Kuinka "helposti" työkyvyttömyyseläkkeelle pääsee?
Tai joutuu, miten sen nyt haluaa ajatella. Itse haluaisin töihin, mutta jo kaksi vuotta on työttömyyttä takana eikä vaan natsaa. Lukemattomia hakuja, CV:n viilausta, täydennyskoulutusta, eri tilaisuuksissa rampaamista. Takki alkaa olla tyhjä tästä kaikesta. Pikku hiljaa on mieleen hiipinyt ajatus, että entä jos en olekaan työkuntoinen? Kaikki muut sen näkevät, paitsi minä. Tuleeko jossain vaiheessa työkkärin kanssa sellainen työkuntotesti, jossa määritetään, pystyykö enää ylipäätään töihin?
Kommentit (93)
Te jotka valitatte miten jotkut pääsevät masennuksen tai muun muka itsekeksityn sairauden takia eläkkeelle, olette aivan vapaat menemään lääkäriin valittamaan nuppianne ja kokeilemaan miten helppo sen varjolla on lusmuilla. Meinaatteko, että lääkäri tuosta vain kirjoittaa määräyksen kelalle, että maksakaa tälle henkilölle eläkettä elämänsä loppuun saakka ja vähintään sama summa jonka saa palkkaa. Ei mene ihan niin, kyllä siinä ensin kokeillaan yhtä ja toista lääkettä, terapiaa, kuntouttavaa työtoimintaa ja ties mitä. Oma lukunsa vielä jatkuva paini kelan kanssa, joka lopettaa päivärahan maksun milloin milläkin verukkeella kun sille päälle sattuu. Olen siinä jonkun mielestä onnellisesa asemassa, että olen työkyvyttömyyseläkkeellä masennuksen takia mutta olisin hyvin onnellinen jos kuntoutuisin sen verran, että pystyisin vielä töihin, mihin tahansa töihin.
Parhaiten pääsee kuulemma(lääkärin mukaan) jos on mies, vähintään 50v, juoppo ja selkävikoja. Sanoi että naisille eläkkeelle pääsy on paljon vaikeampaa. Työttömän on tosi vaikeata päästä eläkkeelle koska ensin pitäisi olla useita n vuodenpituisia sairaslomia...paitsi romanit pääsee kyllä suht helposti. Kaikki romanit jotka on jo nuoresta eläkkeellä sanoo että selkävaivan takia päässeet...ihmeen huonot selät heillä on.
Itse olen ollut 20v työtön, koska minulla on krooninen migreeni (migreeni ylit puolet kuukauden päivistä), nivelongelmat ym niin lääkäri sanoi jo kun olin 30v että hän kirjoittaisi eläkepaperit mutta KELA ei niitä hyväksy. Eläkettä on nyt yritetty minulle 3 kertaa ja nyt 1.kerran sain sen osa-aikaisesti kun lisäksi sairastuin myös syöpään ja vaikeaan masennukseen. Eli paljon saa olla vikoja ennekuin KELA kuuntelee.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 21:12"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 21:07"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 19:33"]
Miksi hoitoala ei käy?
[/quote]
Puuttuu sekä soveltuvuus että motivaatio. Hoitoalalla olis töitä, mutta en yhtään näe itseäni vanhainkodissa tai päiväkodissa töissä. En ole empaattinen eikä ihmisten terveys ja hyvinvointi kiinnosta yhtään.
[/quote]
Mikä sua sitten kiinnostaa? Ei mikään, luulen. Keksit vain itsellesi tekosyitä olla ottamatta vastuuta itsesi elättämisestä.
[/quote]
Miksi työttömän on aina sopeuduttava välittömästi kaikkeen. Mutta sitten kun ehdotettiin, että koulutettiin työttömistä hoitajia, nousi hirveä vastalauseiden myrsky. Huvittavinta oli, että työttömien lähihoitajakoulutusta oli ollut silloin jo pitkään. Luojan kiitos itseni ei enää tarvitse olla työtön, sillä oli kamalaa, kun olisi pitänyt tuosta vaan kyetä kaikkeen.
