Lue keskustelun säännöt.
Köyhiksi uhriutuvat keskituloiset
12.07.2020 |
Kolmenkympin rajapyykin jälkeen on tuttavista ja kavereista alkanut putkahdella näitä, joilla on taloudelliset puitteet aivan mallillaan, mutta silti vingutaan rahan vähyydestä koko ajan. Pahimmat tapaukset vertailevat itseään joihinkin satoja tuhansia vuodessa tienaaviin ja ruikuttavat omaa "köyhyyttään".
Keskituloinen perhe, jossa on työssäkäyvät terveet vanhemmat, ei ole köyhä. Jos on otettu liikaa lainaa taloon ja muiden ulkoisten puitteiden kohentamiseen, se on aivan oma vika. Jos ei ole varaa päivittää autoa, se ei ole köyhyyttä. Jos ei ole varaa käydä jatkuvasti hemmottelureissuilla, sekään ei ole köyhyyttä. Jos ei ole varaa remontoida hieman trendeistä jälkeen jäänyttä keittiötä uutuudenkiiltäväksi, se ei myöskään ole köyhyyttä.
Yksi rasittavimmista ihmistyypeistä. Miten jotkut tulevat noin sokeaksi omalle tilanteelleen ja ympäröivälle maailmalle?
Kommentit (388)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverini valitti vihaisena, että he tienaavat miehensä kanssa hieman yli toimeentulotuen tulorajan, eivätkä voi siis saada toimeentulotukea. Pysäytti tämä ajatus. Mihin he tarvitsevat toimeentulotukea, jos he tienaavat määrättyä rajaa enemmän? Olin itse tuolloin työttömänä, ja suorastaan ketutti työpaikan omaavien ruikutus. Onneksi sain itsekin myöhemmin töitä ja pääsin omille tuloille (sekin oli vain pätkä, jota seurasi toinen ja kolmas jne. mutta se on jo toinen tarina).
Tuo on se pahin tuloloukku, eli tienaa just sen verran ettei saa tukia mutta maksaa kaikesta sen kalleimman mukaan.
Siinä oikeasti kannattaa silloin miettiä se työssäkäynnin kannattavuus. 40h työviikko+matkat josta jää käteen 1800e-2000/kk ja kaiken maksaa itse, vai sitten työttömänä tt-tuella jolloin käteen jää suhteessa vähemmän, mutta tukea saa asumiseen, silmälaseihin, hammashoitoon, ym.
Näin hullu on Suomi. Pitää siis käytännössä tienata vajaa 3k brutto, että työssäkäynti kannattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
339 jatkaa...
Toinen mitä en käsitä, on jatkuva erinäisten vipstaakien päivittäminen. Miksi kenenkään tarvitsee ostaa jatkuvasti se uusin puhelin tms. aparaatti ja sitten harmitella kun ovat niin kalliita? Koomista sinänsä, meillä talouden toinen aikuinen on pesunkestävä nörtti, mutta silti omana on tasan yksi kappale pöytämallin tietokoneita ja minulla jo suht iäkäs puhelin. Lisäksi on molemmilla työnantajan tarjoamat läppärit ja luurit (ja ennen kuin joku älähtää, että noniin, eihän niitä tarvitse ostaa kun ilmaiseksi saa, niin sanottakoon että työnantaja useimmiten joutuu kustantamaan työhön tarvittavat välineet, nämä kulkevat kodin ja toimiston välillä). Ei ole tabletteja, jättikokoisia taulutelkkareita eikä muutakaan "ylimääräistä". Tv löytyy, mutta nykymittakaavassa sekin lienee jo kääpiökokoinen, eikä ole yhtä useampaa tarvittu. Lisäksi on miehen vanha pelikonsoli, jolla katsotaan dvd:itä silloin tällöin.
Ruuassa ei varsinaisesti pihistellä, mutta järkevästi ostetaan. Suosin kyllä mahdollisuuksien mukaan eettisempiä tuotteita, mutta esim. tuoreet ostetaan lähinnä sesonkien mukaan. Marjoja syödään paljon, mutta ne saa omalta pihalta (tiedän, ei ole kaikille mahdollista) ja metsästä. Muutenkin tykkään kasvattaa itse syötävää, salaattitarpeita sun muuta. Pakastin on toki oltava.
Aika kaukana on varmaan oma elämä tästä merkillisestä instaposeeraamisesta, kun ei ole niitä hulppeita matkoja, viimeisen päälle tuunattua kotia, uusia merkkivaatteita sun muita. Tai no, ostin kyllä just itselleni uuden siistimmän takin 80% alennuksella, ehkä se lasketaan :D Kuitenkaan en varsinaisesti tämän enempää edes kaipaa, eikä ole tarvetta näyttää muiden silmissä "hienommalta" kuin mitä ollaan. Olen siihen tukiviidakossa rimpuilevaan köyhään minääni verrattuna suorastaan rikas, mutta kai tämäkin olisi sitten jonkun toisen silmissä aika köyhää elämää.
