Kumman elokuvan näytän kasiluokkalaisille?
Olen nuori äidinkielen ope, ja näin viimeisillä viikoilla tutustumme elokuvan juonen rakenteeseen ja henkilöhahmotyyppeihin. Näytän elokuvan, josta keskustelemme ja kirjoitamme arvostelun. Olen useimmiten näyttänyt oppilaille elokuvan opettamisen yhteydessä tämän päivän leffoja, mutta nyt ajattelin näyttää jonkin, jonka kertomus sijoittuu sota-ajalle. Ostin kaksi leffaa:
Äideistä parhain http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84ideist%C3%A4_parhain_(elokuva)
Lupaus http://fi.wikipedia.org/wiki/Lupaus_(elokuva)
Kumman näytän? Onko muita ehdotuksia?
Kommentit (48)
Maailma muuttuu, eskoseni. Silloin ennen vanhaan kieliä opetettiin tankkaamalla kielioppia, kukaan ei oppinut puhumaan. Musiikintunnilla laulettiin virsiä ja liikunnantunnilla käveltiin hernepussi pään päällä.
Auktoriteetti ei tule läpitylsistä oppitunneista, sitä joko on tai ei ole.
Nykyajan ope
Pitkän harkinnan jälkeen näytin Perhosvaikutuksen. Sen mielenkiintoisesta juonesta riitti keskustelua!
Kiva kun tulit kertomaan minkä leffan katsoitte. Hyvä valinta.
Katsottiin eilen sellainen ranskalainen leffa kuin koskemattomat. Oli koskettava ja hauska ja sopisi hyvin kouluunkin. Suosittelen kaikille mammoille, naurettiin ihan kippurassa joitain kohtia..
Kuningas jolla ei ollut sydäntä, ihana vanha suomalainen elokuva, oli meillä kasetilla.
Toinen hyvä kotimainen olis Onks viljoo näkyny!
t. opiskelija20v
Koskemattomat on kyllä todella hyvä! Pitää ostaa sekin oppilaille näytettäväksi.
Noita suomalaisia vanhoja helmiä ois kiva saada.
Ap.
Mun kokemuksen mukaan oppilaat ei jaksa katsoa Äideistä parhainta, yritetty on. Lupauksesta en tiedä. Forrest Gump uppoaa aina :)
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 13:46"]
Kyllä on, valitettavasti. Fiksut lukiolaiset valinnaiskurssilaiset saattaa tykätäkin klassikoista, mutta yläasteikäiselle auttamatta liian pitkäpiimäisiä siis hitaita leikkauksia ja vanhanaikainen musiikki, kuvaus yms.
ope
[/quote]
No niin, tässä se on nyt se villakoiran ydin. Siis opettaja määrää katsomaan elokuvan ja kirjoittamaan siitä, ja oppilaathan niin tekevät. Ei vastaanpullikointia! Muuten ollaan siinä Alppilan tapauksessa: oppilaat pitävät opettajia täysin naurunalaisina.
Joten koetas ope nyt vähän olla auktoriteettina niille kasiluokkalaisille. Niin meille (s. -65) tehtiin, ja hyvin meni ja kunnon kansalaisia meistä tuli, vaikka Jean Renoirin Pelin sääntöjä jouduimmekein katsomaan. Kyllä on koululaitos tullut alaspäin niin kuin se kuuluisa lehmänhäntä viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana, hohhoijaa.