Lue keskustelun säännöt.
Nainen: Moneenko pelimieheen olet haksahtanut?
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Niin, siis pelinaiset ja pelimiehet ovat jonkin sortin psykopaatteja hekin. Eli psykopaatin lapsi ja pelaaja ymmärtävät ja puhuvat pohjimmiltaan samaa kylmäveristä yhteistä kieltä. Toinen haluaa vahingoittaa, toinen ei. Tai kumpikin haluaa vahingoittaa. He eivät usko ihmisten väliseen rakkauteen, joten aivan samantekevää. Tunteista viis.
Eivätkä ole. Olet kehittänyt ihan outoja kuvitelmia keittiöpsykologiallasi. Lopeta sitä paitsi muuten kiinnostavan ketjun spämmääminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykopaattien lapset eivät itke ihmisiä. He todellakin unohtavat ihmiset nopeasti, jättävät kaikki hankalat tyypit nopeasti taakseen. Selviämisvietti ja taistelutahto on sisäänrakennettu jo pienenä.
Myötätuntoa ja armoa he eivät odota, eivätkä tunne itsesääliä.
Vain psykopaatin lapsi voi ymmärtää ihmisiä, jotka kaipaavat ja itkevät lohduttomasti lemmikkejään.
Eläimet ovat opettaneet heille, mitä on pyyteetön rakkaus ja myötätunto.
Ihmiset ovat psykopaatin lapsille eri kategoriassa. Siitä tosin ei voi heitä syyttää.
Pelimies ja pelinainen: älä tuhlaa aikaasi psykopaatin lapsiin. Teet täysin turhaa työtä yrittäessäsi satuttaa heitä. He kovettuvat entistä enemmän ja heidän taistelutahtonsa vain kasvaa. Sinut on hyvin pian unohdettu.
Tarkoitatko, että tällaiselle lapselle on siis itselleenkin tullut empatiakyvyttömyyttä ja tunteettomuutta, psykopaatin piirteitä? Ei kuitenkaa itse ole psykopaatti? Vai onko kyse vain itsensä kovettamisesta ja normaalit empatian ja rakkauden tunteet ovat jossain kuitenkin tallella siellä pohjalla ainakinjossain määrin?
Oletko itse tällainen? Osaisitko valaista tällaista kokemusta/ajatusmaailmaa enemmänkin minulle?
Olen tuntenut läheisesti yhden tämäntyyppisen henkilön, joka käyttäytyy ainakin osin kuvaamallasi tavalla suurelta osin lapsuuden kotioloista ja kamaluuksista johtuen. En ole päässyt koskaan perille siitä, kuka hän lopulta kokonaisuudessaan oikeastaan on. Selviytyessään kovalla tavallaan tässä maailmassaa hän kuintenkin satuttaa omia läheisiään kerta toisensa jälkeen. Oma lapsuuden lemmikkinsä oli rakas. Emme ole olleet tekemisissä enää, kuin sattuman kaupalla aniharvoin.
Esim. erittäin huono tuuri se, jos on ollut hyvä isä, mutta tämä on kuollut nuorena tai on tullut avioero. Jos toinen vanhempi on ollut inhimillinen ja hyvä, olen sitä mieltä, että paljon mahdollista että lapsesta ei tule psykopaattia. Eli hän ei halua tehdä pahaa muille ja tuntee myötätuntoa.
En usko, että psykopaatin lapsi voi kuitenkin koskaan luottaa kenenkään ihmiseen.
Elämän kulku ratkaisee. Pahinta jos vastaan tulee juuri esim. ihmisillä leikkijöitä.Psykopaatin lapsi tajuaa heti, milloin on lähdettävä.Hän ei edes yritä sen enempää. Hän voi todeta lyhyesti ja karusti asiat. Silloin kannattaisi uskoa häntä. Koska nämä ihmiset eivät itke eivätkä anele myötätuntoa. He luovuttavat hankalien ihmisten kanssa heti. Heittävät heidät ns. olkapäänsä taakse ja unohtavat hetkessä.