Eiköhän suurin osa taviksista elä juuri noin.. haloo. Noilla tuloilla ja mahdollisuudella esim. omistusasumiseen kiilaat kuitenkin kirkkaasti sinne hyväosaisten puolelle.
Säästeliäisyys ja ennakointikin on muuten usein helpompaa, jos ei oikeasti ole tiukilla. Kokenut olen molemmat. Tiukilla ollessa sitä vaan on joskus niin väsynyt ettei edes jaksa tehdä järkeviä valintoja - koska niitä pitää tehdä arjessa koko ajan, tai tulee tarve edes kerran “pistää haisemaan” ja sit tulee ostettua se iphone tai lapselle kunnon vaunut tai jotain muuta ei täysin välttämätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverini valitti vihaisena, että he tienaavat miehensä kanssa hieman yli toimeentulotuen tulorajan, eivätkä voi siis saada toimeentulotukea. Pysäytti tämä ajatus. Mihin he tarvitsevat toimeentulotukea, jos he tienaavat määrättyä rajaa enemmän? Olin itse tuolloin työttömänä, ja suorastaan ketutti työpaikan omaavien ruikutus. Onneksi sain itsekin myöhemmin töitä ja pääsin omille tuloille (sekin oli vain pätkä, jota seurasi toinen ja kolmas jne. mutta se on jo toinen tarina).
Tuo on se pahin tuloloukku, eli tienaa just sen verran ettei saa tukia mutta maksaa kaikesta sen kalleimman mukaan.
Siinä oikeasti kannattaa silloin miettiä se työssäkäynnin kannattavuus. 40h työviikko+matkat josta jää käteen 1800e-2000/kk ja kaiken maksaa itse, vai sitten työttömänä tt-tuella jolloin käteen jää suhteessa vähemmän, mutta tukea saa asumiseen, silmälaseihin, hammashoitoon, ym.Ja ongelma ei ole liian suuret tuet, vaan liian pienet palkat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja veroista valittajat voisi joskus pitää turpansa kiinni. Suomen kaltaista hyvinvointivaltiota on rahoitettava jotenkin, ja sen sijaan että ostat merkkilaukun vuodessa niin osallistut näihin talkoisiin. Veroista valittajat eivät taida muistaa olleensa täysin saamapuolella noin 20 ensimmäistä vuotta elämästään.
Itse maksan iloisena 1750 euron palkastani verot. Paljolla en siis pysty osallistumaan, reilu satanen kuussa. Se ei silti ole paljoa pois, ja vastineeksi sillä saa paljon. Myös hyvä- ja keskituloiset saavat vastineeksi vaikka ja mitä vaikka toisin väittävät: ilmaisen korkeakoulutuksen, halvan päivähoidon, ilmaisen terveydenhoidon lapsilleen ja huippuluokan sairaanhoitoa todella halvalla.
No helppohan se on pienituloisena olla iloinen veronmaksaja. Itse tienaan bruttona noin 2500€/kk ja veroihin menee 10% palkasta. Ei tuo minusta paha ole. Mutta mieheni tienaa vähän reilummin ja häneltä menee 41,5% veroihin ja 8,4% sivukuluihin. Onko se nyt kohtuullista että bruttopalkasta jää nippa nappa puolet itselle? Eivät nuo isot palkat ilmaiseksi tule, kyllä niiden eteen on töitä tehty kovasti ja pitkään. Ei se kivalta tunnu, että verottaja vie siitä heti 4000€ päältä. Joku kohtuullisuus tässä pitäisi olla, työntekijöitä kuritetaan kohtuuttomasti raskaalla verotuksella.
Juuri näin. Olet harvinainen poikkeus kun ymmärrät tämän. Suurin osa pienituloisista on niin ahneita, että näkevät tuon riistämisen jotenkin oikeudenmukaisena. Itse eivät maksa käytännössä ollenkaan tuloveroa... mutta muiden verot kyllä kelpaa. Hyi helvetti. Tasavero heti Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja veroista valittajat voisi joskus pitää turpansa kiinni. Suomen kaltaista hyvinvointivaltiota on rahoitettava jotenkin, ja sen sijaan että ostat merkkilaukun vuodessa niin osallistut näihin talkoisiin. Veroista valittajat eivät taida muistaa olleensa täysin saamapuolella noin 20 ensimmäistä vuotta elämästään.
