Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä? Toiminko väärin?
20.05.2013 |
Meillä on 3 vuotias poika. Anoppi ja mies olivat menneet sopimaan, ilman minulta kysymättä, että poika viettää siellä 1 viikon kesän aikana.
Näin alkuun, mielestäni poika on vielä liian nuori tollaiseen. Lisäksi itse en henkilökohtaisesti halua olla pojasta erossa viikkoa, mulle tulee hirveä ikävä ja se viikko menee varmasti perseelleen meikäläisen kohdalla, kun murehdin koko ajan. Toiseksi, anoppi asuu 400 kilometrin päässä. Eli jos jotain sattuisi me ei päästäisi millään salamana paikalle ja sekin asia ahdistaa minua. Omat vanhempani asuvat 30 kilometrin päässä ja sinnekkään en päästäisi poikaa vielä noin pitkäksi aikaa.
No nyt sitten mies suuttui minulle. Mököttää asiasta ja kertoo miten hänkin on tuon ikäisenä ollut sukulaisillaan monta viikkoa ja jne.
Mä olen itse sellainen, että poika on mulle niin rakas, että hän on maksimissaan ollut yhden yön yli kylässä isovanhemmilla ja seuraavana aamuna ollaan jo menty hakemaan, tai jääty vaikka päiväksi sinne.
Reagoinko liikaa, vai mitä mieltä olette? Miehen mielestä mulla on jotain vastaan hänen äitiään ja en kuulemma luota häneen äitiinsä. En tiedä, mua ahdistaa olla erossa 3-vuotiaasta viikon verran, lapsi ei itekkään ole niin kauan ollut meistä erossa. Lisäksi näkee niitä isovanhempia erittäin harvoin, tai jos jotain sattuu niin se on niin kaukana.
Kommentit (97)
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 09:05"]
Pidä pääsi, lapsi on sinun eikä sinun todellakaan tarvitse antaa häntä yhtään minnekään.
[/quote
Niin, lapsi ei ome isänsä? Te palstamammat ootte kyllä niin uskomattoman julmia ja itsekkäitä että en käsitä. Ap ei halua päästää lastaan koska ITSELLE TULEE IKÄVÄ? Sairasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä aion ehdottaa illalla miehelle sitä kompromissia kun tulee töistä, että menisi vaikka max.3 päivää. Ja edelleen, meillä ollaan tasa-arvoisia vanhempia, esim. jos mä ehdotan jotain, että voiko lapsi mennä ja mies ei halua niin ei lapsi silloin mene. Kyllä mä kunnioitan hänen mielipidettään, ja lapsi ehtii menemään sinne mummolaan vielä monet kerrat, kun on vanhempi niin viikoksi, tai vaikka sitten kuukaudeksi jos itse haluaa.
Eipä sitä lasta tosta noin vain sieltä haeta, kun ei ole kuin 1 auto ja se on miehellä työkäytössä ja kuten aikaisemmin mainitsin, mies on suurimman osan ajasta työmatkoilla, ties missä. Lisäksi rahatilanne on sen verran tiukka, että ei turhaan päivän takia viitsisi lähteä ajelemaan 400 kilometriä ees taas.
Ja jos jotain sattuisi, niin toki lääkäriin lapsi pitäisi viedä, mutta kyllä mä luulen, että siellä lääkärissä lapsi toivoisi paikalla olevan isän ja äidin, ei mummon jota näkee hirveän harvoin.
Enkä mä ole edelleenkään missään vaiheessa sanonut, ettenkö vois soittaa anopille ja sanoa, että se viikko ei nyt sovi. Kyllä mä sinne voin soittaa. Ärsyttää vaan miehen lapsellinen käytös, että suuttuu tuollaisesta ja kiukuttelee. Ei tosiaan taida olla se napanuora vielä katkennut.
ap
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 12:29"]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 12:26"]
Mä siis lukeudun noihin riippuvaisiin pehmovanhempiin, mutta mieheni on silti tasaveroinen vanhempi, ja lapsilla on läheiset ja turvalliset välit isovanhempiin, vaikka eivät ole koskaan olleet viikkoa heillä hoidossa. Kaikki ei ole niin mustavalkoista, live with it.