Tässä jotain, tuossa tuli esiin muutama asia. Ei tosiaankaan kannata leikkiä psykopaatin lasten kanssa. Maailma ei tarvitse enempää kovaksikeitettyjä ihmisiä jotka eivät ikinä tule luottamaan kenenään. Siitä ei ole kenellekään mitään hyötyä, ei pelaajille, ei psykopaatin lapsille, ei kenellekään muillekaan. Maailmassa vallitsee vain viidakon laki. Ihmiset ovat vampyyreja.
Niin. Psykopaatin lapsi ajattelee, että muutkaan ihmiset eivät luota keneenkään. Muutkin ihmiset unohtavat yhtä nopeasti. Muillekin maailma on vain viidakko ilman mitään armoa.
Hän ei tietoisesti halua tehdä pahaa. Hänen luottamustaan on mahdoton saavuttaa jos hän on jo aikuinen. Pitäisi pyrkiä pitämään asialliset ja kohteliaat välit. Muuta ei psykopaatin lapsi odota keneltäkään. Itse asiassa peli menetettiin tällaisen ihmisen kohdalla jo varhain.
Kiitos vastauksesta. Omakohtaista kokemusta sulla taitaa olla asiasta tavalla tai toisella.
Tuo on jännä, että ajattelee, ettei muutkaan luota keneenkään. Näinhän ei kuitenkaan ole. Itse taidan alkaa vieläkin luottaa liian helposti.
Miten tällainen henkilö kokee rakkauden?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, siis pelinaiset ja pelimiehet ovat jonkin sortin psykopaatteja hekin. Eli psykopaatin lapsi ja pelaaja ymmärtävät ja puhuvat pohjimmiltaan samaa kylmäveristä yhteistä kieltä. Toinen haluaa vahingoittaa, toinen ei. Tai kumpikin haluaa vahingoittaa. He eivät usko ihmisten väliseen rakkauteen, joten aivan samantekevää. Tunteista viis.
Eivätkä ole. Olet kehittänyt ihan outoja kuvitelmia keittiöpsykologiallasi. Lopeta sitä paitsi muuten kiinnostavan ketjun spämmääminen.
Itse olen psykopaatin lapsi ja tiedän tasan tarkkaan mistä puhun. Sulla ei selvästikään ole mitään kokemusta kylmäverisestä pelailusta puolin eikä toisin. Kevyt ja harmiton flirttailu ei ole pelaamista. Siinä kun nyt ei edes pyritä kusettamaan. Jotkut ottavat pikku flirttailun turhan vakavasti. Kuulutko niihin?
Erotan heti tästä ketjusta ne viestit jotka ovat pelkkää mielikuviruuksen tuotetta ilman mitään omaa kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykopaattien lapset eivät itke ihmisiä. He todellakin unohtavat ihmiset nopeasti, jättävät kaikki hankalat tyypit nopeasti taakseen. Selviämisvietti ja taistelutahto on sisäänrakennettu jo pienenä.
Myötätuntoa ja armoa he eivät odota, eivätkä tunne itsesääliä.
Vain psykopaatin lapsi voi ymmärtää ihmisiä, jotka kaipaavat ja itkevät lohduttomasti lemmikkejään.
Eläimet ovat opettaneet heille, mitä on pyyteetön rakkaus ja myötätunto.
Ihmiset ovat psykopaatin lapsille eri kategoriassa. Siitä tosin ei voi heitä syyttää.
Pelimies ja pelinainen: älä tuhlaa aikaasi psykopaatin lapsiin. Teet täysin turhaa työtä yrittäessäsi satuttaa heitä. He kovettuvat entistä enemmän ja heidän taistelutahtonsa vain kasvaa. Sinut on hyvin pian unohdettu.
Olen psykopaatin lapsi. Mitä tai mikä on rakkaus?
Tarkoitatko, että tällaiselle lapselle on siis itselleenkin tullut empatiakyvyttömyyttä ja tunteettomuutta, psykopaatin piirteitä? Ei kuitenkaa itse ole psykopaatti? Vai onko kyse vain itsensä kovettamisesta ja normaalit empatian ja rakkauden tunteet ovat jossain kuitenkin tallella siellä pohjalla ainakinjossain määrin?