Itse maksan iloisena 1750 euron palkastani verot. Paljolla en siis pysty osallistumaan, reilu satanen kuussa. Se ei silti ole paljoa pois, ja vastineeksi sillä saa paljon. Myös hyvä- ja keskituloiset saavat vastineeksi vaikka ja mitä vaikka toisin väittävät: ilmaisen korkeakoulutuksen, halvan päivähoidon, ilmaisen terveydenhoidon lapsilleen ja huippuluokan sairaanhoitoa todella halvalla.
No helppohan se on pienituloisena olla iloinen veronmaksaja. Itse tienaan bruttona noin 2500€/kk ja veroihin menee 10% palkasta. Ei tuo minusta paha ole. Mutta mieheni tienaa vähän reilummin ja häneltä menee 41,5% veroihin ja 8,4% sivukuluihin. Onko se nyt kohtuullista että bruttopalkasta jää nippa nappa puolet itselle? Eivät nuo isot palkat ilmaiseksi tule, kyllä niiden eteen on töitä tehty kovasti ja pitkään. Ei se kivalta tunnu, että verottaja vie siitä heti 4000€ päältä. Joku kohtuullisuus tässä pitäisi olla, työntekijöitä kuritetaan kohtuuttomasti raskaalla verotuksella.
Juuri näin. Olet harvinainen poikkeus kun ymmärrät tämän. Suurin osa pienituloisista on niin ahneita, että näkevät tuon riistämisen jotenkin oikeudenmukaisena. Itse eivät maksa käytännössä ollenkaan tuloveroa... mutta muiden verot kyllä kelpaa. Hyi helvetti. Tasavero heti Suomeen.
Tasaveron ongelma on se, että jos se asetetaan suhteellisen korkeaksi, pienituloisten verotuksesta tulee kohtuuttoman raskasta. Heidän ostovoimansa heikkenee vielä nykyisestä ja erilaisten tukien tarve vain lisääntyy.
Jos se taas asetetaan kovin alhaiseksi, hyvinvointivaltioita ei pystytä rahoittamaan enää. Ja se ei ole keski- eikä isotuloistenkaan etu.
Progressiivinen verotus on oikeasti kaikille parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kukaan kysynyt valittajalta, että mihin ne rahat ei tarkalleen ottaen riitä? Että jos vain yleisesti valitetaan, että rahat ei riitä, mutta pystyykö kukaan tarkentamaan, mihin ei riitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja veroista valittajat voisi joskus pitää turpansa kiinni. Suomen kaltaista hyvinvointivaltiota on rahoitettava jotenkin, ja sen sijaan että ostat merkkilaukun vuodessa niin osallistut näihin talkoisiin. Veroista valittajat eivät taida muistaa olleensa täysin saamapuolella noin 20 ensimmäistä vuotta elämästään.
Itse maksan iloisena 1750 euron palkastani verot. Paljolla en siis pysty osallistumaan, reilu satanen kuussa. Se ei silti ole paljoa pois, ja vastineeksi sillä saa paljon. Myös hyvä- ja keskituloiset saavat vastineeksi vaikka ja mitä vaikka toisin väittävät: ilmaisen korkeakoulutuksen, halvan päivähoidon, ilmaisen terveydenhoidon lapsilleen ja huippuluokan sairaanhoitoa todella halvalla.
No helppohan se on pienituloisena olla iloinen veronmaksaja. Itse tienaan bruttona noin 2500€/kk ja veroihin menee 10% palkasta. Ei tuo minusta paha ole. Mutta mieheni tienaa vähän reilummin ja häneltä menee 41,5% veroihin ja 8,4% sivukuluihin. Onko se nyt kohtuullista että bruttopalkasta jää nippa nappa puolet itselle? Eivät nuo isot palkat ilmaiseksi tule, kyllä niiden eteen on töitä tehty kovasti ja pitkään. Ei se kivalta tunnu, että verottaja vie siitä heti 4000€ päältä. Joku kohtuullisuus tässä pitäisi olla, työntekijöitä kuritetaan kohtuuttomasti raskaalla verotuksella.
Juuri näin. Olet harvinainen poikkeus kun ymmärrät tämän. Suurin osa pienituloisista on niin ahneita, että näkevät tuon riistämisen jotenkin oikeudenmukaisena. Itse eivät maksa käytännössä ollenkaan tuloveroa... mutta muiden verot kyllä kelpaa. Hyi helvetti. Tasavero heti Suomeen.
Tasaveron ongelma on se, että jos se asetetaan suhteellisen korkeaksi, pienituloisten verotuksesta tulee kohtuuttoman raskasta. Heidän ostovoimansa heikkenee vielä nykyisestä ja erilaisten tukien tarve vain lisääntyy.
Jos se taas asetetaan kovin alhaiseksi, hyvinvointivaltioita ei pystytä rahoittamaan enää. Ja se ei ole keski- eikä isotuloistenkaan etu.
Progressiivinen verotus on oikeasti kaikille parempi.