[/quote]
Sinä tuskin "panisit" miestäsi muuttamaan jo tekemiään suunnitelmia vastoin tämän tahtoa? Sellainen ei ole tasa-arvoista vaan miestä halveksivaa.
[/quote]
Ei tietenkään tarvitsisikaan, koska eihän se mies olisi tehnyt niitä suunnitelmia yksin, neuvottelematta ensin toisen kanssa. Eihän sellainen olisi ollut tasa-arvoista?
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 13:16"]
Ei tietenkään tarvitsisikaan, koska eihän se mies olisi tehnyt niitä suunnitelmia yksin, neuvottelematta ensin toisen kanssa. Eihän sellainen olisi ollut tasa-arvoista?
[/quote]
Ei olisi ei.
Eikä ole ap:n tilannekaan.
Miestään ja lastaan käy todella sääliksi.
Meidän 3,5v. on ollut useita kertoja äidilläni yökylässä 2-3 yötä. Enempää ei halua olla enkä antaisikaan. Riippumatta siitä, että äitini on lapselle erittäin tärkeä ja luotan äitini hoitokykyihin täysin. Anopille en antaisi edes yhdeksi yöksi, lapsi ei turvaa anoppiin ja anoppi on lapsen kanssa jokseenkin avuton. Niin kuin on ollut aikanaan miehenikin kanssa. Jos mies erehtyisi ehdottamaan lapsen yökyläilyä anopilla niin ainoa vaihtoehto olisi anopin tulla meille max. yhdeksi yöksi kun me vanhemmat ollaan muualla. Olisi edes joku turva lapsella.
Mieheni on uskoakseni samaa mieltä, mutta reissutyötä tekevänä ei itsekään ole lapselle niin suuri turva kun minä olen. Mies ei esimerkiksi vieläkään tiedä mitä on lapsiperhearki, kun ei ole sitä ikinä elänyt. Ja tällä tarkoitan, että arkisin lapsi päiväkotiin ja itse töihin, töistä äkkiä kotiin ja parissa tunnissa kaikki kotihommat ja lapsen tarpeet hoidetaan ja seuraavana aamuna sama rumba. Mies ei myöskään osaa olla lapselle henkisesti läsnä eikä tajua lapsen tunne-elämää lainkaan. En siis edes miehelle jättäisi lasta kolmea yötä pidemmäksi, ellen olisi esim. sairaalassa. Minun tehtäväni on suojella lastani kaikelta mahdolliselta vahingolta ja sen teenkin, parhaani mukaan. Muiden mielipiteistä en välitä. Eikä pidä ap:kaan välittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kuulostat fiksulle ja osaat varmasti hoitaa tämän miehesi kanssa illalla. Mieskin on saanut päivän tuuletella ajatuksia ja rauhoittua, niin pystyy varmaan kuuntelemaan järkipuhetta.
Kompromissi (pari-kolme yötä yökylässä) on hyvä ratkaisu ja sun täytyy saada mies ymmärtämään, ettei tällaisia päätöksia vaan VOI tehdä yksin, neuvottelematta sinun kanssa ensin. Tsemppiä :)
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 13:21"]
Meidän 3,5v. on ollut useita kertoja äidilläni yökylässä 2-3 yötä. Enempää ei halua olla enkä antaisikaan. Riippumatta siitä, että äitini on lapselle erittäin tärkeä ja luotan äitini hoitokykyihin täysin. Anopille en antaisi edes yhdeksi yöksi, lapsi ei turvaa anoppiin ja anoppi on lapsen kanssa jokseenkin avuton. Niin kuin on ollut aikanaan miehenikin kanssa. Jos mies erehtyisi ehdottamaan lapsen yökyläilyä anopilla niin ainoa vaihtoehto olisi anopin tulla meille max. yhdeksi yöksi kun me vanhemmat ollaan muualla. Olisi edes joku turva lapsella.