Oletko itse tällainen? Osaisitko valaista tällaista kokemusta/ajatusmaailmaa enemmänkin minulle?
Olen tuntenut läheisesti yhden tämäntyyppisen henkilön, joka käyttäytyy ainakin osin kuvaamallasi tavalla suurelta osin lapsuuden kotioloista ja kamaluuksista johtuen. En ole päässyt koskaan perille siitä, kuka hän lopulta kokonaisuudessaan oikeastaan on. Selviytyessään kovalla tavallaan tässä maailmassaa hän kuintenkin satuttaa omia läheisiään kerta toisensa jälkeen. Oma lapsuuden lemmikkinsä oli rakas. Emme ole olleet tekemisissä enää, kuin sattuman kaupalla aniharvoin.
Esim. erittäin huono tuuri se, jos on ollut hyvä isä, mutta tämä on kuollut nuorena tai on tullut avioero. Jos toinen vanhempi on ollut inhimillinen ja hyvä, olen sitä mieltä, että paljon mahdollista että lapsesta ei tule psykopaattia. Eli hän ei halua tehdä pahaa muille ja tuntee myötätuntoa.
En usko, että psykopaatin lapsi voi kuitenkin koskaan luottaa kenenkään ihmiseen.
Elämän kulku ratkaisee. Pahinta jos vastaan tulee juuri esim. ihmisillä leikkijöitä.Psykopaatin lapsi tajuaa heti, milloin on lähdettävä.Hän ei edes yritä sen enempää. Hän voi todeta lyhyesti ja karusti asiat. Silloin kannattaisi uskoa häntä. Koska nämä ihmiset eivät itke eivätkä anele myötätuntoa. He luovuttavat hankalien ihmisten kanssa heti. Heittävät heidät ns. olkapäänsä taakse ja unohtavat hetkessä.
Tässä jotain, tuossa tuli esiin muutama asia. Ei tosiaankaan kannata leikkiä psykopaatin lasten kanssa. Maailma ei tarvitse enempää kovaksikeitettyjä ihmisiä jotka eivät ikinä tule luottamaan kenenään. Siitä ei ole kenellekään mitään hyötyä, ei pelaajille, ei psykopaatin lapsille, ei kenellekään muillekaan. Maailmassa vallitsee vain viidakon laki. Ihmiset ovat vampyyreja.
Niin. Psykopaatin lapsi ajattelee, että muutkaan ihmiset eivät luota keneenkään. Muutkin ihmiset unohtavat yhtä nopeasti. Muillekin maailma on vain viidakko ilman mitään armoa.
Hän ei tietoisesti halua tehdä pahaa. Hänen luottamustaan on mahdoton saavuttaa jos hän on jo aikuinen. Pitäisi pyrkiä pitämään asialliset ja kohteliaat välit. Muuta ei psykopaatin lapsi odota keneltäkään. Itse asiassa peli menetettiin tällaisen ihmisen kohdalla jo varhain.
Kiitos vastauksesta. Omakohtaista kokemusta sulla taitaa olla asiasta tavalla tai toisella.
Tuo on jännä, että ajattelee, ettei muutkaan luota keneenkään. Näinhän ei kuitenkaan ole. Itse taidan alkaa vieläkin luottaa liian helposti.
Miten tällainen henkilö kokee rakkauden?
Psykopaatin lapsena kiinnostaa, mitä tai mikä on rakkaus?
Mitä ihmiset tarkoittavat sillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten minäkin olen jonkinlainen ( lievä) pelailija koska pikku firttailua en pidä vakavana. Mitä tässä ketjussa tarkoitetaan nyt sitten pelaamisella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykopaattien lapset eivät itke ihmisiä. He todellakin unohtavat ihmiset nopeasti, jättävät kaikki hankalat tyypit nopeasti taakseen. Selviämisvietti ja taistelutahto on sisäänrakennettu jo pienenä.
Myötätuntoa ja armoa he eivät odota, eivätkä tunne itsesääliä.