Jos työtön sanoo, ettei voi rueta oopperalaulajaksi,kun ei ole lauluääntä niin sekin on tekosyy; vaikka todistuksessa olisi musiikki välttävä. Mulla oli pois hoitoala ja kaikki kädentaitoja vaativat ammatit, tekosyynä se, että on peukalo keskellä kämmentä. Helkkkari jos olisin sellainen yli-ihminen, kuin mitä työttömän pitäisi olla, olisin upporikas kun olisin tehnyt kaikkia töitä mitä keksin ja perustanut tuosta vaan muutaman kannattavan yrityksen. Yritttäjäksikin työttömän kun pitää ryhtyä ja on tekosyy, jos ei ole kannattavaa yritysideaa tuosta vaan ja sekin on tekosyy, jos sattuu tietämään, että ei niitä yhteiskunnan tukai yrityksille sitä tahtia tipu kuin tollot luulevat.
Jotta kukaan ei ala nyt väittää vastaan ja minua laiskaksi tms, niin huudan rautalangasta: OLEN NYKYÄÄN TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVASSA TYÖSSÄ. TOISTAN TOISELLA TAVALLA: TÄMÄN KIRJOITTAJA EI OLE TYÖTÖN.
Menee ihan ot, mutta pakko kertoa...
Olemme joskus huvitelleet mieheni kanssa kuvitellessamme meitä johonkin random-ammattiin ja ajatusleikkinä mietimme millaisia olisimme kyseisessä työssä.
Mieheni saa aina hervottomat naurut ja mopo karkaa lapasesta kun kuvittelee minut esim. tarhatätinä/opettajana/hoitsuna/kampaajana/kassahenkilönä/matkaoppaana/radiojuontajana/siivoojana/bussikuskina/puhelinmyyjänä...
Ja tietty oikeasti yhtään pilkkaamatta noita ammatteja hän ei vain näe minua missään duunissa jossa joutuu viihtymään vieraiden ihmisten kanssa muutamaa minuuttia pitempään tai puhumaan yli kahta yli kahden sanan lausetta ;-)
mulla paska selkä ja astma,mihin ei auta muu kuin lääkkeet, riittävä liikunta/riittävä lihas kunnon ylläpito,olen ollut pitkiä aikoja saikulla/lyhyitä aikoja usein+kuntoutusta ym.ym.
ja mulle on sanottu suoraan ettei alle 50v pääse työkyvyttömyys eläkkeelle.
lanttu viat on sitten eri asia.
Jaa-a,kyllä se vaikeaa on ja itse itseäni komentaen+kertoen:Ikää nyt 49,mies ja ihan päällisin kuin henkisinkin puolin ok noin niinkuin normaali jolla tietty hiukka ylipainoa,kaljunalua ja ryppyjäkin harmaan lisäksi.
Vuonna-88(olin n20v) maailma romahti huimauksen+ahdistuksen iskiessä,tämä vaan paheni ja paheni,tuli vatsavaivoja,niskakipua ja oikeastaan jokapaikkaa särki.
Hiki valui,sosiaaliset pelkotilat ja jos vaikka mitä.
Vuosia meni mitään ei löytynyt vaikka "kaikki"kokeet tehtiin ja erikoislääkäreitä kierrettiin+joka viikko työpaikkalääkärillä jolta rauhoittavia-piristäviä-särkylääkkeitä-hierontalappuja...
Koska vaivaan ei löytynyt syytä=luulosairas ja sehän se teki hyvää psyykkeelleni.
Ihmissuhteet+ystävät=0kpl,ei jaksanut mitään ja viinallakin yritin kipuja poistaa vuositolkulla,toki töissä urheasti kävin selvinpäin kun sisukas Pohjalainen.
Sairaslomille hirmuisesti kun oli ihan loppu+koko ajan tappavan kipeä eli nukuin,nukuin,nukuin...ainut mitä jaksoi työpäivän jälkeen.
Koira piti minut hengissä ja olen sille ikuisesti kiitolisuudenvelassa=saa iltarukoukset yhä ja kuva lompakossa+kirjahyllyssä=)
Sitten sain lähipiiristä "vihjeen"erittäin arvostetulle Fysiatrille johon menin kun ei mitään menetettävääkään eikä odotuksiakaan enää...
Kerroin,kerroin,kuvailin..tutkittiin ja hän lähetti magneettikuvaukseen+röntgeniin ym kun arvasi oireista mikä oli koska ammattimies huipulta.
Halusi myös arvion psyykkiseltä puolelta ja lähetti suosittelemalleen Psykiatrille joka totesi myös ettei tässä mitään järkeä ole+kommunikoi tuo toisen lääkärin kanssa "sotasuunnitelmaa".