Nykyisenkaltaista hyvinvointivaltiota ei ole tarvekkaan rahoittaa. Ja ei, se ei tarkoita mitään kasvavaa rikollisuutta tai muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ei ole mukana muita maksuja ja eri kunnnissa kunnallisverokin on hyvin erilainen.
2500 e/kk maksaa noin 30 % tuloistaan vero ja muita maksuja. Tämä 2500 e on pääkaupunkiseudulla raja että yh:n ei kannata mennä töihin. Koitan löytää linkin.Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pieni palkka, se
2500€ ja siitä jää nettona 2000€.Muistan kun minulla oli n. 10 vuotta sitten palkka tuon 2500€ niin siitä jäi nettona 1700€.
Sitten kun muutaman vuoden kuluttua palkka oli 3000€ niin siitä jäi nettona käteen tuo 2000€
Nyt 3500€ palkasta nettona tulee 2200€
Niin kovasti nousee progressio. 800€ veroja -> 1000€ veroja -> 1300€ veroja.
Taitaa kunnan veroprosentti vaikuttaa noin voimakkaasti kun muilla on niin erilaisia brutto/netto tietoja.
Onneksi olen kuitenkin ollut työelämässä mukana vaikka se onkin vienyt terveyden. Muuten saisin vain tuon 2500€ jos vasta nyt menisin töihin.
Köyhien on hankala ymmärtää progressiivista verotusta. Tulot nousee 500€, niin käteen jää satasia.
Kuukausi-
palkka Käteenjää Vero-prosentti
1500 € 1323 € 3,5 %
2000 € 1645 € 9,5 %
2500 € 1981 € 12,5 %
3000 € 2257 € 16,5 %
3500 € 2546 € 19 %
4000 € 2810 € 21,5 %
4500 € 3071 € 23,5 %
5000 € 3337 € 25 %
5500 € 3588 € 26,5 %
6000 € 3855 € 27,5 %https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/tyo-ja-raha/tiedatk…
Totta. Prosenttia voi nostaa jokaisen kohdalla vähintään 4%
Ja näissä valittajissa pistää aina silmään eräs asia. Valittavat köyhyyttään, mutta silti tekevät säännöllisiä lomareissuja ja kaupastakin lappavat ostoskärryyn mitä haluavat hintaa sen kummemmin katsomatta.
Sitten ulistaan huonoa yhteiskuntaa, kun sen takia heillä raukoilla ei ole rahaa mihinkään. Täältähän voi vapaasti lähteä, jos on niin kurjaa. Tervemenoa vaan...
Minäkin olen viimeiset 20 vuotta elänyt elämää, etten ole juuri työtöntä päivää nähnyt ja veroja on siis myös itse maksettu. En silti jaksa niistä ulista kun koen, että en ole siltikään nälkään kuolemassa. Tai entäpä jos viikon päästä saisin vaikkapa syöpädiagnoosin? Elämässä voi olla aika paljon huonomminkin asiat, mitä näillä uhriutujilla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja näissä valittajissa pistää aina silmään eräs asia. Valittavat köyhyyttään, mutta silti tekevät säännöllisiä lomareissuja ja kaupastakin lappavat ostoskärryyn mitä haluavat hintaa sen kummemmin katsomatta.
Sitten ulistaan huonoa yhteiskuntaa, kun sen takia heillä raukoilla ei ole rahaa mihinkään. Täältähän voi vapaasti lähteä, jos on niin kurjaa. Tervemenoa vaan...
Minäkin olen viimeiset 20 vuotta elänyt elämää, etten ole juuri työtöntä päivää nähnyt ja veroja on siis myös itse maksettu. En silti jaksa niistä ulista kun koen, että en ole siltikään nälkään kuolemassa. Tai entäpä jos viikon päästä saisin vaikkapa syöpädiagnoosin? Elämässä voi olla aika paljon huonomminkin asiat, mitä näillä uhriutujilla on.
Se on aika surullista että keskituloisten pitää miettiä mitä ruokaa voi lapata kärryyn tai onko varaa käydä nykypäivän hinnoilla ulkomailla vai ei. Elintasoero sponsored by kela palstailijaan on aika pieni. Kelakaverilla vaan on se 37.5h viikossa enemmän aikaa.
Vierailija kirjoitti:
500 e netto pitää jäädä asunnon, vesi+sähkö, lääkkeiden, puhelimen, matkakulujen, vakuutusten jne jälkeen yksinelävälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverini valitti vihaisena, että he tienaavat miehensä kanssa hieman yli toimeentulotuen tulorajan, eivätkä voi siis saada toimeentulotukea. Pysäytti tämä ajatus. Mihin he tarvitsevat toimeentulotukea, jos he tienaavat määrättyä rajaa enemmän? Olin itse tuolloin työttömänä, ja suorastaan ketutti työpaikan omaavien ruikutus. Onneksi sain itsekin myöhemmin töitä ja pääsin omille tuloille (sekin oli vain pätkä, jota seurasi toinen ja kolmas jne. mutta se on jo toinen tarina).