Vain psykopaatin lapsi voi ymmärtää ihmisiä, jotka kaipaavat ja itkevät lohduttomasti lemmikkejään.
Eläimet ovat opettaneet heille, mitä on pyyteetön rakkaus ja myötätunto.
Ihmiset ovat psykopaatin lapsille eri kategoriassa. Siitä tosin ei voi heitä syyttää.
Pelimies ja pelinainen: älä tuhlaa aikaasi psykopaatin lapsiin. Teet täysin turhaa työtä yrittäessäsi satuttaa heitä. He kovettuvat entistä enemmän ja heidän taistelutahtonsa vain kasvaa. Sinut on hyvin pian unohdettu.
Olen psykopaatin lapsi. Mitä tai mikä on rakkaus?
Tarkoitatko, että tällaiselle lapselle on siis itselleenkin tullut empatiakyvyttömyyttä ja tunteettomuutta, psykopaatin piirteitä? Ei kuitenkaa itse ole psykopaatti? Vai onko kyse vain itsensä kovettamisesta ja normaalit empatian ja rakkauden tunteet ovat jossain kuitenkin tallella siellä pohjalla ainakinjossain määrin?
Oletko itse tällainen? Osaisitko valaista tällaista kokemusta/ajatusmaailmaa enemmänkin minulle?
Olen tuntenut läheisesti yhden tämäntyyppisen henkilön, joka käyttäytyy ainakin osin kuvaamallasi tavalla suurelta osin lapsuuden kotioloista ja kamaluuksista johtuen. En ole päässyt koskaan perille siitä, kuka hän lopulta kokonaisuudessaan oikeastaan on. Selviytyessään kovalla tavallaan tässä maailmassaa hän kuintenkin satuttaa omia läheisiään kerta toisensa jälkeen. Oma lapsuuden lemmikkinsä oli rakas. Emme ole olleet tekemisissä enää, kuin sattuman kaupalla aniharvoin.
Esim. erittäin huono tuuri se, jos on ollut hyvä isä, mutta tämä on kuollut nuorena tai on tullut avioero. Jos toinen vanhempi on ollut inhimillinen ja hyvä, olen sitä mieltä, että paljon mahdollista että lapsesta ei tule psykopaattia. Eli hän ei halua tehdä pahaa muille ja tuntee myötätuntoa.
En usko, että psykopaatin lapsi voi kuitenkin koskaan luottaa kenenkään ihmiseen.
Elämän kulku ratkaisee. Pahinta jos vastaan tulee juuri esim. ihmisillä leikkijöitä.Psykopaatin lapsi tajuaa heti, milloin on lähdettävä.Hän ei edes yritä sen enempää. Hän voi todeta lyhyesti ja karusti asiat. Silloin kannattaisi uskoa häntä. Koska nämä ihmiset eivät itke eivätkä anele myötätuntoa. He luovuttavat hankalien ihmisten kanssa heti. Heittävät heidät ns. olkapäänsä taakse ja unohtavat hetkessä.
Tässä jotain, tuossa tuli esiin muutama asia. Ei tosiaankaan kannata leikkiä psykopaatin lasten kanssa. Maailma ei tarvitse enempää kovaksikeitettyjä ihmisiä jotka eivät ikinä tule luottamaan kenenään. Siitä ei ole kenellekään mitään hyötyä, ei pelaajille, ei psykopaatin lapsille, ei kenellekään muillekaan. Maailmassa vallitsee vain viidakon laki. Ihmiset ovat vampyyreja.
Niin. Psykopaatin lapsi ajattelee, että muutkaan ihmiset eivät luota keneenkään. Muutkin ihmiset unohtavat yhtä nopeasti. Muillekin maailma on vain viidakko ilman mitään armoa.
Hän ei tietoisesti halua tehdä pahaa. Hänen luottamustaan on mahdoton saavuttaa jos hän on jo aikuinen. Pitäisi pyrkiä pitämään asialliset ja kohteliaat välit. Muuta ei psykopaatin lapsi odota keneltäkään. Itse asiassa peli menetettiin tällaisen ihmisen kohdalla jo varhain.
