Miten te toimitte paskantärkeiden ihmisten kanssa?
Kun ei jaksais. Ei jaksa sitä oman hännän nostelua, ja kuinka kaikkien pitäisi sitten huomata tämä ja osata kaukaa ihailla ja kunnioittaa. Kun ei multa vaan lohkee, ei millään.
Yksi on niiiiin kiireinen, että ei millään ehdi vastaamaan sähköpostissa selvästi esitettyyn kysymykseen. On näes niin paljon tuota asiakastapaamista ynnä muuta tärkeää palaveria.Varsinkin perjantaina puolenpäivän jälkeen ei enää ehdi mihinkään, eli matkalla jo mökille kaljakoppa takakontissa. Aloin laittaa erityisen napakat ja kimuraiset kysymykset c.c.:nä myös sen pomolle. Johan alkoi löytyä aikaa vastaamiselle.
Yksi yrittäjän rouva nautti ansiosidoinnaisesta ja jaksoi ihmetellä suureen ääneen, että mitä ne työttömät valittaa,kun hänellä on niin mukavasti. Oli sitten kovin-kovin pahoillaan kun ei ehdi mukaan järjestämään jotain kylän lasten juhlaa "vaikka on aina ollut" mukana, kun lähtevät Thaimaasseen. Että miten me tavan tallustajat nyt saadaankaan juhlaa kasaan, kun hän joutuu Thaikkuihin lähtemään. Annoin sen lähteä ja soitin työkkäiin, että hieman kiinnostais tuo työttömen maailmanmatkailu, että saako sitä ihan päivärahoja kuittailla mistä päin vaan. Kun se tuli takas reissultaan, niin kotona oli yhteydenottopyyntö työkkäristä, viimeinen ilmottautumispäivä oli ollut jo toista viikkoa sitten.
Miten jaksaa noita itse itsensä ihailjoita. Kuitenkin siinä ylettömässä itsekehujen määrässä näkyy jotain epävarmaa ja huolta siitä, että entä jos kaikki näkee, etten mä olekaan niin hieno ja menetsynyt kuin yritän näyttää.
Kommentit (12)
Minusta ap:n kaltaiset kateelliset ovat isompi ongelma kuin paskantärkeät.
Jep. Kunnon mulkkuja. Olen käyttänyt samaa kikkaa sähköpostien suhteen. Kopio kolmannelle osapuolelle jos ei ala homma sujumaan.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 16:21"]
Minusta ap:n kaltaiset kateelliset ovat isompi ongelma kuin paskantärkeät.
[/quote]
tähän!
Pienen valtion viraston osastonjohtajaksi on jostain syystä valittu jostain perähikiän yliopistosta valmistunut rouva. Pyrky eteenpäin on kova, mutta tuskinpa Helsingistä ministeriön kansliapäällikkö kuitenkaan ihan heti soittaa,että oli hommia tarjolla.
Täytyy siis tyytyä tekemään itsestään tärkeää tässä pikkutoimistossa. Se onnistuu esim. aina myöhästymällä joka paikasta. Sillä tavalla ehkä saa luotua itselleen ja muille sellaisen illuusion, että on kovasti kiire ja tärkeitä hommia koko ajan. Ei muuten ole.
Muiden osastolla työskentelevien työt ja oleminen pitää tehdä mahollisimman vaikeaksil: Älyttömiä ylimääräisiä kyselyja ja selvityksiä. "Mä toivoisin että hei jos sä sit tekisit hei tän".
Oma substanssiosaaminen nolla. Vielä on vähän ulkonäköä jäljellä, sillä voi vielä yrittää. Tosin 47-vuotiaalla revityt farkut ei ihan ole tyyllikäin valinta. Mutta usein on kyllä katottavaa pikkujouluissa, ei siinä mitään.
Ihan turha akka. Toivotan sille hyvää matkaa vaan mahollisimman kauas muiden ihmisten läheisyydestä.
Piilovittuilen takasin, yleensä uppoaa. On kyllä niinkin tyhmiä esim. "Thaimaaseen matkailevia akateemisia, joille ei vaan kannata". Silloin vaan suodatan... EI haittaa mun elämää.
Yritti jotenkin dissata siinä ja esitti ittees parempaa. Lue= siis esitti olevansa mua parempi. Otin miehen yli 50 000 euron maasturin työautokseni ja ajelin sen kanssa muutaman viikon töhin. Parkkiin talon oven eteen, mihin toimarikin omaansa aina laittaa. Loppui se kekkulointi kyllä. Yritti alolittaa juttua, että onko sulla uus auto. No on se viime vuoden mallia, vastasin...
Epäilen olevani itse paskantärkeä ihminen. En tee sitä tahallani! Aina kun kysytään kuulumisia, kerron viimeaikaisista saavutuksistani ja koetan saada elämäni kuulostamaan mahdollisimman kiinnostavalta. Pelkään kai muuten aiheuttavani pettymyksen kyselijälle. Olen myös aika jämäkkä omien rajojeni puolustaja, temperamentiltani en tippaakaan spontaani vaan hitaasti lämpiävä. Oma aika on minulle tärkeää, mutta koetan olla tuhlaamatta toistenkaan aikaa. Olen korkeasti koulutettu, järkevä ja asiallinen, jotkut saavat minusta varmasti viileän vaikutelman. Koetan pitää yksityiselämäni pois työpaikalta, koska olen kyllästynyt draamaan ja tunnemyrskyihin. En ole riippuvainen muiden kehuista tai hyväksynnästä vaan asetan itse oman vaatimustasoni. Jos tarvitsen jotakin, pyydän sitä, ja jos en itse ehdi tehdä jotakin, kieltäydyn. Samaa odotan muilta.
Onko tässä ketjussa muuta kuin Ap:n omia vastauksia? No ehkä toi 2.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 16:36"] Yritti jotenkin dissata siinä ja esitti ittees parempaa. Lue= siis esitti olevansa mua parempi. Otin miehen yli 50 000 euron maasturin työautokseni ja ajelin sen kanssa muutaman viikon töhin. Parkkiin talon oven eteen, mihin toimarikin omaansa aina laittaa. Loppui se kekkulointi kyllä. Yritti alolittaa juttua, että onko sulla uus auto. No on se viime vuoden mallia, vastasin...[/quote]
Mahtoi sua harmittaa että kesti muutama viikkoa ennen kuin sun auto huomattiin. Ajoiko miehesi sillä välin bussilla töihin?
Annan niiden tärkeillä ja naureskelen itselseni. Joskus huomautan kun ihan överiksi menee, ja huomautan muiden kuullen sekä siihen malliin että suu menee kiinni.
En välitä ollenkaan, ei se mua haittaa. Mulla on oma elämä ja tiedän mitä osaan ja mihin itse pystyn, muiden tekemiset ja pätemiset menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos
Se on THAIMAANHAN, ei Thaimaasseen. Opettele taivuttamaan suomen kieltä.