Mieheni on uskoakseni samaa mieltä, mutta reissutyötä tekevänä ei itsekään ole lapselle niin suuri turva kun minä olen. Mies ei esimerkiksi vieläkään tiedä mitä on lapsiperhearki, kun ei ole sitä ikinä elänyt. Ja tällä tarkoitan, että arkisin lapsi päiväkotiin ja itse töihin, töistä äkkiä kotiin ja parissa tunnissa kaikki kotihommat ja lapsen tarpeet hoidetaan ja seuraavana aamuna sama rumba. Mies ei myöskään osaa olla lapselle henkisesti läsnä eikä tajua lapsen tunne-elämää lainkaan. En siis edes miehelle jättäisi lasta kolmea yötä pidemmäksi, ellen olisi esim. sairaalassa. Minun tehtäväni on suojella lastani kaikelta mahdolliselta vahingolta ja sen teenkin, parhaani mukaan. Muiden mielipiteistä en välitä. Eikä pidä ap:kaan välittää.
[/quote]
No meillä on vähän samanlainen tilanne. Mies kun on poissa suurimman osan ajasta, hän ei tajua aina kaikkia juttuja. Kuvittelee tämän olevan helppoa. Lapsi on 1 yön ollut miehen kanssa, kun olin viettämässä ilta tyttökavereiden kanssa. Sen illan aikana mies soitti monta kertaa ja kysyi kaikesta, missä on lapsen yöpuku, pitääkö olla se ja se. Mitä annan sapuskaksi, loppujen lopuksi totesin puhelimeen, että nyt sun on aika opetella noi asiat, jollet vielä ole oppinut. Mä en voi sua joka kerta olla neuvomassa.
Hän kyllä leikkii lapsen kanssa, touhuskelee, ja lapsi rakastaa isäänsä, ja hän on hyvä isä. En kiellä sitä missään vaiheessa, mutta jos kotona esim. sattuu jotain, niin lapsi juoksee minun luokse, vaikka isä sattuisi olemaan vieressä. Siinä on sitten vähän hankala, jos pitäis olla tasavertainen niin sanoa lapselle, no meneppäs nyt isän luokse itkemään, niin hän lohduttaa nyt kun äiti lohdutti viimeksi.
Mutta katotaan, mihin tilanteeseen päädytään, toivottavasti mies nyt osaa ainakin keskustella asiallisesti eikä taas lähteä ovet paukkuen menemään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 13:14"]
missä. Lisäksi rahatilanne on sen verran tiukka, että ei turhaan päivän takia viitsisi lähteä ajelemaan 400 kilometriä ees taas.
Ja jos jotain sattuisi, niin toki lääkäriin lapsi pitäisi viedä, mutta kyllä mä luulen, että siellä lääkärissä lapsi toivoisi paikalla olevan isän ja äidin, ei mummon jota näkee hirveän harvoin.
ap
[/quote]
Lapsen nouto = turhan takia?
Ja huomaatko nyt mitään tiettyä kehää tuossa; lapsi näkee mummoa harvoin, mutta et halua päästää häntä näkemään mummoaan?
Et todellakaan tehnyt väärin Ap! Ei 3-vuotiaan tarvitse opetella olemaan äidistään erossa edes päivää. Miksi pitäisi? Ei myöskään sinun täydy olla erossa lapsestasi edes yhtä päivää, jos et halua. Olet hyvä äiti.
Minä olin äitini mukaan useamman vuoden vanha, kun olin yökylässä mummolassa (yhden yön vain!) eikä minulla ole mitään ongelmia ollut itsenäistyä vanhempana.