Kiitos vastauksesta. Omakohtaista kokemusta sulla taitaa olla asiasta tavalla tai toisella.
Tuo on jännä, että ajattelee, ettei muutkaan luota keneenkään. Näinhän ei kuitenkaan ole. Itse taidan alkaa vieläkin luottaa liian helposti.
Miten tällainen henkilö kokee rakkauden?
Jonkun pitäisi ensin määritellä mitä tarkoittaa rakkaus. Ei voi kertoa kokemuksestaan, jos asiasta ei oikein mitään tiedä. Asia pitää määritellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksia saa jakaa, jotta sisaret osaavat olla varovaisia!
Mistä opit tunnistamaan pelimiehen vai opitko? Millaisia tuntemuksia petollinen leikittely aiheutti? Joko olet prosessoinut pettymyksen ja olet valmis antautunaan uudelle rakkaudelle vai kannatko nyt kaunaa povitaskussasi koko miessukupuolelle?
Ne suosituimmat (ja toki samalla asiallisimmat) naistennaurattajat ja hamesankarit näkee ihan otsallaankin eli niiden välttely on helpointa. Sen sijaan nämä ei-niin-suositut pelimiehet onkin se vaikeampi pala, mutta kokemuksesta sanoisin että jos tyyppi vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta ja yhdessäolo harvinaisen helpolta ja mutkattomalta niin silloin on törmännyt pelimieheen eikä mikään ole oikeasti totta.
Vierailija kirjoitti:
Kaikille vinkkinä että kannattaa luottaa omaan tunteeseen mikä miehestä tulee. Yleensä tunteet eivät tule tyhjästä joten jos sulla on fiilis että mies ei ole tosissaan kanssasi, sillekin lienee syynsä. Mies voi kyllä puhua ihan mitä tahansa mutta jos sun tunne sanoo muuta, suosittelen kuuntelemaan ennemmin sitä.
Kukaan mies ei koskaan ole pohjimmiltaan tosissaan kenenkään suhteen :)
Miehillä ei ole mitään tunteita. Koska niitä ei ole, heitä ei voi satuttaa.
Miehet ovat vampyyreja siinä missä naisetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitten minäkin olen jonkinlainen ( lievä) pelailija koska pikku firttailua en pidä vakavana. Mitä tässä ketjussa tarkoitetaan nyt sitten pelaamisella?
Ei minustakaan mikään flirttailu ole pelailua, ellei sitä ole tarkoitus viedä pidemmälle (=seksiin). Ja tietenkin uskotella samalla, että muukin kuin seksi kiinnostaa, vaikka oikeasti ei.
Vierailija kirjoitti:
Useimmilla suomalaisilla naisilla on takanaan niin huono isäsuhde, että meille pelimiehille riittää naisia vaikka kuinka paljon. Ne hyväitsetuntoiset naiset eivät meihin koske.
T:Pelimies
Vain aloitteleva, taito-tasoltaan heikko pelimies voi ajatella noin.
Kun kokemus karttuu, ei "paistit" enää tuota tyydytystä, vaan haastetta haetaan juuri noista hyvällä itsetunnolla varustetuista! ;-P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten minäkin olen jonkinlainen ( lievä) pelailija koska pikku firttailua en pidä vakavana. Mitä tässä ketjussa tarkoitetaan nyt sitten pelaamisella?
Ei minustakaan mikään flirttailu ole pelailua, ellei sitä ole tarkoitus viedä pidemmälle (=seksiin). Ja tietenkin uskotella samalla, että muukin kuin seksi kiinnostaa, vaikka oikeasti ei.
Jep. Olen aivan samaa mieltä.
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmilla suomalaisilla naisilla on takanaan niin huono isäsuhde, että meille pelimiehille riittää naisia vaikka kuinka paljon. Ne hyväitsetuntoiset naiset eivät meihin koske.
T:Pelimies
Vain aloitteleva, taito-tasoltaan heikko pelimies voi ajatella noin.
