Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä? Toiminko väärin?
20.05.2013 |
Meillä on 3 vuotias poika. Anoppi ja mies olivat menneet sopimaan, ilman minulta kysymättä, että poika viettää siellä 1 viikon kesän aikana.
Näin alkuun, mielestäni poika on vielä liian nuori tollaiseen. Lisäksi itse en henkilökohtaisesti halua olla pojasta erossa viikkoa, mulle tulee hirveä ikävä ja se viikko menee varmasti perseelleen meikäläisen kohdalla, kun murehdin koko ajan. Toiseksi, anoppi asuu 400 kilometrin päässä. Eli jos jotain sattuisi me ei päästäisi millään salamana paikalle ja sekin asia ahdistaa minua. Omat vanhempani asuvat 30 kilometrin päässä ja sinnekkään en päästäisi poikaa vielä noin pitkäksi aikaa.
No nyt sitten mies suuttui minulle. Mököttää asiasta ja kertoo miten hänkin on tuon ikäisenä ollut sukulaisillaan monta viikkoa ja jne.
Mä olen itse sellainen, että poika on mulle niin rakas, että hän on maksimissaan ollut yhden yön yli kylässä isovanhemmilla ja seuraavana aamuna ollaan jo menty hakemaan, tai jääty vaikka päiväksi sinne.
Reagoinko liikaa, vai mitä mieltä olette? Miehen mielestä mulla on jotain vastaan hänen äitiään ja en kuulemma luota häneen äitiinsä. En tiedä, mua ahdistaa olla erossa 3-vuotiaasta viikon verran, lapsi ei itekkään ole niin kauan ollut meistä erossa. Lisäksi näkee niitä isovanhempia erittäin harvoin, tai jos jotain sattuu niin se on niin kaukana.
Kommentit (97)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun neuvo on myös aikalisä. Kun sitten hetken hengiteltyäsi soitat anopille, sanot suoraan, että olet hämmentynyt, kun sulta ei kysytty. Sanot myös, että vuoden tai parin pästä viikko on jees, mutta nyt saa kaksi tai kolme päivää riittää. Onko sulla missään lähellä anoppilaa kaveria tai sukulaisia? Menisitte lasten kanssa keskenään sinne mummolaan ja sit oisit vaikka kaksi päivää vauvan kanssa jossain. Ei unelmaloma sulle, mutta oisko mahdollisuus edes?
Jos susta tuntuu, että lapsi on liian pieni, niin sitten se on. Muistan itse olleeni myös vahvasti tunnevanhempi, kun lapset oli pieniä, halusin olla lähellä ja vastuussa. Hyvin ne nyt murkkuna on ehtineet irtautua enkä itsekään niitä viikon reissuissa niin ikävöi ;-)
Ja on otettava huomioon myös isovanhempien jaksaminen, viikko 3-v:n kanssa... Muistaako ne varmasti, mikä duuni ja vastuu siinä on?
Viikko olisi meidän 3-vuotiaalle pojalle liian pitkä aika, vaikka hän reipas ja sosiaalinen onkin. Lisäksi teillä on tuo pitkä välimatka. Eskari-ikäiselle viikon loma kaukana mummolassa saattaisi olla ok.
Et ap ole laisinkaan nipo. Itsellenikin tulisi kova ikävä lastani viikon aikana, jopa jo ekoina päivinä. Kyllä tästä asiasta miehesi olisi pitänyt jutella kanssasi ennen kuin sopii mitään äitinsä kanssa. Varsinkin, kun ei lapsenne ole ennen ollut erossa vanhemmistaan noin pitkää aikaa. Miehesi on aika moukka, jos suuttuu reaktiostasi. Hänhän tässä toimi todella väärin. Kerro sinä anopilllesi mitä mieltä olet asiasta. Jos hän on fiksu ihminen, niin varmasti ymmärtää huolesi. Jos taas ei ole, niin sittenhän asia on selvä. Lapsi ei mene viikoksi mummolleen.
Miten olisi kompromissi, eli soitat anopille ja kerrot, että mielestäsi viikko on liian pitkä aika, jospa lapsi olisi siellä vain kolme päivää?
