan täysipäiväisesti (mistä sellaisen edes löytää?!), jotta voisin harrastaa sellaisia asita kuten haluan, esim. laitesukellusta kahden viikon mittaisilla risteilyillä ja viikon mittaisia viidakkotrekkejä. Olen kuitenkin sen verran vastuuntuntoinen, etten hanki lapsia sellaiseen tilanteeseen, että en voi taata heidän turvallisuuttaan kuten teen matkustamalla paikkoihin, joissa lähin lääkäri on kahden päivän venematkan päässä eikä laadusta ole tietoa. eri
Aika moni suomalainen elää tuolla mittapuulla varsin "strukturoitua ja yllätysvapaata elämää". Töitä n. 40 h/viikko ja viiden viikon vuosilomat ovat sitä arkea todella monelle suomalaiselle, ei mitkään kahden kuukauden sukellusreissut ja viidakkotrekkailut. Oli lapsia tai ei.
Niin varmasti suurin osa elääkin, en minä sitä kiellä. Nyt olikin kyse vapaudesta, koska tänne tulee aina joku selittämään, että ei ne lapset mitään rajoita. No rajottaa ne jo sillä, että ne ottaa MAHDOLLISUUDEN kaikkeen tällaiseen pois. Ihan sama realisoituuko se aina, vapaus valita on poissa kun on lapset.
Ja siis voi tämän vapauden tietysti ajatella vaikka vapaudeksi nukkua aamulla niin pitkään kuin haluaa, jos nyt haluaa helpommin yleistettävän version.
Siis eikö nämä lapselliset ole aikaisemmin olleet lapsettomia ja eläneet sitä samaa elämää, mitä sinä elät? Miksi luennoitset heille asiasta, jonka he varsin hyvin tietävät, kun itse ovat sitä eläneet?
Vierailija kirjoitti:
Miksi tästä aiheesta aina väännetään? Ihmiset haluavat eri asioita, onko se niin vaikeaa hyväksyä? Toiset haluavat lapsia, toiset eivät. Toiset haluavat naimisiin, toiset eivät. Toiset haluavat matkustella, toiset eivät. Toiset haluavat opiskella lääkäriksi kun toiset taas haluavat it-alalle. Listaa voi jatkaa loputtomiin. Ihmiset haluavat erilaisia asioita elämältään.
Niinpä. Kunpa se toinen osapuoli ei enää tuputtaisi normatiivista perusvalintaansa muille tai kyseenalaistaisi muiden ratkaisuja tyyliin "kyllä se mieli vielä muuttuu, ootappa vaan" tai kauhistelisi toisen tulevaa yksinäistä vanhuutta. Jos lisääntyjät vain keskittyisivät olemaan onnellisia omasta valinnastaan eikä saarnaamaan siitä muille tai pitämään itseään muita parempina / aikuisempina / epäitsekkäämpinä kuin ne, jotka eivät samoja tavallista tavallisempia valintoja ole tehneet. Maailma olisi silloin vähän parempi paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuvittelet että sinun pitäisi luennoida perheellisille kavereillesi lapsettomuuden hyvistä puolista? Ovathan hen itsekin olleet aikoinaan lapsettomia, joten kyllähän he nuo tietävät. Mutta kaikesta päätellen ovat tulleet tulokseen, että perheellisenä on vielä enemmän noita hyviä puolia.
Heillä ei kuitenkaan ole sitä kokemuksellista vertailupohjaa mitä se elämä olisi tässä ja nyt ilman niitä lapsia.
Eihän sullakaan ole vertailupohjaa siihen, millaista sulla olisi jos sulla nyt olisi omia lapsia. Ei se toisten ihmisten sivusta seuraaminen auta mitään, koska kaikilla on oma elämänsä, josta sä et tiedä. Voidaan vaan keksiä kaikenlaista. Ei ne lapsia saaneetkaan tiedä sun lapsettomuutesi syytä. Sä voit tarjoilla niille mitä vaan, mutta silti ne voi ajatella, että kunhan satuilet, olet vaan onneton kun et saa lapsia, ja siksi yrität kääntää asiaa hyväksi puoleksi.