Kivittäkää vain, mutta nykyään ihmiset haluavat lapsia ja tuupata ne samantien hoitoon mummoloihin viikoiksi, vaikka ikää ei olisi edes vuotta vielä. Täällä sinua haukkuvat ne, jotka itse tuppaavat pieniä lapsiaan loman ajaksi hoitoon.
Olet hyvä äiti, kun haluat olla lapsesi kanssa ja hänen turvanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eri asia on sitten myöhemmin, kun lapsi itse haluaa yökylään. Silloin ei mielestäni voi vain oman ikävän takia olla päästämättä.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 13:33"]
No meillä on vähän samanlainen tilanne. Mies kun on poissa suurimman osan ajasta, hän ei tajua aina kaikkia juttuja. Kuvittelee tämän olevan helppoa. Lapsi on 1 yön ollut miehen kanssa, kun olin viettämässä ilta tyttökavereiden kanssa. Sen illan aikana mies soitti monta kertaa ja kysyi kaikesta, missä on lapsen yöpuku, pitääkö olla se ja se. Mitä annan sapuskaksi, loppujen lopuksi totesin puhelimeen, että nyt sun on aika opetella noi asiat, jollet vielä ole oppinut. Mä en voi sua joka kerta olla neuvomassa.
Hän kyllä leikkii lapsen kanssa, touhuskelee, ja lapsi rakastaa isäänsä, ja hän on hyvä isä. En kiellä sitä missään vaiheessa, mutta jos kotona esim. sattuu jotain, niin lapsi juoksee minun luokse, vaikka isä sattuisi olemaan vieressä. Siinä on sitten vähän hankala, jos pitäis olla tasavertainen niin sanoa lapselle, no meneppäs nyt isän luokse itkemään, niin hän lohduttaa nyt kun äiti lohdutti viimeksi.
Mutta katotaan, mihin tilanteeseen päädytään, toivottavasti mies nyt osaa ainakin keskustella asiallisesti eikä taas lähteä ovet paukkuen menemään.
ap
[/quote]
Ihan oikea Nukkekodin Niilo! Tuosta pitää kertoa Viipaleita-blogin kirjoittajalle! :)))))))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen: KYLLÄ. Olet ripustautuva ja yliherkkä ja viivästytät lapsesi kehitystä tukahduttamalla hänet omaan tärkeyteesi.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 13:51"]
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen: KYLLÄ. Olet ripustautuva ja yliherkkä ja viivästytät lapsesi kehitystä tukahduttamalla hänet omaan tärkeyteesi.
[/quote]
Lisäksi ap:n avioliitto on kovaa vauhtia menossa karille sen vuoksi ettei ap millään tasolla kunnioita miehensä vanhemmuutta ja asemaa aikuisena miehenä.
Toisaalla hän ruikutaa kuinka mies ei osaa itsenäisesti hoitaa lasta ja sitten kun mies tekee itsenäisen päätöksen, hän ryntää sabotoimaan sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lapselta kysytty? Vai onko lapsen mielipiteellä väliä? Entä jos ekana iltana tulee jo ikävä, pitääkö silti koko viikko olla? 3-vuotias ei hahmota vielä miten pitkä aika on viikko, se tuntuu hänestä varmasti tosi pitkältä ajalta, kun ei ole ennen ollut.
Sitä jotenkin toivoisi, että nämä isien oikeuksien kannattajat tms. aidosti harkitsisivat sitä mahdollisuutta, että oikeasti voisi olla niin, että pienelle lapselle ei ole hyväksi olla pitkiä aikoja erossa vanhemmistaan. Siis ihan empiirisenä faktana, ei ideologisena asenteena.
Eli syy nihkeään suhtautumiseen voi olla tuo, ei suinkaan se, että joku olisi epäterveesti ripustautunut lapseensa tai vihaisi anoppiaan tai. (esim. ap:n vastauksissa ei ole mitään anoppivihaa).