Ratkaisuehdotus: viekää lapsi mummulle vaikka keskiivikkona (tai mummu tulee hakemaan) ja sitten viikonloppuna loppu perhe perässä viettämään viikonloppua sinne. Näin lapsi saa olla pari päivää itsekseen siellä ja erosta ei tule liian pitkä. Tämän pitäisi onnistua ilman sitä miehen kesälomaakin. Jos miehen työssä ollaan viikonloput töissä niin sitten vain vaihdatte päiviä, niin että menette mummulaan yhdessä silloin, kun miehen työvuorolistassa on pari perättäistä vapaata.
Ja kyllä ap, sinä olet liian takertuva! 3-vuotiaan kuuluu harjoitella jo itsenäistymistä, hän ei ole enää sinun vauvasi. Viikko on toki tottumattomalle liian pitkä aika.
Oma poikamme on melkein 4v ja hänelle mummu on erittäin rakas. Poika ja vanhemmat pärjäisivät loistavasti viikon kyläilystä. Meille rajoitteita tuottaa kuopus: sisko, n. 2v kysyy joka aamu ensimmäisenä, että missä veli on. Pariksi päiväksi nuo paidan ja pepun voi vielä erottaa, mutta viikko on liian pitkä. Mummu taas sen verran iäkäs, ettei enää jaksaisi viikkoa kahden pienen kanssa, vaikka isomman ja omatoimisemman kanssa pärjääkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 09:44"]
Mun neuvo on myös aikalisä. Kun sitten hetken hengiteltyäsi soitat anopille, sanot suoraan, että olet hämmentynyt, kun sulta ei kysytty. Sanot myös, että vuoden tai parin pästä viikko on jees, mutta nyt saa kaksi tai kolme päivää riittää. Onko sulla missään lähellä anoppilaa kaveria tai sukulaisia? Menisitte lasten kanssa keskenään sinne mummolaan ja sit oisit vaikka kaksi päivää vauvan kanssa jossain. Ei unelmaloma sulle, mutta oisko mahdollisuus edes?
Jos susta tuntuu, että lapsi on liian pieni, niin sitten se on. Muistan itse olleeni myös vahvasti tunnevanhempi, kun lapset oli pieniä, halusin olla lähellä ja vastuussa. Hyvin ne nyt murkkuna on ehtineet irtautua enkä itsekään niitä viikon reissuissa niin ikävöi ;-)
Ja on otettava huomioon myös isovanhempien jaksaminen, viikko 3-v:n kanssa... Muistaako ne varmasti, mikä duuni ja vastuu siinä on?
[/quote]
Valitettavasti siinä lähellä ei ole mulle mitään sukulaisia tai tuttuja, omat tutut asuvat täällä etelä-suomessa. Ja kyllä mä voin soittaa anopille, ei siinä oikeastaan mitään ongelmaa ole. Ehkä tässä taustalla myös kyllä tosiaan ärsyttää se, että kukaan ei kysynyt multa yhtikäs mitään. Ilmoitettiin vain, että lapsi menee. Itse kysyn mieheltä joka kerta, jos lapsi menee omien vanhempieni luoksi yökylään, että käykö se hänelle. Lisäksi kysyn kaikesta muustakin, lasta koskevasta asiasta mieheltä.
Anoppilla on ikää 45, joten uskon, että hän kyllä jaksaisi touhuta lapsen kanssa, mutta hänellä ei ole oikeastaan käsitystä siitä, mikä on turvallista ja mikä ei. Miehellä on sama homma ja huomaa mistä se on tullut. Mies ja anoppi ajattelee samalla tavalla, että joki voi olla erittäin hauskaa, mutta siitä pidämmälle ei koskaan ajatella, että mitä siinä voi käydä. En tarkoita tässä nyt mitään sellaisia ihan perusjuttuja, tottakai tavallisissa jutuissakin voi käydä hullusti, eikä koko ajan voi olla vahtimassa sitä, etteikö mitään sattuisi, mutta esim. anoppi saattaa lähteä pyöräilemään pyörällä ja laittaa lapsen takaritsalle istumaan, ilman istuinta. Kaikkihan sen nyt tietää, että siinä voi jäädä lapsen jalat pinnojen väliin tai muuta vastaavaa.
