Ystävyys katkolla rahan takia?

Tottakai miehesi olisi pitänyt varmistaa ensin, että sopiiko kyseinen päivä toiselle pariskunnalle.

No minusta miehesi kuulostaa nyt aikamoiselta jääräpäältä. Kyllä, tuo pariskunta teki aika törpösti, mutta elämä on. Jos ei teille ole ennen mitään tuollaista sattunut, niin aika onnekkaita olette. Ymmärrettävää on, että välit varmaan viilenee mutta en nyt lähtis mitään siltoja polttamaan tuollaisen takia. Pyydätte jotain muita teatteriin kanssanne ja unohdatte koko jutun.

Melkoisen vulgääriä käytöstä! Kuinka voittekin seurustella noin pompöösin pariskunnan kanssa?

[quote author="Vierailija" time="17.05.2013 klo 22:18"]

Tottakai miehesi olisi pitänyt varmistaa ensin, että sopiiko kyseinen päivä toiselle pariskunnalle.

[/quote]

Mutta kaikesta päätellen kyse ei ollut oikeasti mistään päivämäärän sopimattomuudesta, vaan siitä, että lipuista kieltäytyneen pariskunnan mies oli käynyt katsomassa saman esityksen omin päin.

Kyllä munkin mielestä olisi pitänyt varmistaa, että ajankohta sopii kaikille. Silti ystäväsi käytös on aika tökeröä. Koittakaa nyt saada asia selvitetyksi. Kysykää te joitain muita teatteriin ja unohtakaa koko juttu. Ei ystvyyttä kannata tuollaisen takia pistää katkolle. Tässä on varmaan taustalla väärinkäsitys.

Paljonko lippujen arvo on? Myykää jollekulle muulle 

Ihmiset näkevät raha-asiat hyvinkin eri tavoin. Minä olen tarjoaja, joten päädyn usein maksamaan ostokset. Monet tuttavat ovat tiukkapiposaitoja, joten heiltä ei koskaan saa mitään.

Ystäväni on hyvätuloinen ja asuu vielä hyvätuloisemman miehen kanssa. Hän tarjoaa mielellään, mutta häneltä pitää pyytää rahoja, jotka hän on velkaa jostain tilaisuudesta.

Mielestäni yhteisistä tilaisuuksista pitää sopia erikseen. Koska mennään, mitä maksaa, koska tilaisuus maksetaan.

En oikeasti ymmärrä miehesi närkästystä. Jos hänellä oli kiire rahojen kanssa, niin ystävällinen tekstiviesti maksusta pariskunnalle heti lippujen oston jälkeen olisi ollut asianmukainen.

Sairastan vaikeaa syöpää ja saan pientä, tilapäistä työkyvyttömyyseläkettä. Tilanteestani huolimatta monet ottavat vastaan minulta esim. teatterin väliaikatarjoilun ymmärtämättä, että heidän - säännöllistä palkkaa saavien - rahatilanne on huomattavasti helpompi kuin minun. Kuten sanoin, niin tarjoan mielelläni, mutta toisinaan ympäristön suhtautuminen hieman huvittaa.

Luulen, että tässä on kyseessä harmillisesta väärinkäsityksestä. Te jäitte keskutelun jälkeen vilpittömästi siihen uskoon, että te saitte "vapauden" valita esityksen ja ajankohdan. He taas taisivat ajatella, että kiinnostavia esityksiä aletaan kartoittamaan ja sitten myöhemmin vielä erikseen sovitaan esitys ja ajankohta. Liput tulivat sitten heille yllätyksenä, koska he eivät taas olleet ollenkaan ajatelleet antaneensa vapaita käsiä.

Ikävä juttu kerta kaikkiaan, koska teatteriliput ovat kohtuullisen kalliita ja se on lähemmäs satasen pieti, jos kahden ihmisen liput jää käyttämättä. Vaikea tilanne, mutta tavallaan ymmärrän molempia osapuolia. He eivät välttämättä koe velvollisuudekseen maksaa, koska omasta mielestäänhän he eivät lupautuneet mihinkään. Toisaalta te sitten olitte vilpittömästi siinä uskossa, että näin on sovittu ja tottakai näin ollen haluaisi omansa pois.

Jos itse olisin tämän ystäväpariskunnan asemassa, niin lähtisin nauttimaan esityksestä vaikka sen olisinkin jo nähnyt. Usein toisella kerralla huomaa sellaisia asioita, mitä ensimmäisellä kerralla ei pannut merkille. Jos olisin teidän asemassa niin luulen, että välit kyllä viilenisivät joksikin aikaa. Ei ehkä niinkään rahan takia, mutta luultavasi olisi jonkinlainen tunne vedätetyksi joutumisesta, vaikka kyseessä olisikin ihan puhdas väärinkäsitys. Puheita on molemminpuolin tulkittu väärin, mutta turha rahanmeno harmittaisi ja se, että syytä piti kärttämällä kärttää ennen kuin tulee jonkinlainen selitys. Näistä ylipääseminen ei olekaan sitten se helpoin juttu ja luultavasti tämä voi hyvinkin jäädä hiertämään välejä etenkin miehesi osalta. Hän vasta tutustui näihin ihmisiin eikä siinä silloin ole mitään pitkää ystävyyttä takana, joka painaisi tämmöisiä asioita selvitettäessä.