Tuo on se pahin tuloloukku, eli tienaa just sen verran ettei saa tukia mutta maksaa kaikesta sen kalleimman mukaan.
Siinä oikeasti kannattaa silloin miettiä se työssäkäynnin kannattavuus. 40h työviikko+matkat josta jää käteen 1800e-2000/kk ja kaiken maksaa itse, vai sitten työttömänä tt-tuella jolloin käteen jää suhteessa vähemmän, mutta tukea saa asumiseen, silmälaseihin, hammashoitoon, ym.Toimeentulotuen tuloraja on noin 500e/kk joten todella vähäiset työt on tuolla aiemmin mainitulla pariskunnalla sitten.
Tarkoitatko toimeentulotuen perusosaa? Puhelin- ja matkakuluja ei oteta huomioon, ei myöskään ilman reseptiä saatavia lääkkeitä. Ne pitää itse kustantaa siitä n. 500 eurosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja näissä valittajissa pistää aina silmään eräs asia. Valittavat köyhyyttään, mutta silti tekevät säännöllisiä lomareissuja ja kaupastakin lappavat ostoskärryyn mitä haluavat hintaa sen kummemmin katsomatta.
Sitten ulistaan huonoa yhteiskuntaa, kun sen takia heillä raukoilla ei ole rahaa mihinkään. Täältähän voi vapaasti lähteä, jos on niin kurjaa. Tervemenoa vaan...
Minäkin olen viimeiset 20 vuotta elänyt elämää, etten ole juuri työtöntä päivää nähnyt ja veroja on siis myös itse maksettu. En silti jaksa niistä ulista kun koen, että en ole siltikään nälkään kuolemassa. Tai entäpä jos viikon päästä saisin vaikkapa syöpädiagnoosin? Elämässä voi olla aika paljon huonomminkin asiat, mitä näillä uhriutujilla on.
Ja paljonkohan sä niitä veroja olet oikeasti maksanut... Vapaasti voi lähteä joo ja köpelösti käy valtiolle jos ne tuloveroja oikeasti maksavat henkilöt päättäisivätkin lähteä. Eli sinänsä aika typerä neuvo.
[/quote]
Se on aika surullista että keskituloisten pitää miettiä mitä ruokaa voi lapata kärryyn tai onko varaa käydä nykypäivän hinnoilla ulkomailla vai ei. Elintasoero sponsored by kela palstailijaan on aika pieni. Kelakaverilla vaan on se 37.5h viikossa enemmän aikaa. [/quote]
No mitä tuossa on surullista? Köyhän elämän on sitä, ettei varaa ole mihinkään. Keskistuloisen sitä, että voit esim maksaa omaa asuntoa ja ylläpitää auton. Ulkomaanreissut ja hintaa katsomatta jättämiset kaupassa kuulukin hyvätuloisen, eikä keskituloisen elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei keskituloiset nyt köyhiä varmastikaan ole, mutta on sekin totuus että he maksavat kaikesta täyden hinnan. Lasten päivähoitomaksuihin voi mennä melkein toisen vanhemman koko palkka. Tätä eivät esim ne tajua, joiden lapset ovat päiväkodissa ilmaiseksi.
Tutkimusten mukaan keskituloiset saavat suhteessa eniten vastinetta verorahoilleen yhteiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei keskituloiset nyt köyhiä varmastikaan ole, mutta on sekin totuus että he maksavat kaikesta täyden hinnan. Lasten päivähoitomaksuihin voi mennä melkein toisen vanhemman koko palkka. Tätä eivät esim ne tajua, joiden lapset ovat päiväkodissa ilmaiseksi.
Tutkimusten mukaan keskituloiset saavat suhteessa eniten vastinetta verorahoilleen yhteiskunnassa.
Eipä sille voi mitään jos köyhät ei niitä palveluita (eli lähinnä koulutusta) käytä. Tyhmyys ja köyhyys korreloi aika vahvasti, ikävä totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja näissä valittajissa pistää aina silmään eräs asia. Valittavat köyhyyttään, mutta silti tekevät säännöllisiä lomareissuja ja kaupastakin lappavat ostoskärryyn mitä haluavat hintaa sen kummemmin katsomatta.
Sitten ulistaan huonoa yhteiskuntaa, kun sen takia heillä raukoilla ei ole rahaa mihinkään. Täältähän voi vapaasti lähteä, jos on niin kurjaa. Tervemenoa vaan...