Anoppi on mukava, ei siinä mitään, mutta hänellä on aivan erit kasvatus tavat kuin meillä. Lisäksi hän ei ajattele sitä, mihin lapsi on tottunut. Esim. viikko kun ollaan siellä, joudun olemaan se ns. tyhmä äiti joka kieltää, anoppi antaa lapselle karkkia minkä kerkee ja kohta lapsi valittaakin vatsaansa, kun on syönyt liikaa. Hän ei vielä itse tajua kieltäytyä karkista, ja sitte mä joudun puuttumaan asiaan ja kieltämään anoppia antamasta, ja sitten lapsi pahoittaa mielensä siitä, kun ei saakkaan sitä karkkia niin paljon kun haluaisi. Lisäksi lapsellamme tulee maidosta vatsa kipeäksi, se korvataan siellä mehulla, joka ruuan yhteydessä anoppi tyrkyttää mehua ja taas äiti on tyhmä, kun vaihtaa ruokajuoman mehusta vedeksi. Onhan noita.
Ja vielä painotan, mulla ei ole anoppia vastaan mitään ja meillä on ihan kohtuu hyvät välit, mutta monesti hän lyttää minut ja kasvatusperiaatteemme, ja tunkee sinne joukkoon omiaan. Tästä olen sanonutkin, mutta haluan pitää välit kuitenkin kohtuullisena, niin en ole viitsinyt joka asiasta nipottaa, vaikka asia häiritseekin mua älyttömästi. Mies taas puolestaan muuttuu anoppilassa täysin, kotona hän kieltää myöskin noista karkkiasioista sun muista, anoppilassa ei korvaansa hetkauta mihinkään suuntaan, ihan sama miten paljon lapsi vatsaansa valittaa, niin silti vaan tyrkytetään tai ei välitetä pätkääkään. Hän myöskin olettaa, kun mennään anoppilaan hänen äitinsä hoitaa lapset ja hänen ei tarvitse tehdä yhtikäs mitään.
ap
Eikös se nyrkkisääntö ole että ikävuosien mukainen aika erossa vanhemmista? Eli max 3 yötä tässä vaiheessa, ja huom.koskee tuttuja aikuisia! Itse en antaisi omaa 3-vuotiastani mihinkään viikoksi, en omalle äidilleni, joka asuu 10 km päässä enkä muillekaan sukulaisille. Vaareille en varsinkaan, en luota vanhan kansan jäärien hoitoon yhtään. Sen verran leväperäistä ja holtitonta touhua on nähty, mikä on tietty selvä kun eivät nuo jukuripäät ole omiakaan lapsiaan kasvattaneet vaan äidit ovat olleet 90% vastuussa.
Lapseni, myös 3v poika oli jokin aika sitten 2 yötä yökylässä mummilla, perjantai-illasta sunnuntai-aamuun. Tuntui pitkältä ajalta ja poika reagoi tuohon erossaoloon voimakkaasti. Vaikka mummin luona oli ollut kivaa, lapsi oli tosi takertuva koko sunnuntain ja sai kauheita itkukohtauksia. Ikävä purkautui siis. Yleensä eiole ripustauuvaa tyyppiä edes vaan sellainen rohkea peruspetteri. Lisäksi äitini oli ihan poikki tuon kahden yön hpidon jälkeen eiä siinä ollut kuin yksi kokonainen päivä välissä, lauantai... Riippuu tietty kuinka vilkas ap:n lapsi on mutta meidän muksun perässä saa tosissaan ravata joten vanhempi ihminen siinä kyllä uupuu.
Mä sanoisin suoraan anopille, että lapsi on vielä liian pieni noin pitkään kyläilyyn, mutta että olisi ihanaa jos olisi kunnolla kerrankin mummiaikaa, joten voisiko mummi tulla teille viikoksi, kun olet äitiyslomalla ja mieskin poissa paljon. Ja sanoisit että sinulla on menoja muutenkin niin mummi voisi olla pojan kanssa kahdestaan päivisin välillä. Saisivat omaa aikaa ilman että mummi olisi vaan kylässä. Jos ei suostu teille tulemaan niin sitten matkustakaa heille ja anna sitä yhteistä aikaa siellä häipymällä kuopuksen kanssa muualle mutta yöt olette kuotenkin anoppilassa. On hienoa, että mummi on kiinnostunut pojanpojastaan, mutta ymmärrän että tuo välimatka ja viikon pituus hermostuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla miehelläsi napanuora vielä katkeematta?