Heti 3kk sairasloma että kuvat ym lausunnot tulisi ja sieltähän löytyi pahoja kulumia niskanikamista,osa romahtanut-työntynyt sisäänpäin,löytyi hermovaurioita kokeissa ym "mukavaa"
Senjälkeen käynnit jatkui molemmilla lääkäreillä,sairaslomaa koko ajan kunnes kuntoutustuelle vuosiksi ja kuntotustutkimuksia ym vakuutusyhtiön haluamaa ja reilu vuosi sitten postissa eläkekortti+lopullinen päätös työkyvyttömyyseläkkeestä=)
Aikaa palautua,toipua ja voi levätä kun huono päivä eli voinkin paremmin kun syy sairauteen löytyi!!
Tämä oli erittäin tärkeää!!!
Nyt aikaa tehdä mitä lystää:uusi koira,harrasteautoon aikaa(ja tarmoa),harraste mp,kesämökki järven rannalta,omakotitalo,veneillä+kalastaa,matkailla...ja mökit+talo+vene tuli nettilöydöstä jolla ne tuli vaimon kera,kiitos Suomi24.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 18:56"]
Vituttaa tommoset ap:n kaltaset terveet ihmiset joiden pitäisi päästä eläkkeelle "kun ei huvita".
T: oikeasti fyysisesti erittäin sairas, jolle ei muuta tipu kuin lämmintä kättä, välillä ei sitäkään kun ketään ei vaan kiinnosta.
[/quote]
Vituttaa tommoset inisijät, jotka jaksaa paasata aina miten heidän fyysiset sairaudet on niitä ainoita oikeita sairauksia. Itse olen kyllä kokenut molemmat puolet ja jos voisin nyt valita, niin ennemmin ottaisin ne fyysiset kivut.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 15:47"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 15:42"]
Selkävaiva on varma nakki. Äitini pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle 45-vuotiaana "selkävaivan" vuoksi. Äidille ei vaan työnteko natsannut ja selkäjuttuja on todella vaikea todentaa kokeneenkaan lääkärin. Kolmisen vuotta meni sen "vaivan" kanssa ja sitten äiti pääsikin jo eläkkeelle.
[/quote]
Vai näin se menee? Olenkin ihmetellyt miten munkin työpaikalta on nelikymppisiä naisia eläköitynyt selkäkipujen vuoksi ja sitten tapaaan samoja ihmisiä kuitenkin harrastamassa lenkkeilyä ja bodypumppia eikä ole selkävaivoista tietoakaan. Ja eläke juoksee!
[/quote]
No joo pääsee. Kyllä selässä pitää olla joku vaikea sairaus josta faktat on näkyvissä. Ei eläkkeelle pelkällä omalla valituksella pääse. Uudelleen koulutuksetkin on olemassa ja osaaikaeläkkeet.
Lisäyksenä vielä että ajatustoiminnot kuin keskittymiskykykin lähenteli nollaa kun ei enää jaksanut eikä nukkuminenkaan auttanut-yhtä väsynyt+kipeä herätessä eli olin kuin Zombie!!
Nyt kun aikaa ollut levätä ja tietää mikä vaivaa+toimeentulokin ok ja löysin jonkun jota rakastaa(koiran lisäksi)olen ihan tyytyväinen vaikka nuoruus meni täysin pilalle,ihan 100%sti eli sen haluaisin takaisin terveenä..tiedä missä nyt olisin ja mitä kuuluisi.
Et pääse jos olet työttömänä.
Ketään ei kiinnosta työttömän mahdollinen työkyky.
Sori, faktaa.
Jos olisit töissä niin ehkä onnistuisit pääsemään feikkaamalla.
Ei pääse juuri millään nykyään. Itselläni 10v terapiaa takana, useita eri lääkekokeiluja, epäonnistuneita kuntoutuksia ja yhä edelleen puhutaan mahdollisesta kuntoutuksesta syksyllä. Sairashistoriastani löytyisi varmaan 500 sivuinen pinkka paperia, mutta lääkäri ei näe työkyvyttömyyseläkettä ajankohtaisena.
Selkävaiva on varma nakki. Äitini pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle 45-vuotiaana "selkävaivan" vuoksi. Äidille ei vaan työnteko natsannut ja selkäjuttuja on todella vaikea todentaa kokeneenkaan lääkärin. Kolmisen vuotta meni sen "vaivan" kanssa ja sitten äiti pääsikin jo eläkkeelle.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 15:42"]
Selkävaiva on varma nakki. Äitini pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle 45-vuotiaana "selkävaivan" vuoksi. Äidille ei vaan työnteko natsannut ja selkäjuttuja on todella vaikea todentaa kokeneenkaan lääkärin. Kolmisen vuotta meni sen "vaivan" kanssa ja sitten äiti pääsikin jo eläkkeelle.