Minäkin olen viimeiset 20 vuotta elänyt elämää, etten ole juuri työtöntä päivää nähnyt ja veroja on siis myös itse maksettu. En silti jaksa niistä ulista kun koen, että en ole siltikään nälkään kuolemassa. Tai entäpä jos viikon päästä saisin vaikkapa syöpädiagnoosin? Elämässä voi olla aika paljon huonomminkin asiat, mitä näillä uhriutujilla on.
Ja paljonkohan sä niitä veroja olet oikeasti maksanut... Vapaasti voi lähteä joo ja köpelösti käy valtiolle jos ne tuloveroja oikeasti maksavat henkilöt päättäisivätkin lähteä. Eli sinänsä aika typerä neuvo.
No, toivottavasti saat pian syöpädiagnoosiin, niin katsotaan että vieläkö verotus on siinäkin vaiheessa päälimmäisenä ulisijan mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
135 vielä jatkaa, tuli nimittäin vielä mieleen toisaalta myös joidenkin työssäkäyvien ihmisten kateellisuus ja katkeruus tukia nostaviin työttömiin/sairaseläkeläisiin. Se vasta on mielenkiintoista. Ollessani sairaslomalla eräs työssäkäyvä kaveri marmatti katkerana sitä, miten minulla on niin helppoa kun saan tukea x verran eikä tarvitse herätä aikaisin töihin. En jaksanut edes aloittaa syystä miksi olin sairaslomalle päässyt (kyseinen kaveri ei ole koskaan samasta sairaudesta samassa mittakaavassa kärsinyt), vaan kysyin kaveriltani että miksi et sitten itsekin jää työttömäksi tai hae sairaslomaa jos tämä kerran on niin helppoa ja kadehdittavaa. Kaveri meni hiljaiseksi ja mutisi siitä, että kyllä hän muuten voisikin mutta ei halua luopua tietystä elintasosta... Eli siis, olet työttömälle kateellinen mutta et kuitenkaan haluaisi vaihtaa hänen kanssaan paikkoja, lopettaa työpaikassasi jota vihaat tai ylipäätään luopua toisenlaisten hyvien puolien vuoksi yhtään mistään? :D
Olen jäänyt miettimään noita kommentteja ja tullut siihen lopputulokseen, että oikeasti noissa tilanteissa kateus kohdistuu sitä kiitollisuuden taitoa kohtaan. Minulle ollaan katkeria siitä, että osaan tyytyä vähempään tai "kehtaan" nauttia elämästä vaikka en ole hyväpalkkaisessa työssä. Se on ainut järkevä selitys mitä keksin, sillä nekin materialistisuuden pauloissa pahiten olevat ihmiset tuntuvat kuitenkin alitajuisesti tunnistavan aidon onnellisuuden ihmisistä. Se onnellisuus ja kiitollisuus kun ei tule pelkästä pankkitilistä. Tuo sama ilmiö tuntuu muuten välillä näkyvän myös tässä body positive -ilmiössä. Itsevarmoille ylipainoisille naisille ei olla kateellisia varsinaisesti siitä ylipainosta, mutta siitä itsevarmuudesta kyllä. Miksi tuo saa olla noin sinut itsensä kanssa vaikka on 15kg ylipainoinen, kun itse kituutan salaatilla ja pidän itsestäni näin hyvää huolta enkä silti ole tyytyväinen. Miksi tuo on silti noin iloinen ja terveen oloinen vaikka elää tuilla ja hänen elämänsä pitäisi olla täyttä kärsimystä, kun itse raadan niska limassa väärällä alalla, en ikinä ole tyytyväinen mihinkään ja vihaan jokaista päivää jne... Kiitollisuuden harjoittamisen taito tuntuu tietyllä tapaa olevan tässä ajassa se kaikista fiksuin taito. Sen perässä täällä kannattaisi juosta ennemmin, kuin statuksen ja brändien. Siinä voi parantua kuka tahansa ilman että kukaan kärsii, eikä maksa kuin vaivaa ja aikaa. Mutta toisaalta eihän sellaiseen humpuukiin ole aikaa keskiluokkaisella perheen äidillä tai isällä, jonka kaikki vapaa-aika menee veneen tai auton tai shoppailun merkeissä. Ihan hippien huuhaata, tietysti.
No kylläpä olet lähes täydellinen ihminen.