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 11:45"]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 11:37"]
Selvennä nyt hyvä ihminen, kun tulet tänne tuollaista kommentoimaan. Mielestäni alkuperäisestä viestistä käy vain ilmi se, että rakastan poikaani erittäin paljon ja hän on kaikkea muuta kuin lelu mulle.
ap
[/quote]
Kolmivuotiaasi ei ole itsellinen ihminen, jolle sallitaan omat sinusta riipumattomat imissuhteet eikä hänen isänsä ole kanssasi tasaveroinen vanhempi jonka näkemyksillä on sama paino kuin sinun näkemyksilläsi.
Kolmivuotiaasi on sinun "ikioma" lelusi jolla "muut ei saa leikkiä, jos ei samalla leiki sinun kanssasi".
Rakkaus ei mahdu tuollaiseen omistussuhteeseen.
Lapsiparka...
[/quote]
Huokaus. Vai niin, en jaksa sulle muuta kommentoida, kun että olet erittäin hakuteillä asiasta. Kyllä meillä vanhemmat ovat yhtä tasa-arvoisia, mutta silti en koe, että mun pitäis suostua tuollaiseen sillä verukkeella, että kun mieskin on ollut niin pojankin täytyy. Sitä paitsi, poika yleensä haluaa yhden yökyläilynkin jälkeen jo omilta vanhemmiltani kotiin, vaikka heillä on ollut kivaa ja ovat erittäin läheisiä pojalle.
Toki saat olla mitä mieltä tahansa, mutta rakkautta tässä perheessä löytyy. Siitä voit olla varma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En antaisi noin pitkäksi aikaa. Ja laittaisin miehen soittamaan anopille sopiakseen lyhyemmästä pätkästä.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 11:58"]
En antaisi noin pitkäksi aikaa. Ja laittaisin miehen soittamaan anopille sopiakseen lyhyemmästä pätkästä.
[/quote]
Ja miehesi on kanssasi tasa-arvoinen vanhempi?
Yllätys yllätys; tasa-arvoisella vanhemmalla olisi sananvaltaa hänelläkin ja hämntä ei "laitettaisi" tekemään jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jotenkin vaan tulee kuva, että sun miehes on oikea äidin pikku mussukka. Taitaa haluta vaan miellyttää äitiään. Siitä kertoo myös sekin, että antaa vanhempiensa jyrätä teidän kasvatusperiaatteet, eikä uskalla äidilleen sanoa. Meillä on 3v tyttö ja en todellakaan antaisi vielä noin pitkäksi ajaksi pois kotoa.
No mitä mieltä ap olet tuosta kompromissista mitä on ehdotettu parissakin viestissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 12:01"]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 11:58"]
En antaisi noin pitkäksi aikaa. Ja laittaisin miehen soittamaan anopille sopiakseen lyhyemmästä pätkästä.
[/quote]
Ja miehesi on kanssasi tasa-arvoinen vanhempi?
Yllätys yllätys; tasa-arvoisella vanhemmalla olisi sananvaltaa hänelläkin ja hämntä ei "laitettaisi" tekemään jotain.
[/quote]
http://www.viipaleita.net/blog/satu/2012/10/01/nukkekodin-niilo
Mikä siinä on, että ihmiset näkevät vain 2 ääripäätä ja heivaavat mielessään jokaisen eri mieltä olevan sinne toiseen äärimmäisyyteen?
Meillä olemme mieheni kanssa jakaneet hoitovapaat, mies on ollut kotona vuoden per lapsi, minä kyllä vähän enemmän mutta en ratkaisevasti.
Teemme yhtä paljon kotitöitä, molemmat hoitavat koti-päiväkoti-asioita, vievät lapsia synttäreille, tekevät ruokaa pakastimeen oma-aloitteisesti ym ym.
Molemmilla on ja on aina ollut omia menoja ja harrastuksia (pl. minulla aivan pikkuvauva-aikana), olemme matkustelleet kaverien kanssa.