Harmillista, mutta olisiko teillä kutsua jotakin toista pariskuntaa viettämään teatteri-iltaa? 

Me voitais ukon kaa lähtee, jos saatais kersat johonki tungettuu hoitoon. Mist päin ootte ap:n porukat? Ja mikä teatteri, en kyl suostu lähtee jos on joku karsee kulttuuri pläjäys vaan pitää olla joku estys mis saa nauraa! Ja sitte vois mennä vaikka kaljalle yhessä sen jälkeen!

Tottakai täytyy varmistaa että käykö tietty päivä ja mikä teatteri kysymyksessä. Sitä on niin paljon kaikenlaista menoa.

[quote author="Vierailija" time="17.05.2013 klo 22:42"]

Me voitais ukon kaa lähtee, jos saatais kersat johonki tungettuu hoitoon. Mist päin ootte ap:n porukat? Ja mikä teatteri, en kyl suostu lähtee jos on joku karsee kulttuuri pläjäys vaan pitää olla joku estys mis saa nauraa! Ja sitte vois mennä vaikka kaljalle yhessä sen jälkeen!

[/quote]

Olisipa siistiä jos ap löytäisi täältä palstalta uuden sydänystävän :)

Asiassa ei ollut kahvipöydässä ja lippujen ostohetkellä mitään epäselvyyttä. Meidän (tai tässä tapauksessa mieheni) oli määrä valita sopivaksi katsottu esitys sopivan kaukaisena ajankohtana (tässä tapauksessa 6 viikon päässä), johon kenenkään ei pitäisi olla mahdoton sitoutua. Pariskunta suostui suunnitelmaan epäröimättä, ilman mitään ääneen lausuttuja varaumia. Tekosyyt seurasivat vasta myöhemmin. Ensin tämä "en pääse" ja sitten vielä "mieheni näki jo saman esityksen".

Miehelleni kyse ei ole ensisijaisesti rahasta, vaan periaatteesta.

Kuten kirjoitin ylempänä, mieheni ei ole mitenkään läheisissä väleissä tämän pariskunnan kanssa, hän on tavannut heitä kanssani lähinnä kohteliaisuudesta. Nyt hän näki järjestelemisen vaivan, mutta saikin vaivansa palkkioksi pelkkää ylenkatsetta: "Väärin ostettu." Mieheni silmissä tällä pariskunnalla ei ole sellaista erityisasemaa, että he voisivat noin vain perääntyä sovitusta ja jättää liput maksamatta.

ap

älä tarjoa ellet ole varma

[quote author="Vierailija" time="17.05.2013 klo 22:13"]

Ehdotimme ystäväpariskunnan kanssa kahvitellessamme ex tempore yhteistä teatteri-iltaa, johon he suostuivat oitis. Sovimme, että mieheni ostaa kaikkien liput yhdellä kertaa, jotta emme joudu katsomossa hajalleen. Koska emme kumpikaan olleet aktiivisia teatterissa kävijöitä, emme sopineet mistään tietystä esityksestä tai näytösajasta.

Mieheni lunasti liput ja ilmoitimme saman tien ystäväpariskunnalle näytöksen ajankohdasta (reilun kuukauden päässä). Koska lippujen tai rahojen kanssa ei ollut mikään erityinen kiire, asia sai olla pari viikkoa.

Lopulta mieheni alkoi hermostua pariskunnan aloitekyvyttömyyteen. Liput oli ostettu ja maksettu, mutta takaisinmaksu ei selvästikään ollut ykkösprioriteetti. Kun huomautin asiasta ystävättärelleni, sain yllättäen kuulla, että hänen tekevä miehensä on työvuorossa esityksen aikaan, eikä pääsekään tulemaan. Selitys kuulosti vähintäänkin epäilyttävältä, sillä mies tekee valkokaulustyötä, jossa kuukauden päässä olevista työvuoroista sopiminen tuskin on ylivoimainen este. Ystävättäreni kuitenkin ilmoitti, että hän selvittää, josko joku hänen kavereistaan haluaisi käyttämättä jäävän lipun.

Ai se maksuko? No, sillä ei näköjään edelleenkään ollut kiire.

Mieheni alkoi hermostua. Hän ei ole mikään läheinen ystävä kyseille pariskunnalle, vaan tuntee heidät lähinnä minun kauttani. Teatterilippujen suuruinen summa ei ollut jotain, mitä hän olisi ollut valmis vain painamaan villaisella. Lähetin ystävättärelleni painokkaan tekstiviestin, jossa kehoitin häntä siirtämään maksamattomien teatterilippujen hinnan mieheni tilille.

Sitä seurasi pitkä hiljaisuus, kunnes viimein sain vastauksen.