Kun kokemus karttuu, ei "paistit" enää tuota tyydytystä, vaan haastetta haetaan juuri noista hyvällä itsetunnolla varustetuista! ;-P
sulla mynttinen ei ole mitään annettavaa tälle ketjulle, sähän tunnetusti saat naista vaan rahalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmilla suomalaisilla naisilla on takanaan niin huono isäsuhde, että meille pelimiehille riittää naisia vaikka kuinka paljon. Ne hyväitsetuntoiset naiset eivät meihin koske.
T:Pelimies
Vain aloitteleva, taito-tasoltaan heikko pelimies voi ajatella noin.
Kun kokemus karttuu, ei "paistit" enää tuota tyydytystä, vaan haastetta haetaan juuri noista hyvällä itsetunnolla varustetuista! ;-P
Näin on. Hyvät kanssaihmiset: tässä puhuu todellinen pelimies. Tässä on todellista tyyliä ja harjaantuneisuutta. Tässä on pelaamisesta tehty jo taidetta :)
T. Itsevarma psykopaatin lapsi
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmilla suomalaisilla naisilla on takanaan niin huono isäsuhde, että meille pelimiehille riittää naisia vaikka kuinka paljon. Ne hyväitsetuntoiset naiset eivät meihin koske.
T:Pelimies
Vain aloitteleva, taito-tasoltaan heikko pelimies voi ajatella noin.
Kun kokemus karttuu, ei "paistit" enää tuota tyydytystä, vaan haastetta haetaan juuri noista hyvällä itsetunnolla varustetuista! ;-Psulla mynttinen ei ole mitään annettavaa tälle ketjulle, sähän tunnetusti saat naista vaan rahalla
Päinvastoin; Mynttinen on todellinen asiantuntija tässä ketjussa. Sinä olet pelkkä haaveilija tai aloitteleva pelimies. Sussa ei ole vielä minkäänlaista tyyliä.
T. Itsevarma psykopaatin lapsi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, siis pelinaiset ja pelimiehet ovat jonkin sortin psykopaatteja hekin. Eli psykopaatin lapsi ja pelaaja ymmärtävät ja puhuvat pohjimmiltaan samaa kylmäveristä yhteistä kieltä. Toinen haluaa vahingoittaa, toinen ei. Tai kumpikin haluaa vahingoittaa. He eivät usko ihmisten väliseen rakkauteen, joten aivan samantekevää. Tunteista viis.
Eivätkä ole. Olet kehittänyt ihan outoja kuvitelmia keittiöpsykologiallasi. Lopeta sitä paitsi muuten kiinnostavan ketjun spämmääminen.
Itse olen psykopaatin lapsi ja tiedän tasan tarkkaan mistä puhun. Sulla ei selvästikään ole mitään kokemusta kylmäverisestä pelailusta puolin eikä toisin. Kevyt ja harmiton flirttailu ei ole pelaamista. Siinä kun nyt ei edes pyritä kusettamaan. Jotkut ottavat pikku flirttailun turhan vakavasti. Kuulutko niihin?
Erotan heti tästä ketjusta ne viestit jotka ovat pelkkää mielikuviruuksen tuotetta ilman mitään omaa kokemusta.
Hu.llu olet kuin pullosta tullut. Kannattaisiko googlata vaikka psykopaatin ja sosiopaatin ero, ja myös tutustua siihen kuinka yleistä ne ovat. Harhaisessa paasauksessasi puhut kuin joka toinen täyttäisi nämä kriteerit. Joka tapauksessa sinun on aika lopettaa spämmi, sillä pleijereihin ei liity dark triadi -persoonat kuin aniharvoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, siis pelinaiset ja pelimiehet ovat jonkin sortin psykopaatteja hekin. Eli psykopaatin lapsi ja pelaaja ymmärtävät ja puhuvat pohjimmiltaan samaa kylmäveristä yhteistä kieltä. Toinen haluaa vahingoittaa, toinen ei. Tai kumpikin haluaa vahingoittaa. He eivät usko ihmisten väliseen rakkauteen, joten aivan samantekevää. Tunteista viis.