MUTTA pidämme molemmat tärkeänä, että lapset eivät joudu pieninä kokemaan pitkiä eroja vanhemmistaan. Lapset ovat menneet 1 yön hoitoon ekaa kertaa 1-vuotiaana ja yleisesti olemme noudattaneet neuvolan suositusta eli 1 yö per ikävuosi. Lapset ovat myös harvoin hoidossa. Silti olemme onnistuneet viettämään myös kahdenkeskistä aikaa ja jopa tekemään pieniä kahdenkeskisiä matkoja (lapsilla on kohtuu iso ikäero, joten lasten välissä onnistui kun esikoinen oli jo iso, ja nyt kun kuopukin on isompi niin onnistuu taas).
Mä siis lukeudun noihin riippuvaisiin pehmovanhempiin, mutta mieheni on silti tasaveroinen vanhempi, ja lapsilla on läheiset ja turvalliset välit isovanhempiin, vaikka eivät ole koskaan olleet viikkoa heillä hoidossa. Kaikki ei ole niin mustavalkoista, live with it.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 12:17"]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 12:01"]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 11:58"]
En antaisi noin pitkäksi aikaa. Ja laittaisin miehen soittamaan anopille sopiakseen lyhyemmästä pätkästä.
[/quote]
Ja miehesi on kanssasi tasa-arvoinen vanhempi?
Yllätys yllätys; tasa-arvoisella vanhemmalla olisi sananvaltaa hänelläkin ja hämntä ei "laitettaisi" tekemään jotain.
[/quote]
http://www.viipaleita.net/blog/satu/2012/10/01/nukkekodin-niilo
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 12:26"]
Mä siis lukeudun noihin riippuvaisiin pehmovanhempiin, mutta mieheni on silti tasaveroinen vanhempi, ja lapsilla on läheiset ja turvalliset välit isovanhempiin, vaikka eivät ole koskaan olleet viikkoa heillä hoidossa. Kaikki ei ole niin mustavalkoista, live with it.
[/quote]
Sinä tuskin "panisit" miestäsi muuttamaan jo tekemiään suunnitelmia vastoin tämän tahtoa? Sellainen ei ole tasa-arvoista vaan miestä halveksivaa.
Onko anoppi selvillä siitä, miten rankaa heille tulee olemaan jos lapsi parkuu äitiä kaikki päivät? Ei tule olemaan kivaa kenelläkään vaikka nyt anoppi ehkä kuvittelee olevansa Vuoden Mummi.
Ensinnäkin, JOS jotain sattuisi, niin se lapsi tarvitsee silloin luultavasti lääkäriä ja sinnehän myös miehesi äiti osaa varmasti mennä.
Toiseksi, myönnät suoraan että sinä et pystyisi olemaan viikkoa erossa lapsestasi, koko aika menisi murehtimiseen ja voivotteluun. Höllää ny vähän, sä olet kuitenkin aikuinen ihminen, sulla pitäisi olla pelikortit tuollaisen hoitamiseen.
Kolmanneksi, miksipä ei? Lapsi mummulaan/mummilaan ja JOS tulee kova ikävä lapsella, niin kipaisette hakemaan kotio.
Eli mä kallistun vahvasti sun miehen kannalle, naisena.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 12:58"]
Ensinnäkin, JOS jotain sattuisi, niin se lapsi tarvitsee silloin luultavasti lääkäriä ja sinnehän myös miehesi äiti osaa varmasti mennä.
Toiseksi, myönnät suoraan että sinä et pystyisi olemaan viikkoa erossa lapsestasi, koko aika menisi murehtimiseen ja voivotteluun. Höllää ny vähän, sä olet kuitenkin aikuinen ihminen, sulla pitäisi olla pelikortit tuollaisen hoitamiseen.
Kolmanneksi, miksipä ei? Lapsi mummulaan/mummilaan ja JOS tulee kova ikävä lapsella, niin kipaisette hakemaan kotio.
Eli mä kallistun vahvasti sun miehen kannalle, naisena.
[/quote]
Sama täällä. Minä myös kallistun tasa-arvoisen vanhemmuuden ja keskinäisen ja kunnioituksen kannalle - naisena, äitinä ja vaimona.
20 lainasi väärää viestiä, lainaus olisi pitänyt olla viesti nro 18:sta