[/quote]
Täytyy olla kyllä todella hyvä valehtelemaan ja laskelmoiva ihminen, jos onnistuu kusettamaan lääkäriä noin. Eikö Kelakin vaadi siihen useampaa tutkimusta, ennen kun eläkkeen saa?
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 15:42"]
Selkävaiva on varma nakki. Äitini pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle 45-vuotiaana "selkävaivan" vuoksi. Äidille ei vaan työnteko natsannut ja selkäjuttuja on todella vaikea todentaa kokeneenkaan lääkärin. Kolmisen vuotta meni sen "vaivan" kanssa ja sitten äiti pääsikin jo eläkkeelle.
[/quote]
Täytyy olla kyllä todella hyvä valehtelemaan ja laskelmoiva ihminen, jos onnistuu kusettamaan lääkäriä noin. Eikö Kelakin vaadi siihen useampaa tutkimusta, ennen kun eläkkeen saa?
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 15:42"]
Selkävaiva on varma nakki. Äitini pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle 45-vuotiaana "selkävaivan" vuoksi. Äidille ei vaan työnteko natsannut ja selkäjuttuja on todella vaikea todentaa kokeneenkaan lääkärin. Kolmisen vuotta meni sen "vaivan" kanssa ja sitten äiti pääsikin jo eläkkeelle.
[/quote]
Vai näin se menee? Olenkin ihmetellyt miten munkin työpaikalta on nelikymppisiä naisia eläköitynyt selkäkipujen vuoksi ja sitten tapaaan samoja ihmisiä kuitenkin harrastamassa lenkkeilyä ja bodypumppia eikä ole selkävaivoista tietoakaan. Ja eläke juoksee!
Työttömän pääseminen sairaseläkkeelle on erittäin vaikeaa. Asiahan on niin, että sulla ei ole mitään mistä sä jäisit niinanotusti "pois". Toisekseen, työttömien asia ei kiinnosta ketään eikä ole mitään liittoa tai ryhmää, joka asiaasi ajaisi missään instasissa.
Jotta kela edes harkitisisi, että voisit olla sairaseläkekamaa, pitäisi sulla olla sairastamishistoriaa. Ja sitähän työttömät ei epäonnekseen juurikaan itselle hanki. Eli pitäisi olla sairaslomia, useita ja tämän tästä ja mieluusti aina siitä samasta vaivasta, josta voisit sairaseläkettä hakea. Jóstain syystä työttömät yleensä sairastelee itsekseen, eikä hae sitä sairaslomaa, että saisi siitä sitä dokumenttia, että ylipäätään sairaana ollaan. Karhunpalvelus itselle työttömälle, mutta minkäs teet.
Sairaslomia, ja sitten hommaa itselles työkykyä rajoittava diagnoosi. Sen mukaan työkkäri kuntoutusvirkalijan asiakkaaksi ns. vajaakuntoisena hakijana. Kuntoutusvirkallijan kautta erilaisia työkokeiluja, jotka sitten aina päättyy kesken sairaslomaan.
Ehkä muutaman vuoden kokeilujen ja sairastamisen jälkeen, ehkä, kela hyväksyy, ettå olet työkyvytön. Joka saat määräaikaisen ´päätöksen,. tai sitten toistaiseksi päätöksen.
Vaatii jaksamista että jaksaa alkaa sitä veivata. Moni on yrittänyt ja moni on jäänyt ilman.
No näin vähän ajattelin, ettei oikeasti ole niin helppoa kuin ajatellaan. Fyysisesti olen terve kuin pukki, en ole koskaan ollut vakavasti sairas. Tuota henkistä puolta vaan ajattelin, että kuinka kauan mahda kestää normaalien kirjoissa. Masentaa, kun töitä ei vain saa. Alan vaihto olis ok, mutten keksi mitään sopivaa. Hoitoala on pois laskuista. Olen kai sitten työkykyinen, vaikka vähän outo ja kyvytön, kun ei kukaan palkkaa.
a.p.
Eräs tuttuni, lähes nelikymppinen rouva, joka ei ole päivääkään työnteolla kuluttanut, sai ilmeisesti hiljattain pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen itselleen. On masentunut, ex-narkkari ja muutenkin mt-ongelmainen. Silti jaksaa tehdä kaikkea "kivaa". Nyt kävivät miehensä kanssa perustamaan perhettä, kun tulevaisuus loisimalla on taattu.
Inhottaa moiset loiset, et sä sellainen halua olla.