Eivätkä ole. Olet kehittänyt ihan outoja kuvitelmia keittiöpsykologiallasi. Lopeta sitä paitsi muuten kiinnostavan ketjun spämmääminen.
Itse olen psykopaatin lapsi ja tiedän tasan tarkkaan mistä puhun. Sulla ei selvästikään ole mitään kokemusta kylmäverisestä pelailusta puolin eikä toisin. Kevyt ja harmiton flirttailu ei ole pelaamista. Siinä kun nyt ei edes pyritä kusettamaan. Jotkut ottavat pikku flirttailun turhan vakavasti. Kuulutko niihin?
Erotan heti tästä ketjusta ne viestit jotka ovat pelkkää mielikuviruuksen tuotetta ilman mitään omaa kokemusta.
Se, että sulle on tehty raskasta henkistä väkivltaa koko lapsuutesi, mikä on kammottavaa, ei tarkoita, että kaikki sitä vähempi kamaluus tai ikävyys olisi ok, tai niin voisi tehdä. Pelimiehen tai pelinaisen pelailu voi rikkoa ihmistä toisinaan aika pahoinkin.
Tavallinen flirttailu ja tapailu / tietoinen ja järjestelmällinen pelimiestoiminta ovat myös eri asioita.
Itsevarmaa psykopaatin lasta todellinen tyylillä pelaava pelimies hymyilyttää, saa hyvälle tuulelle. Todellinen pelimies on kuin pikkupoika, kuten sanotaan: miehet ovat ikuisia pikkupoikia.
Käsittämätöntä miten pikkumaisesti jotkut naiset suhtautuvat todellisiin pelimiehiin. Eivät näe jutun juonta, ottavat kaiken tosissaan. Ihmiset on hirveän tosikoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, siis pelinaiset ja pelimiehet ovat jonkin sortin psykopaatteja hekin. Eli psykopaatin lapsi ja pelaaja ymmärtävät ja puhuvat pohjimmiltaan samaa kylmäveristä yhteistä kieltä. Toinen haluaa vahingoittaa, toinen ei. Tai kumpikin haluaa vahingoittaa. He eivät usko ihmisten väliseen rakkauteen, joten aivan samantekevää. Tunteista viis.
Eivätkä ole. Olet kehittänyt ihan outoja kuvitelmia keittiöpsykologiallasi. Lopeta sitä paitsi muuten kiinnostavan ketjun spämmääminen.
Itse olen psykopaatin lapsi ja tiedän tasan tarkkaan mistä puhun. Sulla ei selvästikään ole mitään kokemusta kylmäverisestä pelailusta puolin eikä toisin. Kevyt ja harmiton flirttailu ei ole pelaamista. Siinä kun nyt ei edes pyritä kusettamaan. Jotkut ottavat pikku flirttailun turhan vakavasti. Kuulutko niihin?
Erotan heti tästä ketjusta ne viestit jotka ovat pelkkää mielikuviruuksen tuotetta ilman mitään omaa kokemusta.
Se, että sulle on tehty raskasta henkistä väkivltaa koko lapsuutesi, mikä on kammottavaa, ei tarkoita, että kaikki sitä vähempi kamaluus tai ikävyys olisi ok, tai niin voisi tehdä. Pelimiehen tai pelinaisen pelailu voi rikkoa ihmistä toisinaan aika pahoinkin.
Tavallinen flirttailu ja tapailu / tietoinen ja järjestelmällinen pelimiestoiminta ovat myös eri asioita.
Tarkoitatko että joku pelimies/ nainen, on pelaillut kustannuksellasi?
Pelimiehen määritelmä lienee, että antaa ymmärtää olevan tunteita ja että olisi ihastunut, jotta saa seksiä.
Pelinaisen määritelmänä taas, että antaa ymmärtää, että olisi tarjolla seksiä (vaikkei olekaan luultavasti), jotta saa miehen ihastumaan. Voi olla myös itse ihastunut tietenkin. Pääpointti kuitenkin on, että ns. antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa. Kaikkein helpoiten toteutuu ukkomiesten suuntaan.