(myös tuntuu ikävältä, kun itse kannatan täysillä tasa-arvoista vanhemmuutta, mikä omassa ja lähipiirin perheissä toteutuukin, mutta näiden vastausten perusteella alkaa kuulostaa siltä, että monet isät eivät ymmärräkään kovin hyvin pienten lasten tarpeita. Tulee ikävästi sellainen vanhanaikanen fiilis, että ehkä isien ei pitäisi kaikissa perheissä päättää pikkulasten asioista. Noin en siis haluaisi todellakaan ajatella, mutta jos jonkun mielestä äiti, joka ei halua 3-vuotiasta viikoksi hoitoon, on epäterve ja tuhoaa lapsensa, niin väkisin tulee tunne, että tämä joku ei kovin paljon lapsiperhe-elämästä tiedä.)
En jättäisi minäkään 3 vuotiasta hoitoon viikoksi. Se on aivan liian pitkä aika lapselle. Kaksi yötä maksimissaan tuon ikäinen. Miehelläsi on ollut erilainen lapsuu eikä ymmärrä ettei kaikkilla ole ollut sellaista. Ennen ei myöskään ollut turvaistuimissa autossa, ei silti nyttenkään pidetä lasta ilman turvaistuinta jne.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 13:42"]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 13:14"]
missä. Lisäksi rahatilanne on sen verran tiukka, että ei turhaan päivän takia viitsisi lähteä ajelemaan 400 kilometriä ees taas.
Ja jos jotain sattuisi, niin toki lääkäriin lapsi pitäisi viedä, mutta kyllä mä luulen, että siellä lääkärissä lapsi toivoisi paikalla olevan isän ja äidin, ei mummon jota näkee hirveän harvoin.
ap
[/quote]
Lapsen nouto = turhan takia?
Ja huomaatko nyt mitään tiettyä kehää tuossa; lapsi näkee mummoa harvoin, mutta et halua päästää häntä näkemään mummoaan?
[/quote]
Vaikka näkiski harvoin ni ajaisitko itse päivän takia 800 kilometria?
Ja ei en ole ap
miehellä tarve miellyttää äitiään eikä ole miettinyt miltä se lapsesta ja sinusta kenties tuntuu. (?)
mutta myös toinen näkökulma:
hänellä ei ole kesälomaa, ja sinulla rankkaa kahden pienen kanssa. Mummi ajatellut näin voivansa auttaa teidän perhettä. Mies suostunut, koska halunnut myös vaimolle vähän helpotusta arkeen (?)
Toisaalta, eikö hän itse voi pitää vähän palkatonta/ isävapaata tms., jolloin voisitte mennä kaikki sinne mummolaan perässä, ensin poika yksin pari yötä ja sit koko perhe vaiks 5 yötä ? (jos olisin sinä, tämä vaihtoehto olisi mun mielestä paras)
Mummolle kuitenkin plussat siitä että haluaa ja kokee jaksavansa!
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 09:11"]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 09:05"]
Pidä pääsi, lapsi on sinun eikä sinun todellakaan tarvitse antaa häntä yhtään minnekään.
[/quote]
Voi vittu, eiköhän lapsi ole aivan yhtä paljon niin isän kuin äidinkin...
[/quote]
Tietenkin, muttei käsittääkseni isän äidin.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 12:30"]
Onko anoppi selvillä siitä, miten rankaa heille tulee olemaan jos lapsi parkuu äitiä kaikki päivät? Ei tule olemaan kivaa kenelläkään vaikka nyt anoppi ehkä kuvittelee olevansa Vuoden Mummi.
[/quote]
Kovin moni on unohtanut että se anoppi, joka on nyt mummo, on myös äiti. Ja hänellä ON kokemusta pikkulapsiajasta.
Usein tuntuu sille, varsinkin kun lukee miten äiti ei haluaisi päästää lastaan mummolaan tai ylipäätään minnekään yökyläilemään, että äiti pelkää lapsen laittavan hänet eriarvoiseen asemaan. Että lapsella onkin hauskaa, eikä yhtään ikävä.
Kun ei se nyt vaan ole niin.