Ei se ollut pointti että olisin jotenkin muita parempi tai erityisen valaistunut, vaan se että ne asiat joista kaverini minua kadehtii, olisivat kyllä ironisesti hänenkin saavutettavissa jos hän ymmärtäisi että kyse on HENKISESTÄ eikä rahallisesta rikkaudesta. Ei henkisesti rikas tai kiitollinen ihminen ole sen parempi tai täydellisempi kuin kukaan muukaan, mutta kyllähän sellainen ihminen on ONNELLISEMPI kuin materian ja tulotason kautta itseään ja arvoaan määrittävä "mikään ei riitä"-kierteessä oleva ihminen. Raha ja hyvä elintaso on hieno ja kadehdittava juttu, mutta monella menee sen _rahan perässä juoksemisen_ suhteen prioriteetit jotenkin ihan sekaisin. Kun rahaa aletaan PALVOA oman fyysisen ja henkisen terveyden, ihmissuhteiden, vapaa-ajan, läsnäolon jne. kustannuksella ei se ole enää vaan hyvinvointia lisäävä tekijä. Eri asia olisi, jos emme asuisi hyvinvointivaltiossa mutta täällä suurimmalla osalla ihmisistä on oikeasti perusasiat niin hyvin että rahasta sekoaminen vain synnyttää lisää henkisiä ongelmia eikä ratko niitä. Koen siis olevani onnekas, en täydellinen.
En usko, että sinua kadehditaan. Entä jos itse tuomitset toisen elämästä nautiskelun materian palvonnaksi. Minä ostan ainakin rahalla asioita, joista pidän, en palvo rahaa. Koen myös olevani henkisesti erittäin rikas.
Mitä muuta se on kuin kateutta, jos toinen valittaa vieressä "voisinpa mäkin tehdä noin, sulla on niin helppoa ja mulla ei, hitto kun mun elämä ja työ on niin paskaa, hyvä sun on sanoa" jne? En missään kohtaa kirjoittanut tai väittänyt että kyseinen kaverini on katkera siksi että hän palvoo rahaa ja minä en. Vaan hän tuntuu olevan kateellinen siitä että minä pystyn olemaan onnellinen VAIKKA elän taloudellisesti epävarmaa elämää ja hän ei pysty tinkimään tietystä elintasosta vaikka on arkeensa tyytymätön, koska ei joko uskalla tai kehtaa jos ei oikeasti ole esim. sairasloman tarpeessa. Huomaatko eron? En tarkoittanut, että ihminen on henkisesti köyhä jos ostaa rahalla asioita joista pitää. Mistä ihmeestä väänsit tuollaista? Sen sijaan väitän kyllä että henkinen rikkaus tulee muista asioista kuin rahasta. Nuo eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, vaan ihminen voi olla samaan aikaan sekä taloudellisesti että henkisesti rikas. Tai taloudellisesti rikas mutta henkisesti köyhä. Tai molemmilla tavoin köyhä, kun on niitä rahaa palvovia pinnallisia ja katkeria ihmisiä köyhissäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja näissä valittajissa pistää aina silmään eräs asia. Valittavat köyhyyttään, mutta silti tekevät säännöllisiä lomareissuja ja kaupastakin lappavat ostoskärryyn mitä haluavat hintaa sen kummemmin katsomatta.
Sitten ulistaan huonoa yhteiskuntaa, kun sen takia heillä raukoilla ei ole rahaa mihinkään. Täältähän voi vapaasti lähteä, jos on niin kurjaa. Tervemenoa vaan...
Minäkin olen viimeiset 20 vuotta elänyt elämää, etten ole juuri työtöntä päivää nähnyt ja veroja on siis myös itse maksettu. En silti jaksa niistä ulista kun koen, että en ole siltikään nälkään kuolemassa. Tai entäpä jos viikon päästä saisin vaikkapa syöpädiagnoosin? Elämässä voi olla aika paljon huonomminkin asiat, mitä näillä uhriutujilla on.
Ja paljonkohan sä niitä veroja olet oikeasti maksanut... Vapaasti voi lähteä joo ja köpelösti käy valtiolle jos ne tuloveroja oikeasti maksavat henkilöt päättäisivätkin lähteä. Eli sinänsä aika typerä neuvo.
No, toivottavasti saat pian syöpädiagnoosiin, niin katsotaan että vieläkö verotus on siinäkin vaiheessa päälimmäisenä ulisijan mielessä.
Yläpuolella sitä parempaa eli köyhien "jalomielisyyttä" ja "armeliaisuutta" jota vaativat itselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
339 jatkaa...
Toinen mitä en käsitä, on jatkuva erinäisten vipstaakien päivittäminen. Miksi kenenkään tarvitsee ostaa jatkuvasti se uusin puhelin tms. aparaatti ja sitten harmitella kun ovat niin kalliita? Koomista sinänsä, meillä talouden toinen aikuinen on pesunkestävä nörtti, mutta silti omana on tasan yksi kappale pöytämallin tietokoneita ja minulla jo suht iäkäs puhelin. Lisäksi on molemmilla työnantajan tarjoamat läppärit ja luurit (ja ennen kuin joku älähtää, että noniin, eihän niitä tarvitse ostaa kun ilmaiseksi saa, niin sanottakoon että työnantaja useimmiten joutuu kustantamaan työhön tarvittavat välineet, nämä kulkevat kodin ja toimiston välillä). Ei ole tabletteja, jättikokoisia taulutelkkareita eikä muutakaan "ylimääräistä". Tv löytyy, mutta nykymittakaavassa sekin lienee jo kääpiökokoinen, eikä ole yhtä useampaa tarvittu. Lisäksi on miehen vanha pelikonsoli, jolla katsotaan dvd:itä silloin tällöin.