Kävikin ilmi, että ystävättäreni mies oli käynyt katsomassa saman esityksen oman työporukkansa kanssa! Meidän olisi kuulemma pitänyt varmistaa, että esitys ja sen ajankohta sopii heille ennen lippujen ostamista. Mistään tällaisesta ei ollut puhettakaan alkuperäisessä kahvipöytäkeskustelussa, vaan päinvastoin saimme nimenomaan carte blanchen valintaamme.

Ystättäreni ilmoitti, että hänen miehensä voisi EHKÄ katsoa saman esityksen uudestaan, mutta ensi kerralla... Siihen mieheni totesi, että mitään ensi kertaa ei tule. Mieheni on nyt niin suivaantunut pariskunnan epälojaalista käytöksestä, että ajatus yhteisestä teatteri-illasta on muuttunut täysin mahdottomaksi. Vaikka he muuttaisivatkin vielä mielensä, heidän rahansa ja seuransa ei miehelleni enää kelpaa.

Koko ystävällinen tarjouksemme on kääntynyt totaaliseksi umpisolmuksi, jossa kahden teatterilipun hinta näyttäisi painavan ystävättäreni vaakakupissa enemmän kuin lapsuudesta asti jatkunut ystävyytemme. Mieheni näkökulmasta välit tähän pariskuntaan ovat nyt pysyvästi poikki. Tilanne on kaikin puolin ikävä.

Emme tietenkään olisi ehdottaneet koko asiaa, jos olisimme vähänkään osanneet epäillä pariskunnan luotettavuutta.

[/quote]

Voi ei :). Opetelkaa ihmiset keskustelemaan, sitten vasta tiatteeriin, eiks jee!

[quote author="Vierailija" time="17.05.2013 klo 22:37"]Luulen, että tässä on kyseessä harmillisesta väärinkäsityksestä. Te jäitte keskutelun jälkeen vilpittömästi siihen uskoon, että te saitte "vapauden" valita esityksen ja ajankohdan. He taas taisivat ajatella, että kiinnostavia esityksiä aletaan kartoittamaan ja sitten myöhemmin vielä erikseen sovitaan esitys ja ajankohta. Liput tulivat sitten heille yllätyksenä, koska he eivät taas olleet ollenkaan ajatelleet antaneensa vapaita käsiä.[/quote]

Väärinkäsitystä ei tietenkään voi kokonaan sulkea pois. Toisaalta mistään pitkällisestä kartoittamisesta ei ollut puhetta, vaan nimenomaan siitä, että liput hankitaan vielä samalla viikolla. Eikä tämä toinen pariskunta suinkaan ryhtynyt suoraan protestoimaan valittua esityspäivää heti, vaan ensimmäinen reaktio oli tyyliin, että asia selvä.

ap

vaikuttaa tarjoamiselta ap eli ette saa rahojanne takaisin- pyytäkää, että ystävnne tarjoavat teille teatterin ensi kerralla( jos haluavat, kuten te halusitte)

t. myös teatterin ystävä

Ei kai tässä rahasta ole kyse, vaan siitä, että ystäväpariskunnan käytös osoittaa tiettyä välinpitämättömyyttä ja epäkunnioitusta teitä kohtaan. 

Minulle taas kävi kerran näin: olimme kaverini kanssa sopineet teatteri-illasta ja minä olin hankkinut liput. Kaveri ilmoitti muutama tunti ennen esitystä, ettei hän viitsikään lähteä. Siis näin häntä kaupungilla, ja hän oli ihan ok ja terve eikä mitään ollut sattunut. Häntä ei vain huvittanut, kun tuntui kivemmalta viettää koti-iltaa. Sanoi vain että kai sä voit mennä jonkun muun kanssa.

Ei tuossakaan ongelma ollut se teatterilipun hinta, vaan se välinpitämätön asenne. Se asenne näkyi sitten aika monessa muussakin jutussa, joten ystävyys loppui vähitellen.

Tietysti kannattaa yrittää sopia asiat, jos olette lapsuudesta asti olleet ystäviä. Mutta kannattaa miettiä sitä, onko tämä se ainoa asia, jonka takia ystävyys on katkolla. 

Toisaalta oletko sinä valmis heittämään ystävyytenne romukoppaan muutaman teatterilipun hinnan takia? Maksa vaikka itse miehellesi menetetty summa niin lopettaa nipottamisen. Ei se teatterissa käyminen nyt niin kallista ole. Tai sitten olette tosi tiukalla taloudellisesti... Ystävän mies on tökerö mutta monesti elämässä miehet vaihtuu mutta ystävät pysyvät. 

Mä en kestä yhtääääään tommosta venkoilua ja ohareiden tekemistä!

Jos joku kaveri on niin munaton sanomaan kohteliaasti "emme pääse tulemaan" jotta vältetään koko sotku, niin saa sellainen kusipää mennä.

Ei kyse ole rahasta.

Ehkä ystävän miestä ei yhtään kiinnosta teatteri, mutta ei kehdannut sanoa siinä kun kahvittelitte. Ja sitten vielä menitte ostamaan liput kysymättä heiltä mitään. Veikkaan, että jotenkin näin on mennyt ja sitten keksivät tuollaisen hätävalheen.