Enkä mä ymmärrä, miksi sun tai kenenkään pitäisi luennoida mitään kellekään sun lapsettomuudestasi.
Minä kyllästyisin kuuntelemaan alta minuutin. En minäkään kenellekään luennoi lapsien tekemisestäni ja siitä millaista mulla on ja onko se hyvää vai pahaa.
Siirry eteenpäin elämässäsi ja ala huolehtimaan muista asioista. Jotain rakentavampaa vaikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tästä aiheesta aina väännetään? Ihmiset haluavat eri asioita, onko se niin vaikeaa hyväksyä? Toiset haluavat lapsia, toiset eivät. Toiset haluavat naimisiin, toiset eivät. Toiset haluavat matkustella, toiset eivät. Toiset haluavat opiskella lääkäriksi kun toiset taas haluavat it-alalle. Listaa voi jatkaa loputtomiin. Ihmiset haluavat erilaisia asioita elämältään.
Niinpä. Kunpa se toinen osapuoli ei enää tuputtaisi normatiivista perusvalintaansa muille tai kyseenalaistaisi muiden ratkaisuja tyyliin "kyllä se mieli vielä muuttuu, ootappa vaan" tai kauhistelisi toisen tulevaa yksinäistä vanhuutta. Jos lisääntyjät vain keskittyisivät olemaan onnellisia omasta valinnastaan eikä saarnaamaan siitä muille tai pitämään itseään muita parempina / aikuisempina / epäitsekkäämpinä kuin ne, jotka eivät samoja tavallista tavallisempia valintoja ole tehneet. Maailma olisi silloin vähän parempi paikka.
Mitä sinä siitä mieltäsi rasitat, jos sulle sanotaan, että kyllä sun mielesi vielä muuttuu? Onko se nyt niin kauheaa? Sinähän voit siihen ihan vaan vastata, että ei muutu. Ja sanoa vielä perään, että tästä ei nyt enää keskustella. Kun kerran et halua keskustella.
En minäkään jäisi kenenkään armoille vaan kuuntelemaan jotain valistusta siitä, miten minun pitäisi elää, enkä ole koskaan sellaiseen tilanteeseen joutunutkaan. Täällä kun joskus tuntuu siltä, että nämä velat ikään kuin vetäisivät puoleensa lapsia tehneitä ja aina tuntuvat joutuvan niitten kanssa johonkin ihme satimeen. Eikö osata itse ottaa tilannetta haltuun tai sitten vaan lähteä pois, muuttaa puheenaihetta, sanoa ei?
Ne, joiden mielestä lapsi ei vie vapautta, elävät varmaan aika strukturoitua ja yllätysvapaata elämää eivätkä harrasta mitään kovin ihmeellistä tai aikaavievää ja lomat on jotain Pariisissa tallustelua, tai sitten on niin rikas, että voi vaan maksaa lastenvahteja milloin tahansa miten pitkäksi aikaa tahansa.
Itse joutuisin jättämään lapset lomiksi ympärivuorokautisen lapsenvahdin kanssa kotiin 2 kuukaudeksi tai sitten ottamaan vahdin mukaan täysipäiväisesti (mistä sellaisen edes löytää?!), jotta voisin harrastaa sellaisia asita kuten haluan, esim. laitesukellusta kahden viikon mittaisilla risteilyillä ja viikon mittaisia viidakkotrekkejä. Olen kuitenkin sen verran vastuuntuntoinen, etten hanki lapsia sellaiseen tilanteeseen, että en voi taata heidän turvallisuuttaan kuten teen matkustamalla paikkoihin, joissa lähin lääkäri on kahden päivän venematkan päässä eikä laadusta ole tietoa. eri