Ruuassa ei varsinaisesti pihistellä, mutta järkevästi ostetaan. Suosin kyllä mahdollisuuksien mukaan eettisempiä tuotteita, mutta esim. tuoreet ostetaan lähinnä sesonkien mukaan. Marjoja syödään paljon, mutta ne saa omalta pihalta (tiedän, ei ole kaikille mahdollista) ja metsästä. Muutenkin tykkään kasvattaa itse syötävää, salaattitarpeita sun muuta. Pakastin on toki oltava.
Aika kaukana on varmaan oma elämä tästä merkillisestä instaposeeraamisesta, kun ei ole niitä hulppeita matkoja, viimeisen päälle tuunattua kotia, uusia merkkivaatteita sun muita. Tai no, ostin kyllä just itselleni uuden siistimmän takin 80% alennuksella, ehkä se lasketaan :D Kuitenkaan en varsinaisesti tämän enempää edes kaipaa, eikä ole tarvetta näyttää muiden silmissä "hienommalta" kuin mitä ollaan. Olen siihen tukiviidakossa rimpuilevaan köyhään minääni verrattuna suorastaan rikas, mutta kai tämäkin olisi sitten jonkun toisen silmissä aika köyhää elämää.
Eiköhän suurin osa taviksista elä juuri noin.. haloo. Noilla tuloilla ja mahdollisuudella esim. omistusasumiseen kiilaat kuitenkin kirkkaasti sinne hyväosaisten puolelle.
Säästeliäisyys ja ennakointikin on muuten usein helpompaa, jos ei oikeasti ole tiukilla. Kokenut olen molemmat. Tiukilla ollessa sitä vaan on joskus niin väsynyt ettei edes jaksa tehdä järkeviä valintoja - koska niitä pitää tehdä arjessa koko ajan, tai tulee tarve edes kerran “pistää haisemaan” ja sit tulee ostettua se iphone tai lapselle kunnon vaunut tai jotain muuta ei täysin välttämätöntä.
No niin elääkin, mutta sitä en siis käsitä, miksi joku näin elävä kokee itsensä köyhäksi? Kun ei sitä ole. Ehkä punainen lanka vähän katosi kirjoittaessani (ja viestin lähetin kahdessa osassa), mutta lähinnä ihmettelen sitä, että miksi keskituloinen on mielestään köyhä. Siitähän tässä ketjussa alun perin puhuttiin, eikö? Onko se sitä, että halutaan koko ajan kaikkea, johon ei kuitenkaan niillä omilla tuloilla ole varaa, ostetaan kulutusluotolla sitä, tätä ja tuota ja sitten tuskaillaan maksuerien kanssa, että mitään ei jää koskaan käteen. Ei sitä ihan hirveästi itselläkään pakollisten kulujen jälkeen jää, mutta en millään viitsisi huudella, että voi kun olen köyhä kun en voi nyt hankkia tältä istumalta vaikka sitä uusinta ja kalleinta älypuhelinta, varata ulkomaanmatkaa tms. Enkä toisaalta sitä kaipaakaan. Kai se oma onni löytyy sitten muualta kuin materiasta ja sen esittelystä.
Tuttavapiiriin kuuluu myös niitä, jotka ovat ihan aidosti pienituloisia, köyhyysrajan alapuolella. Heiltä ymmärtäisin sen rahatilanteesta valittamisen, kun sitä rahaa ei ihan oikeasti ole. Eikä näin ollen välttämättä mahdollisuutta vaikkapa niihin sinänsä taloustilannetta helpottaviin ennakointeihin. Tarkoitukseni ei siis todellakaan ollut neuvoa oikeasti vähävaraisille, miten sitä eletään, vaan todeta, ettei ns. keskituloisenakaan välttämättä voi eikä ole edes tarvetta haalia kaikkea mahdollista vain siksi, kun "niin pitää tehdä". Jos on jatkuvasti tarve elää yli (kohtuullisten) varojensa, niin kai siinä sitten köyhäksi itsensä tuntee.
Juuri näin ja yhteiskunnan elättinä olemisesta on tullut uusi normaali, mitä pitempää KELA:n rahoilla lapsia ja opintoja tai jopa työttömyyttä, niin tätä jopa mainostetaan ja tällä leuhkitaan. Se on vaan paljon paljon helpompaa elämää kuin raskas duuni ja sen päälle pikkulapsiperheen pyöritys. Laiskoja paskoja. Kyllä työssäkäynnin pitäisi näkyä lompakossa enemmän.